PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Calamnius & Sursill päivityksiä / uppdateringar


Lasse1951
09.01.09, 23:33
Tervehdys kaikille, hejasn alla,

Graafiset sukutaulut sekä www.sursill.net (http://www.sursill.net) että www.calamnius.fi (http://www.calamnius.fi) sivustoilla on päivitettyjä. Sivustoilla on yhteystiedot minne voi ilmoittaa sekä virheistä että lisäyksistä.

Dom grafiska släktträden på både www.sursill.net (http://www.sursill.net) samt www.calamnius.fi (http://www.calamnius.fi) har blivit uppdaterade. På sidorna finns kontaktuppgifter som kan användas till att meddela felaktigheter, eller nya uppgifter.

God fortsättning på året 2009, hyvää jatkoa vuodelle 2009,

Lasse Holm

jjj
26.11.09, 10:44
Hei,

Olen kerännyt lähinnä vähäkyröläisiä Sursill jälkeläisiä kotisivuilleni: http://www.vilppula.com/
Vähässäkyrössä syntyneitä jälkeläisiä näyttäisi olevan yli 4100, joten kyse on aikamoisesta tihentymästä paikkakunnan pienuuden huomioon ottaen. Suurin osa näistä ovat "kadoksissa" olleita.
Merkittävimmät reitit: Johannes Moliis, Vähänkyrön kappalainen, nimismies Martti Essevius, ja luonnollisesti Vähänkyrön ensimmäinen pappi Kasparus Alstadius; Mullanderin ja Mulloviuksen kautta.

khanhisalo
26.11.09, 17:38
Katselin tuolta sivultasi esi-isäni Erik Raumannuksen tietoja, ei tunnu oikein uskottavalta, löytyisikö sinulta jotain lähteitä niihin?

Erik Yrjönpoika RAUMANNUS
Father: Gregorius Bartholomeuksenpoika RASMUS (http://www.vilppula.com/people/p0000029.htm#I56362)
Mother: Anna Sigfridsdotter ALSTADIUS (http://www.vilppula.com/people/p0000009.htm#I56363)
Birth: ABT 1620
Occupation: Vetelin kappalainen 1643-1673
Death: 4.1673, VeteliMinulla on tällainen tieto, monen sukututkijan tutkimana, ei minun tutkimaani, koska en siihen pysty.
I Sigfrid Raumannus, s. ?, k. ?.
Toimi Piikkiön kirkkoherrana 1628-1630 Leinbergin matrikkelin ja Piikkiön historia I mukaan hänen isänsä oli Henrik.
Lapset:
Eerik Raumannus. Tauluun 2.
Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?. Tauluun 3.


Taulu 2 (taulusta 1)
II Eerik Raumannus k. Veteli.
Vetelin ensimmäinen kappalainen v.1643-1673, oli Turun Akatemian ensimmäisiä opiskelijoita 1640.
Puoliso: Raumannus, s. 1613 ?, k. 8.1.1693 Veteli.
Haudattu Veteliin kunniallisten ja ylhäisten ihmisten läsnäollessa.
Lapset:
Maria Raumannus, s. Veteli, k. 7.4.1729 Veteli. Puoliso: Anders Didrichq
Gustav Raumannus, s. Veteli.
Brita Raumannus, s. Veteli, k. 20.4.1688 Veteli. Puoliso: Erkki Matinp. Lång-Röring, s. 1621 Veteli, k. 20.4.1704 Veteli. Vanhemmat: Matti Hanninp. Lång, s. noin 1606 Veteli, k. Veteli. Isäntänä Långilla 1648 - 1663 Kuollut viimeistään 1670,koska silloin jaettiin perintöä. Kaisa Markuntr., s. noin 1597 Veteli?, k. 7.9.1679 Veteli. Oli 550:s ruumis joka kappelissa oli haudattu ja toinen ruumis joka haudattiin uuteen kirkkoon (lukkarin Hannu Heikinpojan kertoman mukaan). Hautapuheen teksti 1 Kuningastenkirja k.8: 63.
Elias Eriksson Raumannus, s. 15.1.1651 Yliveteli, Vaasa, Finland, k. 4.2.1732 Yliveteli, Vaasa, Finland. 1. puoliso: Brita Pettersdr. Steccius, s. 1655 Alatornio, Lappi, Finland, k. 1684 Yliveteli, Vaasa, Finland. Vanhemmat: Petter Håkonss. Steccius, s. noin 1615 Umeå, Västerbotten, Sweden, k. 1658. Brita Gabrielsdr. Calamnius, s. noin 1630 Finland. 2. puoliso: Catharina Henriksdr. Mullovius, s. 1664 Finland, k. 12.6.1743 Kälviä, Vaasa, Finland. Vanhemmat: Heikki Tuomaass. Mullo, s. noin 1630 Vähäkyrö, Vaasa, Finland, k. 1665-1667 Jämtland, Sweden. Beata Martinsdr. Alstadius, s. noin 1635 Finland, k. 1695 Perniö, Turku-Pori, Finland.



Taulu 3 (taulusta 1)
II Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?, k. ?.
Saarijärven kirkkoherrana 1647 - 1682.
Lapset:
Maria Josefintr Raumannus, s. Saarijärvi?, k. 11.2.1729 Kokkola. Puoliso: Johan Juhonp. Muurari-Röring, s. 26.8.1674 Kokkola, k. Kokkola.
Veteliläissyntyinen porvari, Virrankosken mukaan epäilemättä Kokkolan lukkari Johan Röring. Vanhemmat: Juho Matinp. Lång-Hannila-Röring, Muurari, muurarimestari,Kokkolan porvari, s. 1624 Veteli, k. 17.5.1705 Kokkola. Margareta Juhontr., k. 11.1678 Kokkola.





terv. Keijo H

jjj
26.11.09, 18:49
Kiitos kysymyksestä. Ei minulla ole tähän toimittaa alkuperäislähteitä. Olen luottanut Strangin tutkimuksiin. Luulin asian olevan riidaton kun tätä sinun versiotasi ei ole missään esillä?

Jouni Kaleva
26.11.09, 19:05
Olen ollut siinä käsityksessä, että Vetelin Erikin patronyymiä ei ole voitu varmistaa. Vai onko joku sen tehnyt?

Turun Akatemian ensimmäisellä vuosikurssilla
(1640-41) opiskeli raumalainen Ericus Sigfridi. Mutta onko hän sama kuin Vetelin Erik?

khanhisalo
26.11.09, 21:14
Tässä alla olevien avioliittojen katsovat viisaat sukututkijat liittävän nämä kaksi Raumannus pappia veljeksiksi ja Josephuksen patronomi tiedetään, näin minulle on asia selvitetty minua viisaampien taholta, prof.Pentti Virrankoski on yksi näistä tutkijoista.

Tämä Saarijärven Josephin tytär menee siis Erkki Matinpoika Lång-Röringin veljen pojan kanssa naimisiin. Erkki taas on Erik Raumannuksen vävy.

Eerik Raumannus k. Veteli.
Vetelin ensimmäinen kappalainen v.1643-1673, oli Turun Akatemian ensimmäisiä opiskelijoita 1640.
Puoliso: Raumannus, s. 1613 ?, k. 8.1.1693 Veteli.
Haudattu Veteliin kunniallisten ja ylhäisten ihmisten läsnäollessa.

Lapsi:
Brita Raumannus, s. Veteli, k. 20.4.1688 Veteli. Puoliso: Erkki Matinp. Lång-Röring, s. 1621 Veteli, k. 20.4.1704 Veteli. Vanhemmat: Matti Hanninp. Lång, s. noin 1606 Veteli, k. Veteli. Isäntänä Långilla 1648 - 1663 Kuollut viimeistään 1670,koska silloin jaettiin perintöä. Kaisa Markuntr., s. noin 1597 Veteli?, k. 7.9.1679 Veteli. Oli 550:s ruumis joka kappelissa oli haudattu ja toinen ruumis joka haudattiin uuteen kirkkoon (lukkarin Hannu Heikinpojan kertoman mukaan). Hautapuheen teksti 1 Kuningastenkirja k.8: 63.


Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?, k. ?.
Saarijärven kirkkoherrana 1647 - 1682.
Lapsi:
Maria Josefintr Raumannus, s. Saarijärvi?, k. 11.2.1729 Kokkola. Vihitty 21.2.1694 Kokkolassa Puoliso: Johan Juhonp. Muurari-Röring, s. 26.8.1674 Kokkola, k. Kokkola.
Veteliläissyntyinen porvari Virrankosken mukaan epäilemättä Kokkolan lukkari Johan Röring. Vanhemmat: Juho Matinp. Lång-Hannila-Röring, Muurari, muurarimestari,Kokkolan porvari, s. 1624 Veteli, k. 17.5.1705 Kokkola. Margareta Juhontr., k. 11.1678 Kokkola.


terv. Keijo H


Olen ollut siinä käsityksessä, että Vetelin Erikin patronyymiä ei ole voitu varmistaa. Vai onko joku sen tehnyt?

