Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hankala juttu | Hangelin | Hauho
Sami Lehtonen
03.01.09, 20:59
Minä ja moni muukin varmaan polveutuu Hauhon Hankalan yksinäistilan isännistä Hangelineista ja näin ollen suvun kantaisä Olof Hangelinista. Olofin puoliso oli Herkepaeus-sukua, jolta myös itse tila on peritty. Näin siis selvästi Hankalasta johdettu säätyläiseltä kalskahtava Hangelin, nimi lienee tuolloin muodostettu. Siten tiedämme suvun kantaisästä vain etunimen - Olof.
Onko jollakulla seikkaperäisempää tietoa tämän herran juurista? Tai mahdollisesti tietoa muista sukulaisista - veljistä, siskoista, serkuista?
No niin, katsotaanpas mitä on tiedossa. Meillä on toisessa ketjussa käsitelty Hauhon kappalainen Erik Herkepaeus. Suolahti kirjassaan Suomen papistosta 1600- ja 1700-luvuilla kertoo Erikin olleen taloudellisesti vireä harjoittaen mm. kapakanpitoa Hauholla. Vauras kappalainen hankki omistukseensa myös maatiloja, mm. Hankala-nimisen rusthollin. Erikin jälkeläisistä tytär Catharina (s. 1683 Hauho, k. 28.10.1746 Hauho) sai Hankalan. Catharaina Härkäpään ensimmäinen puoliso oli katselmuskirjuri Matz Höök. Höökin kanssa Catharina sai ainakin kolme lasta (hiski kuolleet), mm. 23.3.1699 kastetun Johan nimisen pojan. Kaikki Höökin kanssa saadut lapset lienevät kuolleet nuorena ja v. 1702 kuoli myös Höök itse. Mistä muuten oli tuo Höök?
Catharina avioitui uudelleen 27.12.1706 Olof-nimisen miehen kanssa. Jossakin olen nähnyt hänestä kysymysmerkillä varustetun maininnan ”räätäli”, lähteestä ei ollut mainintaa. Catharinan puolisona ja Hankalan isäntänä Olof näyttää alkaneen käyttää sukunimeä Hangelin. Kyseessä on todellakin sukunimen käyttö, sillä nimi periytyi hänen jälkeläisilleen myös näiden muutettua pois Hankalasta. Sukunimen käyttö viittaa Olofin säätyläisyyteen, mutta ei varmaankaan ole hänen alkuperäinen nimensä. Luultavaa ei myöskään ole, että varakkaan kappalaisen tyttären Catharinan mies olisi ollut taustaltaan ei-säätyläinen. Olof ja Catharina saivat useita lapsia, joista aikuisiksi varttui ainakin neljä poikaa. 22.10.1710 syntynyt sai saman nimen kuin oli aikoinaan ollut Catharinan ja Höökin pojalla – Johan. Aikanaan juuri hän peri Hankalan rusthollin.
Pariskunnan toisen pojan nimi Anders (s. n. 1714) oli selvästi peräisin Härkäpäiltä. Anders avioitui Hauhon Tulittulan (Tuittulan) Heikkilän rustholliin David Hirnin lesken Sophia Andersdotterin kanssa 1742. Sophian alkuperä olisi myös kiinnostava asia, olihan hän ollut myös David Hirnin puoliso… Anders koulutti poikansa Josefin, josta tuli aikanaan Hauholle suorituskomissaari. Josef ja hänen jälkikasvunsa käyttivät sukunimeä Hangelin.
Sitten oli vielä kaksi poikaa, Carl ja Gabriel. Carl avioitui 10.2.1745 Vanajan Hattelmalan Sackilaan isännäksi ja kuoli siellä 21.5.1797 ollen 77 vuotta ja 4 kk vanha, jolloin olisi syntynyt n. 1720. Gabriel häitään Hauholla 8.5.1743 ja hänen morsiamensa oli veljen kotitalosta Heikkilästä Caisa (Karin?) Andersdotter, mahdollisesti Sophian sisar? Gabriel näyttää asuneen ensin veljensä Andersin luona Heikkilässä ja sitten veljensä Carlin luona Vanajan Hattelmalan Sackilassa. Vanajan sisäänmuuttaneiden mukaan Gabriel oli ollut myös Hollolan Kastarilla ainakin vuonna 1751. Mikä mahtoi olla Gabrielin suhde tuohon taloon?
Tämä pitkä puhe Gabrielista ja Carlista siksi, etteivät nimet Gabriel ja Carl ole Herkepaeusten käyttämiä nimiä. Ensimmäiset nimet Johan ja Anders sopivat sinne, mutta sitten olisi varmaan tullut Kristoffer, ei Gabriel tai Carl. Niinpä näiden nimien voisi ajatella olevan Olofin perua. Emme tunne Olofin patronyymiä, löytyisikö näiltä alueilta sopivia Gabriel-nimisiä tai Carl-nimisiä, joilla olisi säätyläistaustaa ja Olof-niminen poika? Kaikki täydentävät palat ovat tervetulleita.
t. Olavi A.
tässä on käytetty lähteinä lähinnä hiskiä (ja Marjatta Valliuksen kotisivua Höökin osalta)
Koneellanin on seuraavia tietoja edm henkilöistä tein aikanaan Härkäpäistä tauluja, joita jo edesmennyt helsinkiläinen sukututkija oli 50-60 luvulla aloittanut -( Muuten Y.S Koskimies mainitsee räätälinä Olof Hangelinin Hauhon Luopioisten Tuuloksen historia I s.845.) :
Tekijä: 04.01.2009 Veikko Kuumola
Kolkkalantie 5, 37500 Lempäälä
Herkepäa, Catharina (Caisa)
Hauhon Hangalan (Hankalan) emäntä, k. 28.10.1746 63 vuotiaana.
Isä:
Herkepeus, Ericus Andreae Tavastensis
Yo. 1652/53; Hauhon kappalainen 1675- 1693, k. 25.7.1693 Hauholla.
Äiti:
Thesleff, Kristina
Vihitty v. 1667, eli vuonna 1713.
1. puoliso:
Höök, Mats
Katselmuskirjuri, Hauhon Hankalan isäntä v. 1695-1702, k. 1702 .
2. puoliso: 27.12.1706
Hangelin, Olof
Räätäli Hauhon Hangalasta, isäntä v.1705 alkaen, k. 1729 .
Lapset:
1-1)
Johan
s. 23.3.1699 Hanhon Hangala.
2-1)
Anna Stina
Maininta muutosta Espooseen..
3-2)
Johan
Om Hauhon Hankalan., s. 22.10.1710 .
Puoliso:
Liisa Matintytär
4-2)
Anders
Sai Hauhon Tuittulan Heikkilän ratsutilan., s. 1713 , k. 1769 .
Puoliso: 27.12.1742
Sophia Andersdotter
I puoliso David Hirn s. 24.4.1708 Hauhon Tulittula k. 27.12.1741. Vanhemmat rykmentinpappi hra David Hirn ja pso Elisabet Orre.
5-2)
Gabriel
Hattelmalan Sakkilaan sieltä 1753 Janakkalan Hakoisten Kokkilan lampuodiksi..
Puoliso: 8.5.1743
Kaisa Antintytär
6-2)
Carl Olofsson
Hattelmalan No. 2 Sakkilan ratsutilan vävy ja isäntä Vanajassa, s. 24.5.1720 Vanajan Hattelmalan Sakkilassa, k. 17.9.1795 Vanajan Hattelmalan Sakkilassa "i håll och styng".
1. puoliso: 10.2.1745
Henrikintytär, Sofia
Sakkilan ratsutilan emäntä, s. 24.2.1728 Hattelmalan Sakkilassa, k. 17.9.1775 Hattelmalan Sakkilassa.
2. puoliso: 16.10.1777 Hattulan Katilassa
Spåra, Hedvik
s. 20.12.1748 , k. 20.10.1816 Janakkalan Vähikkälän Joensuu.
