Kurki

[Jarmo]

Lahden ja Asikkala,Padasjoen eli Päijät-Hämeen alueelta kurki nimisiä olis hukassa.

Vieno ja Vilma ja Eila,Terttu ovat etunimet jotka tiedän mutta ei riitä jos joku tietäis tai mahollisesti tuntis ottakaa yhteyttä joko yv:nä tai tähän

kiitos

[Jarmo]

Unohdin mainita Pirkkalasta Thomasson Ida Maria tietoja kaivataan vanahenpia ja sisaruksia asuinpaikkoja.

[Jarmo]

Ainoa mitä olen saanut selville oli näiden 4 siskon isä kaatui sodassa Äyräpäässä 1940? tieto perustui siihen mitä löysin kun selasin apu lehden julkaisemaa kirjaa sodissa kaatuneista harmittavasti unohdin etunimen ja tuo kirja myytiin divarista eteenpäin.

[Tuiju Olsio]

Oletko täältä katsonut http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php Mikkelissä syntynyt Arvi August Kurki, joka kuoli Muolaassa 1940, oli 3 lasta http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=257617&raportti=1 Muilla Kurki-nimisillä vuonna 1940 kaatuneilla ei lasten lukumäärä täsmää.

[Jarmo]

En ollut edes tiennyt tuosta paikasta.kiitoksia linkistä.Nyt ihmettelen tuota kuolinpaikaksi mainnittua kuntaa Antrea kun kirjaan oli mainittu Äyräpää.Tuo Joonas Valdemar Kurki vaikuttaisi lähimmin osuneelta,mitenköhän voisin varmistaa nämä asiat?

[Jarmo]

Kurki nimisistä saan tietoja vasta syksyllä ehkä.

Ida Maria Tuumasson (nimi ilmeisti kirjoitettu väärin) Thomasson oikeanpi muoto.Isä Moses Viktor Mooseksenpoika s.1857 Suoniemi
ä:Wilhelmiina Kustaantr. Blom s.1864.

hiskistä suoniemestä ei löytynyt yhtään sopivaa henkilöä.

molemmista pitäisi päästä taaksepäin ja sivulle(sisarukset) ovat vaimoni isä äidin vanhemmat.

[Jarmo]

Padasjoen seurakunta ei kerkiä etsimään/tekemään sukuselvitystä.Joten en pääse näitä sukuja tutkimaan.

[Jarmo]

jihaa,Joonas Valdemar Carlsson Kurki Jämsästä Antreassa kaatunut se oli sittenkin se mitä epäilinkin.Nyt vaan metästämään Kurkia Jämsästä.

[Jarmo]

Saamani tiedon mukaan Jonaksen vanhemmat olisivat:

Kalle Kurki s.?.02.1860 Luhanka ja Ida Maria Johansdr. s.1873 Jämsä

tiedot olivat todella lyhyitä ja rajoittunutta.

[Tapani Kovalaine]

Kalle Kurki s. 29.2.1860 Luhanka
- oli avioliitossa, sai erokirjan 7.4.1898 Jämsässä
- kuulutettiin 2. avioon 7.5.1898
- 2. pso Ida Maria Juhontr Kurra s. 8.3.1873 Jämsä Kähö Kurra

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7499&pnum=85
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7499&pnum=88 (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7499&pnum=88)

Kastettujen kirjassa aukeaman toiseksi viimeisenä on Luhangalla 29.2.1860 syntynyt Kalle Kurki:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/luhanka/syntyneet_1850-1885_tk883/55.htm

[Tapani Kovalaine]

Aukeaman viimeisenä kastettuna Joonas Valdemar Kurki syntyi 29.3.1904 Jämsässä (Patala, Ylä-Mella):
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11724&pnum=334 (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11724&pnum=334)

Kalle Kurki asui Ylä-Mellassa vuonna 1897 edellisen vaimonsa Erika Lahtisen kanssa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7499&pnum=230 (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7499&pnum=230)

Uuden vaimonsa kanssa Kallen muutto Kurrasta Ylä-Mellaan on ehkä tapahtunut vuoden 1900 jälkeen ja niin nuoria rippikirjoja ei netistä vielä pääse katselemaan.

[Jarmo]

Kiitos Tapani tuosta kastettujen kirjasta tosin silmätulehdukseni haittaa hieman lukemista jos voisit kertoi ketkä olivat Kallen vanhemmat ja mikä olikaan kylä mihin Kalle kastettiin?