Turun Akatemian ensimmäisellä vuosikurssilla
(1640-41) opiskeli raumalainen Ericus Sigfridi. Mutta onko hän sama kuin Vetelin Erik?

Jouni Kaleva
26.11.09, 21:39
Tässä alla olevien avioliittojen katsovat viisaat sukututkijat liittävän nämä kaksi Raumannus pappia veljeksiksi ja Josephuksen patronomi tiedetään, näin minulle on asia selvitetty minua viisaampien taholta, prof.Pentti Virrankoski on yksi näistä tutkijoista.


Entä missä viisaiden esittämät dokumentit?

khanhisalo
26.11.09, 21:56
Minun saamani informaation mukaan nämä avioliitot katsotaan sellaiseksi, minulla ei antaa enempää dokumenttia, mutta tutkijoista olen kyllä luottanut Pentti Virrankoskeen.
Ilmeisesti myös tämä raumalainen Ericus Sigfridi joka opiskeli Turun Akatemiassa katsotaan samaksi henkilöksi, koska Erik Raumannuksen kohdalla tämän on mainittu olleen siellä ensimmäisiä opiskelijoita 1640

terv. Keijo H

Movitz
28.11.09, 12:11
Onko kellään käytettävissään sitä Voipion kuuluisaa Sursill-tietokantaa? Kiinnostaisi, mitä tietoja (ja minkälaisin lähtein!) annetaan seuraavista "klassisen Sursillianan" ulkopuolelle osittain jääneistä Sursilleista:

1) Catharina Lithovia (1666-1743), Kangasniemen kappalaisen Carolus Jachaeniuksen puoliso.

2) Susanna Johanintytär Munselia, Muolaan kirkkoherra Aron Roseliuksen puoliso (mihin lähteeseen perustavat seuraavat nettisivuilta tavatut merkinnät vihkivuodesta 1682 ja siitä, että Susanna olisi kuollut lapsivuoteuteen).

Jens

eeva häkkinen
28.11.09, 13:30
Kiitos kysymyksestä. Ei minulla ole tähän toimittaa alkuperäislähteitä. Olen luottanut Strangin tutkimuksiin. Luulin asian olevan riidaton kun tätä sinun versiotasi ei ole missään esillä?

Mitämitämitämitä???? Mistä lähtien netti on ollut vihoviimeinen oikeellisuuden takaaja? Eli jos, tieto on netissä, eikä sitä ole riitautettu vuoden ja yön aikana, on se oikein. Jollei tietoa ole netissä, ei sitä ole olemassakaan. Vai?

Nettihän on täynnä lähdeviitteettömiä höpöhöpötutkimuksia, joita ei kukaan viitsi edes vaivautua korjaamaan. En väitä, että sellaisesta olisi tässä kyse, mutta kyllä luottamuksesi nettitietoihin hämmästyttää.
En tosin tiedä onko ko. Strangin tutkimus julkaistu netissä (vai kirjana), mutta ilmaus "versiotasi ei ole missään esillä" antaisi näin ymmärtää. Kai tämä Strangin tutkimus kertoo, mistä tiedot ovat peräisin?

JHissa
28.11.09, 14:37
Mitämitämitämitä???? Mistä lähtien netti on ollut vihoviimeinen oikeellisuuden takaaja? Eli jos, tieto on netissä, eikä sitä ole riitautettu vuoden ja yön aikana, on se oikein. Jollei tietoa ole netissä, ei sitä ole olemassakaan. Vai?

Nettihän on täynnä lähdeviitteettömiä höpöhöpötutkimuksia, joita ei kukaan viitsi edes vaivautua korjaamaan. En väitä, että sellaisesta olisi tässä kyse, mutta kyllä luottamuksesi nettitietoihin hämmästyttää.
En tosin tiedä onko ko. Strangin tutkimus julkaistu netissä (vai kirjana), mutta ilmaus "versiotasi ei ole missään esillä" antaisi näin ymmärtää. Kai tämä Strangin tutkimus kertoo, mistä tiedot ovat peräisin?
Juuri Strangilla ei näytä olevan Erik Raumannukselle isää:
http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM
- Taulu 383 -

6. sukupolvi Steccius / Stechius, Brita Petterintytär, Forselius (taulusta 164 (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T164). Äiti: Calamnius, Brita Gabrielsdotter) s. n. 1655 Alatornio (Alatornio). k. 1684 haudattu 11.05.1684 Yliveteli.
1. puoliso Forselius, Elias Forselius, Raumannus s. 15.01.1652 Yliveteli. k. 04.02.1733 Yliveteli. Ylivetelin kappalainen 1673.
Ylioppilas Turussa 1671, vihittiin papiksi 1673. Elias vietti Isonvihan ajankin paikallisesti, ajoittain piilopirteissä, kaksi hänen lapsistaan ryöstettiin orjiksi Venäjälle. Lisätietoja pojan Jakobin kohdalla.. Lähde: Mosalan kronikka, s. 94 Janne ja Olga Kentalan perheen tarinaa Toimittanut Eeva Kentala ISBN
Isä: Raumannus, Erik Ylivetelin kappalainen.

Lapset: 1) Gabriel Eliaksenpoika (katso taulu 772) (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T772) s. 24.04.1684 (kastettu) Yliveteli. k. 16.06.1753 Kokkola. Kauppias Kokkolassa 1709, raatimies.
2) Anna Eliaksentytär (katso taulu 773) (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T773) s. 1677. k. 26.05.1752 Vaasa (kirjoilla Kokkolassa).
3) Margaretha s. 10.03.1678 (kastettu) Yliveteli. k. 1678 Yliveteli haudattu 05.05.1678 Yliveteli.
4) Erik Eliaksenpoika (katso taulu 774) (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T774) s. 04.07.1680 (kastettu) Yliveteli. k. 1708 Riika. Porin läänin jalkaväkirykmentin kapteeni.
5) Brita s. 11.12.1681 (kastettu) Yliveteli. k. 1682 haudattu 05.02.1682 Yliveteli.
6) Petter s. 18.01.1683 (kastettu) Yliveteli. k. 1685 haudattu 15.03.1685 Yliveteli.

tai
http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=strang&lang=en;p=elias+forselius;n=forselius

Olen ollut siinä käsityksessä, että Vetelin Erikin patronyymiä ei ole voitu varmistaa. Vai onko joku sen tehnyt?

Turun Akatemian ensimmäisellä vuosikurssilla
(1640-41) opiskeli raumalainen Ericus Sigfridi. Mutta onko hän sama kuin Vetelin Erik?
Jos Naantalin pedagogi Ericus Sigfridi
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=66
vamistetaan samaksi kuin Vetelin kappalainen Erik Raumannus, niin sitten hänen isänsä varmistuisi.

Isää ei ole merkitty Erikille myöskään ylioppilas matrikkelissa:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2142

Johannes Hissa

Jouni Kaleva
28.11.09, 19:23
Vielä palaan tähän. Tiedätkö, onko Pentti Virrankoski jossakin julkaissut asiasta jotakin tietoa niin, että pääsisi etsimään hänen lähteitään?

Nimi Raumannus tarkoittaa kylmästi ottaen "raumalainen" eikä saman nimen kantajilla tarvitse olla muuta yhteistä kuin kotipaikka. Raumallahan oli fransiskaaniluostari, joka lakkautettiin Kustaa Vaasan aikana. Epäilemättä yksi ja toinen paikkakunnan poika kävi luostarikoulua ja omaksui nimen Raumannus yms.

Asia kiinnostaa läheisesti, kun olen Iin Liedes-suvun sukuyhdistyksen pj. ja tämän suvun kantaisä on Lauri Matinpoika Raumannus, Iin kirkkoherra 1563-81, siis satakunta vuotta ennen näitä tässä puhuttuja Raumannuksia.

Minun saamani informaation mukaan nämä avioliitot katsotaan sellaiseksi, minulla ei antaa enempää dokumenttia, mutta tutkijoista olen kyllä luottanut Pentti Virrankoskeen.
Ilmeisesti myös tämä raumalainen Ericus Sigfridi joka opiskeli Turun Akatemiassa katsotaan samaksi henkilöksi, koska Erik Raumannuksen kohdalla tämän on mainittu olleen siellä ensimmäisiä opiskelijoita 1640

terv. Keijo H

Seppo Niinioja
28.11.09, 21:49
Onko kellään käytettävissään sitä Voipion kuuluisaa Sursill-tietokantaa? Kiinnostaisi, mitä tietoja (ja minkälaisin lähtein!) annetaan seuraavista "klassisen Sursillianan" ulkopuolelle osittain jääneistä Sursilleista:

1) Catharina Lithovia (1666-1743), Kangasniemen kappalaisen Carolus Jachaeniuksen puoliso.

2) Susanna Johanintytär Munselia, Muolaan kirkkoherra Aron Roseliuksen puoliso (mihin lähteeseen perustavat seuraavat nettisivuilta tavatut merkinnät vihkivuodesta 1682 ja siitä, että Susanna olisi kuollut lapsivuoteuteen).