7-2)
Liisa
s. 1724 .
Sami Lehtonen
04.01.09, 21:02
Mielenkiintoisia linkkejä.
Olavi toi esiin kysymyksen nimen Gabriel alkuperästä. Toisaalla taas vaikutti lukkari- ja myöhemmin pappissuku Bergelin, jossa samaa nimeä tavataan. Hangelin ja Bergelin myös ovat samankaltaisia, joskaan en tiedä, mistä Bergelin tulee.
Olof Hangelinin vaimon serkun Beata Jakobintytär Ichtydian tyttärenpoika Gabriel Gabrielinpoika Bergelin vaikutti samoilla seuduilla. Hänen Ichtydiusten kautta pikkuserkkunsa tytär oli em. aatelissuvun n.9 Hedvig Spåre.
Pitää huomata, että uudet avioliitot harvemmin olivat edellistä parempia. Näin Olof ei välttämättä ole sosiaaliselta statukseltaan Mats Höökin tasoinen. Huomattava on myös, että Olof ei toistu ainakaan itse keräämissäni Hangelinin jälkipolvissa.
Kuka oli se vanginvartija (fångkn.) Johan Hangelin, joka kuolee 49-vuotiaana 7.8.1828 Hämeenlinnassa?
Hei!
Veikon mainitsema Anna Stina oli minulle kokonaan uusi tieto. Gabriel nimi löytyy myös Hauhon Vanhalan rusthollia isännöineen nimismiehen Anders jakobssonin vaimon patronyymistä:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3928
Kyseinen Karin Gabrielintytär oli siis Orimattilan kirkkoherra Anders Herkepaeuksen äiti. Ken lienee ollut tuo Gabriel? On luontevaa ajatella, että nämä Herkepaeusten avioliitot olivat aika sovittuja ja järjesteltyjä asioita, kuten Thesslef-keskustelukin osoitti. Catharina Härkäpään ja Olofin poika Anderskin päätyi Heikkilään ilmeisesti siksi, että siellä kuolleen David Hirnin sisar oli naimisissa naapurissa Catharinan veljen, kappalainen Anders Herkepaeuksen kanssa:http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3118
Mitä tulee tuohon vanginvartijaan, niin Hankalan rusthollilla asuvat sotilaat myös käyttivät sukunimeä Hangelin...
t. Olavi A.
Heip taas
En löydä sopivaa Johan Hangelinia tuohon vanginvartijan virkaan Hlinnassa vaikka tosiaan useampikin Johan tulee vastaan.
En tiedä nimeä enempää Karinille Gabrielsdotterille . Koska keskustelussa ei ole vielä mainittu Kosken kappalaista Johan H. ollenkaan- Laitan huvikseni tuon Gabrielin taulun jos siinä olisi teille jotain uutta vai olisiko mulla sitten virhe jossakin.
Tulostettu 05.01.2009 Veikko Kuumola Kolkkalantie 5, 37500 Lempäälä
Andreas Jakobsson
Nimismies. Omisti Vanhalan., k. 1694 .
Isä:
Jakob Cristophorinpoika
Omisti Hauhon Vanhalan ainakin 1634- 1662, eli vuonna 1662..
Äiti:
Magdalena Henrikintytär
s. eli vuonna 1674.
Puoliso:
Karin Gabrielsdotter:confused:
k. 11.1.1730 Hauhon kirkonkylän Vanhalassa.
Lapset:
1)
Andreas Andreae Tavastensis
Yo. Turussa 1692/93, FM 14.12.1703 , Viipurin lukion yl. lehtori 1705, Orimattilan khra 1709, Hollolan vt khra, k. 1718 .
Puoliso: 1708
Berner, Helena
s. 1686 , k. 6.5.1742 .
2)
Elisabeth
k. 22.2.1747 67v. 6kk. Hauhon Sodialan Lambodi Haudattu Hankalan hautaan.
Puoliso:
Ikorn, Bengt Bengtsson
Hauhon nimismies. Asui Sotjalan Lampolan ratsutilalla, k. 1738 .
3)
Johan:oo:
Kosken kappalainen 1724, k. 19.8.1750 Koski Hl..
Puoliso:
Krook, Helena
s. 1689 , k. 1773 .
4)
Christina
Mainitaan 1713. Puoliso Kersantti Anders Lerbergz.
En tiedä tuon ajan sosiaalisia suhteita, mutta varmaan sopiva, vapaa ja mukava? on ollut puolison valinnassa tärkeää silloin ja nyt.
Aiemmin ketjussa viitataan Spåraan Hangelin suvun yhteydessä. Jatkan aiempaa viestiä jotta tullaan lähemmäksi nykyaikoja keskustelussa -lähestytään Janakkalaa /Hausjärveä noin niinkuin maantieteellisesti. Pahoittelen että mennään Hangelin keskustelussa vähän sivuun- se joskus sallittakoon.
05.01.2009 Veikko Kuumola Kolkkalantie 5, 37500 Lempäälä
Hangelin, Carl Olofsson
Hattelmalan No. 2 Sakkilan ratsutilan vävy ja isäntä Vanajassa, s. 24.5.1720 Vanajan Hattelmalan Sakkilassa, k. 17.9.1795 Vanajan Hattelmalan Sakkilassa "i håll och styng".
Isä:
Hangelin, Olof
Räätäli Hauhon Hangalasta, isäntä v.1705 alkaen, k. 1729 .
Äiti:
Herkepäa, Catharina (Caisa)
Hauhon Hangalan (Hankalan) emäntä, k. 28.10.1746 63 vuotiaana.
27.12.1706
1. puoliso: 10.2.1745
Henrikintytär, Sofia
Sakkilan ratsutilan emäntä, s. 24.2.1728 Hattelmalan Sakkilassa, k. 17.9.1775 Hattelmalan Sakkilassa.
2. puoliso: 16.10.1777 Hattulan Katilassa
Spåra, Hedvik :)
s. 20.12.1748 , k. 20.10.1816 Janakkalan Vähikkälän Joensuu.
Isä:
Spåra, Petter
Eli perimällään rusthollilla ilman sotilasvirkaa, s. 5.2.1708 Hattulan Katila, k. 2.5.1780 Hattulan Katila.
Äiti:
Bux, Sara Sofia
26.5.1719 Hattulan Skraatari
Lapset:
1-1)
Henrik Johan
s. 28.1765 , k. 23.2.1765 .
2-1)
Maria Elisabet Calsdotter
Vanajan Sakkilan tytär, I pso tal, vp- mies Erkki Kustaanpoika Keskivari, s. 22.6.1746 Vanaja, k. 00.00.1801 Janakkalan Keskivari, lavantautiin.
1. puoliso: 26.12.1766
Gustafsson, Eric
Valtiopäivämies (Riksdagfullmäktig) Uhkoilan Keskivarin isäntä, s. 31.3.1723 , k. 21.12.1771 Kuoli Tukholmassa valtiopäivillä.
2. puoliso: 1.3.1773
Michelson, Eric
Keskivarin isäntä, Tyrvännön ratsutilallisen poika Hattulan Tyrvännnön Aroma, s. 00.00.1744 Tyrväntö.
3-1)
Mikko Karlenpoika
1/2 Sakkilan ratsutil., s. 25.9.1749 , k. 1.5.1807 .
1. puoliso:
Marie Sigfridintytär
s. 15.2.1748 , k. 13.6.1775 .
2. puoliso:
Maria Simontytär
s. 3.7.1757 .
4-1)
Karl
s. 24.4.1753 , k. 24.7.1753 .
5-1)
Karl Karlenpoika
1/2 Hattelmalan Sakkilan ratsutilallinen, s. 1755 , k. 21.6.1804 .
Puoliso: 20.10.1778
Holmdahl, Kristiina
Vihitty 20.10.1778.
6-1)
Sofia
s. 23.12.1756 .
7-1)
Hedvik
s. 30.12.1761 , k. 1763 .