[Tapani Kovalaine]

Maria Joonaantytär asui Luhangalla Säterin Kesäimessä rippikirjan ja lastenkirjan mukaan. Valitettavasti lastenkirjaan on Marian ja hänen kuuden lapsensa tiedot mättämällä mätetty, jolloin silmien kuuluisi lukijalla olla teräkunnossa! Sen verran voin jelpata, että Maria Joonaantytär näyttää rippikirjan mukaan syntyneen 24.2.1830 ja mitään sukunimeä ei vielä 1860-luvulla ole hänen kohdalleen kirjattu kirkonkirjoihin. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/luhanka/lastenkirja_1858-1874_tk882-883/296.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/luhanka/lastenkirja_1858-1874_tk882-883/296.htm)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/luhanka/rippikirja_1854-1864_tk881/560.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/luhanka/rippikirja_1854-1864_tk881/560.htm)

Maria voisi ehkä olla Korpilahden Hiskissä syntynyt:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/27yrjj?fi+0224+kastetut+9448)24.2.1830 4.3.1830 Könnö Heräoja Inh Jonas Johs Maria Joh dr Maria

[Jarmo]

Kiitos Tapani

Vahvistamattomien tietojen mukaan Maria olisi tuo Korpilahdella syntynyt.

Joonas Kurjen puoliso Hilma Mäkelä on myöskin Luhangassa syntynyt tosin Luhangan seurakunnan kiireet ovatten sen suuruisia etteivät ole ehtineen tutkimaan arkistoja,harmi sinänsä.

[Veera E. Kurki]

Minulla on jossain arkistojen kätköissä Kommi-setäni aikoinaan laatima usean polven sukutaulu ja sinne Padasjoen Arrakoskelle esivanhempani jäljet vievät. Isoisäni Aleksi Kurki kasvatti neljä lastaan täällä Keravalla.

[Jarmo]

hmm Aleksi Kurki todennäköisesti se jonka perässä Jonas muutti Jämsästä Padasjoelle.

Olis kiva saada lisätietoja.

[Leo Suomaa]

Vuonna 1712 Hämeen jalkaväkirykmentin Jämsän komppanian katselmuksessa oli Padasjoen Jokioinen-Nyystelän ruotusotamies Juho Juhonpoika Kurki. Myöhemmin 1730-luvulla Padasjoen Toritun Pastilassa oli sotilas Mikko Kurki. Nämä Kurjet vaikuttavat sotilas- eivätkä sukunimiltä.

Padasjoen Hinttolan rusthollissa oli Kurki-sukua. Siellä esimerkiksi kuoli 9.11.1770 Eric Johansson Kurki.

LS

[K.Salminen]

Tässä Leon viestissä mainitut Padasjoen Hinttolan rusthollin Kurjet ovat esi-isiäni, alunperin lähtöisin Nuoramoisten Kurjen talosta. Hinttola hankittiin suvun omistukseen vuonna 1740.Näistä Kurjista on ensimmäisiä esi-isäni Per Olofosson Kurki. Hänestä mm seuraavaa:

Ensimmäinen Kurjen nimellä tunnettu henkilö oli Nuoramoisissa Peer (Pietari) Olofsson/Ohlsson s. noin 1580, k. noin 1665 Sysmässä, Nuoramoisilla Kurjen talossa. Hän sai v. 1604 haltuunsa ratsupalvelusta vastaan Kurjen talon. Tämä talo kulkee toista sataa vuotta Kurjen nimellä. 1605 hän lähti 2 ratsumiehen kanssa Liivinmaan sotaan. Sodassa 1605-1609; mahdollisesti v. 1622 asti. Tämä ilmenee Sysmän maakirjoista. Kapteeni Peer Ohlssonin komppania (Sysmän historia, 363) mainitaan Liivinmaan sodassa. Peer nautti Kungl. Maj. kirjeellä verovapautta talossaan; maininta Sysmän maakirjoissa 1629, 1631 ja 1665. Peerillä oli parhaimmassa vaiheessa 2 manttaalintilat halussaan, mutta v. 1624 hänelle jäi vain ½ Kurjen taloa. Toinen puoli läänitettiin Thomas Påhlssonille, joka meni naimisiin Margaretha Sigfridsdotter Silfverbögelin kanssa.


