Pielavesi | Huuskonen/Junnilainen

[Kaija Salminen]

Hei, Savon sukututkijat!

Pielaveden Knuutilassa eli ainakin 1860-luvulla pariskunta:
- muonarenki Gabriel Juhonpoika Huuskonen (s. 29.3.1828 Rautalampi, Horontaipale nro 1, Majo) ja
- lampuodin tytär Leena Kaisa (Helena Katriina) Taavetintytär Junnilainen (s. 18.4.1841 Iisalmen msrk, Haapajärvi)

Pariskunta on vihitty Pielavedellä 31.8.1864, ja he saivat 2 tytärtä, Anna Sofian ja Hilda Marian. Leena Kaisa oli Gabrielin toinen vaimo. Kummankin kuolinajat puuttuvat minulta, enkä saa niitä nyt selvitetyksi, koska Hiskin Pielaveden haudattujen luettelot päättyvät vuoteen 1861 ja SSHY:n rippikirjat vuoteen 1845, ja mikrofilmien kaukolainoilla on tähän hätään pitkähkö toimitusaika. Siispä kysynkin, löytyisivätkö kyseisten henkilöiden kuolinajat ja -paikat jonkun ystävällisen Savon sukututkijan avustuksella? Mitään suurta vaivannäköä en halua kuitenkaan aiheuttaa.

Terveisin, etukäteen kiittäen
Kaija Salosta

[Julle]

Hei ja sorry, ei löydy minulta ainakaan tiedostoista, vaikka nykyisen Tervon/Karttulan/Pielaveden/Rautalammin Knuutilan kylää olen talsinut esi-isieni kanssa vuosikymmeniä.

< muonarenki Gabriel Juhonpoika Huuskonen (s. 29.3.1828 Rautalampi, Horontaipale nro 1, Majo) > ollenkaan, MUTTA
milloin Juhosi on syntynyt? Heitä löytysi 1800-luvun alusta 1803, 1807, 1822 ja 1843. Onkohan yhtymäkohtia sukuuni?

< lampuodin tytär Leena Kaisa (Helena Katriina) Taavetintytär Junnilainen (s. 18.4.1841 Iisalmen msrk, Haapajärvi) >
Ei ollenkaan, mutta pari Junnilaa kyllä.

< 2 tytärtä, Anna Sofian >
Ei löydy Anna Sofiaa, mutta todennäköisesti eri Anna vuodelta 1892.
< ja Hilda Marian >
Löytyy Hilda Maria vuodelta 1907, mutta lienee jo seuraavaa sukupolvea sitten.

Tutkimisiin

[Erkki A Tikkanen]

Hei Kaija,

ei taida löytyä mikrofilmeiltäkään apua, siellähän ne päättyvät samaan kohtaan kuin HisKissäkin.
Paras konsti on lähestyä kirkkoherranvirastoa ja kysyä sieltä suoraan. Ei taida löytyä vielä muualta niitä tietoja.

[Kaija Salminen]

Hei!

Kiitokset Erkille ja Joukolle avusta. Tosiaan, eihän niitä mikrofilmejäkään ole sen enempää lainattavaksi. Parasta on lähettää seuraavaksi tutkimuspyyntö Pielaveden kirkkoherranvirastolle.

Gabriel Huuskosen vanhemmat ovat tiedossa. Isä oli talollinen, myöh. muonatorppari Juho Juhonpoika Huuskonen Rautalammen, Horontaipale nro 1:stä (Majo), s. 19.7.1789, k. 20.5.1845 . Äiti oli Maria Henrikintytär Ritvanen Rautalammen Kuuslahti nro 1:stä (Vedenpää), s. siellä 21.1.1797, k. 23.1.1854 Rautalampi, Horontaipale nro 1 (Majo). Gabriel-pojan kulkemiset ovat olleet moninaiset, vihdoin hän löytyi Pielavedeltä, jossa oli avioitunut Leena Kaisa Junnilaisen kanssa.