8-2)
Sara Sofia
Janakkalan Joensuun isäntä miehensä kuoltua 1803-05., s. 11.1.1780 Vanajan Hattelmalan Sakkila, k. 26.2.1855 Janakkalan Vähikkälän Joensuu.
1. puoliso: 23.2.1800 Matti Kallenpoika
Matti Karlenpoika
Janakkalan Joensuun isäntä isänsä jälkeen, s. 12.2.1778 Janakkala Joensuu, k. 11.3.1803 Janakkalan Joensuu.
2. puoliso: 24.11.1805
Martti Martinpoika
Vähikkälän Joensuun talollinen, s. 11.12.1775 Janakkalan Hakoisten Veräjänsuussa, k. 1851 .
Tuo vanginvartija Hämeenlinnassa mainitaan 1819 linnannihdiksi, saattaa olla siis taustaltaan sotilas. Hauholla Hangelin-nimisiä sotilaita löytyy Kokkilan Hankalan rusthollin rakuunatorpasta. Syntyneissä vuodelta 1738 on isäksi mainittu rakuunatorpasta rakuuna Michel Nilsson Hangelin (lienee sama mies, jolla kuolleena on patronyyminä Grelsson). Sotilaita nimellä Hangelin löytyy myös Hömäki nimisestä paikasta, jossa samoihin aikoihin (1737) vihittiin soldat Johan Hangelin Maria Jakobsdotterin kanssa. Johan sai Hauholla paljon lapsia, mutta Hämeenlinnan kuolleissa vanginvartijan iän mukaan laskettuna näistä ei kukaan natsaa hänen kanssaan. Vielä löytyy Hauholta Lehtelän sotilastorpasta Mats Hangelin 1700-luvun puolelta. Moni Hangelin-niminen nainen haudattiin kirkonvaivaisena 1700-luvulla, lienevät näitä sotilaan leskiä.
Mutta sitten itse asiaan, joka lipsahtaa nyt spekulaation puolelle - puhuttakoon kuitenkin kauniisti työhypoteesistä. Herkepaeuksilla oli yhteyksiä myös sotilaisiin - jopa Catharinan veli kaatui kapteenina Retusaaressa (Kronstadt) 1705, muitakin vilisee maisemissa, myös puolisoina. Ja eikös se Matz Höök ollut katselmuskirjuri.
Vihityissä Olofin sukunimenä on jo silloin (27.12.1706) Hangelin ja kotipaikkana Hangala, Catharinalla Kyrkeby. Asuiko siis Olof Hankalassa jo ennen häitä ja Catharina Kirkonkylässä. Oliko Olofin sukunimi Hangelin, kuten sotilailla hänen jälkeensä, jo ennen häitä? Siis olisiko katselmuskirjuria Höök voinutkin seurata sotilas Hangelin, jolla lisäksi oli räätälin taidot. Eikös räätälin taidot olleet kysyttyjä karoliiniarmeijassa ja yhdistelmä sotilas-räätäli melko yleinen? Kannattaisiko etsiä tätä kautta myös. Olisiko katselmuskirjuri Höökin saappaisiin loikannut paikalla oleva ripeä rakuuna? Ainakin talon työt olisivat alkaneet pyöriä.
Ongelmana tässä olisi meneillään ollut sota, jossa Catharinan velikin oli juuri kaatunut. Vaan mistäpä tietää, ehkä Olof olisi ollut jostain syystä vapautettu, esim. kelpaamaton riviin haavoittumisen vuoksi tms. Entä tuo sosiaalinen puoli, jos mies oli pätevä ja sopiva? Meneillään oli sota ja tulollaan oli miehitys, jota isoksikin vihaksi mainitaan - aika, joka loi haasteita myöhemmälle sukututkimukselle pappien pötkiessä sveamamman helmoihin (taisi olla joku Härkäpääkin joukossa). Tässä yksi hypoteesi ja eikun rankkaa kritiikkiä niskaan.
t. Olavi A.
No niin mielenkiintoisa teoria, yritän ampua alas teoriaa että Olof olisi välttämättä sotilas - epäilen että on rusthollari- tää on vähän nopea heitto;)!
Tai voi olla tietysti sotilastaustaakin, mutta kuitenkin esitän seuraavan teorian joka perustuu pikavilkaisuun Asutuksen yleisluetteloon Hauhon Hangalasta.
Siis Hr Erich Herkpä mainitaan v. 1693 Hangalassa.
Vuonna 1695 ja 1699 mainitaan Mats Höök 2h5ö 1 1/12 m Ryttmästare Säxmäki comp elikkä taitaa olla suomeksi ratsumestari Sääksmäen komppaniassa.
Tällöin Hangalan lampuotina SAY mukaan Thomas (ei Olof)- lampuotina ei näytä olevan Olof nimistä.
Vuonna 1695 SAY ilmestynyt Mats Höök mainitaan virassa munsterskrivare...ylennys?
Olof ilmestyy SAY:n vuonna 1707 jolloin maininta Olof Rusthållare ja
vuonna 1711 mainitaan Olof Hangelin ja Karin hustru.
Kyllä isonvihan aikaan kaikki kynnelle kykevät osallistuivat sotatoimiin jollakin tavalla- joten näyttäisi Olof taustaa olevan rusthollari- jos olisi sotilas veikkaisin vähintään ratsumies! Mitäs sanotte:rolleyes:
Sami Lehtonen
05.01.09, 16:46
Olof ilmestyy SAY:n vuonna 1707 jolloin maininta Olof Rusthållare ja
vuonna 1711 mainitaan Olof Hangelin ja Karin hustru.
Kyllä isonvihan aikaan kaikki kynnelle kykevät osallistuivat sotatoimiin jollakin tavalla- joten näyttäisi Olof taustaa olevan rusthollari- jos olisi sotilas veikkaisin vähintään ratsumies! Mitäs sanotte:rolleyes:
Niin siis Hankala oli rustholli ja Olof vuonna 1706 avioitui Katariinan (Karin) kanssa - että sikäli tottakai hän oli vuotta myöhemmin rusthollari kun kerran rusthollia piti. Hänen taustastaan tämä ei valitettavasti kerro mitään.
Toisaalta, jos oletamme, että hän olikin alun perin Hankalan varustama ratsumies ja Hangelin sotilasnimi. Suuren Pohjan sodan käydessä ei kauaa vajaamiehinen rustholli pyörinyt. Toisaalta, Olofin olisi pitänyt ensin vapautua palveluksesta. Kenties haavoittuminen tai vastaava voisi olla syy - tai sitten ikä. Minkäs ikäinen herra taas kyseessä olikaan?
Bodniemi37
05.01.09, 17:41
Onkos keskustelun kuluessa käynyt ilmi, että Jalmari Finne tutki myös Hauhon Hangelin-sukua:
HANGELIN Hauho Kokkila Hankala Olavi Hangelinin( s. 1680-l . ) ja Katarina Herkepaeuksen jälkeläisiä, 7 taulua 1700-luvun luvun loppuun saakka, http://wirmaila.pp.fi/willmar/arkisto/finne/finnesukututk.htm,
Sukutaulut Jalmari Finnen arkistossa
Tampereen kaupunginarkisto
Aleksis Kiven katu 14 C 33210 Tampere
Puh. (03) 3146 6410 ja (03)3146 5437
Faksi (03) 3146 5149
kaupunginarkisto*tt.tampere.fi
http://www.tampere.fi/arkistot/kaupunginarkisto/index.html
Tai voi olla tietysti sotilastaustaakin, mutta kuitenkin esitän seuraavan teorian joka perustuu pikavilkaisuun Asutuksen yleisluetteloon Hauhon Hangalasta.
Jostakin syystä en saa zoomia toimimaan SAY:ssa, katselin itsekin sitä päivällä ja oli vähän tihrustelua. Harmillisesti ratkaiseva vuosi 1706 puuttuu Hauholla. Olen samaa mieltä Samin kanssa, että Olofin rusthollarius 1707 kertoo saavutetusta asemasta, ei taustasta. En silti ole ollenkaan vakuuttunut omasta "teoriastani", mutta tarkastelen sitä kuitenkin vielä hieman.
