Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : andersista antiksi
willman ismo
05.08.07, 09:32
olen omaa sukuani tutkiessa huomannut 1800-luvun keski-ja loppupuolelta huomannut, että kaksi verisukulaistani on olleet etunimeltään "anders," mutta nimi on muuttettu "antti:ksi." taitaa olla itse asiassa kolme.es. äitini (s.1928) isän isä oli syntyjään 1850 "anders," mutta 1887 "otti sukunimen lehtinen ja etunimen antti."näin kirkonkirjat. isäni isä oli "anders bernhard" syntyjään ja muuttui "antti bernhard:ksi."hänen isä oli "anders gustaf" muuttui "antti kustaa:ksi".sukunimi laaksonen tullut myöhemmin.
olikohan tällainen yleistä?
Toki, se on hyvin tavallista. Suomenkielisillä alueilla useimpia kastettujen kirjoihin ja rippikirjoihin nimellä Anders, ja Mathias kirjattuja lienee vuosisatojen ajan kutsuttu Anteiksi ja Mateiksi, ilman mitään asiakirjoihin merkittyjä nimien vaihdoksia. On arveltu, että suomenkieliset vanhemmat ovat kastajaisissa sanoneet, että "pistetäänpä pojalle nimeksi Antti", mutta koska virallinen kieli oli ruotsi, kastettujen kirjaan nimi kirjoitettiin muotoon "Anders", "Andreas" tms. Nimiä on lisäksi käännelty ja väännelty lukemattomiksi kutsumanimiksi, esim. Sophia > Sohvi, Viia, jne. Aiheesta löytyy runsaasti tietoa ja debattia, vaikkapa "guulettamalla", esim. näin (http://www.google.fi/search?hl=fi&q=%2BEtunimet+%2BGenealogia&btnG=Google-haku&meta=) - esim. Etuniemien suomentamisesta (http://www.suku.fi/plark/suku/2000_05/msg00150.html), ja vastaavaa tietoa, venäjän kieleen liittyen: karjalaiset ortodoksiset etunimet (http://www.genealogia.fi/plark/suku/1999_05/msg00232.html). Tietenkään tätä ei voi yleistää; esim. Fredrik lienee yleisempi kuin Reetu, Rikki, Freedrikki, jne.
Myös moni ruotsalaiseen tyyliin kirjoitettu nimi näyttää muodostuneen samantapaisten "käännösten" kautta. Esim. "Grels < Gregorius" (joskus suom. > Reittu; Reittu myös Fredrik nimestä), "Lena < Magdalena < Magdalasta kotoisin (en tunne faktoja, mutta ainakin uusimman raamatunsuomennoksen valossa (Maria Magdalena < Magdalan Maria). Veikkaan että latinan tai kreikan kieli on tuota muokannut tuohon Magdaleena-muotoon; liekö alkujaan Magdala peräisin hebreasta tai arameasta?). Nimen voi arvella vääntyneen suomalaiseen muotoon Leena myös Matleenasta. Suomeksi on etunimistä julkaistu useita kirjoja, niistä löytyy lisää tietoa nimien historiasta.
willman ismo
05.08.07, 12:54
kiitos "eppu k" tiedoista! näin se on varmaan ollut.isäni isä antti bernhard (anders bernhard 1885-1973) laaksonen kutsumanimi ystäviensä ym kesken oli "bennu." oli rakentamassa taitavana kirvesmiehenä helsinkiä mm kallion kirkkoa ja muitakin tunnettuja kohteita.80 vuotiaana teräsvaarina kävi vielä tansseissa.oli kolme kertaa naimisissa ja kihloissakin yli 80 vuotiaana.
Hei!
Tottahan toki etu- ja sukunimet muuttuivat siinä ensimmäisessä varsinaisessa ja todellisessa "suomettumisessa" 1800-luvun lopulla.
