Huttunen Matti, Sotkamosta

[Korpikari]

Itsellinen Matti Huttunen riiteli, ilmeisesti naapurinsa kanssa, Sotkamon Jormaskylässä.
Hän joutui riidassa hopealle, kuten tavataan sanoa, sai aidan seipäästä otsaansa 5.7.1850 ja kuoli 36 vuotiaana.

Olen vuosia pohtinut ja etsinyt juuri tämän Matti Huttusen juuria, mutta en ole löytänyt. Jäljet veivät Kurkijoelle, mutta en ole varma.

Onko kenelläkään mitään tietoa, mistä Matti Huttunen tuli Sotkamoon?

Kari Korpela

[Tapani Kovalaine]

Todellakin, Kurkijoen seurakunnassa syntyi 1814 Matti Pekanpoika Huttunen. Sotkamon kuolinluettelon mukaan tuo vuosi sopisi tismalleen. Mutta kaikki ei ole niin sujuvaa, kun sukua tutkii. Sotkamon rippikirjoista löytyy ainakin kolme hyvin kiinnostavaa osumaa Matti Pekanpoika Huttusesta, joka ei ikävä kyllä saanut koskaan syntymäaikaa itselleen rippikirjoihin.

Ensimmäinen osuma on digikuva 360 vuosien 1824-32 rippikirjassa. Kuvassa kolmanneksi alin henkilö, Matti Pekanpoika Huttunen, on innolla käynyt joka vuosi ripillä ja jo vuonna 1824. Eihän sitä 10-vuotiaana ripillä vielä käydä, joten tämä Matti on syntynyt jo 1809 tai vielä aikaisemmin.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1824-1832_ik95/360.htm

Toinen osuma on digikuva 393 rk 1833-1840 Sotkamo. Nyt äskeinen Matti Huttunen (mainittu kahdeksantena) jatkaa vuotuista kirkkokäyntiensä sarjaa, mutta on sitten tullut yliviivatuksi kenties avioon menemisen takia. Vuosien 1835 ja 1837 päivämäärät ovat ehkä selitystä kaipaavia, esim. väärillä riveillä, tms.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1833-1840_ik95/393.htm

Kolmas osuma on digikuva 113 samassa rippikirjassa Jormaksen kylästä, jonne Matti Pekanpoika Huttunen ilmestyy vihittynä 24.1.1835 Elsa Stina Heikkisen kanssa kylänloppulaisiksi. Nyt merkinnät ripillä käynneistä alkavat vuodesta 1835. Vuoden 1841 merkintä näyttää tulleen huitaistuksi kaikessa kiireessä digikuvassa 394 näkyvälle sivulle (kaksi viimeistä henkilöä).
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1833-1840_ik95/113.htm

Sotkamossa kuoli 28.6.1835 ruotuvaivainen Cecilia Mustonen 74 vuoden ikäisenä. Yritän selvittää, voisiko Matti Pekanpoika Huttunen olla syntynyt Kajaanissa Lehtovaarassa (Mainuassa) vuonna 1801 ja voisiko hänen isänsä olla Hiskissäkin 1801 Kajaanin kohdalla mainittu Pekka Huttunen ja äitinsä Cecilia Mustonen (1761-1835). Ei tuu olemaan heleppo juttu!

HISKIN KERTOMAA:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1gr5nx?fi+0155+kastetut+1139)1801 1801 Lehtow. ISÄ Pehr Huttunen ÄITI Cecilia Mustotar LAPSI Matthias

[Jouko Huttunen]

Tapani,
kuten sanoit, on tässä harrastuksessa mielenkiintoisia kiemuroita!
Tuo Lehtovaaralla syntynyt Matti Pekanpoika Huttunen olisi muuten vallan sopiva murhatuksi Matiksi, mutta:

1. J.R. Appelgrenin allekirjoittamassa muuttokirjassa 13.9.1818 ovat muuttaneet Kajaanista Sotkamoon Susanna Pekantr. Huttunen, s. 23.3.1795 ja veljensä Matti Pekanp. Huttunen, s. 2.10.1800. Sotkamon muuttokirjoja 1812-60 kuva 86.
Heidän äitinsä oli mainitsemasi Cecilia Mustonen, s. 2.12.1760 ja k. 28.6.1835 Sotkamo. Heidän isänsä oli Pekka Pekanp. Huttunen, s. 4.4.1756 Lehtovaaran Ronkaalassa ja k. 21.6.1808 Mainua 13.
Sisar Susanna löytyy jo Sotkamon rippikirjasta 1815-24 (kuva 359) syntymäaikoineen ja avioitumismerkintöineen. Veli Mattia ei taas siitä kirjasta näytä löytyvän! Eli - ovatkohan seuraavien rippikirjojen merkinnät samasta Matista?