Nämä Huuskoset ovat olleet vaikeita tutkittavia, jotka ovat muuttaneet paikasta toiseen ympäri Savonmaata, ja Hiskistä ei ole ollut paljonkaan apua. Kaikkein hankalin murheenkryyni on ollut Gabrielin tytär Anna Sofia Huuskonen (s. 21.7.1864 Pielavesi, Knuutila nro 12, k. 10.4.1934 Viipuri), joka oli äitini isänäiti. Hänen perhetaustaansa lähdin jäljittämään taaksepäin muuttopaikkojen rippikirja- ja muuttokirjatietojen avulla. Hänelle löytyi eri asiakirjoista 6 eri syntymäpäivää ja 4 eri syntymäpaikkaa: 31.7.1864 Vesanto, 12.6.1864 Rantasalmi, 3.7.1865 Rautalampi, ja Pielavedellä syntyneeksi hänet on ilmoitettu 3.7.1865, 21.7.1865 ja 21.7. 1864. Viimeksi mainittu tieto on ilmeisesti oikea, ja se selvisi vasta viime vuonna, monen vuoden epätoivoisen etsiskelyn jälkeen. Ihmettelen vain, miten näin paljon virheitä voi ollakin yhden ihmisen kohdalla! Ja kuinka paljon turhaa työtä on pitänyt tehdä. Mutta eiväthän ne kirjurit ole tulevien sukututkijoitten vaivoja ajatelleet. - Nuorena Anna Sofia Huuskonen muutti Pielaveden jälkeen Kuopioon, Tuusniemelle ja Joroisiin, jossa avioitui äitini isänisän, seppä August Mustosen kanssa (s. 5.12.1866 Tuusniemi, Ohtaanniemi, k. 26.3.1922 Enso). Kaikkiaan 9 lasta syntyi Joroisissa ja Savonlinnassa, mutta perhe muutti vielä Viipuriin parikin kertaa, Voikkaalle ja lopuksi Ensoon. August-puolison kuoleman jälkeenkään Anna Sofia ei malttanut pysyä paikoillaan.

Jos kuitenkin jollakulla sattuu olemaan näitä Huuskosia, Junnilaisia tai Mustosia omissa selvityksissään, otan mielelläni kaikenlaista tietoa vastaan myöhemminkin, ja tietysti myös päinvastoin. Hyvää vuoden alkua!

Terv. Kaija

[Tapani Kovalaine]

Hei Kaija!

Sukututkimusten tulisi perustua tarkistettuihin tietoihin ja kunnollisiin tietolähteisiin, joten suositan nyt seuraavaa merkintää:

Eräs Kovalaine väittää JoMassa Karttulan srk:n mikrofilmikorteilta lukeneensa, että rk 1880-89 sivulla 724 on kylänloppulainen Gabriel Huuskonen ja hän on kuollut 2.5.1883. Sama tietolähde väittää nähneensä rk 1890-1900 sivulla 1169 kuolinajan 10.4.1900 kylänloppulaisen leskellä Leena Kaisa Junnilaisella, s. 18.4.1841. Leskeä seuranneella rivillä oli ehkä hänen tyttärensä tietoja.

Tuommoiset väitteet kannattaa itse tarkistaa heti kun siihen on mahdollisuus!

Parhain terveisin Tapani, ubi

[Kaija Salminen]

Hei Tapani!

Kylläpä sinä jälleen kerran järjestit mukavan yllätyksen (tosin hiljaa mielessäni ehdin sellaista jo toivoakin ...). Tuhannet kiitokset suuresta avusta! Kyllähän minä niitä tietojen varmistuksia ilman muuta teenkin minkä pystyn (myös muilta saadut tiedot), mutta joskus on todella vaikeaa päästä täältä Lounais-Suomen rannikolta aidon alkuperäisen savolaisen arkistotiedon lähteille, erityisesti 1800-luvun loppupuoliskon osalta. Sitä paitsi mistä keksit hakea tätä Huuskosen pariskuntaa juuri Karttulasta? Minä en ole törmännyt missään sellaiseen tietoon, että perhe olisi muuttanut Karttulaan.

Mutta mikä kova kohtalo Gabriel-raukalla olikaan! Talollisen poikana hän oli syntynyt, ja kuoli kurjana kylänloppulaisena. Tasan ei käy onnen lahjat. Tytär pääsi sentään sepän vaimoksi ja siitä alkoi uusi sosiaalinen nousukausi.