Peeristä eli Pietarista voin lainata vielä erästä tekstiäni:
"Myöhemmin Pietari Olavinpoika ratsasti läpi koko 30-vuotisen sodan, kuten toinen esi-isänäni Rogbergan kirkkoherra ja ratsumestari Broddo Svenonis Smoolannissa. Pietari ratsasti mm. setänsä Sipi Henrikinpojan lippueessa, Monikkalan herran ja Käkisalmen käskynhaltijan Henrik Maununpoika Spåran lippueessa, oli profossi Antti Paavalinpojan Hämeenlinnan läänin lippueessa ja komppanian päällikkönä serkkunsa Henrik Sipinpoika Silfverbögelin lippueessa. Pietarin poika Simo oli ratsumestari ja omisti Nuoramoisten Kurjen taloa 1667-1670, ennen veljensä Yrjö Pietarinpojan isännyyttä. Pietarin pojanpoika Yrjö Yrjönpoika Kurki ratsasti v. 1685 eteenpäin viiden Nuoramoisten talon puolesta Ylä-Hollolan ratsuväessä, jota johti Kuurinmaalla 1.5.1641 syntynyt, Iitin Pilkanmaan herra, ratsumestari Axel von Zwilling (k.1699)."


Kurjista Soiniemellä voi spekuloida seuraavaa Suvannon kanssa:

Muistoja pakanuuden ajalta

”Samalla tavalla mielikuvitusta kiihottavia ovat ne tiedot, joita on Kuhmoisten kuulusta Pyhänpäästä. Se on korkea kallioniemi, joka pistää Päijänteeseen Kuhmoisten koilliskolkassa. Sen lähellä on Pyhäjärvi, ja oikeastaan tuo laaja kivikoluinen seutu, joka käsittää koko niemimaan on yhteenkuuluvaa aluetta. Se on tunnettu nimeltä jo 1600-luvulla, jolloin eri lähteissä sitä kutsutaan joko nimellä Pyhämais utmark (ulkopalsta), Pyhämaisemanmaa, Pyhänmaisemanmaa tai Pyhämaistenmaa. Lähinnä oikein on lienee Pyhämaisemamaa. Sen alueella on Pyhänpään vuori, josta alkaa Hartikanmaa, Pirun kirkko Patalan, Kärpän ja kruununpuiston rajalla sekä Hiijenkiukaat. Pirun kirkko on vuoressa oleva erikoislaatuinen luola…
Erittäin mielenkiintoinen on se Lindenin tieto, että Pyhänpää olisi ollut rajaseutu muinaisille kalatus-, metsästys- ja kansan ”liikkunnoille” etelästä ja pohjoisesta päin. Huomiota herättää myös se, että Kuhmoisten Pyhänpäätä vastapäätä Sysmän puolella on toinen Pyhänpää. Niiden kautta vedetty linja on tosiaan hyvin sopinut jonkinlaiseksi nautinta-alueiden rajaksi Päijänteessä. Pyhä-sanan alkuperäinen merkitys, mikä on jokseenkin sama kuin tabu eli asia, johon ei saa koskea, saavuttamaton, pyhitetty, sopii hyvin tällaisen paikan nimen alkuliitteeksi. Kuhmoisten ja Sysmän Pyhänpäiden yhteyttä korostaa vielä sekin, että Sysmän Soiniemen Kurjet ovat omistaneet molemmissa maata. Linden tietää Kurjilla ja Kärjillä olleen Kuhmoisten puolella ”manttaalinmaa”, joka jäi taloilta pois vasta, kun pitäjää maanmittauksen kautta ensi kertaa järjestettiin. Soiniemeläiset eivät tulleet silloin etujansa valvomaan. Sama alue liitettiin Lästilän kylän Katajamäen Nuuttilaan ”puuveromaana”. Soiniemen Kurjista kertoo sukutarina, että he olivat peräisin Nuoramoisten Kurjen eli Jouhtenen suvusta, josta olisi muka myöskin aatelinen Kurki-suku polveutunut. Koska Kurki-nimi on ilmeisesti ollut muinaissuomalainen päällikkönimi, saattaa tässäkin ajatella, että Nuoramoisten, myöhemmin Soiniemen Kurjilla on ollut eräänlainen rajanvartiointi tehtävä.”