2. Sotkamon välikäräjillä 18.7.1850 § 2 käsiteltiin tätä murhaa.
Mainintaa syntymäajasta ja -paikasta ei ole. Papintodistuksessa "åldern saknas". Matista sanotaan, että "tycks vara omkr. 40 år till åldern", mutta sanotaan myös hänen olleen yhdessä ja samassa paikassa 10 vuotta renkinä ja sen jälkeen 17 vuotta naimisissa. Vielä Matista todetaan, että hän jäi isättömäksi "redan i barne åren".
Käräjäpöytäkirjan liitteenä on muuten Elias Lönnrotin kauniilla käsialalla suomeksi kirjoittama ruumiinavauspöytäkirja.

Mutta - onko meillä oikea Matti? Eppäillä soppii, mutta mitä mieltä ovat muut?

Jouko Huttunen

[Tapani Kovalaine]

Odotellessa mitä mieltä muut ovat, kannattaa heittää vettä myllyyn.
Nythän on nimittäin niin, että kun veljekset Esaias Heikinpoika Piirainen 1794 ja Matti Heikinpoika Piirainen 1799 muuttivat Kuhmosta Sotkamoon muuttokirjalla nro 27/1818, niin Sotkamon pappi merkitsi heidän muuttokirjaansa, että veljesten muutot annoteerataan rippikirjan sivuille 345 ja 356. Edelliseen muuttokirjaan, jossa Huttusen sisarukset Susanna ja Matti muuttivat Kajaanista, Sotkamon pappi merkkasi, että tämä muutto annoteerataan sivulle 362 eli S-kirjaimella alkavien tjänstefolck-henkilöiden sivulle. Matin annoteeraus unohtui!

Eipä hätää, Sotkamon pappi oli sivun 356 numeroinut kahteen kertaan, joten hän kirjasi huitasemalla myös Matti Piiraisen Kuhmosta muuton kahteen kertaan. Kun sitten siirryttiin seuraavaan rippikirjaan, niin Matti Pekanpoika Huttuselle tarkoitettu rivi, jossa luki Matti Piirainen (kuten seuraavallakin rivillä!), jäi täysin tyhjäksi ja selittämättömäksi. Eipä edelleenkään hätää, Sotkamon pappi laittoi tuon sivun alimmalle riville kloonatun Matti Piiraisen ja hänen yläpuolelleen Matti Pekanpoika Huttusen, kun tuo oli kerran tullut joka vuosi ripilläkin käymään 18.10.1818 muuttokirjan tuomisensa jälkeen.

No niin, että kun presidentti Mauno Koiviston esi-isällä Matti Huttusella 1752-1819 sattui olemaan poika Pekka Huttunen 1774-1849, niin tämä poikapa ei kuollessaan Iisalmessa arvannut, että vuotta myöhemmin hänen serkkunsa Matti Pekanpoika Huttunen 1800-1850 tulisi Sotkamossa saamaan halosta päähänsä ja vielä pienellä etukirjaimella!

Lopuksi digikuva, jossa on kolme Matti Piiraista, mutta vain yksi Matti Pekanpoika Huttunen, jolle on unohdettu muuttokirjasta kirjata syntymäaika 2.10.1800. Jospa syynä oli, että piti harkita, kuuluisiko 18-vuotias kristinopin taitojensa perusteella lastenkirjaan vaiko aikuisten rippikirjaan?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1824-1832_ik95/360.htm

[Tapani Kovalaine]

Yksi jälkiviisaus: jos nyt tämä 2.10.1800 syntynyt Matti on kuoltuaan ollut oikeudenkäynnin kohteena 1850 Sotkamossa, niin pöytäkirjassa oleva maininta isättömäksi jäämisestä jo lapsuusiällä, saisi laskennallisen vastineensa: Matti oli 7 vuoden ja 8 kuukauden ikäinen, kun hänen isänsä Pekka Huttunen Mainuan Autioperässä kuoli 21.6.1808.

[Korpikari]

Summa Summarum?!

Voimmeko siis katsoa Matti-pojan juurien löytyneen?
Ja minun, Matin jälkeläisen, saaneen sielullensa rauhan ja voin ryhtyä vainoamaan Mainuan Huttusia ja peräämään perintöoikeuksia ;-)

Joskus oli Joukon kanssa keskustelua asiasta, ehkäpä sille nyt löytyi selitys. Kiitokseksi avusta tarjoan tavatessamme, tai pyydettäessä, kuution halkoja.

Olen vuodesta -75 aina silloin tällöin turhauttanut itseäni useassa paikassa tämän ongelman kanssa.

Kiitoksia Tapani ja Kiitoksia Jouko
Hyvää Uutta Vuotta Teille molemmille

[Tapani Kovalaine]

Hei Kari!
Jos jatkossa alkaa varmentua Matti Huttusen taustan liittyvän Mainuan Ronkaalan taloon ja siinä hutunhuttujaan asuneisiin Huttusiin, niin silloin pitää netistä lukea Aleksanteri I:n retkestä 1819 Mainualle.

