Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Alma s. 13.10.1869 (Pälkäneeltä?)
Jukka Blomqvist
11.01.09, 19:51
Lasteni esiäitinä minulla on tietokannassani otsikon henkilö, mutta en ole löytänyt hänestä tai vanhemmistaan juurikan muuta tietoa. Osaisiko joku Pälkänettä tai lähiseutuja tunteva auttaa?
JukkaB
Eikö olisi yhtään lisätietoa? Kylää, kulmakuntaa, patronyymiä, sukutarinaa...? Missä hän tulee ensimmäisen kerran esille?
Anna
Jukka Blomqvist
12.01.09, 19:19
Vähän lisää on: Alma syntyi tiettävästi au ja hänen äitinsä etunimi oli Johanna ja sukunimi mahdollisesti Nurminen. Alman elämän alkuvaiheisiin kuului ilmeisesti olla Pälkäneen Kankaisten tilan omistajan Carl Bomanin kasvattama (mahdollisesti adoptoima). Boman ei kuitenkaan ole hänen biologinen isänsä. 1897 Alma avioitui ja toimi kartanonemäntänä Vihdissä elämänsä loppuun asti vuoteen 1959. Auttaisiko tämä eteenpäin?
JukkaB
Karl Bomanin perheen tiedot löytyvät Pälkäneen henkikirjasta vuodelta 1875
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=454047&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Sivun puolen välin jälkeen
Siinä ei mainita Almaa, mutta hänhän ei ollutkaan aikuinen tuona vuonna
Juha
Jukka Blomqvist
12.01.09, 19:53
Kiitos, Juha! Eipä Bomanistakaan kovin paljoa tietoa ollut, enkä tuotakaan ollut löytänyt. Vähän siis noillakin saattaa päästä eteenpäin.
JukkaB
Tapani Kovalaine
12.01.09, 20:49
Tuo Pälkäneen henkikirja yllyttää kurkkaamaan Hiskistä seuraavaa syntymää:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1h7935?fi+0434+kastetut+13238) SYNTYMÄPÄIVÄ 29.7.1850 KASTETTU 4.8.1850
KYLÄ/TALO Epala Hirvi ISÄ lbd Salom. Johss. ÄITI Maja Stina Joh.dr TYTÄR Johanna
Alma syntyi Pälkäneen pappilan piian Johanna Salomonintyttären aviottomana lapsena 13.10.1867 ja kastettiin 17.10. Kummeina toimivat itsellinen Heikki Heikinpoika, itsellisen vaimo Johanna Mikontytär ja itsellinen Johanna Juhontytär, kaikki Sahalahden Töykänän kylästä. Johanna Salomonintyttören syntymäajaksi on Pälkäneen rippikirjassa merkiity 27.7.1850 Sahalahti, mutta oikea lienee kuitenkin 29.7.1850 Pälkäne (eli juuri tuo em. Epaalan HIrven lampuodin tytär). Lapsen isästä ei ollut merkintää... Johanna muutti Pälkäneelle 1865 Sahalahdelta, jossa hänen siskonsa Kustaava oli syntynyt 1860 (muut sisarukset olivat syntyneet Pälkäneellä Carl Nestor 1852, Ananias 1855 ja Simo 1858)
Johannan vanhemmat olivat Salomon Juhonpoika, joka Sahalahden rippikirjan mukaan oli syntynyt 14.6.1820 Kangasala ja Maija Stiina Juhontytär, s. rippikirjan mukaan 30.6.1823 Sahalahti. Pari vihittiin 31.7.1846, jolloin heitä tituleerattiin: talollisen poika ja entisen asujan tytär Töykänän Höllistä. Hölli oli nähtäväti myyty vuonna 1837 Salomon isälle ja myyjän tod.näk oli MaijaStinan isä tai äiti.
Salomon vanhemmat (edelleen rippikirjan mukaan) olivat Juho Matinpoika s 14.4.1793 Pälkäne ja Liisa Simontytär 3.5.1797 Pälkäne (kumpaakaan ei Hiskistä löydy, jotan joku tieto ei pidä paikkaansa).
Maijastiinan vanhemmat olivat Juho Juhonpoika Hölli s. 17.12.1795 Sahalahti (ja tod näk minun sukulaiseni) ja Maria Matintytär s. 12.9.1797 Pälkäne (Hiskin mukaan Pälkäneen Kirvun Sikalan rusthollista ja niinollen minulle tod. näk sukua).
Eiköhän tuolla alkuun pääse
Make
Jukka Blomqvist
13.01.09, 11:46
Kiitos, Make!
Paljon selvisi kerralla ja tarkentui vielä sukutarinakin ilmeisesti todeksi: Johanna oli piikana Pälkäneen pappilassa ja hänen suhteestaan kirkkoherra Gustaf Willeniuksen poikaan Fredrik Willeniukseen, pappi hänkin myöhemmin, syntyi Alma.