Muuten, Leena Kaisan vanhempienkin (Taavetti Matinpoika Junnilainen ja Anna Liisa Laurintytär Ruuskanen) loppuelämässä olisi selvittelemistä. Samanlaisia Savon kiertäjiä olivat kuin Huuskosetkin, ovat näköjään päätyneet Lapinlahdelle. Jospa yrittäisin tällä kertaa selviytyä heistä itse.

Tervisin Kaija

[Tapani Kovalaine]

Hei Kaija! Toivomuksesi oli: Mitään suurta vaivannäköä en halua kuitenkaan aiheuttaa. Ja sen takia menin JoMaan vasta klo 15.50. Kymmenessä minuutissa huomasin, ettei Pielavedeltä löydy mitään Knuutilan kylää enää 1870 jälkeen, ei. Piti ottaa hyllystä Pielaveden historiateos II. Siellä sanottiin, että vuoden 1880 paikkeilla Knuutilan kylä ja muut Pielaveden eteläiset kylät liitettiin Karttulaan. Kello oli 16.10, kun poistuin jo lähes viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa arkistosta. Vaivannäkö jäi siis pieneksi, kuten toivoit. Jäin sellaiseen kuvitelmaan, että Gabrielin perheen ei tarvinnut muuttaa varsinaisesti minnekään, pitäjä vain jalkojen alla muuttui Karttulaksi.
Terveisin Tapani

[Julle]

< Kymmenessä minuutissa huomasin, ettei Pielavedeltä löydy mitään Knuutilan kylää enää 1870 jälkeen, Jäin sellaiseen kuvitelmaan, että Gabrielin perheen ei tarvinnut muuttaa varsinaisesti minnekään, pitäjä vain jalkojen alla muuttui Karttulaksi. >

Sehän se kun aina ovat riepotelleet minunkin esi-isieni kyläläisiä paikkakunnalta toiselle, kun Knuutilan kylä sattuu olemaan vesistön rajalla. Tietoja sattuu löytymään joskus jopa Rautalammin kirjoista ja jopa Kangasalankin käräjäkirjoista!

Knuutilan kylä on kuulunut:
Mikkelin pitäjään 1329-1442
Juvan pitäjään 1442-1549
Tavisalmen (Kuopion) pitäjään 1549-1769
Tavisalmen Karttulan kappeliin 1769-1830
Pielaveden seurakuntaan 1830-1862
Karttulan seurakuntaan 1862-1924
Tervon seurakuntaan 1924-

Onneksi maa-alue on fyysissti tukevasti paikallaan!

Jokohan se kohtaa kuuluu taas Karttulaan tai Pielaveteen, jos historia taantuu taas takaisin päin väestön vähentyessä ja tietojärjestelmien kehittyessä sekä muistiinmerkitsemistaidon vähentyessä?

Sellaista tällä kertaa

[Kaija Salminen]

Hei Julle!

Minulla on myös Tuovilanlahdessa eläneitä esisukulaisia, ja senniminen kylä on muistaakseni ollut (en nyt ehdi tarkistaa) milloin Maaningassa, milloin Pielavedellä, oliko vielä muitakin (Kuopion msrk ja Iisalmen msrk). Edellisen viestisi lista auttaa Knuutilan kylän osalta ongelmaa, mutta onko missään koottuna tietoa, milloin näitä entisvanhoja kuntaliitoksia on tehty ja mitä kyliä on milloinkin siirtynyt seurakunnasta tai pitäjästä toiseen? Tämä aiheuttaa harmaita hiuksia seutukuntaa muuten tuntemattomalle sukututkijalle, ja kaikkien savolaisten pitäjien paikallishistorioitakaan ei ole helposti saatavilla.