Ohessa pieni keräämäni lista ruotsi-suomi etunimistä, jonka lienen tehnyt Seppo Sampion Sukututkimuksen oppaan perusteella koneelleni:
ETUNIMIÄ
Ruotsi Suomi
Alexander Santeri
Anders Antti
Bartolomeus Pärttyli, Pertti
Benedictus Pentti
Bengt Pentti
Bertel Pärttyli, Pertti
Birgitta Pirkko
Brita Riitta
Claudius Klaus
David Taavetti, Taavi
Fredrik Rieti
Gabriel Kaapo
Georg Yrjö
Gertrud Kerttu
Gregorius Reko
Grels Reko
Göran, Jöran Yrjö, Yrjänä
Hans Hannu
Henrik Heikki
Joakim Jaakkima
Johan Juhana, Juhani, Juho
Johannes Juhana, Juhani, Juho
Klas Klaus
Krister Risto
Kristian Risto
Lars Lauri
Laurentius Lauri
Magnus Mauno
Margareta Marketta
Markus Markku
Martin Martti
Mathias Matti
Matts Matti
Mickel Mikko
Mikael Mikko
Måns Mauno
Mårten Martti
Nikolaus Niilo
Nils Niilo
Olof Olavi, Olli
Paul Paavo
Paulus Paavo
Per Pekka, Pietari
Peter Pekka, Pietari
Petrus Pekka, Pietari
Pål Paavo
Sigfrid Sipi
Staffan Tapani, Tahvo
Stefan Tapani
Stephanus Tapani
Vilhelm Vilho, Ville
Sieltä löytyy myös tietoa paikannimistä ja entisistä paikannimistä ruotsi-suomi!
Etunimistä suomalaisittain kertoo Kustaa Vilkunan Oma nimi ja lapsen nimi, josta selviää etunimien johdokset, lyhyemmät johdokset ja mitä ne itse asiassa merkitsevät, kuten
Antti 30.11 ks. Antero - Ens. suomenkielisen sanomalehden julkaisija Antti Lizelius (1705-95).
Antero 30.11.: kreikk. vastine "miehekäs, miehuullinen". Apostoli Andreas ja hänen veljensä Smon Pietari olivat ammatiltaan kalastajia, ja niin heistä tuli erityisesti kalastajien suojelijoita. Antti on vanha kansanomainen muoto nimestä; Anterosta on myös harvinaisempi muoto Atte.
Anttien, Laurien, Paavojen, Tapanien, Juhojen kanssa ennenkin painien
willman ismo
05.08.07, 14:32
tack så mycket näistä tiedoista! tulostin ne itselleni.tiesin että joskus juuri itsenäistyneessä suomessa oli aika jolloin moni ruotsinkielinen sukunimi muutettiin suomenkieliseksi (ikl+aks:n aikaa!suur-suomi!) mutta että samanlaista meininkiä oli 1800-luvun lopullakin.tämä oli minulle uusi tieto.kiitos vielä kerran tiedosta.ha det så bra.menar du allvar?vi hörs.
Ei taida tuo sukunimien suomalaistaminen liittyvän juurikaan noihin "Suur-Suomi"-asioihin, vaan pikemminkin kansalliseen heräämiseen, osittain jo 1800-luvulla. Netistä näin (http://www.google.fi/search?hl=fi&q=%22Sukunimien+suomalaistamisesta%22&btnG=Hae&meta=) etsien löytyy runsaasti tietoa sukunimien suomalaistamisesta, runsaasti jo 1860- ja 1880-luvuilla, mm Marttilassa (http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36as.htm); artikkelissa mainitaan erityisesti v. 1906: "Kampanjanomaisen luonteen nmien suomalaisuus sai Snellmanin päivänä 1906. Tuona päivänä suomalaistetuista nimistä osui 12% Salon seudulle, jonka väkiluku oli vain 1,5 % koko maan väestöstä ja 2,7 % neljän eteläisen läänin (Turun, Hämeen, Viipurin ja Uudenmaan läänit) alueesta, jonne nimenmuutoista keskittyi 82,2 %. " 1920-luvun suomalaistamiset liittyvät sukunimilain soveltamiseen ja Suomen ortodoksiseen väestöön (http://www.juuretsuvussa.net/kirja_artikkeli_sidoroff.htm): "1920-luvulta alkaen ortodoksisessa Karjalassa oli käynnissä voimakas nimien suomalaistaminen. Tässä yhteydessä hyvin monet karjalaisperäiset nimet muutettiin suomalaisiksi ja näin ikään kuin piilotettiin karjalainen sekä ortodoksinen identiteetti. Suomalaistaminen koski sekä sukunimiä että etunimiä. Rikas karjalainen nimistöperinne koki tuolloin erittäin suuren ja korvaamattoman menetyksen."
willman ismo
05.08.07, 17:20
on jännä juttu ettei snellman tai sibelius ym kulttuurimme "kulmakivet" vaihtanneet nimikseen es.sormunen ja siitoinen.
vaikka olivat kansallisen heräämisemme tärkeitä vaikuttajia.
on jännä juttu ettei snellman tai sibelius ym kulttuurimme "kulmakivet" vaihtanneet nimikseen es.sormunen ja siitoinen.
vaikka olivat kansallisen heräämisemme tärkeitä vaikuttajia.