Katsoin Hiskistä Hauhon vihityt vuosilta 1705-1708. Pareja oli 80. Vain kolmelle miehelle oli merkitty ammatti, vaikka sukunimen perusteella (esim. Hirn ja Bock) joukossa oli säätyläisiä. Pääsääntöisesti ammattia tai taustaa ei siis kerrottu. Ammatti/arvo oli Hind. Ryttarella, Hr. Sal. Stichaeuksella ja Reg. past. hr. Jonas Strengillä. Lähes kaikilla oli kuitenkin merkittynä sulhasen ja morsiamen kotipaikka. Olofilla se oli vuonna 1706 Hangala ja hänellä sukunimenä Hangelin, Catharina Härkäpäällä kotipaikka oli Kyrkeby. Olisiko tällä jokin merkitys?
Toisaalta Hankalan ratsumies taisi ko. aikana olla ryttaren Jören (SAY ja Hiski syntyneet), ainakaan pitkään Olof ei voinut olla Hankalan ratsumies, korkeintaan vuoden 1706 ja pika-avio vuoden lopussa, tai sitten ei. Mysteeri mikä mysteeri.
t. Olavi A.
Sami Lehtonen
05.01.09, 18:26
Onkos keskustelun kuluessa käynyt ilmi, että Jalmari Finne tutki myös Hauhon Hangelin-sukua:
HANGELIN Hauho Kokkila Hankala Olavi Hangelinin( s. 1680-l . ) ja Katarina Herkepaeuksen jälkeläisiä, 7 taulua 1700-luvun luvun loppuun saakka, http://wirmaila.pp.fi/willmar/arkisto/finne/finnesukututk.htm,
Sukutaulut Jalmari Finnen arkistossa
Tampereen kaupunginarkisto
Aleksis Kiven katu 14 C 33210 Tampere
Puh. (03) 3146 6410 ja (03)3146 5437
Faksi (03) 3146 5149
kaupunginarkisto*tt.tampere.fi
http://www.tampere.fi/arkistot/kaupunginarkisto/index.html
Kiitos Ritva,
on tuo huomattu. Monesti olen haaveillut pääseväni selaamaan Finnen arkistoja, mutta enpä vielä ole päässyt. Myös hämeen perukirjakortisto on minua aina kiinnostanut.
En kyllä usko, että Jalmarikaan olisi löytänyt tarkempia tietoja suvun kantaisästä Olofista.
Toteaisin myös, ettei myöhemmissä polvissa ilmeisesti esiinny muuta sellaista omaisuutta, joka voitaisiin tulkita Olofin omistamaksi. Jos hän olisi omannut säätytaustan, hänet todennäköisesti olisi mainittu perillisten joukossa joillakin käräjillä tai hänellä olisi ollut jotakin omaisuutta omasta takaa - tehnyt kauppoja tai sen sellaista. Nyt tiedetyn valossa hänestä tuli rusthollari vaimonsa omistamalla tilalla ja suvun näin hankkima arvonnousu tuli Herkepaeus-suvulta.
Olot suuren pohjan sodan aikana olivat epävakaat. Moni perintötila päätyi kruunulle, kun väenotoissa vähäväkistyneet talot jäivät "autioksi". Sellaisessa tilanteessa ei yllättäen leskeytyneelle emännälle välttämättä juuri jäänyt vaihtoehtoja - ainakaan niistä miehistä, jotka eivät olleet rintamalla. Onhan nytkin ilmeisesti Mats Höökin kuoleman ja Olofin avion välissä neljä vuotta. Olisiko kyseessä siis ollut tarpeellinen siirto omaisuuden säilyttämiseksi?
Heipp
Edm taulussa Olofista on ainoastaan kuolinaika tiedossani.
Yritin sanoa että hän on mainittuna aikana vihkimisen jälkeen nimenomaan talossa rusthollarin virassa, ei lampuodin poikana, ruotusotilaana tms. Kuten sanoin ei näytä tod näköiseltä että hän olisi talon lampuodin poika...siis palvellut ruotusotilaana tuona vaikeana aikana tms. Vuodelta 1724 on sotilasrulla tallella ja sotapalvelusasian voisi tarkistaa sieltä.
Veikko
Sattumalta törmäsin Johan Hangeliniin Hämeenlinnan rippikirjassa. Eli jos jotain kiinnostaa, niin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6300&pnum=398
Ajattelin vaan, kun hänestäkin täällä jotain on puhuttu !
Marjatta Tuomisto
15.02.09, 17:53
Olen kiinnostuneena seurannut keskustelua Hangelinin perheestä, perhe ei ole minule sukua, mutta luin juuri hiljakkoin Eric Gustataf Ehrsströmin matkapäiväkirjaa 1811 "Hämeen sydänmailla" (Suomen Kirallisuuden Seuran toimituksia 1059.)
Kirja saattaa, ja onkin mahdollisesti teille tuttu, mutta kuitenkin...
Kirjassa Hangelin nimisiä mainitaan ainakin:
Hangelin Gustava s. 1797,
Hangelin Josef likvidaatiokomissaari (k. 1814)
Hangelin Karl Josef (1789-1828) varatuomari, henkikirjoittaja,
Hangelin Maria Henrika s. Kiellros (s. 1764)
-marjatta-
Sattumalta törmäsin Johan Hangeliniin Hämeenlinnan rippikirjassa. Eli jos jotain kiinnostaa, niin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6300&pnum=398
Ajattelin vaan, kun hänestäkin täällä jotain on puhuttu !
Linkki avoimella puolella samalle sivulle
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1817-1824_ksrk_tk2/398.htm
Tytär Maria Elisabeth syntynyt Hämeenlinnaa ennen, kunnei syntymäaikaa tunneta?
Hiskin anti:
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
2.6.1819 3.6.1819 Slottskn. Johan Hangelin Ulrica Henricsdr 37 Carl Gustaf
22.9.1821 23.9.1821 Fångkneckt. Johan Hangelin Ulrica Henricsdr 39 Joh. Fredric
luin juuri hiljakkoin Eric Gustataf Ehrsströmin matkapäiväkirjaa 1811 "Hämeen sydänmailla" Kirjassa Hangelin nimisiä mainitaan
Tuollaiset kirjalliset aikalaiskuvaukset ovat todella hienoja löytöjä ja tuovat sitä kaivattua lihaa esipolvien kaaviohin. Itseänikin suuresti ilahdutti kuvaus tuolissaan torkkuvasta suorituskomissaarista (esiäitini veli). Kotikielenä tuntui olevan ruotsi, kirkonkirjoistahan sitä ei Hauhon kaltaisilla paikkakunnilla voikaan tietää.
Itse törmäsin Katariina Härkäpäästä kertovaan pieneen lähteensiruun lukiessani Helsingin kaupunginmuseon kirjaa Burgman - Helsingin vanhin kivitalo. Kirjassa on julkaistu kokonaisuudessaan kauppias Torsten Burgmanin perukirja vuodelta 1712. Kun kaikki on arvotettu rahassa, toimii perukirja myös hyvänä lähteenä tavaroiden arvoihin. Paljon oli pesässä tavaraa, myös pantteja. Yllättäen Mad. Catherina Herkepae oli pantannut kaksi melko arvokasta kullattua hopealusikkaa (14:16 koppar mynt).
Mikä mahtoi olla niidenkin tarina? No, ainakin Katariinan serkku oli Helsingissä triviaalikoulun konrehtorina, mutta menivätkö rahat ylelliseen shoppailuun salaa Olof Hangelinilta, vai perheen arjen akuuttiin rahapulaan? Tsehov kai sanoisi, että tässäpä juoni pieneen kertomukseen... Olof Hangelinin mysteeri ei taida tällä tiedolla ratketa.
t. Olavi A.