Viitattu teos sitaatissa. Linden Fabian. Keräelmiä Kuhmoisten pitäjän historiasta. Tampere 1925.
(Seppo Suvanto. Kuhmoisten historia. 1965, 87-88.)
Kuhmoisista tietoja vuosina 1911 ja 1912 stipendiaattina kerännyt suutari Fabian Lindén julkaisi omakustanteena työnsä tulokset vuonna 1925.


T. Kari Salminen
Laiuse,
Viro


Vuonna 1712 Hämeen jalkaväkirykmentin Jämsän komppanian katselmuksessa oli Padasjoen Jokioinen-Nyystelän ruotusotamies Juho Juhonpoika Kurki. Myöhemmin 1730-luvulla Padasjoen Toritun Pastilassa oli sotilas Mikko Kurki. Nämä Kurjet vaikuttavat sotilas- eivätkä sukunimiltä.

Padasjoen Hinttolan rusthollissa oli Kurki-sukua. Siellä esimerkiksi kuoli 9.11.1770 Eric Johansson Kurki.

LS

[Jarmo]

Tietojen mukaan nuo Jämsän Kurjet eivät ehkä olisikaan Korpilahden Marian sukua. Kalle Kurki on äitinsä Marian aviotonpoika jonka isä :tuntematon.

Marian isä on joko Jonas tai Jacob tietoa ei ole vahvistettu

[Jarmo]

Pientä päivitystä Maria Jonsdr. syntyi Korpilahden,Könnö Heräoja muutti ripille päästyään 1844 Hartolaan siltä Luhankaan 1850 Vanha Salmelaan josta 1851 Klemettilä,Taikinajärvi ja lopuksi Säteri Kesäimen rustoholliin johon myös kuulutettiin vihille.

tosin kuolin tieto ei ole tiedossani.

[leilalm]

Huomasin,että Kurki-nimisistä on keskustelu menossa ja kysäisenkin serkkuni puolesta,että tietääkö kukaan entisen Karjalan Sakkolasta kotoisin olevasta Kurki-suvusta?Serkkuni isä oli Väinö ja vanhempansa Simo ja Emilia.Väinö syntynyt 1907;muuta tietoa ei juuri suvusta ole.Leilalm

[Leo Suomaa]

Koiviston Kurki-suvulla on sukuseura. Mahtaako sillä suvulla olla mitään liittymäkohtia Sakkolan Kurkiin.

http://www.kurkiensukuseura.com/index.htm

[leilalm]

Kiitos vinkistä;vilkaisin Koiviston Kurkien sukusivua,mutta siellä sukupuu tekeillä.Sakkolalaisia muutti paljon kaiketi Lempäälään;olisikohan siellä Kurki-nimisiä?Leilalm

[Jarmo]

Nyt kun "loma" sukututkimuksen parista pidetty.Vahvistettu on Maria jonasdr. on syntyisin Korpilahden Könnö,Heräojalta,iso äiti on juuriltaan Johannes (Weiss) sotilaan tytär.Missä on sijainnut tämä Könnö?

[Vuokko]

Könnön talo on Korpilahden Vespuolella Putkilahdessa. Kuulunut joskus Jämsään.

Terv. Vuokko

[leilalm]

Kauan se kesti ennen kuin tälläinen lahoaivo honasi,että Sakkola kuului Suomeen ennen sotia...Että sieltähän ne Sakkolan rippikirjat löytyvät siinä missä vaikka Tyrvään!Paikkakuntaluettelo;sitä kannattaa lahoaivon aina välillä vilkaista.Siis serkulleni löytyi kaikki tiedot isovanhemmistaan;sai 63-vuotislahjaksi!Kyllä se kesti...Leilalm Ja bonuksena vielä isoisovanhempikin Kurkien suvusta!

[Jarmo]

Kiitokset Vuokolle! minun nykyinen kartta ei tunne Putkilahtea.

Jonas Henricsson muutti 1831 Luhankaan todennäköisesti perheineen. Johan Weiss Marian äidin isä muutti myöskin Luhankaan 1832.

Maria muutti Luhangasta Hartolaan 1844,en löytänyt paikkaa minne Hartolassa,myöskään Marian kuolemasta ei ole tietoja elossa vielä 1866 Säteri rustholli jonka paikka en vielä ole löytänyt.