Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Maria Larsdotter ja tupla Jöranit
Hei!
Ongelmani koskee Jääsken Kyrölässä Kyrön talossa elänyttä pariskuntaa nimeltä Jöran Påhlsson ja Maria Larsdotter. He saivat pojan nimeltä Petrus 29.7.1757. En ole löytänyt tästä pariskunnasta vihkitietoja tai heille muita lapsia. Hiskistä löytyi Johan Påhlssonin kuolinaika 18.2.1769 Kyrölästä Kyrön talosta, mutta en ole varma onko sama henkilö kuin Jöran. Maria Larsdotterin kuolinaika on 22.3.1767.
Koska en Jöran Påhlssonista löytänyt juuri mitään tietoja koitin etsiä Marian kautta. Maria Larsdotter löytyi mutta hän olikin mennyt naimisiin 6.12.1755 Jöran Thomassonin kanssa ja asuivat myös Kyrölässä Kyrön talossa. Maria ja Jöran Thomasson saivat ainakin 23.4.1760 Thomas nimisen pojan ja 5.2.1766 Catharina nimisen tytön. Jöran Thomasson kuoli 18.4.1770.
Kaiken järjen mukaanhan näiden Maria Larsdotterien pitäisi olla eri henkilöt mutta en löydä kuin tämän yhden ja kuolleissakaan ei ole kuin yhden Maria Larsdotterin tiedot, mutta kumman ja mihin toinen katoaa?
Esi-isäni on nimeltään Peter Jöransson ja hän oli naimisissa Lisa Henrichsdotterin kanssa. Olisi kiva tietää kumpi pariskunnista ovat Peterin vanhemmat. Ensimmäisillähän on Petrus niminen poika mutta onko hän sama, sekin on kysymysmerkkinä?
Joten jos joku pystyy auttamaan tämän Maria Larsdotterin elämän selventämisessä, olisin siitä todella kiitollinen.
Terveisin Jaana
Kaija Salminen
01.01.09, 23:13
Hei!
Voi olla hakuammuntaa, mutta sopisiko säkkijärveläinen pariskunta Jöran Påhlsson ja Margeta (Margareta) Larsdotter mitenkään kuvioihin? He ovat saaneet Säkkijärvellä liudan lapsia, viimeisen v. 1755, joten mahdollisen muuton jälkeen Petrus ehtii hyvin syntymään Jääskessä v. 1757. Tässä Säkkijärven kastettujen luettelon tiedot:
- 5.2.1740 15.2.1740 Sirckj: Lyijynen Jören Påhlsson Margeta Larsd:r Walborg
- 20.4.1743 25.4.1743 Sirckjerfwi Lijönen Jöran Påhlsson Margaretha Larsd:r Elisabeth
- 18.12.1744 23.12.1744 Sirckjerfwi Jören Påhlson Marg: Larsd:r Maria
- 6.4.1747 6.4.1747 Sirckj: Lyijynen Jöran Påhlson Margeta Larsd:r Christer
- 8.2.1750 1750 Lyjönen Jöran Påhlson Margeta Larsd:r Elias
- 30.7.1752 2.8.1752 Sirkj: Lyjoin Jöran Påhson Margeta Larsd:r Jacob
- 8.1.1755 1755 Sirkj: Lyjoin Jöran Påhlson Margareta Larsd:r Elisabeth
Tupla-Jörania tämä ei kylläkään selitä.
Terv. Kaija
Kaija Salminen
02.01.09, 11:15
Hei Jaana!
Pitää ehkä unohtaa tuo edellisen viestini Säkkijärven perhe. Oletko tutkinut Jääsken Kyrön rippikirjoja digiarkistosta? Teksti on aika epäselvää, mutta mielestäni v. 1744 - 52 siellä näkyy olevan Thomas Påhlsson, jolla poika Jöran. Lisäksi on Johan Påhlsson, naimisissa mielestäni Walpurin kanssa. Olisiko mahdollista, että pappi on merkinnyt Petrukselle vahingossa isäksi Jöran Påhlssonin, vaikka pitäisikin olla Jöran Thomasson? Tämä on vain yksi mieleen tullut ajatus, ja nyt en ehdi tutkia asiaa enempää. Rippikirjojen teksti on kyllä aika pahannäköistä tässä ja seuraavassakin jaksossa, eli nyt tarvittaisiin Kovalaisen Tapania apuun.
