Puolisoiden ikäerot, lapsensaanti-iät ja elin-iät

[Make]

Kun on ketju moninkertaisille sukulaisuuksillekin, niin miksikä ei puolisoiden ikäeroillekin ja lapsensaanti-iällekin. Tuli tuossa mieleen kun luin Niinistön uudesta avioliitosta.

Minun selvityksistäni löytyy 24.4.1825 syntynyt Aatami, joka meni 19-vuotiaana 6.10.1844 naimisiin 11.10.1796 syntyneen Helenan kanssa eli ikäero oli sama kuin tuossa Niinistön tapauksessa 29 vuotta, mutta vaan tosinpäin, mikä lienee harvinaisempaa. No sitten tietysti tuossa tapauksessa Helena kuoli aiemmin eli 9.9.1878 ja Aatami ottikin sitten 3.10.1880 eli 55 vuotiaana 25.10.1846 syntyneen Eevan puolisokseen eli Aatami oli toisessa liitossaan 21 vuotta puolisoaan vanhempi. Aatamin vaimojen välinen ikäero oli siis 50 vuotta.

Omista selvityksistänikin varmaan löytyy suurempia ikäeroja siten että mies on vaimoa vanhempi. Eikä tuo varmaan mikään ennätys ole missään mielessä.

Kyseiselle Aatamille syntyi kaksi lasta ja kummatkin toisen vaimon kanssa eli vuosina 1881 ja 1886. Toisen lapsen syntymän aikaan siis Aatami oli 61 vuotias. Näitä lapsensaanti-ikäkään en ole katsellut tarkemmin omistakaan paperista.

Mielestäni harvinaisen pitkään aikalaisekseen ko. Aatamin yksi suora esi-isä eli vuonna 1700 syntynyt Hans, joka eli 94-vuotiaaksi. Ainakaan muita tuon ikäisiä en löydä omista selvityksistäni 1700-luvulta.

varmaan kirkkaasti mainitsemani iät ovat lyötävissä, mutta ajattelin ketjun hieman kuin välipalaksi vakavamman sukuselvittelyn tauolla ;)

[Sami Lehtonen]

Juha postasi Van Tricassen perhekuntaa koskevaan threadiin mainion jutun Westfalenista:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3691

Tuolla erään naisen ensimmäinen puoliso oli syntynyt 1598 ja toinen puoliso kuoli 1812.

[Heikki Koskela]

Juha postasi Van Tricassen perhekuntaa koskevaan threadiin mainion jutun Westfalenista:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3691

Tuolla erään naisen ensimmäinen puoliso oli syntynyt 1598 ja toinen puoliso kuoli 1812..

Tämä täytyy olla vitsi/erehdys/pila jne. Mutta sopiihan juttu näin vuoden alussa.

[Erkki]

Kun on ketju moninkertaisille sukulaisuuksillekin, niin miksikä ei puolisoiden ikäeroillekin ja lapsensaanti-iällekin.

Minulta löytyy tapaus, jossa mies avioitui 21 vuotiaana itseään 11 vuotta vanhemman naisen kanssa (liitosta 5 lasta), mies jäi leskeksi 44 vuotiaana ja avioitui puolen vuoden kuluttua itseään 26 vuotta vanhemman lesken kanssa, jolta oli edellisessä liitossaan kaikki viisi lasta kuollut. Tätä liittoa kesti 8 vuotta. Jatkona miehellä oli vielä kaksi liittoa ja silti hän kuoli 80 vuotiaana leskimiehenä.

Tuossa ei sinällään ole ennätysaineksia, eli siirrän keskustelun painopistettä:
oliko vielä 1900-luvun alkukymmeninä kaikkialla Suomessa tavallista, että aikoinaan taloon miniäksi tullut nainen jäätyään leskeksi 'ajettiin' talosta pois? Ja tämä varsinkin silloin, kun taloa ei oltu kirjattu pariskunnan yhteiseen omistukseen, joka taas ei ollut tavallista.

Oma käsitykseni on, että leskien vilkas uudelleen avioituminen vastasi aikanaan nykyista 'perhe-eläkettä'. Eli jos olet häädetty ja asunnoton ja vailla toimeentuloa, niin parasta etsiä itselleen puoliso jolla olisi tarjota edes heikompaa turvaa.

Minulla on lähipiirissäni ainakin kolme tapausta, joissa on käynyt em. tavalla. Jopa äitini isä on tällaisen tapauksen jälkiselvittelyn tulosta. Siinä tapauksessa leskeksi jäänyt miniä ei saanut mukaansa uuteen liittoon mennessään edes alle 10 vuotiaita lapsiaan, vaan niitä pidettiin 'talon' lapsina, eikä leskeksi jääneen miniän lapsina.