Kyselee vielä Kaija

[Julle]

< mutta onko missään koottuna tietoa, milloin näitä entisvanhoja kuntaliitoksia on tehty ja mitä kyliä on milloinkin siirtynyt seurakunnasta tai pitäjästä toiseen? >

Kyllä, jokaisen seurakunnan kohdalla on Lisätietoja seurakunnasta -linkki. Sieltä selviää muutakin tärkeätä tietoa kuin kylät, myös kadonneet kirkonkirjat tms.
Mutta jos sinulla on aina tällä tavalla, kehotan ottamaan mukaan HisKi-hakuun varsinaisen seurakunnan lisäksi myös lähialueen seurakunnat.

Nopeasti katsoen Tuovilanlahden kylä näyttää kuuluneen ensin Kuopioon, josta erotettu 1692-1765 Pielaveteen, Pielavedestä Iisalmeen 1763-1862 ja Iisalmesta Maaninkaan 1871-. Kuten huomaat rajat ovat häilyviä, koska pappi tai kappalainen aloitti kirjat sitten kun jotain tapahtui. Senkin vuoksi Lähialueiden seurakunnat haku on hyvä!

Hakuilemisiin!

[Julle]

< Jos kuitenkin jollakulla sattuu olemaan näitä Huuskosia, Junnilaisia tai Mustosia omissa selvityksissään, otan mielelläni kaikenlaista tietoa vastaan myöhemminkin, ja tietysti myös päinvastoin. >

Näin vinkiksi http://suvut.genealogia.fi/huuskonen/huuskoset_main.htm
josta löydät viitteen Martti Huuskosen sukukirjaan Huuskosten suvun vaiheita, josta muistaakseni löytyy tietoa Huuskosista eri puolilta Suomea.
Siitä olen löytänyt itsekin joitakin Huuskosia itselleni. Alkupään tietoihin voit suhtautua varauksella, koska minäkin löysin paljon kirjoitusvirheitä isänpojissa ja vuosiluvuissa.

Toinen vinkki voisi olla Oiva Ritvasen Vesannon historia 1542-1970, missä mainitaan näköjään myös Majo ja Kuuslahti nro 1, joka on jaettu myöhemmin Kuuslahdeksi nro 1 ja Ritvalaksi nro 2. Kuuslahti nro 1 alettiin nimittämään myöhemmin Pietiläksi, myöhemmin Kaaprolaksi.

Minulla näyttää olevan 171 henkilöä Huuskosia, joista 106 miespuolista ja 65 naispuolista aina vuodelta 1540 vuoteen 1943 asti, joista 28 henkilöä on syntynyt Knuutilassa.

Jään seuraamaan tätäkin viestiketjua, mikäli yhtymäkohtia löytyy ja voin kysellä, jos läheltä liippaa. Mutta kysy toki epäselvistä, vastaan jos minulta löytyy, mutta ensin kannattaa katsoa Huuskosten suvun vaiheista!

Tutkimisiin

[Kaija Salminen]

Hei Tapani ja Julle!

Kiitokset ensinnäkin Tapanille vielä kerran nopeasta avusta! Mukava ettei tietojen löytymiseen tarvinnut tuhrata puolta päivää. Kiitokset sekä Tapanille että Jullelle kylien siirtojen selvityksistä. Savolaiset sukulaiseni eivät siis olekaan vaeltaneet niin paljon kuin kuvittelin, vaan kylien rajat ovat seilanneet pitäjästä toiseen, ihmiset pysyneet paikoillaan. Molempi pahempi, etsiä pitää joka tapauksessa monesta seurakunnasta.

Mutta Julle, mielestäni Hiskissä seurakuntien lisätiedot –linkeistä ei saa kovinkaan yksityiskohtaista tietoa kylien siirtymisistä. Kyläluettelothan sieltä kyllä löytyvät, mutta milloin mikäkin kylä on kuulunut johonkin muuhun pitäjään, sitä tietoa en havaitse. Sitä paitsi Hiskissä esim. Pielaveden kyläluettelossa ei mainita koko Knuutilaa (Karttulan luettelossa se on mainittu nykyaikaistetussa muodossa Nuutilana), vaikka haettaessa Pielaveden Knuutilasta löytyy yli 200 kastettua, vihittyä ja haudattua, ja myös esim. SSHY:ssä olevassa Pielaveden rippikirjojen v. 1835 – 45 luettelossa Knuutilaa on parikymmentä sivua. Kyllä nuo seurakuntatiedot ovat lähinnä viitteellisiä. Ehkä pitää ruveta tekemään järjestelmällisesti omia kylälistoja pitäjänhistorioiden ja rippikirjojen avulla, ja voihan Hiskissä hakea pelkällä kylännimellä vaikka kerralla koko Savon, niin selviää ainakin suurin piirtein, missä kaikissa seurakunnissa sama kylä esiintyy ja milloin. EI vain ole juolahtanut mieleen.