Keisarin oppaaksi ryhtyi muuan kajaanilainen Erkki Määttä -niminen porvari, joka tunsi Kajaanin eteläpuolisen erämaan metsäreitit. Kivimäen ja Lehtovaaran alue oli poikkeuksellisen vaikeaa ja hankalasti kuljettavaa seutua, jossa kulkemista hidastivat vuoroin kivilouhikot ja vetiset suot. Niiden kautta seurueen oli kuitenkin taivallettava. Hitaan ja vaivalloisen taivalluksen jälkeen matkalaiset saapuivat elokuun 28. päivän iltana Kivimäen vanhaan taloon, jossa levähdettiin hetkinen. Määtän kertomuksen mukaan hallitsija tervehti paikalle tulleita uteliaita Lehtovaaran ja Mainuan talonpoikia ja heidän lapsiaan. Pois lähdettäessä keisari antoi Kivimäen isännälle Lassi Keräselle korvaukseksi kourallisen ruplia.

Matka jatkui. Noin kahdeksan aikaan illalla hämärän jo langetessa itsevaltias saapui vanhaan Ronkaalan taloon Mainualla. Se oli varattu hallitsijan yöpymistä varten. Huolimatta myöhäisestä hetkestä paikalle oli kerääntynyt jälleen uteliaita katsomaan herraseuruetta. Ronkaalassa Aleksanteri sai nukkua häntä varta vasten siistityssä huoneessa, mutta muut seurueen jäsenet ruhtinas Volkonski, vänrikki Martinau ja henkilääkäri Wylie, kamaripalvelija Feodorov ja kasakka-aliupseeri Ovtsarov joutuivat tyytymään pirtin lattialle levitettyihin olkiin.

Keisarin yöunesta ei tullut pitkä. Ilmeisesti Ronkaalan nälkäiset russakat eivät kunnioittaneet korkean vieraan unta, sillä jo kello kolme aamulla keisari ponnahti ylös ja matkaa jatkettiin. Kolmen tunnin taivalluksen jälkeen seurue saapui aikaisemmin mainitun Mainuan kuninkaan Heikki Tervosen talolle, jossa hallitsijalle tarjottiin aamiaiseksi talon parhaimpia antimia: leivänkyrsä, voita, viilipytty ja perunoita. Raskas vaellus oli tehnyt tehtävänsä ja hovin ylellisiin aterioihin tottunut seurue pisteli nälkäisenä talonpojan vaatimattomia antimia poskeensa.

http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/omasto/rheikkin/keisari/keisari.htm

Terveisin Tapani

[Tapani Kovalaine]

Hei Kari!

Kuutio halkoja ei valitettavasti mahdu meille, vaikka on käytössäni tämä laajakaista. Kiitokset tarjouksestasi, josta joudun luopumaan - tai toivon toki sellaista vaihtokauppaa, että keisarin Mainualla vierailuun liittyen

LAINAUS TEKSTISTÄ: hallitsijalle tarjottiin aamiaiseksi talon parhaimpia antimia: leivänkyrsä, voita, viilipytty ja perunoita....

...ystävällisesti hankkisit tietoa tämän viestiketjun lukijoille, millainen on mainualainen leivänkyrsä. Voitko saada tuotteen kuvauksen tai reseptin, miten kyrsä tehdään ja poikkeaako se ehkä tavanomaisesta ruisleivästä? Keisarille ei tarjottu leipää vaan leivänkyrsää.

Tapani

[Korhoant]

Tervehdys!
Lueskelin tuossa aikanikuluksi Huttusen vaiheista. Lopussa oli kysymys "millainen on Mainualainen leivänkyrsä". Kun ei ole tullut Mainualaisilta vastausta, niin rohkenen aikanaan sotkamolaisena ja Sotkamossa syntyneenä vastata naapuripitäjän asiaan. Meillä "leivänkyrsä" tarkoitti tavallista ruisleipää, joka oli jo kuivahtanut, josta oli jo puolet syöty, joten leipä oli lopuillaan.
Terveisin, vanha kuivahtanut äijänkäppyrä/(leivänkyrsä) Martti K

[Tapani Kovalaine]

Kiitoksia vaan, onpa hyvä tuokin leivänkyrsä nyt tietää.
Aamulla kun katsoin peiliin, olin kyrsityn näköinen, mutta luulen, että se johtuu tästä korkeasta iästä.
Jotensakin on jäänyt muistini alaosaan sellainen sanonta, että pitkän erämaaoleskelun ja siellä tapahtuneiden omatoimisten tukan lyhentämisten jälkeen on parturini hyväksyvästi todennut: No onhan tuo vähän kyrsityn näkönen!

Terveisin Tapani
Sukujohtolankojen Etsintäyhtiön ja Hiljaisen Tiedon äänetön ja ainut yhtiömies, ubi & hubi

[Korhoant]

Kiitos!

Mukava saada mielenkiintoisia, humoristisia vastauksiasi.
"Vaikka siipi maata viistäköön, niin ilmojen halki käy lentäjän tie".
Mukavaa talvipäivää Martti