Jens

1) En löytänyt rompulla olevien kymmenen Catharina Lithovian l. Lithoviuksen joukosta

2) Susanna: syntynyt 1666, puoliso Aaron Kårss. Susannan isä Johan Munselius (1642-1684), Vähä-Savon lainlukija 1673. Äiti Maria Fortelius s. 1645. Esipolvet johtavat Carl Sursilliin, Kokkolan kirkkoherra 1582. Genos 1950 s. 61 kyseenalaistaa hänen sukulaisuussuhteensa Erik Ångerman-Sursilliin. (kuten tunnettua).

Voipion tietokannassa ei varsinaisesti ole lähteitä, vain yllä mainittujen tyyppisiä viittauksia siellä täällä.

Terv. Seppo Niinioja

Seppo Niinioja
28.11.09, 22:15
Mitämitämitämitä???? Mistä lähtien netti on ollut vihoviimeinen oikeellisuuden takaaja? Eli jos, tieto on netissä, eikä sitä ole riitautettu vuoden ja yön aikana, on se oikein. Jollei tietoa ole netissä, ei sitä ole olemassakaan. Vai?

Nettihän on täynnä lähdeviitteettömiä höpöhöpötutkimuksia, joita ei kukaan viitsi edes vaivautua korjaamaan. En väitä, että sellaisesta olisi tässä kyse, mutta kyllä luottamuksesi nettitietoihin hämmästyttää.
En tosin tiedä onko ko. Strangin tutkimus julkaistu netissä (vai kirjana), mutta ilmaus "versiotasi ei ole missään esillä" antaisi näin ymmärtää. Kai tämä Strangin tutkimus kertoo, mistä tiedot ovat peräisin?

Ja vielä muutama mitämitämitä??? En tiedä, miten Strangin erittäin laajat tietokannat (www.strang.ch (http://www.strang.ch) ) ovat syntyneet, tuskin yhden henkilön lähdekriittisen tutkimuksen kautta. Ikävää sanoa, mutta suhtaudun niihin jonkin verran varauksellisesti. Kaarle Suuri -linjassa http://www.strang.ch/SUKU/Baum%20Kaarle%20Suuri.htm on virhe "jo" Flemingien kohdalla (Eric Anthoni, Vem var Magnus Flemings maka?, http://www.strang.ch/SUKU/Baum%20Kaarle%20Suuri.htm ). Olen siitä Martti Strangille maininnutkin. Epävarma Carl Sursill, josta mainitsin juuri, on tiukasti mukana taulustossa http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM (spelling!)

Mukava mies tämä Sveitin Martti, toivottavasti ei ota hernettä nenäänsä. Pitää olla kriittinen, kun olin juuri tänään tieteellisen seuran syyskokouksessa. Oli juristi puheenjohtajana, mutta ei tullut Eevan nerokas riitautusperiaate mieleen. SSS voisi toimia ylimpänä ja ainoana oikeusasteena ex officio eli viran puolesta. Korkeimman totuuden komissiostahan on jo ollutkin puhetta alustavasti.:)

Seppo Niinioja

Movitz
28.11.09, 22:58
kiitos, Seppo

1) Kangasniemen Catharina Lithoviuksen on Kaarlo Teräsvuori varsin hyvin liittänyt Limingan kappalaisen Gabriel Lithoviuksen ja puolisonsa Maria Jenderjanin tyttäreksi. Ajattelin vain tarkistaa, miten Voipio on reagoinut...

2) Tuo "Kårss" on väärin luettu Larss(on) - Susanna Munseliuksen puoliso kun oli Aron Larsson Roselius. Yritän tosiaan selvittää, mihin lähteeseen tai käsikirjoitukseen perustuu tieto Susannan ja Aronin avioliitosta. Aron oli viimeistään vuodesta 1699 naimisissa Helena Catharina von Burghausenin kanssa, ja uskon, että pariskunnan ainoa tunnettu lapsi, tytär Beata, on suvussa esiintyvän nimenantokäytännön (uppkallelse) perusteella tästä toisesta avioliitosta, mutta yritän etsiä lähteitä tähän asiaan. Mutta hyvä, eipä ole Voipiokaan niitä vielä löytänyt.

Kiitos!

J

eeva häkkinen
29.11.09, 00:06
Kiitos kysymyksestä. Ei minulla ole tähän toimittaa alkuperäislähteitä. Olen luottanut Strangin tutkimuksiin. Luulin asian olevan riidaton kun tätä sinun versiotasi ei ole missään esillä?

Olen pahoillani, jos on käsitetty minun epäilleen jonkun tietyn tutkijan luotettavuutta tai lähdeviitteiden käyttöä. Strangin tutkimuksiin en voi ottaa kantaa, kun en ole niitä nähnytkään, tuskin minulla olisi pätevyyttä niitä arvostellakaan. Edellä lainattu lausuma vain jotenkin tökkäsi: "asia on riidaton, kun ei muutakaan ole esitetty". Aika vähän on toistaiseksi huolella tehtyä tutkimusta netissä esitetty, sitäkin enemmän sitä toisenlaista.

JHissa
29.11.09, 14:06
Vielä palaan tähän. Tiedätkö, onko Pentti Virrankoski jossakin julkaissut asiasta jotakin tietoa niin, että pääsisi etsimään hänen lähteitään?

Nimi Raumannus tarkoittaa kylmästi ottaen "raumalainen" eikä saman nimen kantajilla tarvitse olla muuta yhteistä kuin kotipaikka. Raumallahan oli fransiskaaniluostari, joka lakkautettiin Kustaa Vaasan aikana. Epäilemättä yksi ja toinen paikkakunnan poika kävi luostarikoulua ja omaksui nimen Raumannus yms.

Asia kiinnostaa läheisesti, kun olen Iin Liedes-suvun sukuyhdistyksen pj. ja tämän suvun kantaisä on Lauri Matinpoika Raumannus, Iin kirkkoherra 1563-81, siis satakunta vuotta ennen näitä tässä puhuttuja Raumannuksia.
Kirjasto haulla löytyi tälläisiä teoksia:

Nimeke: Kokkolan pitäjän yläosan historia : Kaustisen, Vetelin, Halsuan ja Perhon vaiheita esihistoriallisesta ajasta 1860-luvulle / kirjoittanut Pentti Virrankoski.
Julkaistu: [Kokkola] : Halsuan, Kaustisen, Perhon ja Vetelin historiatoimikunta, 1961.

Nimeke: Vanhaa Veteliä / toim. Pentti Virrankoski.
Julkaistu: [Veteli] : [Vetelin kotiseutuyhdistys], 1979.

Jotka pitäisi ainakin tarkistaa.

JHissa
29.11.09, 14:55
Mitämitämitämitä???? Mistä lähtien netti on ollut vihoviimeinen oikeellisuuden takaaja? Eli jos, tieto on netissä, eikä sitä ole riitautettu vuoden ja yön aikana, on se oikein. Jollei tietoa ole netissä, ei sitä ole olemassakaan. Vai?

