Sovintokirja

[Make]

Mihinkähän tarvittiin sovintokirjaa kun talokas, leskimies Atam Hänninen kuulutettiin loisentytär, naimaton Severina Kaipaisen kanssa 23.6.1887. Pari numero 45 tuolla http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7838&pnum=10

EDIT: Hetkinen vai onko tuo siksi, etteivät asianomaiset ilmeisesti olleet itse paikalla?

[Sami Lehtonen]

Mihinkähän tarvittiin sovintokirjaa kun talokas, leskimies Atam Hänninen kuulutettiin loisentytär, naimaton Severina Kaipaisen kanssa 23.6.1887. Pari numero 45 tuolla http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7838&pnum=10

EDIT: Hetkinen vai onko tuo siksi, etteivät asianomaiset ilmeisesti olleet itse paikalla?

Siltä tuo näyttäisi. Olisiko sitten niin, että sovintokirjassa oli kumpaisenkin osapuolen puumerkki siitä, että naima-aikeissa olivat. Puhemies ei näemmä paikallaololta välttynyt.

Kukahan ne puumerkit loppuviimeksi laittoi? Miehet tietysti omasta puolestaan, mutta saiko tyttö hoitaa itse asiansa vai oliko isän puumerkki tyttären puolesta? Olisiko joku nähnyt jossakin seurakunnassa joko kirjan väliin jääneen tai muuten tallentuneen sovintokirjan?

[Make]

Kukahan ne puumerkit loppuviimeksi laittoi? Miehet tietysti omasta puolestaan, mutta saiko tyttö hoitaa itse asiansa vai oliko isän puumerkki tyttären puolesta?

Noissa Pieksämäen kuulutetuissa oli monta sellaista, joissa oli morsmaikun kohdalla, että nähtävillä oli isän taikka äidin suostumus. Vaikka oli morsian ja sulho puhemiehineen itsekin paikalla. Leskien kohdalla mainittiin myös perukirjan paikalla oleminen.

[Tapani Kovalaine]

Mennäämpäs muutama sivu ettiäpäin, niin tulee vastaan kahteen kertaan numero 89: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7838&pnum=14

On syytä panna merkille, että kun lois, naimatoin Simon Sipinen aikoi avioon liki säätyläisen kanssa eli morsian oli torpparin vaimon sisar Jäppinen, niin nyt tarvittiin naimasovintokirja. Ja semmoinen alkaa jo muistuttaa aika tavalla nykytermiä avioehtosopimus. Kyseessä lienee valtakirja puhemiehelle hoitaa avioliittokuulutus tai jonkinlainen sopimus, miten eletään talousasioiden suhteen. Eiköpähän jonkin seurakunnan kohdalla putkahda kuulutusasioiden liitteitäkin esiin, jotta pääsemme näkemään näytteen sovintokirjasta.

Mitään sovintokirjaa ei toisessa numerolla 89 kirjatussa tapauksessa tarvittu, kun oli kumpikin avioon aikova itse paikalla.

Naimissovinto- ja valtuuskirjat tarvittiin tapauksessa nro 14: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7838&pnum=16

Ei huoli, kenet sais, eikä saa, kenet haluaisi, sellaisia ovat naimakaupat. (Sanonta Tuuloksesta)

[Sari H]

Minun esi-isäni Ollin tekemä on tällainen Muhoksen Sanginjoenkylältä:

Talon Isäntä Olof Pikkarainen ja Waimo Caisa Pikkarainen antavat luvan että heijän Tyttärensä Maria Helena Pikkarainen Saapi mennä naimisiin Renki miehen Anders Abramin poika Halosen kanssa jonka me tässä Wierailla miehillä ja omalla puumerkillä Toijstamme Sinä 4. päivänä Joulu Kuuta 1863.
Isä Olof Pikkarainen äiti Pikkarainen
OA K

Toistaa Lars Pesola Johan Marttila
puumerkki puumerkki

Matts Lusikkakoski
on kirjottanu

Tähän on papin käsialalla laitettu että Lysn. No 32 år 1862 i Muhos.
Lähde: IK 127 (1853-64 naimalupia, esteettömyystodistuksia, perukirjoja, selvityksiä)