Kiitokset myös kirjavinkeistä. Yritän vaikka kaukolainata Pielaveden historian, Vesannon historian, Huuskosten sukukirjan ... mitä kaikkia niitä vielä onkin. Jatketaan tutkimuksia!

Terv. Kaija

[JaMaHa]

Hei Kaija!

Ostin muutama viikko sitten Pohjois-Savon Heikkisten sukukirjan. Sieltä löytyy yksi Huuskonen ja Mustosia enemmän. Maria Huuskonen on kotoisin Karttulasta ja Mustosia on kotoisin mm. Kaavilta.

Terv. Jaana

[Julle]

Hei JaMaHa!

< Sieltä löytyy yksi Huuskonen ja Mustosia enemmän. Maria Huuskonen on kotoisin Karttulasta ja Mustosia on kotoisin mm. Kaavilta. >

Henkilö ei muuten kiinnity sukututkimuksessa pelkällä nimellä, pitää hänestä tietää vähän enemmän, jotta sukukirjan ostaisin.

Otanpa esimerkin omista epäselvistä Maria Huuskosistani:
Onkohan mainittu Maria Huuskonen:
1. Vihitty Olli Tossavaisen kanssa ja heillä poika Taavetti, s. 30.10.1886
2. Syntynyt Karttulassa 27.7.1723 ja vanhempina Erkki Matinpoika Huuskonen ja äitinä Maria Herranen
3. Syntynyt 18.5.1782 Karttulan Knuutilassa, k. 17.12.1860 jossakin ja ollut vihillä Erkki Tarvaisen kanssa

Mitä opimme: Jotta voisin jotenkin kiinnittää epäselvän henkilön johonkin yhteyteen on tiedettävä joko syntymäaika, vanhempia tai lapsia. Mitä enemmän tietoja sen parempi, jotta voi olla varma, että juuri se henkilö!

Oppimisiin

[JaMaHa]

Arvoisa Julle!

Tiedän toki, ettei henkilöt kiinnity sukututkimuksessa pelkillä nimillä, eikä se ollut tarkoitukseni. Enkä ollut sukukirjaa kauppaamassa, vaan ainoastaan mainitsin, että Pohjois-Savon Heikkisten sukukirjastakin löytyy yksi Huuskonen ja useita Mustosia. Kirjan voi lainata kirjastosta, kuten minäkin ensin tein ennen ostopäätöstä. Ja eikös Kaija jossain viestissään kirjojen lainaamista suunnitellut...

Sen tarkemmin tietoja kyseisistä ihmisistä en laittanut näkyville viestiini, koska en halua että sukukirjasta kopioimalla tulisi mitään ongelmia. Tämä on ensimmäinen ostamani sukukirja, enkä tiedä onko hyväksyttävää laittaa siitä tietoja julkisesti nähtäville, vaikka mainitsisi lähteen eikä kertoisi 1900-luvulla syntyneistä.

Mitä opin: Jaa,a se jää nähtäväksi, mutta toivottavasti koskaan en kärsi pätemisen tarpeesta.

