Supon arkistojen julkisuus

[raimoensio]

En ymmärrä miten nyt yhtäkkiä saadaan yksityisten ihmisten arkaluontoisistakin asioista kirjoittaa lehdissä, vain siksi kun ne ovat olleet Supon arkistossa 60 v. Eihän kirkonarkistojenkaan 60 vuotta vanhoja tietoja saa julkaista ilman lupaa. Mikä ero tässä on?

[Sami Lehtonen]

En ymmärrä miten nyt yhtäkkiä saadaan yksityisten ihmisten arkaluontoisistakin asioista kirjoittaa lehdissä, vain siksi kun ne ovat olleet Supon arkistossa 60 v. Eihän kirkonarkistojenkaan 60 vuotta vanhoja tietoja saa julkaista ilman lupaa. Mikä ero tässä on?

Käsittääkseni lehdissä on nyt kirjoitettu siitä, että Supon arkisto tulee tutkijoiden ulottuville. Tämä on erinomaisen hyvä asia, sillä kaikkien valtiollisten instanssien toimintaa pitäisi voida arvioida edes jollakin aikavälillä. Kirkonarkistojen sisältöähän pääsee käytännössä tutkimaan ilman aikarajaa kirkkoherranvirastoissa.

Supon arkistot myös sisältävät paljon tietoa virkamiehistä ja poliitikoista - so. henkilöistä, joiden yksityisyyden suoja on alentunut. Supon arkistot eivät myöskään ole salaisia siksi, että tiedot olisivat välttämättä henkilön kannalta arkaluontoisia. Syy niiden salaamiseen on valtioturvallisuus.

[tellervoranta]

lainaan tekstiä tämän päivän lehdestä:
"Suojelupoliisin papereihin päätyneistä henkilöistä ei ole nähtävissä nimilistaa, vaan eri ihmisten tietoja voi kysyä nimellä. Jos virkailija löytää mainitun henkilön, aineiston voi tilata.Arkistosta saattaa löytyä tästä ihmisestä tehty kortti tai kokonainen mappi.
Asiakirjamapit ovat eri juttu, ne ovat kaikkien käytettävissä, kertoo tutkija Pertti Vuorinen Kansallisarkistosta."

Uskon, että esim. vuoden 1949 järkyttävä Kemin kahakka saa pohjoisen ihmiset asialle.
Kysytyimpiä nimiä muuten ovat Hertta Kuusinen, Yrjö Leino, Lauri Törni ja Rauol Palmgren tekstin mukaan.

[Heikki Koskela]

Tämä asia tulee olemaan mielenkiintoinen julkaisuperiaatteiden vuoksi. Olen vakuuttunut siitä, että tullaan julkaisemaan erilaisia koosteita ja tietoja kirjan muodossa riippumatta siitä, onko kyseinen henkilö elossa vai ei. On hyvinkin mahdollista, että tuolta ajanjaksolta on vielä elossaolevia asianosaisia.

Miten sitten "tutkija" tässä tapauksessa määritellään? Onko henkilö tutkija, jos hän esittäytyy omaisiaan etsiväksi sukututkijaksi vai pitääkö olla tohtorinhattu päässä, kun menee esittelemään haluamaansa nimikuetteloa.

Minäkin sain Pertti Vuorisen lausunnosta käsityksen, että tutkija voi vapaasti selata asiakirjamappeja. Onhan sielläkin vaikka mitä "salaista".

Raimoension kysymys on aiheellinen.

[tellervoranta]

Tutkijat ovat voineet jo aiemmin päästä Supon arkistoihin. Lupia myönnetty n.10 vuosittain. Pääasiassa tohtoritason ja väitöskirjan tekijät 25 vuotta vanhempaan aineistoon. (Viestintäpäällikkö L.Lehto-Seljavaara )

[eijali]

"Supon arkistot myös sisältävät paljon tietoa virkamiehistä ja poliitikoista - so. henkilöistä, joiden yksityisyyden suoja on alentunut. Supon arkistot eivät myöskään ole salaisia siksi, että tiedot olisivat välttämättä henkilön kannalta arkaluontoisia."
Tuskin mikään lehti julkaisee "taviksista" mitään, koska eiväthän ne kiinnosta lukijoita. Ja jos jostain poliitikosta jotain juttua tulisikin, niin viittaan tuossa Samin tekstiin. :rolleyes:
Eijali