Nettihän on täynnä lähdeviitteettömiä höpöhöpötutkimuksia, joita ei kukaan viitsi edes vaivautua korjaamaan. En väitä, että sellaisesta olisi tässä kyse, mutta kyllä luottamuksesi nettitietoihin hämmästyttää.
En tosin tiedä onko ko. Strangin tutkimus julkaistu netissä (vai kirjana), mutta ilmaus "versiotasi ei ole missään esillä" antaisi näin ymmärtää. Kai tämä Strangin tutkimus kertoo, mistä tiedot ovat peräisin?
Tämän perusteella melkein kaikki netistä löytyvät Sursill-tutkimukset ovat hölynpölyä, sillä niihin ei ole viitsitty korjata jopa yli sata vuotta sitten tehtyjä lisäyksiä:
Personhistorisk tidskrift 4 (1902), s. 133
Laitan tähän korjatun version omilta sivuilta:
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm#Taulu080 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu080)
Taulu 80.
Catharina Andersintytär Frostera, * 31.8.1701 Oulu, † 14.6.1763 Luulaja. (SS 5380). Vht: Taulu 18. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu018)
Pso: 1725 Lars Petterinpoika Wallman, * 30.11.1697 Luulaja, † 28.2.1740 Luulaja. Luulajan voutikunnan kruunuvouti 1721. Asuivat Ala-Luulajan Sunderbyyssä. (ks. Personhistorisk tidskrift 4 (1902), s. 133).
Vht: Kaupunginnotaari ja kassanhoitaja Luulajassa Petter Wallman, † tapettu 19.12.1716 Luulaja. & Brigitta Larsintytär Eng, * n. 1680, † 17.5.1772 Råneå, ikä 91 v.
Lapsia:
Susanna Larsintytär Wallman, * 26.10.1726 Luulaja, † 14.12.1794 Lohtaja. (SS 5381).
1.Pso: Luulaja 27.5.1756 Zacharias Johaninpoika Unæus, * 23.6.1709 Luulaja, † 15.3.1766 Råneå. Yo Uppsalassa 2.11.1726. FM 30.6.1737. Råneån kirkkoherra 1756. Vht: Ala-Luulajan kirkkoherra Johan Olofinpoika Unæus, * 11.11.1667 Härjedalen, † 14.6.1735 Ala-Luulaja. & Anna Hansintytär Drake, * 15.12.1670 Oviken, † 6.9.1745 Luulaja.
2.Pso: Lohtaja 16.12.1779 Jakob Abrahaminpoika Frosterus, * 17.7.1711 Oulu, † 15.8.1794 Lohtaja. (SS 5512). Oulun triviaalikoulun oppilas. Yo Turussa sl. 1732. Vihitty papiksi 1734. Sotkamon armovuodensaarnaaja 1734, sitten kotiopettajana tuomari Leijonmarckin perheessä Uudellamaalla 1736 (ks. S-E. Åström, Pohjalaisen osakunnan nimikirja II 1721–1770 (1947), #670). Paltamon kappalainen 1738, Oulussa 1744. Lohtajan kirkkoherra 1755. Saarnaaja pappeinkokouksessa Kokkolassa 1751 ja 1760. Vht: Paltamon kirkkohera Abraham Jakobinpoika Frosterus, * 1680 Oulu, † 20.4.1726 Paltamo. (SS 5514). & Catharina Erikintytär Cajana, * 26.5.1694 Paltamo, † 29.12.1762 Sotkamo. (SS 4765). Taulu 60. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu060) (2.Miehen 1.Pso: Paltamo 13.11.1740 Clara Simonintytär Forsbäck, * 27.9.1699 Kokkola, † 13.7.1742 Paltamo. (SS 4044). 2.Pso: Hailuoto 12.1.1744 Maria Helena Petterintytär Calamnia, * Kalajoki, † 26.12.1747 Oulu. (SS 7753). 3.Pso: Kälviä 20.6.1749 Brita Johanintytär Helsing, kast. 23.4.1728 Kokkola, ‡ 14.12.1756 Oulu. (SS 2012). 4.Pso: Lohtaja 28.6.1757 Magdalena Johanintytär Alftan, * 16.12.1739 Lohtaja, † 17.2.1778 Lohtaja. (SS 9239)).
Andreas Larsinpoika Wallman, * 15.10.1727 Luulaja, † 13.2.1728 Luulaja.
Petter Larsinpoika Wallman, * 3.12.1728 Luulaja, † 24.4.1729 Luulaja.
Lars Fredrik/Henrik Larsinpoika Wallman, * 2.5.1731 Luulaja, † 1820. (SS 5382). Yo Uppsalassa 2.11.1748. Maanmittarintutkinto 1754. Luulajan voutikunnan kruununvouti 1778, asessori 1792.
Pso: Piitime 1761 Anna Brita Abrahamintytär Lafvén, * 1736, † 1798. Vht: Abraham Lafvén, * , † . & N. N.
Zacharias Larsinpoika Wallman, * 12.4.1732 Luulaja, † 14.6.1784 Luulaja. Yo Uppsalassa 2.11.1748. Pataljoonan saarnaaja.
Brigitta Larsintytär Wallman, * 14.6.1733 Luulaja, † 14.7.1733 Luulaja.
Jakob Larsinpoika Wallman, * 17.7.1734 Luulaja, † 10.8.1734 Luulaja.
Catharina Larsintytär Wallman, * 7.9.1735 Luulaja, † 13.9.1735 Luulaja.
Abraham Larsinpoika Wallman, * 25.12.1736 Luulaja, † 26.6.1737 Luulaja.
Simeon Larsinpoika Wallman, * 25.9.1738 Luulaja, † 12.12.1738 Luulaja.
Magdalena Larsintytär Wallman, * 23.2.1740 Luulaja, † 18.3.1740 Luulaja.

taikka poistettu siskoa joka on merkitty tyttäreksi:
Genos 45(1974), s. 37-51
http://www.genealogia.fi/genos/45/45_37.htm
Anders Andersson Lythraeus (SS 5716), bodde ogift hos fadern 1675, svor borgared i Uleåborg 16.3.1678 med svågrarna Jakob Frosterus och Zacharias Ulhegius som löftesmän. Bisittare i rådstugurätten 1680. Utsågs till stadskassör 11.5.1681. Rådman i Uleåborg 1682, 1684-1685 och från 1687. Drev sjöfart med egen skuta och höll en laxpata vid Raatinsaari. Begr. i Uleåborg 16.11.1690.[31 (http://www.genealogia.fi/genos/45/45_37.htm#31)] - Gift c. 1679 med Brita Matilainen i hennes andra (mellersta) gifte, begr. (enligt Torneå kyrkoräkenskaper) Bartholomaei dag, d.v.s. 24.8.1715, dotter till handlanden i Uleåborg Henrik Olsson Matilainen samt änka efter Johan Johansson, som i rådstugurättens protokoll 18.6.1679 säges ha dött »nyligen». Efter Anders’ död gifte hon (troligen 1692) om sig med kyrkoherden i Kalajoki, mag. Erik Wallenius, d. 1715. Att han är inblandad i processerna om det Lythraeuska boet (t.ex. vid Uleåborgs rådstugurätt 23.1. och 27.11.1693) visar att hans hustru Brita Matilainen är Anders Lythraeus’ änka och inte Brita Olofsdotter, SS 5974. - Barn till Anders Lythraeus begrovs i Uleåborg 24.2.1681, 6.6.1682, 30.8.1683, 21.12.1684, 12.3.1686, 6.11.1687, 21.5.1689 och 3.4.1690, men han efterlämnade inga barn vid sin död.
Eli Brita Matilaisen ja samalla Margareta Clauksentytär Ahlholmin (SS 5973) miehen Olof Matilaisen vanhemmat olivat Henrik Olsson Matilainen, k. 1676 Öregrund (perunkirjoitus 27.4.1685 Oulu), ja Brita Andersdotter, haud. 30.5.1678 Oulu.
Esimerkiksi virheellisesti sivuilla:
http://www.annelikotisaari.net/Catharina.O.Sursill.htm#Taulu%2087 (http://www.annelikotisaari.net/Catharina.O.Sursill.htm)
http://www.annelikotisaari.net/Christina.O.Sursill.htm#Taulu%20139
ja
http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T1084

Tämän perusteella Sursill-tutkimuksiin ei ole tehty korjauksia ainakaan 35 vuoteen osin jopa yli sataan vuoteen. Minun mielestäni Kokkolan kirkkoherra Carl Sursill (SS 8735) kannattaa pitää mukana tutkimuksissa selvyyden ja historian vuoksi, sillä onko meillä varmuutta Östenin isästä:
Genos 33(1962), s. 18-24
http://www.suku.fi/genos/33/33_18.htm#12
[12] Oulun raast. 1/2 1679.
Fordom Rådhmans Sahl. Henrich Cauhaises änkja dygdesamme hustru Karin Larsd:r /: Een ållderstijgen qwinna af gått förståndh och friskt minne:/ bleff effter H:r Secretariens vtj den högl. Kongl: Hoff Rätten i Åbo högachtade Jacobi Wallstenij ankomne skrifwelse för Rätta kalladt, att giöra Rättenom Een wiss Relation om H:r Secretarjens och Sahl. Henrich Tawastz, fordom boende i Åbo Stadh, änckjas dygdesamme Maria Jacobsd:rs härkomst och Slächt Linea, v t h a f f h w i l k e n S k y l l d s k a p o c h d e n n e h u s t: o C a r i n s e g e r s i g h a f f k o m m e n w a r a. Så bekende hon j Eedstadh, att Een Kyrckjoherde I Gambl:Carlby, som heet H:r Carl, warit Broder åth hustru Malin, Östen Erichssons hustru, af hwilken sedan Siu Systrar äre födde, och Slächten sigh vthwijdgadt.

Jouni Kaleva
29.11.09, 19:36
Huhhuh, onneksi selvisin puhtain paperein tästä JHissan terävästä Sursill-päivitystestistä :D:

Pidän tuota Henrik Kauhasen lesken todistusta vahvasti luotettavana. Siitähän voidaan rekonstruoida jokainen yksityiskohta paikkansa pitäväksi. Karinilla ei varmasti ollut mitään henk.koht. intressiäkään esittää muuta kuin tietämänsä sukulinjat oikein. Tämä todistus on mielestäni ehdottoman luotettava. Siinähän Karin todistaa oman äitinsä äidinäidistä (= Malin) ja tämän veljestä (=Carl).

Kuinka turkulainen kuninkaallisen hovioikeuden sihteeri Jacob Wallstenius hoksasi yleensä ottaen kysellä Oulusta tämmöisen vanhan hyvämuistisen naisen todistusta sukulaisasioistaan? Siksi, että nämä kaksi, Jacob ja Karin Larsintytär olivat keskenään pikkuserkut. Tämä hyvämuistinen Karin oli syntynyt kait 1610 tietämissä, ja oli siis noin 70-vuotias todistaja. Sursillianan kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tässä todistetaan vastoin "virallista" Sursillianaa, että khra Carl ja Malin olivat sisarukset. Siis molemmat tai ei kumpikaan oli Erik Ångermannin/Sursillin lapsia. Ja siten Malinin mies Östen Eriksson oli Erik Ångermannin poika tai vävy.