[Julle]

Oma ohjelmistoni käyttää sopivuustarkistuksina:
Avioitumisikä vähintään 15 v enintään 64 v
Kuolinikä vähintään 0 v enintään 98 v
Isän ikä lapsen syntyessä vähintään 14 v enintään 65 v
Äidin ikä lapsen syntyessä vähintään 15 v enintään 50 v
Puolisoitten ikäero vähintään 0 v enintään 35 v

Tosin nämä arvot ovat säädettävissä, mutta nämä olen todennut hyviksi ja varoittaviksi. Tällä hetkellä 10 tapausta ei mahdu näiden raja-arvojen väliin, mutta ne ovat todellakin ehkä tosia!

[Sami Lehtonen]

.

Tämä täytyy olla vitsi/erehdys/pila jne. Mutta sopiihan juttu näin vuoden alussa.

Siis tämä juttu:
http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=609&d=1229111264

Onhan se täysin mahdollinen.

[Tapani Kovalaine]

Voi sitä synnyttää vaikkapa 59 vuoden iässä:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=28711#post28711

[mooseleg]

Säätyjen Suomi-kirjassa mainittiin että Itä-Suomessa usein leski "ajettiin" vanhempiensa luo ja lapset jäi asumaan taloon.

[Hannu Hellsten]

Mitä sanotte tällaisesta tapauksesta:
Matti, s1755, nai v1779 eli 24-vuotiaana itseään 25v vanhemman rusthollarin lesken Liisan, s1730.
He saivat ainakin yhden lapsen, s1781.
Liisapa ihan piruuttaan elää 93-vuotiaaksi eli Matti on silloin hänkin jo 68v.
Seuraavana vuonna (1824) Matti nai itseään 38v nuoremman Riitan, s1793, (siis aiemmin mainittua lastaan 12v nuoremman) ja saa vielä lapsia ainakin v1829 eli 74-vuotiaana. Kahden vaimon ikäero tässä siis 63v.

[66SM]

Nämä avioliitot, samoin toinen avioliitto ja tekijät jotka vaikuttavat on monimutkaisempi rakenne kuin mitä esitetyt arvaukset. Jokainen niistä on tutkittava tapauskohtaisesti. Tunnen vain Länsi-Suomen osalta näitä tekijöitä. Jo sen kohdalta kirjoittaminen aiheuttaa aika pitkän luettelon syistä.

Muutamia tekijöitä mainitsen kuitenkin.
Ensimmäinen avioliitto on yleensä se tärkeä (talollisille). Toisen ei niinkään enää väliä, koska ensimmäisen lapsista joku saa talon ja muutkin perivät. Perunkirjoitus oli oltava ennenkuin toista avioliittoa voi solmia. Se tarkoittaa että omaisuus on siinä vaiheessa jaettu. Jos jotakuta kiinnostaa voin kirjoittaa tarkemminkin, koska tällä' hetkellä ei aika anna perää enempään.

[tkukkonen]

Olen törmännyt tällaiseen tapaukseen. Kyseessä on Lappeen pitäjä ja Viipurin kuvernementin aika. Minua ihmetyttää pitkä aika miehen kuolemasta pesänselvitykseen. Ainakaan tässä ei pesää selvitetty ennen leskivaimon uutta avioliittoa, vai koskiko pesänselvitysvaatimus vain miehiä?

Tilan haltijat ja verovelvolliset olivat Heikki Eskelinpoika (Henrich Eskilsson) ja hänen veljensä Mikko Eskelinpoika (Michel Eskelsson). Tilan hallinta on kunniakirjaselvityksen mukaan ollut ensin Heikki Eskelinpojalla 1742-1745 ja Mikko Eskelinpojalla 1745-1790.

Heikin (Henrichin) leski meni miehen kuoleman 1747 jälkeen Michelin kanssa naimisiin. Hän sai lapsia molemmista liitoista. Henrich Eskilssonin kuoltua kesti 22 vuotta eli vuoteen 1769, ennen kuin pesä selvitettiin. Selvitysasiakirja on löytynyt arkistosta. Jaossa oli monia osapuolia, ja jako siksi ei ollut kovin yksinkertainen. Käytännössä Mikko (Michel) hoiti Heikin pesää Heikin (Henrichin) lesken kanssa sen jakamiseen asti, siis vuoteen 1769.

Michel sai vuonna 1769 veljensä Henrikin jättämän pesän jaossa puolet. Sisällöltään määritettyjä irtaimen jako-osia oli 4, joten Michel sai vetää kaksi arpaa, kun muut kaksi arpaa kuuluivat Christer Henrikinpojalle (poikapuolelle ja samalla veljenpojalle) ja Henrikin vävylle (Michelin tytärpuolen ja samalla veljentyttären miehelle). Vävy oli talossa henkikirjoilla niin kuin osakas ikään. Näyttää siltä kuin Henrichin lapset olisivat vaatineet osiaan, jolloin vasta pesä selvitettiin.