Olen kiinnostuneena seurannut keskustelua Hangelinin perheestä, perhe ei ole minule sukua, mutta luin juuri hiljakkoin Eric Gustataf Ehrsströmin matkapäiväkirjaa 1811 "Hämeen sydänmailla" (Suomen Kirallisuuden Seuran toimituksia 1059.)
Kirja saattaa, ja onkin mahdollisesti teille tuttu, mutta kuitenkin...
Kirjassa Hangelin nimisiä mainitaan ainakin:
Hangelin Gustava s. 1797,
Hangelin Josef likvidaatiokomissaari (k. 1814)
Hangelin Karl Josef (1789-1828) varatuomari, henkikirjoittaja,
Hangelin Maria Henrika s. Kiellros (s. 1764)
-marjatta-
Minulla löytyy seuraava tieto Karl Jose Hangelinista, joka keskustelun jatkoksi Hämeen alueella pysytään tässä taulussa, kiinnostanee myös Vesilahtelaisia:cool::
Tekijä: 18.02.2009 Veikko Kuumola
Kolkkalantie 5, 37500 Lempäälä
Hangelin, Karl Josef
Porvoon kymn. 1805-1810. Varatuomari, s. 24.7.1789 , k. 6.3.1828 .
Isä:
Hangelin, Joseph
Porvoon kymn. 1767. Likv.komissaari, s. 31.10.1746 .
Äiti:
Kellros, Maria Henrika
s. 1764 .
Puoliso:
Schrey, Brita Amalia
s. 4.2.1792 , k. 12.1.1823 .
Lapset:
1)
Anna Amalia Josefina
s. 1820 , k. 1887 .
Puoliso:
Tudeer, Malte Knut Ferdinand
Komission maanmittari, peri Lahisten kartanon Sääksmäellä., s. 1809 , k. 1860 .
2)
Henriette Lovisa
s. 16.10.1821 , k. 17.6.1891 .
Puoliso: 20.8.1840
Wegelius, Bengdt
Vanajan ja Hämeenlinnan kirkkoherra, s. 9.3.1809 Vesilahdella, k. 4.9.1867 Hämeenlinna.
Tuota mainittua E.G. Ehrströmiä on käsitelty myös toisessa viestiketjussa:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5711&page=3&highlight=salavuoteus
Tarkkanäköinen pappishenkilö kaikesta päätellen, kiitos Helenalle kiinnostavan aineiston esillepanosta tuossa toisessa ketjussa. Tietonsa ylioppilasmatrikkelista löytyvät täältä:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12093
Omassa edellisessä viestissäni mainittu Katariina Härkäpää olisi tietysti mainitun suorituskomissaari Hangelinin isoäiti, kuten varmaan useimmat lukijat tiesivätkin.
t. Olavi A.
Koska kyseessä on jo melkein vuosikymmenen vanha ketju, niin Veikko Kuumolan siinä tarjoamat virheelliset tiedot koskien Karl Olofinpoika Hangelinia ovat varmaankin jo pujahtaneet tarkastamattomana useampaankin sukuselvitykseen. Laitan silti tähän vielä seuraavanlaisen korjauksen:
Ensinnäkin on Karlin syntymäpaikka Vanajan Hattelmalan Sakkolan sijaan luonnollisesti Hauhon Hankala, josta hän oli kotoisin tullessaan ko. vanajalaisrustholliin vävyksi (vrt. Vanajan vihittyjen luettelon tiedot 10.2.1745). Toisaalta en itse syntymäpaikkaa merkitsisi selvityksiin lainkaan, koska varsinaista kirjallista todistetta siitä ei nähtävästi ole olemassa.
Karlille annettu tarkempi syntymäpäivä 24.5.1720 taas pitää paikkansa ainoastaan vuosiluvun osalta - joskin senkin on epävarma, koska hänen kotipitäjänsä Hauhon kastettujen luettelot jatkuvat isonvihan jälkeen vasta vuodesta 1727, jolloin Karlin kastetiedot eivät ole niihin voineet tulla vahvistetuiksi. Ko. päivämäärämerkintä on selvästi peräisin Vanajan vuosien 1779-83 rippikirjasta (s. 137), mutta koskee syntymäajan sijaan ehtoolliskäyntiä. Tähän rippikirjaan tehtyjen lisämerkintöjen ja yliviivausten perusteella pappi on nimittäin ottanut henkilöiden kuolinajoille varatun sarakkeen (Obit) toiseen käyttöön, ja merkinnyt siihen vuoden 1779 ehtoollismerkinnät kunkin henkilön osalta. Hangelin onkin perheineen käynyt ehtoollisella juuri 24. toukokuuta kyseisenä vuonna. Asian laita olisi kyllä suhteellisen helposti ollut havaittavissa, koska syntymäpäiville on varattu ihan oma sarakkeensa vuosiluvun edessä, eikä Karlin tarkemmasta syntymäajasta aiemmissakaan kirjoissa ole mitään tietoa (merkitty ainoastaan vuosiluku 1720).
Lisäksi esittää Kuumola Karlille käsittämättömästä syystä kuolinaikaa 17.9.1795, jonka alkuosa on nähtävästi tempaistu hänen vaimonsa Sohvi Heikintyttären kuolinajasta (17.9.1776 Vanaja). Joka tapauksessa Karl on haudattujen luettelon perusteella kuollut todellisuudessa vasta 21.5.1797 Vanajassa, kuten Olavi A. oli jo edellä tullut maininneeksi.
En ole luonnollisestikaan kaikkia Kuumolan viestiketjussa tarjoamia tietoja Hangelinin suvun osalta kyennyt tarkastamaan, mutta em. löydösten ja ilmenneen varsin säännönmukaisen huolimattomuuden perusteella suhtautuisin niihin ainakin lähtökohtaisesti varauksella. Tähän liittyen esim. Karl Olofinpoika Hangelinin kälyn, Hauhon Tuittulan Heikkilän Sohvi Heikintyttären appi tämän 1. avioliittonsa kautta ei suinkaan ole mainittu rykmentinpappi David Hirn (k. 1741) vaan tietysti tämän veli, katselmuskirjuri Jonas Hirn (k. 1713), joka mainitaan Tuittulan Heikkilän isäntänä 1687-1713. Tämän pojan - siis Sohvin 1. aviomiehen David Hirnin - patronyymi Jonasson on sitä paitsi todettavissa mm. 1720- ja 1730-luvun henkikirjoista. Kuumolalta näyttääkin menneen Hauhon kastettujen luetteloa (tai HisKiä) selatessa sekaisin Hirnin veljesten samannimiset pojat, joista Jonasin David on syntynyt Tuittulassa 12.8.1706 kun taas Davidin David 24.4.1708. Näin ollen Kuumola on sekä David Jonasinpoika Hirnin syntymäajan että tämän äidin nimen (Elisabet Orren sijaan sen pitäisi olla ilmeisesti Anna Amnelin) ilmoittanut väärin.
[quote=Olarra;28685]No niin, katsotaanpas mitä on tiedossa. Meillä on toisessa ketjussa käsitelty Hauhon kappalainen Erik Herkepaeus. Suolahti kirjassaan Suomen papistosta 1600- ja 1700-luvuilla kertoo Erikin olleen taloudellisesti vireä harjoittaen mm. kapakanpitoa Hauholla. Vauras kappalainen hankki omistukseensa myös maatiloja, mm. Hankala-nimisen rusthollin. Erikin jälkeläisistä tytär Catharina (s. 1683 Hauho, k. 28.10.1746 Hauho) sai Hankalan. Catharaina Härkäpään ensimmäinen puoliso oli katselmuskirjuri Matz Höök. Höökin kanssa Catharina sai ainakin kolme lasta (hiski kuolleet), mm. 23.3.1699 kastetun Johan nimisen pojan. Kaikki Höökin kanssa saadut lapset lienevät kuolleet nuorena ja v. 1702 kuoli myös Höök itse. Mistä muuten oli tuo Höök?
Catharina avioitui uudelleen 27.12.1706 Olof-nimisen miehen kanssa...