Jos nyt siis khra Carl ja Malin olisivat Erik Ångermannin/Sursillin lapsia, niin jäisi yksi vaikeasti selitettävä kysymys. Erik Ångermannilla olisi toinenkin Malin-tytär: se, jonka mies oli Erik Tenalensis. Vai kuinka?



Tämän perusteella Sursill-tutkimuksiin ei ole tehty korjauksia ainakaan 35 vuoteen osin jopa yli sataan vuoteen. Minun mielestäni Kokkolan kirkkoherra Carl Sursill (SS 8735) kannattaa pitää mukana tutkimuksissa selvyyden ja historian vuoksi, sillä onko meillä varmuutta Östenin isästä:
Genos 33(1962), s. 18-24
http://www.suku.fi/genos/33/33_18.htm#12
[12] Oulun raast. 1/2 1679.
Fordom Rådhmans Sahl. Henrich Cauhaises änkja dygdesamme hustru Karin Larsd:r /: Een ållderstijgen qwinna af gått förståndh och friskt minne:/ bleff effter H:r Secretariens vtj den högl. Kongl: Hoff Rätten i Åbo högachtade Jacobi Wallstenij ankomne skrifwelse för Rätta kalladt, att giöra Rättenom Een wiss Relation om H:r Secretarjens och Sahl. Henrich Tawastz, fordom boende i Åbo Stadh, änckjas dygdesamme Maria Jacobsd:rs härkomst och Slächt Linea, v t h a f f h w i l k e n S k y l l d s k a p o c h d e n n e h u s t: o C a r i n s e g e r s i g h a f f k o m m e n w a r a. Så bekende hon j Eedstadh, att Een Kyrckjoherde I Gambl:Carlby, som heet H:r Carl, warit Broder åth hustru Malin, Östen Erichssons hustru, af hwilken sedan Siu Systrar äre födde, och Slächten sigh vthwijdgadt.

jukkaukkola
29.11.09, 22:34
eipä näytä myöskään pitävän yhtä tiedot suursilleistä.kun vertaa Muhoksen Leskelöitä/Hyrkkäitä verrattuna Muhoksen RK:ihin.virheitä varsinkin 1790-1900 henkilöissä.

JHissa
30.11.09, 12:19
Huhhuh, onneksi selvisin puhtain paperein tästä JHissan terävästä Sursill-päivitystestistä :D:

Pidän tuota Henrik Kauhasen lesken todistusta vahvasti luotettavana. Siitähän voidaan rekonstruoida jokainen yksityiskohta paikkansa pitäväksi. Karinilla ei varmasti ollut mitään henk.koht. intressiäkään esittää muuta kuin tietämänsä sukulinjat oikein. Tämä todistus on mielestäni ehdottoman luotettava. Siinähän Karin todistaa oman äitinsä äidinäidistä (= Malin) ja tämän veljestä (=Carl).

Kuinka turkulainen kuninkaallisen hovioikeuden sihteeri Jacob Wallstenius hoksasi yleensä ottaen kysellä Oulusta tämmöisen vanhan hyvämuistisen naisen todistusta sukulaisasioistaan? Siksi, että nämä kaksi, Jacob ja Karin Larsintytär olivat keskenään pikkuserkut. Tämä hyvämuistinen Karin oli syntynyt kait 1610 tietämissä, ja oli siis noin 70-vuotias todistaja. Sursillianan kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tässä todistetaan vastoin "virallista" Sursillianaa, että khra Carl ja Malin olivat sisarukset. Siis molemmat tai ei kumpikaan oli Erik Ångermannin/Sursillin lapsia. Ja siten Malinin mies Östen Eriksson oli Erik Ångermannin poika tai vävy.

Jos nyt siis khra Carl ja Malin olisivat Erik Ångermannin/Sursillin lapsia, niin jäisi yksi vaikeasti selitettävä kysymys. Erik Ångermannilla olisi toinenkin Malin-tytär: se, jonka mies oli Erik Tenalensis. Vai kuinka?
Itsekin pidän lesken todistusta luotettavana. Erik on voinut antaa esim. yhdelle tyttärelle nimen Magda ja toisella Leena, joista kummastakin saataisiin nimi Malin. Epäilyni kohdistuu juuri Sursill-suvun alkupuoleen, josta ei ole löytynyt kunnon lähteitä. Lisäksi Sursill-tutkimuksista on löytynyt niin paljon virheitä etenkin 1600-luvulla (esim. sisko tyttärenä, naitu kuollut, lapsia puuttuu yms.), joten on hyvä ainakin selvyyden vuoksi pitää Carlin jälkeläiset vielä mukana tutkimuksissa. Mainitaanhan Carl (SS 8735) saapuneeksi siskonsa Catharinan (SS 2) kutsumana Suomeen ja siskon Margaretan (SS 9127) saapuneen Uumajasta Suomeen Carlin luokse Kokkolaan.

jjj
30.11.09, 19:33
Allan Valtari kertoo kirjassaan "Vähänkyrön Järvenkylän Historia ja Sukuperinnekirja III" sivulla 53, että kuningas Erik XIV kirjoitti 9.6.1561 Alastaron joen kappalaiselle Johannes Freselle, joka asui Hyyriän ulkopalstalla (Pappinen). Lähdettä ei ole mainittu. Kuka mahtoi tämä Johannes Fre(e)se olla?
Johan/Hans Frese, Anna Östenintyttären ensimmäinen aviopuoliso, sai valtuutuksen Juhana III:lta 22.6.1580, joten ei liene kyse tästä Laihian ensimmäisestä kappalaisesta? Epävarmuus Johan/Hans muodoista saattaisi indikoida mahdollista sukulaisuutta. Tätä tukisi myös kirjeiden eriaikaisuus; isä/poika. Onko asiaa tutkittu?

Jouni Kaleva
30.11.09, 19:39
Itsekin pidän lesken todistusta luotettavana. Erik on voinut antaa esim. yhdelle tyttärelle nimen Magda ja toisella Leena, joista kummastakin saataisiin nimi Malin. Epäilyni kohdistuu juuri Sursill-suvun alkupuoleen, josta ei ole löytynyt kunnon lähteitä. Lisäksi Sursill-tutkimuksista on löytynyt niin paljon virheitä etenkin 1600-luvulla (esim. sisko tyttärenä, naitu kuollut, lapsia puuttuu yms.), joten on hyvä ainakin selvyyden vuoksi pitää Carlin jälkeläiset vielä mukana tutkimuksissa. Mainitaanhan Carl (SS 8735) saapuneeksi siskonsa Catharinan (SS 2) kutsumana Suomeen ja siskon Margaretan (SS 9127) saapuneen Uumajasta Suomeen Carlin luokse Kokkolaan.

En oikein uskoisi Magdaan ja Leenaan:). Olisiko mahdollista, että Lenaksi kastettu olisi saanut kutsumanimen Malin?

Sursillianan "todistuksen" mukaan sisarusten Suomeen tulojärjestys on
1. Catharina (Pietarsaareen Fordellin palvelukseen)
2. Carl (Pietarsaareen ja Catharinan ylläpitämänä vielä Turun katedraalikouluun, sieltä Kokkolan kirkkoherraksi 1582.
3. Margareta Carl-veljensä luo; siis epäilemättä Kokkolaan.
--
4.(?) Magdalena "Hitkallad från Umeå af dess äldre syster Catharina" Pietarsaareen. P:o Pietarsaaren khra Erik Tenalensis.

Voitaisiinko kahden Magdalenan loukku ratkaista näin: kyseessä yksi ja sama Magdalena!

Magdalena olisi siis "aitoja" Sursill-sisaruksia ja naimisissa Umeåssa Östen Erikssonin kanssa. Östen olisi siis kantaisä-Erikin vävy ja tämän voudinuran jatkaja.
Magdalenan ja Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi (muut paitsi Barbro) menivät naimisiin Suomeen. Lisäksi oli Östenin au-poika Hans, Kokkolan lukkari jo 1588 (jolloin velipuoli Carl siellä khra). Tämä sisarussarja syntynyt kaiketi pääosin 1560-luvulla. Milloin vouti Östen Eriksson kuoli? Voudinvirassa kerrotaan olleen vuoteen 1580. Ehkä kuoli noihin aikoihin? Aikarajoihin mahtuisi hyvin, että tuon jälkeen leski-Madgalena olisi tullut Catharina-sisarensa junailemana Pietarsaareen ja vielä uuteen hyvään avioon -- ja tuonut lapsikatraansa mukanaan.

Erik Tenalensis ja Magdalena Erikintytär saivat ainakin 2 lasta,
1) Isak, Pietarsaaren kappalainen 1607. Synt. mahd. 1680-luvun lopulla?
2) Anna, k. 1608 (synnytykseen?) Synt. mahd. 1680-luvun lopulla?