Maan perintöosienkin kautta (murtoluvuista) voi päätellä, että Michel Eskilssonin perillisille on yhteensä jäänyt puolikkaan osuus tilasta. Sama osuus siis kuin irtaimesta.

[Sari H]

Minulla on esimerkki lähisuvustani eli ukistani jota en koskaan tavannut ( kuoli ennenkuin synnyin) Ukkini s. 1868 oli naimisissa 1. pson kanssa joka oli ukkiani 8 vuotta vanhempi, mikä ei sinällään ole suuri ikäero. Sitten tämä vaimo kuoli ja ukkini otti vaimokseen mummoni joka on s. 1902. Vihittiin 1927. Ikäero 34 vuotta. 1. liitosta ei lapsia, mutta mummo ja ukki tekivät yhteensä 9 lasta. Viimeisen lapsen eli isäni syntyessä 1945 ukkini oli siis 77-vuotias teräsvaari. Hän kuoli 91-vuotiaana.

[Matti Lund]

Hei

Vastaavanlaisia tapauksia sangen sotainen historiamme lienee tuonut esiin muissakin maakunnissa, mutta Etelä-Pohjanmaalla Napuen taistelun nostoväessä kaatui 19.02.1714 satoja isäntämiehiä, jotka jättivät satoja leskiemäntiä, joista huomattava osa oli sellaisia 40 -vuotiaita tai jonkin verran ylikin. Varsinkin Isossakyrössä, Laihialla, Mustasaaressa, Vähässäkyrössä ja Vöyrissä sellaisia leskiä jäi paljon ja heitä naitettiin uudestaan nuorille renkimiehille naapuripitäjistä, joista miehet eivät olleet ehtineet kaatumaan Napuelle. Edellämainituissa pitäjissä solmittiin tämän takia useampia avioliittoja, joissa sulho oli 20 -vuotias tai allekin ja morsio yli 40 -vuotias, suurimmat ikäerot olivat siellä 25 vuoden huitteissa, ehkä suurin ylikin. Joissakin tapauksissa miehen vaimo oli parisen vuotta miehen äitiä vanhempi.

Tästä seurasi se, että useimmat uudet tämän nimenomaisen ikäluokan aviot jäivät lapsettomiksi, sillä tuohon aikaan ~2/3 naisista pystyi synnyttämään noin 43 -vuotiaiksi asti ja ~1/3 naisista 44-45 -vuotiaiksi asti. Naisia jotka pystyivät synnyttämään vielä 46-47 -vuotiaina oli tuskin yhtä prosenttia koko populaatiosta.

Oli myös jonkin verran näitä isonvihan uusavioita, joissa iäkäs vaimo ehti synnyttää "teini-ikäiselle" miehelleen 1-2 lasta ja noin 1/3 näistä lapsista eli aikuisikään asti. Näin syntyi perheitä, joissa sisarpuolten ikäero saattoi olla lähes 30 vuotta ja isäpuoli vanhempaa sisarusta nuorempi.

Muutamia, ellei moniakin, oli näissä perheissä tapauksia, että vaimo kuoli sitten noin 70 -vuotiaana miehen lähestyessä 50 -ikävuottaan. Mies meni lähes kaikissa tapauksissa uuteen avioon, jolloin nekin miehet, jotka olivat jo kokeneet yli 30 -vuotisen lapsettoman avion, alkoivat saamaan lapsia. Aika usein vaimo oli alle 20 -vuotias vihittäessä, joten pariskunnan ikäero oli nyt monissa tapauksissa noin 30 vuotta. Muutamassa tapauksessa mies meni entistä vaimoaan yli 50 vuotta nuoremman kanssa uuteen avioon. Lisäksi tämä toinen vaimo kuoli joissakin tapauksissa lapsivuoteeseen ja mies meni taas uuteen avioon vieläkin iäkkäämpänä, mutta morsian oli joissakin tapauksissa jälleen sangen nuori. Näin yli 50 -vuotiaaksi asti lapsettomana säilyneelle miehelle saattoi kertyä suuri lapsikatras ikävuosien 50 ... 75 välillä. Jos isä oli kuitenkin saanut lapsen jo ensimmäisen vaimonsa kanssa, saattoi tämä vanhin lapsi olla yli 50 vuotta vanhempi kuin nuorin. Näitä tapauksia oli, ei kovin paljoa, mutta 40 vuoden ikäeroja oli jo enemmänkin.

Varmaankin näissä perheissä oli omanlaisensa mielenlaatu, jos esimerkiksi uuden vaimon isovanhemmat olivat nuorempia kuin jotkut vaimon lapsipuolista ja vaimon anoppi olisi ikänsä puolesta sopinut hänen isovanhempiensa isoäidiksi.

Tämä oli siis eräs joukkomittainen tapaus otsikon aiheesta.

terv Matti Lund