Terv. Kaija
Tapani Kovalaine
02.01.09, 12:15
Kaija arvelee, että josko Tapani voisi auttaa? Mutta kun oon tässä ollut enämpi vaan ukkina, niin vain itsatuja osaan kertoa:
Olipa kerran mummola, jossa asui ukki ja netti. Lapset tulivat yökylään ja pyysivät kertomaan iltasadun. No mikäpäs siinä: kerran ennen vanhaan kaukana täältä oli Jääsken pitäjä, jossa olivat seurakunnan palvelijoina Hiski ja Digi. Jos mitä sattui pitäjällä, niin Hiski ja Digi kirjasivat kaiken muistiin - jos muistivat.
Vuoksen varrella oli iso koski, jota Kyröksi kutsuttiin. Talossa asui komea poka Jöran, joka ihastui naapurin kuvankauniiseen neitokaiseen, jolla oli monta kilpakosijaa. Jöran sai neitosen omakseen, kun hän oli ainoa, joka ei kiusoitellut tyttöä tämän etu- ja sukunimestä. Satuhäät vietettiin ja pahat haltijat olivat laittaneet paikalle kolme Jöranin serkkupoikaa, jotka liikaa juotuaan kiusoittelivat nuorikkoa, kun tämän nimi oli Anna Maria Pusu.
Anna Maria sanoi, että nyt riittää ja hän pyysi pappi Digiä laittamaan rippikirjaan sanat Maria Jac, sillä hän oli Jaakontytär. Hiski laittoi hänelle kuitenkin nimeksi qp Anna Jac. Perheeseen syntyivät lapset Anna, 25.9.1751 ja Magdalena 23.9.1753. Mutta sitten Maria kuoli 26.3.1755. Hiski kirjoitti hyvin pienellä hänen kohdalleen, että hän oli Jöran Thomaksenpoika Kyrön puoliso.
*26.3.1755 2.4.1755 - h:u (b: Jör:THomss: Kyrös) Maria
alkup - PIK: i:k:
Satu jatkuu...
Tapani Kovalaine
02.01.09, 12:24
Jöran Thomaksenpoika Kyrö löysi 6.12.1755 itselleen ja kahdelle pienelle tyttärelleen avuksi uuden vaimon, joka oli Maria Laurintytär Suikki ja oli syntynyt 1741, mutta hän kuoli 11 vuoden kuluttua 22.3.1767 Kyrön talossa. Perheeseen oli syntynyt kolme lasta, Petter 1757, Thomas 1760 ja Katariina 1766, joka kuoli kolmen kuukauden ikäisenä. Ja Thomas hukkui 2.5.1785.
Jöranin kolmas puoliso oli tapaninpäisästä 1767 alkaen Kaarina Johanneksentytär Virolainen Vironperästä Jääskestä. Hänen kanssaan Jöran sai Helena-tyttären 27.1.1769.
Satu jatkuu...
Tapani Kovalaine
02.01.09, 12:30
Jöran Thomaksenpoika Kyrö kuului kirkkokuoroon ja hän oli 18.4.1770 ratsuhevosellaan palaamassa kuoron harkoista, kun metsätiellä tuli vastaan kolme pientä miestä, joilla oli hakut olalla ja he lauloivat kauniisti. Jöran pysäytti hevosen ja kysyi, keitä miehet olivat. He sanoivat olevansa Lumikin seitsemän kääpiötä. Jöran sanoi, että teitähän on vain kolme, jolloin kääpiöt vastasivat, että ajat on kovat, metallien hinnat laskussa ja väkeä on vähennetty...
Jöran lähti ihmetellen kotiinsa ratsastamaan. Ajat olivat ankeat ja hevonen astui pahaksi onnekseen kallioiseen kyynkoloon ja säikähti keväisiä käärmeitä. Jöran putosi pillastuneen hevosen selästä ja taittoi niskansa. Pappi Hiski kirjasi tapahtuman muistiin ja netistä se löytyy vieläkin.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1g6inw?fi+0152+haudatut+3888)18.4.1770 25.4.1770 Kyrölä Kyrö Gårds k: Jöran Thomeson Föll af hästtygg: 48
alkup - PIK: 1 B:
Satu jatkuu...
Kaija Salminen
02.01.09, 17:24
Hei Tapani!