[katrimeri]

Hei, kun noin paljon tiedät Kartulan Huuskosista niin osaisitko kertoa enemmän vanhimmasta tunnetusta esi-äidistäni Valpuri Pekantytär Huuskosesta? Tiedot tulevat tässä:

1. Paavo PaavonpoikaF Karttunen, son of Paavo Karttunen, was born circa 1658. Paavo died December 11, 1748 in Punnonmäki, Kuopio mlk., Kuopio, FI, at 90 years of age. His body was interred January 8, 1748/9 in Kuopio mlk., Kuopio, FI.
He married twice. He married Valpuri Pekantytär Huuskonen. Valpuri was born circa 1659. Valpuri was the daughter of Pekka Huuskonen. Valpuri died November 27, 1731 in Punnonmäki, Kuopio mlk., Kuopio, FI, at 72 years of age. Paavo Paavonpoika was the isèantèa of Vanhapaikka Farm in Punnon-mèaki, Karttula. Paavo Paavonpoika Karttunen and Valpuri Pekantytär Huuskonen had the following children:

+ 2 i. Paavo PaavonpoikaE Karttunen was born circa 1689.
+ 3 ii. Heikki Paavonpoika Karttunen was born circa 1695.
+ 4 iii. Risto Paavonpoika Karttunen was born circa 1698.
5 iv. Anna Paavontytär Karttunen was born before 1708. Anna died after 1739/0.
+ 6 v. Marketta Paavontytär Karttunen was born circa 1709.

[Julle]

< Hei, kun noin paljon tiedät Kartulan Huuskosista niin osaisitko kertoa enemmän vanhimmasta tunnetusta esi-äidistäni Valpuri Pekantytär Huuskosesta? Tiedot tulevat tässä: >

Valitettavasti minulla ei ole Pekka Huuskosia kuin:
1. Rautalammin Sonkarinsaaresta, mutta isänä Lauri ja äitinä Anna, jotka näkyvät veroluetteloissa 1676 Rautalammilla.
2. toinen Pekka, jolla Inga tytär, mutta jo 1500-luvun lopulta
3. kolmas Pekka Matinpoika, jolla vaimo Marketta Paavontytär, vihitty 1634
4. neljäs Pekka Rekonpoika, jolla 1. vaimo Aune ja 2. Liisa, a. 1653

Karttulassa kyllä asusteli Huuskonen Mårten, joka näkyy Kuopion henkikirjoissa 1679. Myöhemmin kyllä Huuskosia Koivulahdessa ja Karttulassa.

Karttulassa vanhassa talossa asusteli Karttusen pojat vuoden 1664 maakirjan mukaan:
Pekka Pekanpoika, Pekka Paavonpoika ja Hannu Paavonpoika, jonka poika tämä liitteen Paavo, s. 1658 saattaa olla.

Minulta on vielä tarkemmin tutkimatta nämä Karttuset, mutta jos jo nyt löydät virheitä, niin ilmoittele! Menikö tämä Paavo tosiaan naimisiin 75-vuotiaana Juuditin kanssa, ettei vaan ollut joku toiene Paavo tai poika Paavo? Annasta ja Henrikistä minulla ei ollut mitään tieoa, joten lisäsin ne tutkittavakseni. Kiitokset niistä!

Tutkimisiin

[Julle]

< Paavo died December 11, 1748 in Punnonmäki, Kuopio mlk., Kuopio, FI, at 90 years of age. His body was interred January 8, 1748/9 in Kuopio mlk., Kuopio, FI.
He married twice. He married Valpuri Pekantytär Huuskonen. Valpuri was born circa 1659. >

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1728-1738_msrk_tk1623-1624/103.htm

Joku tässä mättää sivulla 212? Eikö 1. rivillä Paavokin kuole död aikavälillä 1728-38, 2. rivi lienee todella Vappu Huskotar sekö obiit ja 3. rivillä Juditta Knuitar, mutta minä kun en saa selvää kuin Måg eli vävysanasta? Mitähän siinä todella lukee?

Tutkimisiin

[Kaija Salminen]

Hei Julle!