- - -
Minäkin kuulun Olof Hangelinin ja Catharina Herkepaeuksen jälkeläisiin heidän poikansa Carlin kautta. En oikein ymmärrä tätä ensimmäistä avioliittoa Matz Höökin kanssa. Hiskin mukaan kolme Matz Höökin lasta tosiaan kuoli 1695, 1698 ja 1702. Yhden nimi oli Johan ja hänestä tiedetään kastepäivämäärä 23.3.1699. Mutta ei missään mainita, että lasten äiti olisi ollut Catharina Herkepaeus. Ottaen huomioon, että hän oli vasta 12-vuotias ensimmäisen syntyessä, mikäli oli syntynyt 1683, ei se ole kovin todennäköistäkään. Häntä ei myöskään mainita leskeksi hiskissä Olofin kanssa vihittäessä, kuten yleensä oli tapana. Catharinan kotipaikka oli Kyrckeby, koska hän oli kappalaisen tytär ja luultavasti asui kirkonkylässä. Hän oli 23-vuotias mennessään naimisiin Olofin kanssa - ihan normaalissa naimaiässä.
Hei
Olet aivan oikeassa epäillessäsi Catharinan avioliittoa Matts Höökin kanssa. Hauhon käräjillä 1694, 1695, 1696 ja 1707 sanotaan yhtäpitävästi että Matts Höök oli Christina Thesleffin vävy. Christinan tyttären ja Matts Höökin vaimon nimeä ei kuitenkaan mainita.
mm tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3800398
Mattsin puolison nimi ei kuitenkaan ole Catharina vaan Lisa joka selviää vain yhden henkikirjamerkinnän perusteella Ericus Andrea Herkepaeuksen omistamasta Hauhon Ajorannasta vuodelta 1694.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=193988
Hei,
Kiitos pikaisesta vastauksesta. AsY kertoo kyllä tosiaan ihan yksiselitteisesti, että Matts Höökin vaimon nimi oli Lisa. Enpä osannut katsoa Ajorannan kohdalta.
Tuossa 1696 tuomiokunnan pöytäkirjassa puhutaan kaiketi Catharina (Mårtensdotter) Thesleffistä. Christina Paulusdotter Thesleff Herkepaeus oli Mårtenin sisar ja Catharina Ericsdotter Herkepaeuksen äiti. Näin ainakin olen ymmärtänyt Tarja Laaksosen sukutaulujen perusteella (Juusteen - vanha rälssisuku Viipurista): http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt22.html#26
Hei
Muissa käräjäpöytäkirjoissa sanotaankin Christina Thesleff mm tässä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31970419 joten tuossa aiemmassa linkissä Catharina on väärin.
Christina Thesleffin isästä ei kai ole varmuuttaa mm Georg Luther kertoo teoksessa "Släktbok Ny följd IV_1-2" Christinasta "Troligen dotter till assessorn i Åbo hoffrätt Peter Thesleff"
Asiasta on käyty keskustelua tällä Forumilla aiemminkin http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4930.html
Hei!
Tässä viestiketjussa on hieman käsitelty myös vanginvartija Johan Hangelinia. Hän ei liity Hankalan rusthollin (ja Olof Hangelinin) sukuun.
Vanginvartija on Hauhon Hyömäestä Hankalan verotalon poika (s. 1779) ja hänen puolisonsa Ulrica Henricintytär (s. 1882) myös Hauhon Hyömäestä. Pariskunta vihitään Hauholla, mutta tässä viestiketjussa mainittu tytär Maria Elisabet syntyy Vanajassa 1808.
Ulrica Henricintyttären isä on sotilas Henric Höök, äiti Maria Johanintytär.
Ystävällisin terveisin,
- penanni
Hei
Muissa käräjäpöytäkirjoissa sanotaankin Christina Thesleff mm tässä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31970419 joten tuossa aiemmassa linkissä Catharina on väärin.
Christina Thesleffin isästä ei kai ole varmuuttaa mm Georg Luther kertoo teoksessa "Släktbok Ny följd IV_1-2" Christinasta "Troligen dotter till assessorn i Åbo hoffrätt Peter Thesleff"
Asiasta on käyty keskustelua tällä Forumilla aiemminkin http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4930.html
_ _ _
Ei niistä isistä aina ole täyttä varmuutta nykyaikanakaan. :) Täytyy koettaa jatkaa selvittämistä Pauluksen ja Peterin välillä. Omalta kannaltani sillä ei ole suurta merkitystä koska tutkin nykyajasta taaksepäin ja molemmilla oli kuitenkin samat vanhemmat ja Christina oli jomman kumman tytär. Mutta olisihan se parempi, että olisi oikein. Odottelen mielenkiinnolla, onko jollain vielä jotain uutta tietoa asiasta.
Hei
Muissa käräjäpöytäkirjoissa sanotaankin Christina Thesleff mm tässä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31970419 joten tuossa aiemmassa linkissä Catharina on väärin.
Christina Thesleffin isästä ei kai ole varmuuttaa mm Georg Luther kertoo teoksessa "Släktbok Ny följd IV_1-2" Christinasta "Troligen dotter till assessorn i Åbo hoffrätt Peter Thesleff"
Asiasta on käyty keskustelua tällä Forumilla aiemminkin http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4930.html
_ _ _
Ei niistä isistä aina ole varmuutta nykyaikanakaan. :) Täytyy koettaa jatkaa selvittämistä Pauluksen ja Peterin välillä. Omalta kannaltani sillä ei ole suurta merkitystä koska tutkin nykyajasta taaksepäin ja molemmilla oli kuitenkin samat vanhemmat ja Christina oli jomman kumman tytär. Mutta olisihan se parempi, että olisi oikein. Odottelen mielenkiinnolla, onko jollain vielä jotain uutta tietoa asiasta.
Hei
Olof Hangelinin Gabriel pojan vaimosta Caisa Andersdotterista en ole huomannut tarkempia tietoja. Hattulan ja Lehijärven käräjät 29.4.1755 sekä Hollolan käräjät 8.11.1756 kertovat että Caisa Andersdotter on Hollolan Kastarin Heikkilän talon tytär, nuorena kuollut veljensä Henric Andersson oli aviossa Hattulan Tenhiälän Brita Elisabet Abrahamsdotter Spåren kanssa jonka veljentytär Hedvig taas oli Carl Olofsson Hangelinin toinen puoliso. Henric Anderssonin ja Brita Elisabet Spåren poika Abraham Henricsson mainitaan myös Hattulan rippikirjoissa ja hänet on joissain selvityksissä laitettu Spåreksi. Abraham Henricsson muuttaa tultuaan täysi-ikäiseksi kotitalonsa isännäksi Hollolaan.
Minä ja moni muukin varmaan polveutuu Hauhon Hankalan yksinäistilan isännistä Hangelineista ja näin ollen suvun kantaisä Olof Hangelinista. Olofin puoliso oli Herkepaeus-sukua, jolta myös itse tila on peritty. Näin siis selvästi Hankalasta johdettu säätyläiseltä kalskahtava Hangelin, nimi lienee tuolloin muodostettu. Siten tiedämme suvun kantaisästä vain etunimen - Olof. Onko jollakulla seikkaperäisempää tietoa tämän herran juurista? Tai mahdollisesti tietoa muista sukulaisista - veljistä, siskoista, serkuista?
Tässä vanhassa ketjussa ei ole toistaiseksi löydetty ratkaisua Olof Hangelinin taustoihin, on ollut sen verran hankala juttu. Yksi asia ei ole ollut esillä, nimittäin DNA. Olofilla oli useampikin poika ja mieskantainen jälkeläisketju saattaa hyvinkin jatkua tähän päivään. Kun oma polveutumiseni ei ole mieskantainen, niin kysyn, että onko joku Olofin mieskantainen jälkeläinen tehnyt DNA-testin? Tällaisen testin avulla voitaisiin yrittää haarukoida Olof Hangelinin lähipiiriä ja hyvinkin löytää vastaus siihen, mistä hän oli lähtöisin.