Jos on yksi Magdalena jolla 2 avioliittoa, joista lapset n. 1560-1688, niin on biologisesti täysin mahdollisuuksien rajoissa.

Lasse1951
30.11.09, 21:47
En oikein uskoisi Magdaan ja Leenaan:). Olisiko mahdollista, että Lenaksi kastettu olisi saanut kutsumanimen Malin?

Sursillianan "todistuksen" mukaan sisarusten Suomeen tulojärjestys on
1. Catharina (Pietarsaareen Fordellin palvelukseen)
2. Carl (Pietarsaareen ja Catharinan ylläpitämänä vielä Turun katedraalikouluun, sieltä Kokkolan kirkkoherraksi 1582.
3. Margareta Carl-veljensä luo; siis epäilemättä Kokkolaan.
--
4.(?) Magdalena "Hitkallad från Umeå af dess äldre syster Catharina" Pietarsaareen. P:o Pietarsaaren khra Erik Tenalensis.

Voitaisiinko kahden Magdalenan loukku ratkaista näin: kyseessä yksi ja sama Magdalena!

Magdalena olisi siis "aitoja" Sursill-sisaruksia ja naimisissa Umeåssa Östen Erikssonin kanssa. Östen olisi siis kantaisä-Erikin vävy ja tämän voudinuran jatkaja.
Magdalenan ja Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi (muut paitsi Barbro) menivät naimisiin Suomeen. Lisäksi oli Östenin au-poika Hans, Kokkolan lukkari jo 1588 (jolloin velipuoli Carl siellä khra). Tämä sisarussarja syntynyt kaiketi pääosin 1560-luvulla. Milloin vouti Östen Eriksson kuoli? Voudinvirassa kerrotaan olleen vuoteen 1580. Ehkä kuoli noihin aikoihin? Aikarajoihin mahtuisi hyvin, että tuon jälkeen leski-Madgalena olisi tullut Catharina-sisarensa junailemana Pietarsaareen ja vielä uuteen hyvään avioon -- ja tuonut lapsikatraansa mukanaan.

Erik Tenalensis ja Magdalena Erikintytär saivat ainakin 2 lasta,
1) Isak, Pietarsaaren kappalainen 1607. Synt. mahd. 1680-luvun lopulla?
2) Anna, k. 1608 (synnytykseen?) Synt. mahd. 1680-luvun lopulla?

Jos on yksi Magdalena jolla 2 avioliittoa, joista lapset n. 1560-1688, niin on biologisesti täysin mahdollisuuksien rajoissa.

Jouni,

Mielenkiintoinen ajatus, jossa saattaisi olla perääkin, katsotaan mitä muut vastaavat.
Tosin pieni veikkaus että noissa vuosiluvuissa on sattunut pianovirhe:-)

Lasse

Jouni Kaleva
30.11.09, 21:51
Jouni,

Mielenkiintoinen ajatus, jossa saattaisi olla perääkin, katsotaan mitä muut vastaavat.
Tosin pieni veikkaus että noissa vuosiluvuissa on sattunut pianovirhe:-)

Lasse

Kyllä hyvinkin pianon kokoinen virhe :)
1680 pro 1580.

tellervoranta
01.12.09, 16:42
Hei, kyllä minäkin katsoin, että Jouni on haarukoinut isolla haarukalla. :rolleyes:

Aloin katsoa sukututkimuskurssien aikaisia merkintöjä SUKUTUTKIMUS askel askeleelta kirjaan Sursillien sivulta ja seuraavaksi Nimien kääntäminen suomeksi.
(Omassa suvussa vuosia Helena tai Helga-nimellä kulkenut tytär oli kastettu Elin-nimiseksi.)
Olen ajatellut että Malin on Magdalena ( esim. 110-v Leskelän Magdalena), mutta nyt tähän edellä mainittuun kirjaan olen merkinnyt :

Elin (lisätty, nuoli myös Helgaan), Helena, Lena, Malin (lisätty)
suomennetaan Leena, Helena.

TapioV
01.12.09, 21:28
Allan Valtari kertoo kirjassaan "Vähänkyrön Järvenkylän Historia ja Sukuperinnekirja III" sivulla 53, että kuningas Erik XIV kirjoitti 9.6.1561 Alastaron joen kappalaiselle Johannes Freselle, joka asui Hyyriän ulkopalstalla (Pappinen). Lähdettä ei ole mainittu. Kuka mahtoi tämä Johannes Fre(e)se olla?
Johan/Hans Frese, Anna Östenintyttären ensimmäinen aviopuoliso, sai valtuutuksen Juhana III:lta 22.6.1580, joten ei liene kyse tästä Laihian ensimmäisestä kappalaisesta? Epävarmuus Johan/Hans muodoista saattaisi indikoida mahdollista sukulaisuutta. Tätä tukisi myös kirjeiden eriaikaisuus; isä/poika. Onko asiaa tutkittu?

Onko Erik XIV:n reistaratuurasta vai mistä tieto, että 9.6.1561 kuningas olisi kirjoittanut kappalainen Johannes Freselle? Mitä asiaa kuninkaalla voisi olla kappalaiselle? Vähä-Kyrön Hyyriän kylän rajoja ratkottaessa 8.2.1696 jätettiin tuomioistuimelle jäljennös laamannin 1566 antamasta vahvistuksesta maanvaihtoon, joka oli suoritettu erään papin Jöns Fress nimeltään ja Jöns Elofinpojan kesken. (KOa 14:195). Edellinen oli luovuttanut jälkimmäiselle Hyyriän kylästä Pappisenmaa-nimisen uudismaan jälkimmäiselle ja saanut vastikkeeksi maata Maskusta. Veroluettelosta en 1560-luvulta Hyyriästä ole löytänyt Jöns Elefinpoikaa. 1455 Lucia Olofintytär testamentissaan muisti Raision pappia Jöns Friisiä. Onkohan 1696 käräjillä luettu vuosiluku väärin? Kun Raision Kerttulan kylästä (joka kuului Maskun kihlakuntaan) eräs tila luovutettiin luostarille, sanottiin se ostetuksi pohjanmiehiltä. Kerttulan yksi tila on nimeltään Friisilä. Jos löytyy vahvistus em. päiväykselle ja nimelle, voin muuttaa käsitystäni, että Hyyriän tapauksessa oli kysymys 100 vuotta aikaisemmasta tapahtumasta ja Raision papista.

Samoin pyydän asiakirjanäyttöä, että Hans Frese olisi saanut Juhana III:lta 1580 virkavahvistuksen. Laihian kirkkoherrana 1580-1611 Sursillin Suvun mukaan (1371) oli Jacobus Eschilli.

Genos 1998:83 nojasin Arvi Ilmoniemen 1962 julkaiseman lähteseen, jossa Östen Erikssonia sanotaan Erik Sursillin tyttären Malinin mieheksi. Tietojen mukaan hän oli naimisissa Pietarsaaren kirkkoherra Ericus Johannis Tenalensiksen kanssa. Arvelin, että hän miehensä Östen Erikssonin kuoleman jälkeen solmi uuden avioliiton ja muutti Pietarsaareen tyttäriensä kanssa, jotka sen tähden naitiin Suomeen.
Tapio Vähäkangas

Jouni Kaleva
01.12.09, 21:55
Genos 1998:83 nojasin Arvi Ilmoniemen 1962 julkaiseman lähteseen, jossa Östen Erikssonia sanotaan Erik Sursillin tyttären Malinin mieheksi. Tietojen mukaan hän oli naimisissa Pietarsaaren kirkkoherra Ericus Johannis Tenalensiksen kanssa. Arvelin, että hän miehensä Östen Erikssonin kuoleman jälkeen solmi uuden avioliiton ja muutti Pietarsaareen tyttäriensä kanssa, jotka sen tähden naitiin Suomeen.
Tapio Vähäkangas
Hei

Olen luonnollisesti lukenut artikkelisi, suurennuslasilla ja moneen kertaan, niin ansiokas se on. Silti se ei ollut mielessäni, kun piirtelin tuota kahden Magdalenan ongelmaa mielessäni. Siis keksin samaa pyörää uudestaan. Samasta primäärilähteestähän tässä kaikki ammentavat, siitä Ilmoniemen kirjaamasta hyvämuistisen lesken todistuksesta Oulussa.

Kuinkahan paljon tai vähän on tietoa Erik Tenalensiksen elämänvaiheista? Saattoiko hän olla jo leski itsekin 1580-luvun alussa? Olisiko esim. aiempaa lapsisarjaa havaittavissa? Onko lasten syntymäaika tarkennettavissa? Jos esim. Isak tai Anna todistettaisiin syntyneen ennen 1580 (jolloin vouti Östen Eriksson vielä elossa), se melkolailla romuttaisi tämän teorian.

