Mitäkähän lukee Caisan nimen jäljessä?

[heikki.kai]

Mitäkähän tuossa viimeisenä olevan Caisan nimen jäljessä lukee? Onko se "faderlös"? Mitä se tässä yhteydessä merkitsisi?

-Heikki-

[Tiina Lietzén]

Kyllä se mielestäni siltä näyttää, siis että siinä lukisi faderlös, isätön. Olisiko kyseessä yläpuolella olevan Lisan isätön tytär?

Tiina

[Seppo Niinioja]

Kyllä se mielestäni siltä näyttää, siis että siinä lukisi faderlös, isätön. Olisiko kyseessä yläpuolella olevan Lisan isätön tytär?

Tiina

Seurakunnan selvittäminen vaati hiukan askartelua. Kyseessä on Kuivaniemi ja Caisan kastemerkintä HisKissä on tällainen:

Kuivaniemi - kastetut
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://suku.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://suku.genealogia.fi/hiski/1gjb0j?fi+0241+kastetut+165)1.5.1790 2.5.1790 Lisa Samuelsdr Metzickö Catharina (oä.)

Eli avioton lapsi on tavallisuudesta poiketen merkitty rippikirjassa isättömäksi.

Seppo Niinioja

[heikki.kai]

Kylläpä te olette nopeita, vaikka en hoksannut mainita edes seurakuntaa. Kyllä minä samoin ajattelin kuin Seppo. kiitos va
sielun vahvistamisesta!

-Heikki-:rolleyes:

[Jouni Kaleva]

Kylläpä te olette nopeita, vaikka en hoksannut mainita edes seurakuntaa. Kyllä minä samoin ajattelin kuin Seppo. kiitos va
sielun vahvistamisesta!

-Heikki-:rolleyes:

Pikanttina lisänä voidaan todeta, että tämä Kaisa Liisantytär Metsikkö syntynyt 2 päivää sen jälkeen, kun samassa Metsikon talossa oli syntynyt Kaisa Liisa Matintytär Metsikkö, joka on hänen serkkunsa.

[Terho Asikainen]

Sivulla 40 on kohtalotoveri:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuivaniemi/rippikirja_1793-1807_ik238/45.htm

Tällaisen merkinnän tavallisempi vaihtoehtohan olisi äidin nimestä johdettu matronyymi, tässä tapauksessa "Lisasdotter". Ehkä paikallinen pappi ei vain pitänyt matronyymeistä.

Asiasta toiseen, näillä sivuilla on hyviä esimerkkejä latinan genetiiveistä. Jos miehennimen perusmuoto on -us-päätteinen, genetiivin tunnus on II deklinaation mukainen -i. Jos nimen perusmuodossa taas ei ole -us-päätettä, genetiivi on muodostettu III deklinaation mukaisella -is-päätteellä.

Tästä seuraa, että muodon Samuelis käännös suomeksi on "Samuelin", mutta muodon Henrici puolestaan "Henricuksen".

Latinanopinnoistani on tosin aikaa, joten tarkentakaa muut, jos on tarpeen.

t. Terho.

[Seppo Niinioja]

Sivulla 40 on kohtalotoveri:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuivaniemi/rippikirja_1793-1807_ik238/45.htm

Tällaisen merkinnän tavallisempi vaihtoehtohan olisi äidin nimestä johdettu matronyymi, tässä tapauksessa "Lisasdotter". Ehkä paikallinen pappi ei vain pitänyt matronyymeistä.

Asiasta toiseen, näillä sivuilla on hyviä esimerkkejä latinan genetiiveistä. Jos miehennimen perusmuoto on -us-päätteinen, genetiivin tunnus on II deklinaation mukainen -i. Jos nimen perusmuodossa taas ei ole -us-päätettä, genetiivi on muodostettu III deklinaation mukaisella -is-päätteellä.

Tästä seuraa, että muodon Samuelis käännös suomeksi on "Samuelin", mutta muodon Henrici puolestaan "Henricuksen".

Latinanopinnoistani on tosin aikaa, joten tarkentakaa muut, jos on tarpeen.

t. Terho.

Lähinnä Hartolan HisKissä on paljon näitä Faderlösejä, myös silloin, kun äiti ei rippikirjasta ilmene. Esim. rippikirjan 1818-1829 kuvassa 6 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hartola/rippikirja_1818-1829_tk900/6.htm
on aviopari
Dr Anders Henrics s. 1790 ja
hu Anna Faderlös s. 1793

Kokeilin paikallistaa tätä Annaa, mutta en onnistunut.

Seppo Niinioja