Aleksis kivi muutti nimensä. Hän oli aikaisemmin sukunimeltään Stenvall (nyt en muista muuttuiko hänen etunimensäkin)
Olin ymmärtänyt pappien vain alkaneen kirjata etunimet suomeksi, toisissa pitäjissä vain aikaisemmin, yhtään etunimen muutosta niin että siitä olisi huomautus, en ole huomannut. Tosin ei minulla ole ollutkaan kuin maatonta väkeä. Tuskin nimen kantajilta on kysytty sitä millä nimellä heitä kutsutaan, on vain uuteen rippikirjaan pantu joku oletettu sinnepäin oleva suomalainen nimi. Esi-isäni Joakim on mainittu Jaakkona, virkatodistuksessa, vaikka oli hautaan asti Joakim. Joku oli koko ikänsä Johan David puhuteltaessä. Minä taas kun yritin puhua toisesta Johan Davidistan, niin hän oli Tauvetti, minua valistettiin.
Sukunimistä, muutti 1880 luvulla Lehtiseksi ensimmäinen Slant nimensä, samoin toinen Virtaseksi. Seuraava muutosaalto oli 1900 alusta sukunimilakiin asti.
Siinä ainoassa haarassa joka on vielä Slant nimen pitänyt, kertoivat kuinka oli paljon ulkopuolelta painostusta heitä kohtaan kun eivät suomentaneet sukunimeään silloin viimeisessä aallossa 1935-6. heistä Slant nimi oli lyhyt, hyvä nimi. Jollekin oli taas Dammert nimestä pappi sanonut, ettei ole mitään syytä ja ei kannata sitä nimeä muuttaa, kun asianomainen olisi sen muuttanut.
Aino Heikkilä
jk. Mikä ammatti tai arvo oli Wouraaja ? Löysin sen 1800 lopulta Hiskistä, oli jo suomeksi kirjoitettuja.
Olin ymmärtänyt pappien vain alkaneen kirjata etunimet suomeksi, toisissa pitäjissä vain aikaisemmin, yhtään etunimen muutosta niin että siitä olisi huomautus en ole huomannut. Tosin ei minulla ole ollutkaan kuin maatonta väkeä. Tuskin nimen kantajilta on kysytty sitä millä nimellä heitä kutsutaan, on vain uuteen rippikirjaan pantu joku oletettu sinnepäin oleva suomalainen nimi. Esi-isäni Joakim on mainittu Jaakkona, virkatodistuksessa, vaikka oli hautaan asti Joakim. Joku oli koko ikänsä Johan David puhuteltaessä. Minä taas kun yritin puhua toisesta Johan Davidista, niin hän oli Tauvetti, minua valistettiin.
Sukunimistä, muutti 1880 luvulla Lehtiseksi ensimmäinen Slant nimensä, samoin toinen Virtaseksi. Seuraava muutosaalto oli 1900 alusta sukunimilakiin asti.
Siinä ainoassa haarassa joka on vielä Slant nimen pitänyt, kertoivat kuinka oli paljon ulkopuolelta painostusta heitä kohtaan kun eivät suomentaneet sukunimeään silloin viimeisessä aallossa 1935-6. heistä Slant nimi oli lyhyt, hyvä nimi. Jollekin oli taas Dammert nimestä pappi sanonut, ettei ole mitään syytä ja ei kannata sitä nimeä muuttaa, kun asianomainen olisi sen muuttanut.
Anteeksi, ei pitäisi "kopsän" pyrkiä viisaiden seuraan. Näin siinä kävi kun yritin yhtä kirjainta korjata, tuli kahteen kertaan.
Pyydän nöyrimmästi, jos joku, jolla on valta poistaisi toisen viestini ja tämän viestin.
Kiitos. Aino Heikkilä
willman ismo
06.08.07, 10:55
"slant" on minusta tyylikäs ja omaperäinen nimi.ei mitään "hävettävää." minunkin suvussa vain "duunareita" ja olen ylpeä heistä.kun itse vaihdoin sukunimeni "laaksosesta willmanniksi" en tehnyt sitä siksi että nykyinen sukunimeni olisi jotenkin "hienompi, ulkomaalaisempi" tms.itse mietin sitä 3 vuotta ennenkuin muutin vakavista henkikökohtaisista syistä.nimihän ei ihmistä parenna tai pahenna!
Aleksis Kivi...Stenvall...