Markku Pelttari
06.11.18, 12:47
Laitanpa lusikkani tähän hankalaankin soppaan. Ketjun alussa on oletettu, että Olof otti nimen Hangelin naituaan Katariina Herkepaeuksen v. 1706 ja siten tultuaan Hankalan rusthollariksi. Mutta syntyneitten luetteloa tiiratessa sieltä löytyy jo lokakuussa 1699 todistajana Olof Hangelius. Muutkin nimet liittyvät tähän ketjuun: Maria Herkepää, Jonas Hirn, David Hirn, Elisabeth Orre jne. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8696809
Katariina Härkäpäästä on oletettu hänen syntyneen 1683. Mutta syntyneiden luettelosta löytyy Katariina todistajana ainakin jo 1694. Tuskin oli 11-vuotiaana todistajana eli hänen täytyy olla syntynyt aikaisemmin kuin 1683?
Sitten tuo Matts Höökin vaimo. Jos hän tosiaan oli Kristiina Thesleffin vävy, niin kuka oli puoliso; Erik Herkepaeuksella ja Kristiina Thesleffillä oli tyttäret Katariina ja Maria, mutta ei kai tiettävästi Lisaa? Sekä Maria että Katariina esiintyvät usein todistajina kastettujen luetteloissa.
Olofin kuolinajaksi on mainittu 1729, mutta minusta hän näyttäisi käyneen perheineen ripillä vielä 1740-luvun alussa?
Laitanpa lusikkani tähän hankalaankin soppaan. Ketjun alussa on oletettu, että Olof otti nimen Hangelin naituaan Katariina Herkepaeuksen v. 1706 ja siten tultuaan Hankalan rusthollariksi. Mutta syntyneitten luetteloa tiiratessa sieltä löytyy jo lokakuussa 1699 todistajana Olof Hangelius. Muutkin nimet liittyvät tähän ketjuun: Maria Herkepää, Jonas Hirn, David Hirn, Elisabeth Orre jne. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8696809
Kiitos Markku erittäin mielenkiintoisesta tiedosta ja linkistä, joka vaatii nyt hieman fundeeraamista :)
t. Olavi
Sami Lehtonen
06.11.18, 23:27
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä! Kummina myös esiintyvä Elisabeth Orre on epäilemättä David Hirnin Orraeus-sukuinen (vanhempi nimimuoto Orre) puoliso. Mielenkiintoista nähdä, että senkin kirjoitusasu on vaihdellut/horjunut.
Sellainen tarkennus - luettuani koko ketjun uudelleen - vaikka en tarkkaan muistakaan, mitä ajattelin ketjun aloittaessani, että en missään kohtaa ole uumoillut Olofin saaneen nimeä avioliiton yhteydessä vaan että nimi on johdettu tilannimestä. Luther mainitsee Olofin olleen mahdollisesti räätälin, missä tapauksessa tilan mailla asustellut käsityöläinen olisi hyvinkin voinut johtaa nimen tilasta. Samoin olisi voinut tehdä aiemmin tilan puolesta ratsastanut ratsumies, vaikkei ratsupalvelusta olisi enää 1700-luvun puolella tehnytkään.
Paikka kummilistassa kuitenkin antaa ymmärtää vähän enemmän.
Nyt pitäisi pystyä selvittämään tarkemmin Hankalan omistussuhteiden muutokset vuosisadan vaihteessa. Erik Herkepaeus osti tilan Anna Danielintyttäreltä (oletettavasti käly ensimmäisestä liitosta?) 1678 ja hänen leskensä myi sen vävylle Matts Höökille 1694. Jos Höökin puoliso olisikin nyt Erikin aiemmin nimeltä tuntematon tytär Lisa, niin pitäisi selvittää, miten tila päätyi tältä parilta Olofille tai vaihtoehtoisesti Karinille/Katarinalle. Vihittäessä Olof mainitaan olleen tilalla, mutta Katarina ei.
Sami Lehtonen
06.11.18, 23:30
Jäi lisäämättä, että Olof ei tosiaankaan kuollut vielä 1729. Tuomiokirjan mukaan hän kuoli vuonna 1741, Hollolan tk 1756.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26123&pnum=1388
Sami Lehtonen
07.11.18, 00:15
Päätin vielä tarkistaa tuon henkikirjamerkinnän alkuperäisestä läänintilistä. Kyllä siellä näyttäisi lukevan Lijsa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12125610
Merkintä ei liene ollut tuntematon myöskään Lutherille. On ihmeellistä, jos sisaret Katarina ja Maria esiintyvät yhtenään kummeina, mutta Lisa ei lainkaan. Voiko sulkea pois kirjurin virhettä nimen kohdalla? Catarina/Carin-nimellä on myös kolmas kirjoitusasu Caisa.
Olof oli siis kastetodistajana yhdessä Hirnien ja Herkepaeusten kanssa, jotka olivat merkittäviä paikallisia sukuja. Kastettu oli Hauhon Juntulan Kivikosta Samuel Stenin poika, Samuel. Samuel Steniä ei näy SAY:ssa Kivikossa vuonna 1699 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=193999 kuten ei Hankalassa näy samana aikana Olofiakaan. Olisivatko molemmat henkiverosta vapaita ratsumiehiä?
Sukuforumilla on ketju, jossa on pohdittu Sten-nimisiä henkilöitä, myös Hauholla, ja heidän sukulaisuuksiaan: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=2904 Luultavasti Sten on muodostettu Kivikon nimestä, ellei sitten toisin päin. Tuon viittaamani ketjun myötä mukana tulee muitakin sukuja, kuten Lillienbrunn ja Tarckman. Hattelmalakin vilahtaa ja missä liikkuikaan Olofin poika Carl, vai onko liian kaukaa haettua.
Markku Pelttari
07.11.18, 13:15
Täytyy vielä heittää kehiin Hankalan sivu SAY:stä. Siinä vuoden 1707 kohdalla Olof on jo rusthållare ja Karin hustru, mutta alempana näkyy Lisa R. h eli rusthållarens hustru. Lieneekö Matts Höökin leski eli tässä olisi Ajorannan tiedon lisäksi toinen vahvistus mysteeriselle Lisalle? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=193992
Täytyy vielä heittää kehiin Hankalan sivu SAY:stä. Siinä vuoden 1707 kohdalla Olof on jo rusthållare ja Karin hustru, mutta alempana näkyy Lisa R. h eli rusthållarens hustru. Lieneekö Matts Höökin leski eli tässä olisi Ajorannan tiedon lisäksi toinen vahvistus mysteeriselle Lisalle? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=193992
Vai onko Lisa v. 1713 rytt.h. ? Yksi mahdollisuus varmaan olisi, että Caisa olisikin Kaisa-Liisa eli alun perin Catharina Elisabet, josta Liisa nimi putkahtaisi esiin vain aniharvoin. Hankalaa :) .
Markku Pelttari
07.11.18, 19:57
Tässä vielä yksi dokumentti eli Hollolan alisen kihlakunnan rästien tarkastus vuodelta 1704. Hankalan osalta verorästien haltijana Matts Höök. Seliteosassa oikealla alhaalla kerrotaan hänen kuolleen. Teksti on kyllä tosi vaikeaa luettavaa ainakin minulle, jotain kai siinä puhutaan jälkeläisistä, mutta mainitaan myös Olof ja puhutaanko jostain (vero)vapaudesta. Osoittanee kuitenkin, että Olof jotenkin liittyi Hankalan rusthålliin jo pari vuotta ennen avioitumistaan Katariina Härkäpään kanssa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13287136
Sami Lehtonen
08.11.18, 00:27
Vai onko Lisa v. 1713 rytt.h. ? Yksi mahdollisuus varmaan olisi, että Caisa olisikin Kaisa-Liisa eli alun perin Catharina Elisabet, josta Liisa nimi putkahtaisi esiin vain aniharvoin. Hankalaa :) .