Yritin tihrustaa tuota tekstiä, miten lie mahdoin onnistua: Juditha Knuitar hoos sin måg Wehmasmäki, eli asuu vävynsä luona Vehmasmäessä. Vehmasmäkeä ei kuitenkaan ollut Kuopion msrk:n vuoden 1728 - 38 rippikirjajakson hakemistossa, joten en voinut tarkistaa asiaa. Hiski kertoo Paavo Karttusen ja Judit Nuutisen(?) avioliitosta:

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ahouv?fi+0248+vihityt+1202) 29.7.1733 Punnonmäki Påhl Påhlss. Kartuin Juditha Knuitar Punnonmäki

Kuoliko Judit v. 1762?:
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ahouv?fi+0248+haudatut+7299)1.6.1762 11.6.1762 Cumbulaucas enk:svärmor Judita Knuvitar Ålderdom 84
omainen: Påhl Kartuises

Terv. Kaija

[Jäppinen]

Kysyisin Huuskosista minäkin.
Sotilas Mårten Huusberg eli Huuskonen s.1722 ja vaimonsa Brita Taskitar s.1.3.1737.
Onko tietoa Mårtenista eli hänen vanhemmistaan?Punnonmäen sotilas ainakin on mutta onko tullut jostain Punnonmäelle?
Henkikirjoista en löytänyt.

Hannele

[Julle]

< Kysyisin Huuskosista minäkin.
Sotilas Mårten Huusberg eli Huuskonen s.1722 ja vaimonsa Brita Taskitar s.1.3.1737.
Onko tietoa Mårtenista eli hänen vanhemmistaan?Punnonmäen sotilas ainakin on mutta onko tullut jostain Punnonmäelle?
Henkikirjoista en löytänyt. >

Ei ole tietoa juuri tästä Martti Huuskosesta, k. 22.4.1795, mutta epäilisin tulleen kuten kaikki muutkin Huuskoset Laukaan suunnasta Rautalammelle ja sieltä Karttulan suuntaan. Muut Huuskoset löytyvät, kuten tämäkin Kuopion lastenkirjoista LK 1749-59 Knuutilan kylästä. Tämä Martti kuitenkin sivulta 150 toiseksi alimmalta riviltä läheltä Knuutisia?

Tutkimisiin

[Julle]

< Kysyisin Huuskosista minäkin.
Sotilas Mårten Huusberg eli Huuskonen s.1722 ja vaimonsa Brita Taskitar s.1.3.1737. >

Eipä ole Huuskosista, mutta kiitos lisätiedoista. Huomasin, että Riitta Taskinen löytyi, joten perhe täydentyi nyt sitten. Liite Martti.txt

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1728-1738_msrk_tk1623-1624/16.htm

Näitä Knuutilan Huuskosia ei näyttäisi olevan, mutta jotenkin ne saattavat liittyä Punnonmäen Huuskosiin. Mikä on 3. rivillä Josephin edessä oleva merkki? Liite Knuutila3.rtf. Jos se on poika, niin isä on Paavo Huuskonen ja äiti Silja Leinonen. Vertasin Kuopion henkikirjoihin vuodelta 1734 ja minusta tuntuu, että Väinö H. on tulkinnut Huuskoset väärin Heiskasiksi, muuten ei minun Huuskos-Tolos-Kolehmais-Knuutinen hypoteesi toimi!

Näyttää siltä, että joudun tutkimaan myös Koivulahden Huuskoset, päästäkseni perille tämän sivun esi-isästäni ja -äidistäni Mats Knutin ja Cicilia Kolematar.

Selvennyksiä epäselviin samalla toivoen

[Jäppinen]

Eipä tuosta ainakaan Mårtenista mitään selvinnyt.
Josep on poika(s) ja Tijtär on vaimo (h).

Tuntuu kyllä että Mårten on saattanut olla aikaisemminkin naimisissa,ikäero Britaan on sen verran iso?

Hannele

[Julle]

< Eipä tuosta ainakaan Mårtenista mitään selvinnyt.
Josep on poika(s) ja Tijtär on vaimo (h).

Tuntuu kyllä että Mårten on saattanut olla aikaisemminkin naimisissa,ikäero Britaan on sen verran iso? >

Kiitos vahvistuksista! Tässä alkaa epäillä jo itseäänkin tulkinnoissa. liitteessä Paavo Huuskone perheineen.
Parissa kohtaa rippikirjoissa minusta on tuntunut, että pappi on voinut Mårt (Martti) kirjoittaa Knut (Nuutiksi). Muuten Huuskoset ovat voineet tulla Sonkarin suunnasta Rautalammilta tai Pielaveden Hamulasta, jossa samoja sukunimiä pyörii?