Paavo Sivén muutti sukunimekseen Susitaival (ks.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Susitaival ). Irvileuat ja poliittiset vastustajat tosin käyttivät hänestä myös nimeä Hukkareissu:
http://www.genealogia.fi/genos/70/70_62.htm
willman ismo
06.08.07, 11:19
paavo susitaival oli legendaarinen historiallisestikin merkittävä henkilö ja persoona.olen lukennut hänestä paljon vuosien saatossa.
ystävällinen, vieno pyyntö tässä ismolle.vaikka keskustelupalstoilla ei suositella, että tekstiä kirjoitetetaan ISOILLA kirjaimilla(koska se voidaan tulkita huutamiseksi ja räyhäämiseksi),ei tuota sääntöä kannata noudattaa liian kirjaimellisesti olemalla ujo ja hiljainen.nimittäin,useimpien tietokoneiden näppäimistö on varustettu nappuloilla,joihin on painettu shift(tai leveä,ylöspäin osoittava nuoli).niitä on jopa kaksi kappaletta:yksi kummallekin kädelle.kun toista pitää alas painettuna ja samanaikaisesti painaa jotain kirjainnappulaa,vaikkapa a-nappulaa,niin hupsista,näytölle ilmestyy tällainen merkki:A.hienoa!sen jälkeen voi ottaa iisisti ja vapauttaa tuon shift-nappulan.ja numeronappuloilla voi samaa tekniikkaa käyttäen tehdä muutamia jänniä merkkejä:"()&!=?,jne.myös tuo välilyöntinappula on kätevä:yllätys,yllätys:sen voi kirjoittaa myös pilkun,pisteen tai muun välimerkin perään: kas näin. merkille pantavaa tässä on sekin,ettei isojen alkukirjainten ja välilyöntien käyttö kuluta tietokonetta merkittävästi,eikä niiden ahkera käyttö ollenkaan kasvata sähkölaskua.usein välilyönnit ja isot alkukirjaimet lisäävät tekstin ymmärrettävyyttä, parantamaan esim.tällaista tekstiä:"... veli käpälämäen suosikkibändi on 21.pirkko.hän syntyi änäkkälässä 30.2.1973.5.3.1975 syntynyt sisko eveliina puolestaan...".isojen alkukirjainten käyttö on muutenkin tyylikästä.etu- ja sukunimien aloittaminen isolla kirjaimella voidaan tulkita jopa kohteliaisuudeksi.lisäksi eräät tittelit kuuluu kirjoittaa suurilla alkukirjaimilla,esim. Tasavallan Presidentti.voimme lukea tällä foorumilla ihan hyviä ja mielenkiintoisia sanomia ismolta.mutta uskon, että ne luetaan vieläkin tarkemmin,jos ne olisi kirjoitettu soveltaen vakiintuneita kirjoitussääntöjä.tietenkin,jos ismon tietokoneen shift-ja välilyöntinappulat ovat jääneet jumiin, tämä kirjoitukseni on aiheeton :)
willman ismo
06.08.07, 12:30
koska herra kauranen on ärsyyntynnyt kirjoitustyylistäni tai tekniikasta, suonette anteeksi sivistymättömyyteni, mutten aio muuttaa sitä mihinkään.ei tarvitse lukea kirjoituksiani, jos pilkun....siminen tms ottaa noin rajusti sieluun.asioistahan tänne foorumille kirjoitetaan, eikä vahdita kirjoittajien teknistä osaamista.tällä foorumilla otan käskyjä vastaan vain sen pitäjiltä, en herra kaurasilta.
No, otetaan iisisti. En tarkoittanut palautteellani moittia kenenkään teknistä osaamista, vaan (osoittaen viestini muillekin tänne kirjoittaville) korostaa aivan tavallisia kirjoitussääntöjä. Eivät ne ole kehittyneet kenenkään etuoikeudeksi, vaan helpottamaan kommunikointia. Kyllä se kommunikointi toimii näinkin, ja luen jatkossakin Ismon viestit - eivätkä nuo pienet alkukirjaimet niin paljon luettavuutta häiritse.nykyaikanahan näkee kaikenlaista,erityisesti kännyköiden tekstiviesteissä. Yritin vain olla vitsikäs, Forumin sääntöihin kun on kirjoitettu jotain sinne päin, että "kevyt huumori on sallittua". Mutta pyydän anteeksi, jos palautteeni ei ollut tarpeeksi kevyttä. Edelleenkin, viestittämisiin... :)
willman ismo
06.08.07, 12:44
kiitos herra kauranen.en ole paljoa kouluja käynnyt, joten minulta ei voi paljoa es.teknistä osaamista vaatia.kaikella kohteliaisuudella lupaan lopettaa kokonaan foorumilla, jos alkeellinen kirjoitustyylini tms häiritsee muitakin.ymmärrän kyllä sen.kiitos.
