Svebiliuksen ja Möllerin katekismus

[Kristina]

Hei!

Pieni asia, mutta jäi vaivaamaan, kun lueskelin sukuhistorian sivuille ilmestyneitä Sahalahden rippikirjoja. Pappi on merkinnyt rippikirjaan, mitä katekismusta on luettu, Svebiliuksen tai Möllerin.
Näissä perheissä, joiden lapset syntyivät Sahalahden Vehkajärvellä näyttää olleen käytössä Möllerin katekismus. Kun taas äidit, Anna Andersintytär ja Walborg Adamintytär, jotka olivat syntyneet Kuhmalahdella, lukivat Svebiliuksen katekismusta. Jos en aivan väärin lue,sivun loppuosassa mainitaan vielä Gezeliuksenkin katekismus. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sahalahti/rippikirja_1820-1826_tk498/43.htm

Mitä eroa katekismuksilla oli, kun ne pitää erikseen mainita? Kuka tietää?

[Erkki Järvinen]

Hei!

Pieni asia, mutta jäi vaivaamaan, kun lueskelin sukuhistorian sivuille ilmestyneitä Sahalahden rippikirjoja. Pappi on merkinnyt rippikirjaan, mitä katekismusta on luettu, Svebiliuksen tai Möllerin.
Näissä perheissä, joiden lapset syntyivät Sahalahden Vehkajärvellä näyttää olleen käytössä Möllerin katekismus. Kun taas äidit, Anna Andersintytär ja Walborg Adamintytär, jotka olivat syntyneet Kuhmalahdella, lukivat Svebiliuksen katekismusta. Jos en aivan väärin lue,sivun loppuosassa mainitaan vielä Gezeliuksenkin katekismus. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sahalahti/rippikirja_1820-1826_tk498/43.htm

Mitä eroa katekismuksilla oli, kun ne pitää erikseen mainita? Kuka tietää?

Kaikkien näiden osalta netistä löytyy tietoa, tässä alkuunsa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Svebiliuksen_katekismus

http://ep.h-y.fi/vehkaoja.html (Möllerin katekismus)

http://www.sappee-ohveno.fi/kylat.htm
Erik Humaloja muutti Ruovedelle vuonna 1869. Ruoveden seurakunnan kirjoihin on muuttopäiväksi merkitty 23.10.1869 ja muuttajiksi leski Erkki Erkinpoika ja tyttäret Liisa ja Ristiina. Liisan kohdalle on tehty lisämerkintä �blind�, sokea. Mukana muuttivat myös Humalojan renki Iivari Antinpoika, syntynyt 10.12.1850 Luopioisissa sekä pälkäneläinen torpanpoika Erkki Kustaanpoika. Humaloja muutti Ruoveden Wäärinmajan kylään Toivion perintötilan isännäksi. Se oli verotusarvoltaan 1/8 manttaalin suuruinen, itsenäistynyt torpasta jo vuonna 1801 uudistaloksi. Ennen Humalojaa tilan oli omistanut kirjanpitäjä Gustaf �lenius. Lainhuudatusasiakirjoista käy ilmi, että neiti Henriette Fleege oli ainakin osittain 3000 markan kaupassa rahoittajana. Hänen henkilöllisyytensä tai motiivinsa jäi vielä tähän kyläkirjaan selvittämättä. �leniusta edeltänyt omistaja Ananias Antinpoika oli perheineen lokakuussa 1863 muuttanut Kangasalle. Lieneekö täällä päin tavannut myös Humalojan. Erikin jälkeen Toivion osti kauppias G.E. Palmroth, sitten Kauppahuone Rosenlew.
Ruoveden seurakunnan rippikirjoissa on merkintä, joka kertoo Humalojan myös uudessa seurakunnassa pysyneen Möllerin katekismuksen ystävänä. Muiden kyläläisten kohdalla on viittaus Svebiliukseen, Humalojan ja hänen tyttäriensä sarakkeissa lukee Erikin kohdalla �avull. Möller�, tyttärien �selvä Möller�. Erik Humalojan aika Ruovedellä jäi lyhyeksi, alle kolmeksi vuodeksi. Ruoveden seurakunnan kirjoissa on vuonna 1872 merkintä: � 22.6. 1872 kuoli Toivion isäntä Erkki Erkinp. Kuolinsyy ajetus. 71 11/12 v Hautaus 7.7. 1872�. Humalojan vanhimman tyttären Maria von Qvantenin on mainittu oleskelleen isänsä viimeisinä vuosina lapsineen Ruovedellä ainakin sen verran, että asiasta on tehty merkintä Pälkäneen rippikirjaan: �vistas i Ruovesi.�
Ruoveden historiassa todetaan, että Savon ja Pohjanmaan herännäisyydellä oli pitäjässä monia kannattajia, mutta kansanliikkeeksi se ei muodostunut. Pieni maininta kertoo ilmeisesti Humalojan vaikutuksesta, sillä Toivion tila sijaitsee Väärinmajan Hyyrylässä : �1860-luvun lopulla Hyyrylän kylässä esiintyi jonkin verran renqvistiläisyyttä.�

(Gezeliuksen katekismus)
http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=212&Itemid=67

[Kristina]

Kiitos,

kyllä minäkin löysin nuo googlaamalla, mutta ei ero silti valjennut.
Varhaisemmissa Sahalahden rippikirjoissa puhutaan Svebiliuksen katekismuksesta "pitkänä katekismuksena". Lieneekö Svebiliuksen lukeneilla ollut parempi kristinopin tuntemus kuin muilla?

[Seppo T.]

Kiitos,

kyllä minäkin löysin nuo googlaamalla, mutta ei ero silti valjennut.
Varhaisemmissa Sahalahden rippikirjoissa puhutaan Svebiliuksen katekismuksesta "pitkänä katekismuksena". Lieneekö Svebiliuksen lukeneilla ollut parempi kristinopin tuntemus kuin muilla?

Katekismusten erottelu liittyy herätysliikkeiden vaikutukseen. 1700-luvun loppupuolelta eri puolille Suomea levittäytymisen alkanut (uudempi) herännäisyys sai Hämeessä Sahalahden yhdeksi keskeiseksi paikakseen. Muutama seudulla toiminut pappismies yhdessä paikallisten maallikoiden kanssa sai liikkeelle kannatusta alueella. Monille herännäisyyden vaikutuksen alla olleille vanhan Svebiliuksen uskon-, armon- jne. opetus ei ollut mieleen. Möllerin katekismus vastasi enemmän heidän uskonkäsitystään.

Tuosta merkinnästä rippikirjassa ei varmaankaan voi lukea suoraan, että joku olisi nimenomaan herännäisyyden vakaa kannattaja. Ehkä se kertoo enemmän siitä, mitä mieltä talon isäntä/emäntä on ollut kun on tullut aika laittaa nouseva polvi rippikouluun.

Aiheesta lisää: M. Rosendal - Suomen herännäisyyden historia XIX:llä vuosisadalla I-IV. 1902-1915, Herättäjän kustannuksella.

em. teoksen IV osaan on koottu koko teoksen henkilö- ja paikannimihakemistot. Teoksessa on runsaasti alaviitteitä, joissa mainittuja henkilöitä ei ole hakemistoon jostain syystä koottu.

Seppo Töllikkö
Helsinki

[Kristina]

Hei!

Kiitos, vähän tällaista uumoilinkin. En tiedä oliko pienessä Vehkajärven kylässä herännäisyyttä. Kovasti katekismusta tämä Miilulan torpan väki ainakin luki. Kaikilla on sarakkeet rukseja täynnä, esi-isälläni Johanilla näyttäisi olevan kirjasta luku -sarakkeessa peräti kolme ruksia. Hän muutti 14-vuotiaana pois kotoa naapuripitäjään Kuhmoisiin, ennen ripille pääsyään, ja osasi siinä vaiheessa jo Möllerin katekismuksen ulkoa.

Pitääpä tutustua tuohon mainitsemaasi kirjaan, siinä voisi olla jotain kartanopietismistäkin.

[Erkki Järvinen]

Hei!

Kiitos, vähän tällaista uumoilinkin. En tiedä oliko pienessä Vehkajärven kylässä herännäisyyttä. Kovasti katekismusta tämä Miilulan torpan väki ainakin luki. Kaikilla on sarakkeet rukseja täynnä, esi-isälläni Johanilla näyttäisi olevan kirjasta luku -sarakkeessa peräti kolme ruksia. Hän muutti 14-vuotiaana pois kotoa naapuripitäjään Kuhmoisiin, ennen ripille pääsyään, ja osasi siinä vaiheessa jo Möllerin katekismuksen ulkoa.

Pitääpä tutustua tuohon mainitsemaasi kirjaan, siinä voisi olla jotain kartanopietismistäkin.

Lainaan omaa vanhaa viestiäni näiden osalta;
kts. "Lyhennys sanain selitys"

Lukutaito merkit:
heikko ´/
auttava y
avullinen y.
selvä X