Ansku
02.12.09, 07:26
Kiitos Lasselle vihjeestä täällä käytävään keskusteluun silleistä ym.
höpöhöpö -tutkijoista :confused:

Olen nyt korjannut omiin tietoihini väärän linkityksen, nyt tytär on löytänyt oikean isän ja saanut itselleen myös veljen :D:
Kotisivuillanihan totean, että virheitä ja puuteita on, mutta pyydän ilmoittamaan niistä minulle. En millään ehdi töiden ja muunkin elämän ohessa näille kaikille forumeille, jossa keskusteluja virheistä käydään, joten olisin hyvin KIITOLLINEN, jos saisin korjausvinkin suoraan postiini.

Kotisivuilleni teen korjausajon, heti kun saan koneeni toimimaan. Vaihdoimme isomman koneen uuteen ja vielä muutama juttu pitää saada toimimaan. Nyt olen kahden koneen ja ulkoisen kovalevyn varassa ja tietysti nyt sivujen päivitykseen tarvittavat tiedot ovat vielä vanhassa koneessa, josta saan ne illalla mieheni avustuksella.

Sitten jatkuvat höpöhöpö-tutkimukset
Rauhallista Adventtiaikaa
Anneli Kotisaari

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::::::::::


taikka poistettu siskoa joka on merkitty tyttäreksi:


Esimerkiksi virheellisesti sivuilla:
http://www.annelikotisaari.net/Catharina.O.Sursill.htm#Taulu%2087 (http://www.annelikotisaari.net/Catharina.O.Sursill.htm)
http://www.annelikotisaari.net/Christina.O.Sursill.htm#Taulu%20139
ja
http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T1084

JHissa
02.12.09, 15:35
Hei

Olen luonnollisesti lukenut artikkelisi, suurennuslasilla ja moneen kertaan, niin ansiokas se on. Silti se ei ollut mielessäni, kun piirtelin tuota kahden Magdalenan ongelmaa mielessäni. Siis keksin samaa pyörää uudestaan. Samasta primäärilähteestähän tässä kaikki ammentavat, siitä Ilmoniemen kirjaamasta hyvämuistisen lesken todistuksesta Oulussa.

Kuinkahan paljon tai vähän on tietoa Erik Tenalensiksen elämänvaiheista? Saattoiko hän olla jo leski itsekin 1580-luvun alussa? Olisiko esim. aiempaa lapsisarjaa havaittavissa? Onko lasten syntymäaika tarkennettavissa? Jos esim. Isak tai Anna todistettaisiin syntyneen ennen 1580 (jolloin vouti Östen Eriksson vielä elossa), se melkolailla romuttaisi tämän teorian.
Onko Östen Eriksonin voutina olo todistettu? Ainakin Genoksen
http://www.genealogia.fi/genos/13/13_123.htm
mukaan "Traditio on sekoittanut hänet Östen Nilssoniin, joka 1592-94 tavataan Västerbottenin voutiluetteloissa ja on asunut Uumajassa (1601 »fordom. landsfogde»)." Valtiopäivämies hän kuitenkin näyttää olleen 1571. Jos Östen mainitaan veroluettelossa 1753 Erik Ångermanin sijalla ja jos hän on vävy, täytyy hänen mennä naimisiin Erikin tyttären kanssa ennen sitä. Östen katoaa maakirjoista 1580-luvulla, mutta hän on voinut olla siellä vielä kuoltuaakin, joten on mahdollista että Östen on kuollut jo 1570-luvun lopulla. Erik Johansson Tenalensis oli Pietarsaaren kirkkoherra vuodesta 1569 ja hänen poikansa Isak oli Pietarsaaren kappalainen vuodesta 1607, joten on hyvinkin mahdollista Malin Erikintyttär Sursill on ollut naimisissa kummankin kanssa, kuten Tapio Vähäkangas
http://www.genealogia.fi/genos/69/69_78.htm
ja Jouni Kaleva arvelevat.

jjj
02.12.09, 15:41
Samoin pyydän asiakirjanäyttöä, että Hans Frese olisi saanut Juhana III:lta 1580 virkavahvistuksen. Laihian kirkkoherrana 1580-1611 Sursillin Suvun mukaan (1371) oli Jacobus Eschilli.
Tapio Vähäkangas

Asiallinen pyyntö sillä huomasin, että olin ymmätänyt lukemani väärin; käsitin että sekä Hans että Jacobus olisivat saaneet virkavahvistuksen, mutta tämähän on järjetöntä. Siis vain Jacobus sai virkavahvistuksen. Pahoittelen väärää tietoa

Jouni Kaleva
05.12.09, 21:02
Kirjasto haulla löytyi tälläisiä teoksia:

Nimeke: Kokkolan pitäjän yläosan historia : Kaustisen, Vetelin, Halsuan ja Perhon vaiheita esihistoriallisesta ajasta 1860-luvulle / kirjoittanut Pentti Virrankoski.
Julkaistu: [Kokkola] : Halsuan, Kaustisen, Perhon ja Vetelin historiatoimikunta, 1961.

Nimeke: Vanhaa Veteliä / toim. Pentti Virrankoski.
Julkaistu: [Veteli] : [Vetelin kotiseutuyhdistys], 1979.

Jotka pitäisi ainakin tarkistaa.
Nämä katsottu:
Tuo jälkimmäinen on matkakertomus ilman lähdeviitteitä; ei mainintoja Raumannuksesta.

Edellinen sisältää hersyviä lauseita:
"Tieto.... on peräisin epäluotettavasta lähteestä, mutta on luultavasti oikea"

"Herra Eerikin [Raumannus] isän nimestä ei liene säilynyt tietoa;..."

Siis ei asiaan uutta valoa.

khanhisalo
06.12.09, 17:49
Onnistuin löytämään, Perhonjokilaakson sukututkijoita jäljittämällä, tämän kadottamani tietolähteen Raumannuksista.
Ojalan Reijo oli välittänyt kyselyn Pulkkisen Marjatalle ja häneltä sain tällaisen viestin:
"Olet saanut tuon tiedon minulta ja minä Matti Pesolalta
Turusta. Erik, Josef ja mahd Johannes Cerestes olisivat Sigfrid Raumalaisen
poikia, joka mainitaanTurun tuomiokirkon tileissä 1608, vaimo olisi Anna
Matintytär.Ja Sigfridin isä Matthias Sigfridi Brygger-Cerestes * 1554 Rauman
kirkkoherrana vuoteen 1609.
Marjatta".

Tämä on kaikki se tieto mitä minulla on,se kertomani avioliittotieto on taas Pentti Virrankosken tietoa.

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille.

terv. Keijo H







Nämä katsottu:
Tuo jälkimmäinen on matkakertomus ilman lähdeviitteitä; ei mainintoja Raumannuksesta.

Edellinen sisältää hersyviä lauseita:
"Tieto.... on peräisin epäluotettavasta lähteestä, mutta on luultavasti oikea"

"Herra Eerikin [Raumannus] isän nimestä ei liene säilynyt tietoa;..."

Siis ei asiaan uutta valoa.

fpiit
15.02.10, 10:50
Hei.

Kokkolassa asui 1640-luvulla raatimies Matts Lucasson (kuollut noin 1650), jonka vanhemmista tai aiemmista vaiheista minulla ei ole tietoa. Hänellä oli Sursill-sukuun kuuluva vaimo Brita Sigfridsdotter Alstadius (1618-1691), vanhempansa Sigfrid Alstadius ja Agneta Frese. Sursilliana-kirjassa Mattsille ja Britalle mainitaan pojat Johan ja Petter. Joissain nettisukutauluissa tms. on merkitty pariskunnalle kolmaskin poika, eli Lucas Mattsson Korpilainen (http://www.vilppula.com/people/p000000a.htm#I56369). Nämä pojat ovat mahdollisesti käyttäneet myös nimeä "Rauman" tai "Raumannus".

Nämä tiedot siis epävarmoista lähteistä. Kysymykseni onkin, onko kenelläkään mitään alkuperäislähteistä tullutta tietoa tästä perheestä? Olisin kovasti kiitollinen oikeataan mistä vain tiedosta koskien tätä perhettä, ja erityisen kiinnostunut olen tiedoista koskien...

1) raatimies Matti Lukasinpojan (kuollut noin 1650) taustaa (mistä tuli Kokkolaan jne?)
2) Lukas Matinpoika Korpilaisen (kuollut noin 1680) taustaa (Onko isänsä Matti Lukasinpoika, vai mistä tuli isännäksi Kaarlelan Korpilahden kylän Korpilaisen tilalle?)

Iso kiitos kaikesta lisätiedosta.