Asia on selvä :), Ismo. On aivan oikein, ettei täällä Suku-Forumilla kysellä teknikon tai maisterin papereita. Jatka ihmeessä viestien lähettämistä tänne: luen ne kyllä: asiahan on tärkeintä.
* Me kaikki teemme kirjoitusvirheitä, ja usein asiavirheitäkin, eikä se haittaa minua eikä muita. Minullakin on persoonallinen kirjoitustyyli, esim. kirjoitan jääräpäisesti Suku-Forum (noudattaen eräitä suomen kielen "kirjoittamattomia" sääntöjä - niitähän piisaa), vaikka yhdysmerkin käyttö erisnimessä "Suku Forum" ei olekaan saanut virallista hyväksyntää.
willman ismo
06.08.07, 13:11
lähetin foorumin ylläpitäjille pyynnön irtisanoa minut jäsenyydestä tai neuvoa miten se teknisesti tehdään.tämä oli joka tapauksessa viimeinen kirjoitukseni foorumissa.toivotan kaikille säätyyn katsomatta hyvää sukututkimusta ja lämmintä mieltä.jumalan siunausta-willman ismo vaikenee.loppu!
http://suku.genealogia.fi/ohje/timeout.jpg
Hyvät herrat!
Tämä keskustelufoorumi on kaikille tarkoitettu ja voisi ehkä olla fiksua jättää vastaavanlaiset ohjeistukset (06.08.07 13:06) moderaattorien tehtäväksi - olkoon vaikka viestillä ei varmaan tarkoitettu pahaa. Näissä foorumun viesteissä sisältö on tärkein asia, ei niinkään millä tavalla niitä kirjoitetaan ja onko kieli akateemisesti 100-%:nen.
Tarvittaessa moderaattorit pyrkivät antamaan ohjeita sekä vinkkejä jäsenille joko foorumin välityksellä tai sähköpostin kautta.
Koska haluamme kaikki viihtyä harrastuksemme parissa pyytäisin että miettisitte miltä viestinne kuulosta ennenkuin läheteään verkkoon. Samalla tavalla - ennenkuin päätätte hermostua johonkin viestiin - lukekaa kerran uudestaan ja miettikää onko aihetta hermostua. Laskekaa tarvittaessa sen jälkeen kymmeneen... Ehkä me siten vältytään monesta myrskystä vesilasissa...
Ei tässä kenenkään tarvitse lopettaa kirjoittamista!
Kaikella kunnioituksella.
Peli jatkuu!
Hasse
Pyynnöstä poistin "willman ismo" -käyttäjän.
Hei!
Moderaattorin kanssa samaa mieltä!
Jos teksti tuntuu epämiellyttävältä lukea, niin jättää vain sitten väliin.
Tosin täytyy myöntää, että minäkään en enää viitsynyt lukea tekstiä, joka ei sisällä isoja etukirjaimia ja välilyöntejä, koska se ei todellakaan hahmotu nopeasti lukiessa ja tunnetusti ison alkukirjaimen käyttö nopeuttaa lukemista 40 % lausejäsentelyn kanssa.
Heikki Koskela
06.08.07, 16:50
Aleksis Kivi ei muuttanut muuta kuin sukunimensä. Hän oli suomalaisuuden (suomen kielen) kannattaja
jk. Mikä ammatti tai arvo oli Wouraaja ? Löysin sen 1800 lopulta Hiskistä, oli jo suomeksi kirjoitettuja.
Valistumaton arvaus: vuokranantaja, vuokraaja.