Lisa on ehdottomasti Ryttare hustru. Jos kyse olisi Höökin leskestä, olisi tämä varmasti mainittu leskenä vaimon sijaan ja sen lisäksi nimi olisi ennen piikaa.
Katarinalla voi olla ollut kaksi etunimeä, vaikkei se asiakirjoissa näkyisikään, mutta todennäköisempänä pidän henkiverokirjurin lipsahdusta nimen kohdalla. Pitää muistaa, että noiden luetteloiden tarkoitus oli veronkannon varmistaminen - henkilötietojen tarkkuus oli toissijaista.
Sami Lehtonen
08.11.18, 00:36
Tässä vielä yksi dokumentti eli Hollolan alisen kihlakunnan rästien tarkastus vuodelta 1704. Hankalan osalta verorästien haltijana Matts Höök. Seliteosassa oikealla alhaalla kerrotaan hänen kuolleen. Teksti on kyllä tosi vaikeaa luettavaa ainakin minulle, jotain kai siinä puhutaan jälkeläisistä, mutta mainitaan myös Olof ja puhutaanko jostain (vero)vapaudesta. Osoittanee kuitenkin, että Olof jotenkin liittyi Hankalan rusthålliin jo pari vuotta ennen avioitumistaan Katariina Härkäpään kanssa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13287136
Tämä saattaa avata hieman tapausta.
Denna .... stor fattigdomh ... Rusthåll varit Öde ... och en ung Olof Hangelin ?? på ?? optagit efter ...
Väsyneenä ei saa nyt enempää irti.
Onko tila siis ehtinyt palautua kruunulle Höökin kuoleman jälkeen verorästien takia?
Avioliitto Katarina Herkepaeuksen kanssa lienee kuitenkin varmistanut, ettei sukulaiset ole pyrkineet havittelemaan tilaa takaisin kuittaamalla sen verovelkoja.
Jostain on peräisin myös usein esitetty tieto siitä, että Olof olisi ollut räätäli :confused: , mutta lähdettä ei siihen ole tiedossani,
Markku Pelttari
08.11.18, 10:31
Olisi pitänyt katsoa saman tien verorästidokumentin seuraava sivu, siellähän Oloff Rusthållare jo mainitaan. Olofin yläpuolella ryttaren yhteydessä on vuosiluku 1707 eli kaikki tiedot eivät ole vuodelta 1704, vaan listaa on täydennetty myöhemminkin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13287137
Markku Pelttari
08.11.18, 13:19
No nyt ainakin varmistui Matts Höökin puolison nimi. Itse asiassa tieto löytyi Ylioppilasmatrikkelin Erik Herkepaeusta koskevien tietojen viitteistä. Oheisena varmemmaksi vakuudeksi alkuperäinen dokumentti eli Hauhon ja Tuuloksen syyskäräjät 1700. Oikealla alhaalla "...Munsterskrifvaren Mattz Hööks hustru Catharina Hercepaa…" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31983830
Sami Lehtonen
08.11.18, 21:01
No nyt ainakin varmistui Matts Höökin puolison nimi. Itse asiassa tieto löytyi Ylioppilasmatrikkelin Erik Herkepaeusta koskevien tietojen viitteistä. Oheisena varmemmaksi vakuudeksi alkuperäinen dokumentti eli Hauhon ja Tuuloksen syyskäräjät 1700. Oikealla alhaalla "...Munsterskrifvaren Mattz Hööks hustru Catharina Hercepaa…" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31983830
Eli aikaisempi henkikirjan merkintä Lisasta lienee kirjurin merkintävirhe. Ei mitenkään tavatonta.
Ketjun alussa on oletettu, että Olof otti nimen Hangelin naituaan Katariina Herkepaeuksen v. 1706 ja siten tultuaan Hankalan rusthollariksi. Mutta syntyneitten luetteloa tiiratessa sieltä löytyy jo lokakuussa 1699 todistajana Olof Hangelius. Muutkin nimet liittyvät tähän ketjuun: Maria Herkepää, Jonas Hirn, David Hirn, Elisabeth Orre jne. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8696809
Palaan vielä hieman tuohon kastamiseen v. 1699. Kastettu lapsi Samuel oli Kivikon rusthollinen vääpelin Samuel Steenin poika. Steenin isä oli luutnantti Arvid Svensson Steen Kivikosta ja äiti aatelinen Agnetha Lillienbrunn. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=193999 Netistä löytyvien tietojen perusteella vääpeli Samuel Steen jäi Norjan tuntureille sotaretkellä 1718-1719. Vääpeli Stenin vaimo oli Helena Frostman (mahdollisesti Nastolan Frostmanneja?).
Kastetodistajana Olof Hangelius oli aika kovassa seurassa. Aatelinen lapsen isoäiti oli vielä elossa, muina kastetodistajina Hirnejä ja Härkäpäitä sekä Hauhon lukkari Henrik Saagman. Kuka on tuo toiseksi viimeisenä mainittu kastetodistaja Anna, onko sukunimi joku Reitss? Olofilla oli siis jonkinlainen asema Hauholla, hänellä oli sukunimi ja pääsy arvostettuun seuraan, vaikka häntä kutsuttiin nuoreksi mieheksi vielä 1704/1707.
Olofin sukunimenä oli jo 1699 Hangelius (myöhemmin Hangelin). Nimi varmaankin Hankala-rusthollin mukaan joko porvarisnimenä tai sotilasnimenä. Harmillista, ettemme tiedä hänen patronyymiään. Hangeliuksia samalta ajalta ei juuri löydy, paitsi rykmentin saarnaaja ja sittemmin Säämingin kirkkoherra (1679-1684) Matthias Hangelius. Hänenkään taustat eivät ole tiedossa, ylioppilasmatrikkelikin hänet mainitsee vain muiden pappien yhteydessä julkaistuissa käräjäkirjaotteissa: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1693
Kun Olof Hangelinin ja Katariina Härkäpään Johan-poika kastetaan 1710, on hänen kummeinaan samoja ihmisiä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8696837 Ystävyys ja kanssakayminen ei siis ollut satunnaista, kun aikaa oli kulunut kymmenkunta vuotta. Tunnistan nimet Henrik Saagman ja Elisabet Orre sekä Helena Frostman, jotka liittyvät myös v. 1699 pidettyyn kasteeseen, mutta keitä ovat muut ja mikä heidän asemansa tuon ajan Hauholla?
Sami Lehtonen
09.11.18, 10:47
Olofilla oli siis jonkinlainen asema Hauholla, hänellä oli sukunimi ja pääsy arvostettuun seuraan, vaikka häntä kutsuttiin nuoreksi mieheksi vielä 1704/1707.
Tähän tarkennus, että Olof ei välttämättä ollut enää nuori vuonna/vuosina 1704/1707 vaan oli nuori tehdessään jotakin (ottaessaan tilan viljelykseen?). Ennen kuin koko teksti on auki, on hieman vaikea sanoa, mihin aikaan teksti viittaa. Olof on voinut olla rusthollin lampuotina jo Höökin eläessä.
Kuten edellä totesin, Olofin paikka kummiluettelossa antaa ymmärtää hänestä vähän enemmän. Säämingin kirkkoherran taustasta olisi hyvä löytää paremmin tietoa. Tarkasteluun olisi hyvä ottaa myös ne henkilöt, jotka omistivat Hankalaa ennen Erik Herkepaeusta.
Säämingin kirkkoherran taustasta olisi hyvä löytää paremmin tietoa. Tarkasteluun olisi hyvä ottaa myös ne henkilöt, jotka omistivat Hankalaa ennen Erik Herkepaeusta.
Netistä löytyy kooste Karjalan rakuunoiden katselmuksista, jossa sivulla 6 on Matias Hangelius Budbergin rakuunarykmentin katselmuksessa 1676. Rykmentti hajoitettiin 1679 ja sen jälkeenhän Matias tuli kirkkoherraksi Sääminkiin.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.