TapioV
15.02.10, 15:05
Kaarlelan Korpilainen kiinnostaa minuakin. Matts Matsson Korpilainen s. 1685, poika Matts Mattsson Korpilainen, s. ?.7.1717 Kaarlela, k. 21.4.1774, vihitty 9.10.1744 Maria Gabrielsdr. Heikkilä, s. ?.6.1721 Kaarlela, kanssa. He varmoja esi-vanhempiani, mutta aikaisemmat tietymättömissä.
Tapio Vähäkangas

jjj
16.02.10, 11:29
Kaikille on varmaan tuttu tämä Korpilaisten perusselvitys: http://www.genealogia.fi/emi/art/article92e.htm

TapioV
16.02.10, 11:50
Kaikille on varmaan tuttu tämä Korpilaisten perusselvitys: http://www.genealogia.fi/emi/art/article92e.htm

Ei ollut tuttu, mutta kiitos siitä. Täytyy tutustua.
Tapio Vähäkangas

Timo W
16.02.10, 18:56
Hemmanet Korpilainen i Korplax by i Karleby

http://users.abo.fi/hkrokfor/korplax.htm

http://users.abo.fi/hkrokfor/anor.htm

fpiit
17.02.10, 10:08
Kaikille on varmaan tuttu tämä Korpilaisten perusselvitys: http://www.genealogia.fi/emi/art/article92e.htm

Paljon kiitoksia vastauksesta. Kyseinen sivusto tuttu, ja olen myös ollut yhteydessä niiden tekijään. Hänellekin on jäänyt epävarmaksi Lukas Mattsonin ja raatimies Matts Lukassonin mahdollinen sukuyhteys. Joten jos siltä osin on mitään vinkkejä, kiitollisna otan vastaan...

3) asia mitä minun piti erikseen kysyä: Olisiko kenelläkään valistunutta arvausta siitä, mihin tuo lisänimi "Raumannus" / "Rauman" voisi tämän perheen kohdalla viitata? Olisiko heillä jokin yhteys Raumannus-sukuun, vai olisiko suku tullut joskus Raumalta (Kokkolan aiempi raatimies Lukas Mattsson voisi olla isänsä)? Vai olisivatko pojat opiskelleet siellä tms? Matts Lukassonin yksi oletettu poika mainittu myös nimellä "Petrus Mathiae Botniensis" (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_60.htm)...

Kaikki lisävihjeet kelpaavat. Kiitos.

yt PI

Pauli
19.02.10, 14:51
Karlebynejden-julkaisun Nr.26/1994:ssä oleva artikkeli "Michel Mattson Rosendahl, soldat med anor från Korplax" sisältää myös esityksen Korpilaisten suhteista Sursilleihin ja liittää Raumannuksetkin mukaan. Siinä tosin ei taida olla mitään sellaista olennaista uutta tietoa, jota ei tässä ketjussa esille tuoduista linkeistä jo löytyisi.

Juha
15.09.14, 19:36
Palaan tähän keskusteluun;

Onko koskaan selvitetty Johan Helmich Romanin (http://en.wikipedia.org/wiki/Johan_Helmich_Roman) yhteytettä tunnettuihin Raumannus-sukuisiin?

Kimmo Kemppainen
15.09.14, 23:59
Olen joskus kauan sitten lukenut todella hienon muistaakseni ruotsinkielisen kirjan Romanista. Siinä oli dokumentoidusti selvitetty miehen elämänvaiheet ja juuret. Varastokirjastosta pitäisi löytyä, muualta voi olla vaikea saada, kun ei tässä maassa juuri muuta kuin Kalle Päätaloa kirjaston hyllyssä pidetä.
Kimmo Kemppainen

Palaan tähän keskusteluun;

Onko koskaan selvitetty Johan Helmich Romanin (http://en.wikipedia.org/wiki/Johan_Helmich_Roman) yhteytettä tunnettuihin Raumannus-sukuisiin?

Juha
16.09.14, 00:58
kiitos, muistatko yhtään kirjan nimeä

Juha

Julle
16.09.14, 16:47
< Varastokirjastosta pitäisi löytyä, muualta voi olla vaikea saada, kun ei tässä maassa juuri muuta kuin Kalle Päätaloa kirjaston hyllyssä pidetä. >

Hieman asian vierestä, mutta ... Minusta kirjastot ovat kehityksen mukana laajentuneet "lainastoiksi", josta saa jo muutakin kuin kirjoja "kirjastosta" - "lainoja" - levyjä, elokuvia, jopa energiamittareita ja urheiluvälineitä?

Kerran pääkirjastosta varastokirjaa hakiessani kysyin, että eikö juuri näitä varastokirjoja kannattaisi skannata elektroniseen muotoon, kun en niitä tarvitse kuin vähän aikaa ja lukua ja tarkistamista varten, mutta virkamiehen vastaus oli, että raha ratkaisee. Minä puolestani sanoin, että jospa tulipalo tuhoaa kirjavaraston, niin onko sitten kopioita kirjoista muualla kuin Suomen kirjastoissa?

Asian vierestä

JHissa
16.09.14, 17:50
< Varastokirjastosta pitäisi löytyä, muualta voi olla vaikea saada, kun ei tässä maassa juuri muuta kuin Kalle Päätaloa kirjaston hyllyssä pidetä. >

Hieman asian vierestä, mutta ... Minusta kirjastot ovat kehityksen mukana laajentuneet "lainastoiksi", josta saa jo muutakin kuin kirjoja "kirjastosta" - "lainoja" - levyjä, elokuvia, jopa energiamittareita ja urheiluvälineitä?

Kerran pääkirjastosta varastokirjaa hakiessani kysyin, että eikö juuri näitä varastokirjoja kannattaisi skannata elektroniseen muotoon, kun en niitä tarvitse kuin vähän aikaa ja lukua ja tarkistamista varten, mutta virkamiehen vastaus oli, että raha ratkaisee. Minä puolestani sanoin, että jospa tulipalo tuhoaa kirjavaraston, niin onko sitten kopioita kirjoista muualla kuin Suomen kirjastoissa?

Asian vierestä
Koska kyseessä on ruotsinkielinen kirja niin luultavasti kirja on painettu Ruotsissa eli ei Suomen kannata digitoida itse vaan kyllä Google hoitaa:

Några anteckningar om Johan Helmich Roman (1694-1758) (Upsala, 1885)
http://books.google.fi/books?id=M-VYMgAACAAJ
josta Melinda antaa
Åbo Akademis bibliotek
Niteitä: 1, saatavissa: 1
Helsingin yliopiston kirjastot
Niteitä: 1, saatavissa: 1

Johan Helmich Roman, 1694-1758: Svenska musikens fader, Niteet 1–2 (A.B. Nordiska, 1914)
http://books.google.fi/books?id=UDcrAAAAIAAJ&redir_esc=y
josta Melinda näyttäisi:
Åbo Akademis bibliotek
Niteitä: 1, saatavissa: 1
Taideyliopistojen kirjastot
Niteitä: 1, saatavissa: 1
Helsingin yliopiston kirjastot
Niteitä: 3, saatavissa: 2, ensimmäisen eräpäivä: 09.02.2015
Varastokirjasto
Niteitä: 1, saatavissa: 1

Johan Helmich Roman: liv och verk genom samtida ögon : dokumentens vittnesbörd (Kungl. Musikaliska akademien, 1994 - 239 sivua)
http://books.google.fi/books?id=UDV8QgAACAAJ&redir_esc=y
josta Melinda näyttäisi:
Helsingin yliopiston kirjastot
Niteitä: 2, saatavissa: 2
Åbo Akademis bibliotek
Niteitä: 1, saatavissa: 1
Varastokirjasto
Niteitä: 1, saatavissa: 1

Kimmo Kemppainen
16.09.14, 19:10
Kiitos, JHissa, se oli muistaakseni tuo viimeinen noista kolmesta.
Kimmo Kemppainen

Koska kyseessä on ruotsinkielinen kirja niin luultavasti kirja on painettu Ruotsissa eli ei Suomen kannata digitoida itse vaan kyllä Google hoitaa:

Några anteckningar om Johan Helmich Roman (1694-1758) (Upsala, 1885)
http://books.google.fi/books?id=M-VYMgAACAAJ
josta Melinda antaa
Åbo Akademis bibliotek
Niteitä: 1, saatavissa: 1
Helsingin yliopiston kirjastot
Niteitä: 1, saatavissa: 1

Johan Helmich Roman, 1694-1758: Svenska musikens fader, Niteet 1–2 (A.B. Nordiska, 1914)
http://books.google.fi/books?id=UDcrAAAAIAAJ&redir_esc=y
josta Melinda näyttäisi:
Åbo Akademis bibliotek
Niteitä: 1, saatavissa: 1
Taideyliopistojen kirjastot
Niteitä: 1, saatavissa: 1
Helsingin yliopiston kirjastot
Niteitä: 3, saatavissa: 2, ensimmäisen eräpäivä: 09.02.2015
Varastokirjasto
Niteitä: 1, saatavissa: 1

Johan Helmich Roman: liv och verk genom samtida ögon : dokumentens vittnesbörd (Kungl. Musikaliska akademien, 1994 - 239 sivua)
http://books.google.fi/books?id=UDV8QgAACAAJ&redir_esc=y
josta Melinda näyttäisi:
Helsingin yliopiston kirjastot
Niteitä: 2, saatavissa: 2
Åbo Akademis bibliotek
Niteitä: 1, saatavissa: 1
Varastokirjasto
Niteitä: 1, saatavissa: 1