JukkaB
Tapani Kovalaine
13.01.09, 12:47
Hiskistä ei koskaan tiedä mitä hassuja sieltä löytyy, mutta Sahalahdessa näyttää kuolleen 17.10.1846 Michel Salomoninpoika. Mutta sitä ennen hän on syntynyt vanhemmilleen, jotka ovat ehkees olleet kolme vuotta kihloissa ennen häitään.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1h5j65?fi+0468+kastetut+6723)20.11.1843 26.11.1843 Töykäne Hölli Bd. Salomon Johanss. Brud. Maja Johsdr Johan Gustaf
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1h5j65?fi+0468+kastetut+6899)26.9.1846 4.10.1846 Töykäne Hölli Bd. Salomon Johanss. Maja Stina Johsdr Michel
Brud lienee sama kuin kihlattu?
Hiskistä ei koskaan tiedä mitä hassuja sieltä löytyy, mutta Sahalahdessa näyttää kuolleen 17.10.1846 Michel Salomoninpoika. Mutta sitä ennen hän on syntynyt vanhemmilleen, jotka ovat ehkees olleet kolme vuotta kihloissa ennen häitään.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1h5j65?fi+0468+kastetut+6723)20.11.1843 26.11.1843 Töykäne Hölli Bd. Salomon Johanss. Brud. Maja Johsdr Johan Gustaf
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1h5j65?fi+0468+kastetut+6899)26.9.1846 4.10.1846 Töykäne Hölli Bd. Salomon Johanss. Maja Stina Johsdr Michel
Brud lienee sama kuin kihlattu?
Niin, kihlaushan oli sinänsä juridisesti pätevä avioliitto (kirkollinen suhtautuminen oli kyllä hieman toisenlainen). Gradussani Sahalahden rusthollariperheistä tutkin myös lasten syntymisen ajankohtaa suhteutettuna vihkimiseen ja noihin aikoihin n. 40 % rusthollariperheiden lapsista oli saanut alkunsa ennen häitä eli varsin tavallista. Shaalhdella rusthollareiden osuus taloluvusta oli kovin suuri (noihin aikoihin myös n. 40%) joten sen voi ajatella kuvaavan hyvinkin yleensä talonpoikaisia perheitä. Tulihan siinä ainakin varmistettua, että lapsia tulee...
Tapani Kovalaine
13.01.09, 16:27
Saattoihan se Sahalahdella olla niinkin, että papin piti ihan kannustamalla kannustaa Salomonia lukemaan kristinooppia ja kun tämä sitten vihdoin peltotöiltään ja muilta talon töiltään löysi sellaiseen tarpeeksi aikaa, niin hän lopulta tuli papin mielestä kelvolliseksi avioliittoon a la prima vice! Joku kontrollihan se piti kansansivistyksestä vastuunsa tuntevan tahon mielestä olla, jos kerran joku halusi päättää seurustelunsa ja siirtyä avioliittoon. - Sahalahden rippikirjat eivät vielä ole digikuvina käytettävissä, joten emme näe, että tästäkö oli häiden lykkäytymisessä kyse.
Tään Karjalan naapuriss', Savossa, on paljon positiivisia avioliittoon kannustavia sanontoja, kuten:
Huttunen ja Puuronen kun mänis naimissiin, niin tulis ruokasa pari!
Leo Suomaa
13.01.09, 21:27
Perintötaloissa oli tärkeätä että taloon syntyi perillinen. Siksi oli viisasta olla menemättä vihille ennen kuin oli tieto perillisen tulosta. Tällä tavalla on ainakin suupuheissa selitetty sitä, miksi niin moni talollisen morsian oli raskaana jo ennen vihkimistä. Lieneekö tarina jo katoamaisillaan olevaa kansanperinnettä. LS
Perintötaloissa oli tärkeätä että taloon syntyi perillinen. Siksi oli viisasta olla menemättä vihille ennen kuin oli tieto perillisen tulosta. Tällä tavalla on ainakin suupuheissa selitetty sitä, miksi niin moni talollisen morsian oli raskaana jo ennen vihkimistä. Lieneekö tarina jo katoamaisillaan olevaa kansanperinnettä. LS
Kuten edellä tuli todettua, näin tosiaan oli. Samoin asiaan on voinut vaikuttaa se näkemysero, joka kirkollisen ja juridisen avioliiton välillä oli: on täysin mahdollista, että talonpoikainen väki katsoi, ettei kirkollinen vihkiminen tehnyt muuta kuin vahvisti jo olemassaolevan tilanteen (niin kuin se aktuaalisti tekikin, paitsi kirkon mielestä).
Asiasta toiseen: katson tänään tuon perheen lapset, jos sieltä löytyisi selitys tuohon alueelle epätyypilliseen kihlausaikaan.
Make
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.