Pohjanmaalla, etenkin eteläisellä, olen tuon nimityksen kuullut.
pekkanygard
07.08.07, 20:09
Miksi Anders on muuttunut Antiksi? Koko asia liittyy laajempaan kokonaisuuteen: toiseen kansalliseen herätykseen 1800-luvun puolivälissä ja Snellmanin suomalaisuusohjelmaan, jonka eräs vaatimus oli, että suomi kohotetaan virkakieleksi ruotsin kielen rinnalle. Yksi toteutumismuoto oli, että suomi määrättiin suomenkielisillä paikkakunnilla pitäjänkokousten pöytäkirjakieleksi v. 1858. Kirkkoherrat toimivat pitäjänkokousten puheenjohtajina. Toinen merkittävä asia oli, Snellmanin aloitteesta julkaistiin v:n 1863 kielireskripti eli kieliasetus, jonka mukaan suomen kieli tuli tasavertaiseksi ruotsin kielen rinnalle 20 v:n kuluessa. Näin vähitellen asiakirjoissa siirryttiin käyttämään suomen kieltä ruotsin kielen asemesta.
pekkanygard
Seija Randell
10.08.07, 21:30
Kuten niistä nimenmuutosluetteloista näkee, osa muuttajista suomensi myös etunimensä, näin mm. äitini äiti Aina Gustafva Aina Kustaavaksi 1906. Useimmat kyllä eivät. - Viitteitä siitä, mitä nimiä todella käytettiin, saattaa saada esim. perukirjoista, esim. Carl Gustaf on perukirjassa Kalle Kustaa ja Matilda Tilda. !800-luvun lopulla siis.
mirjamarja
04.09.07, 14:50
Eräs selitys on, että henkilöiden nimet olivat suomeksi, Antti, Taavetti, Liisa, Reetta, mutta ruotsinkielinen pappi ja hänen kanslistinsa muunsivat ne ruotsinkieliseen asuun kirkonkirjoihin. Niinpä kirjoissa ja kansissa oli Anders, David, Elisabet ja Margaretha.
Vanha sukulaiseni 1800-luvulta oli tärkeää siitä, että hän oikeastaan on David, vaikka ikänsä kaiken onkin Taavetiksi kutsuttu.
Kun kirkonkirjojen pito loppujen lopuksi 1800-luvun loppupuolella muuttuivat suomenkielisiksi, niin nimetkin suomenivat.
Omissa sukutauluissani olen seurannut kirkonkirjojen merkintöjä. On mielestäni helpompi käyttää niitä kuin ruveta arvailemaan, millaista suomalaista muunnosta ko. henkilö eläissään käytti. (Esim. Johan, jolle on paljon eri vaihtoehtoja Jussista alkaen) Muutenkin on helpompi etsiä kirjoista niitä nimiä, joita sinne on viety, kuin pitää mielessä suomalaistettuja nimiä. :):
Heikki Koskela
04.09.07, 16:36
Miksi Anders on muuttunut Antiksi? Koko asia liittyy laajempaan kokonaisuuteen: toiseen kansalliseen herätykseen 1800-luvun puolivälissä ja Snellmanin suomalaisuusohjelmaan, jonka eräs vaatimus oli, että suomi kohotetaan virkakieleksi ruotsin kielen rinnalle. Yksi toteutumismuoto oli, että suomi määrättiin suomenkielisillä paikkakunnilla pitäjänkokousten pöytäkirjakieleksi v. 1858. Kirkkoherrat toimivat pitäjänkokousten puheenjohtajina. Toinen merkittävä asia oli, Snellmanin aloitteesta julkaistiin v:n 1863 kielireskripti eli kieliasetus, jonka mukaan suomen kieli tuli tasavertaiseksi ruotsin kielen rinnalle 20 v:n kuluessa. Näin vähitellen asiakirjoissa siirryttiin käyttämään suomen kieltä ruotsin kielen asemesta.
pekkanygard
Näinhän se oli tuolloin, kuten Pekka toteaa. Mutta asiassa oli toinenkin näkökulma. Olen siitä aiemmnikin varmaan maininnut. Jos palaamme ennen vuotta 1858 ja tarkastelemme tilannetta. Silloin täytyy muistaa, että sellaisilla alueilla, missä suomen kieli oli valliseva kieli, ristimänimiä ei annettu vanhempain taholta ruotsinkielisinä. Tuskin Saarijärven Mulikan talon isäntä ja emäntä esittivät pojalleen nimeksi Anders. Kyllä nimen täytyi mennä kastetilaisuuteen saakka Anttina. Sitten kävi niinkuin mirjamarja kirjoitti. Nimi kirjattiin ruotsinkielisenä kastettujen luetteloon muotoon Anders.
1800-luvun lopulla syntyneitten nimet, jos olivat ei-suomenkielisessä muodossa, kirjoitettiin 1900-luvun puolella rippikirjaan jo suomenkielisessä muodossa.
Mutta jos nyt lapselle annettaisiin nimeksi Anders, niin nimi täytyy myös tutkijankin kirjoittaa samaan muotoon. Aikakausi ratkaisee nimen kirjoitusasun.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.