Kylläpä ovat ajat muuttuneet, kun ukitkin kertovat nykyisin IT-satuja iltasatujen sijasta... Mutta enkös minä arvannut etukäteen, että kyllä Tapani Kovalaine päästää pälkähästä! Sinun tositarinasi, pienten epätosien sivujuonteiden höystämänä (mistä se kirkkokuorokin tupsahti?) osoitti , että Hiski- tai oikealta papilta olivat tainneet mennä puurot ja vellit eli Påhlssonit ja Thomassonit hiukan sekaisin, molempia kun oli samassa talossa. Mutta Jaana on nyt varmaan tyytyväinen, kun Petrukselle löytyi oikea isä, Jöran Thomasson Kyrö, ja kaupan päälle Jöranille löytyi pari muutakin vaimoa Maria Larsdotter Suikin lisäksi.
Tässä vielä varmuuden vuoksi Jaanalle linkit SSHY:n Jääsken rippikirjoihin, jäivät edellisestä viestistä kiireessä pois:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jaaski/rippikirja_1744-1752_mko9-12/71.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jaaski/rippikirja_1753-1760_mko13-17/82.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jaaski/rippikirja_1762-1770_mko18-22/140.htm
Terv. Kaija
Tapani Kovalaine
02.01.09, 17:53
Tuossa Kaijan eka digissä on kirjattu Jöranin puolisoksi Maria Jacobs dr .
Toisessa digissä on ihana byrokratian kukkanen: Jääskessä on haluttu panna tulevien sukututkijoiden elämä lekkeriksi, kun on ihan vaan tahallaan annettu olla päällekkäin Maria Jacobsdr ja Maria Larsdr. Ei ole puututtu mitenkään siihen, että vuosien 1753 ja 1754 ripilläkäynnit olivat Maria Jaakontyttären ja vuodesta 1756 alkaen merkinnät koskevat Maria Laurintytärtä.
Jos sukututkija pyytää virallisen todistuksen byrokraatilta, mitä tuolla rippikirjan rivillä lukee, niin voi arvata, että todistuksen laatija sanoo kaikkien tietojen koskevan 6.12.1755 avioitunutta Maria Laurintytär Suikkia. Asiat eivät vaan aina ole sellaisia miltä näyttää! J-kirjaimesta on jäänyt sirpaleita näkymään sanan Larsdr alle...
Hei!
Kiitos Kaija ja Tapani vastauksistanne. Olen kyllä tutkinut kerran jos toisenkin Kyrön rippikirjoja digiarkistossa, mutta suurin osa niistä on todella surkeassa kunnossa. Ei siitä tekstistä saa selvää vaikka päällään seisoisi. Lisäksi 1700-luvun käsialan tuntemuksessa olen vielä noviisi. Tiedä sitten saisinko alkuperäisistä paremmin selkoa, mutta niitä en nyt lähiaikoina pääse tutkailemaan, joten olen netistä löytyvien tietojen varassa toistaiseksi.
Kylläpä Tapani hienon iltasadun olet keksinyt. Tosin tällä sadulla oli päinvastainen vaikutus kuin iltasaduilla pitäisi olla. Viimeisetkin unenrippeet hävisivät silmistäni ja päässäni soivat sanat Jöran ja Maria, Maria ja Jöran... Olemme myös näemmä uneksineet samoista henkilöistä, kuin sadussasi esiintyy, sillä itsekin löysin nämä Jöran Thomassonin 3 vaimoa.
Eli sadun loppuyhteenvetona voisi todeta, että Johan Påhlsson ja Maria Larsdotter pariskuntana ja Petrus pojan vanhempina ovat papin tai vastaavan kirjoittamaa huuhaata. Sadun ja esi-isäni Petruksen oikeat vanhemmat osittautuivatkin Jöran Thomassoniksi ja Maria Larsdotteriksi.
Koska itsekin epäilin tätä samaa, kaivelin varmuudeksi Jöran Thomassonista myös tietoja niin paljon kuin löysin. Kiitos Tapanin sain varmistuksen asiasta ja hyvillä mielin voin jatkaa eteenpäin ja tässä tapauksessa myös taaksepäin.
Terveisin Jaana
Tapani Kovalaine
02.01.09, 18:14
Tuohon it-satuun pääsi pujahtamaan ainakin kaksi virhettä, jotka nyt korjaan: ei se Jöran ollut komea poka, vaan komea poika! Ja se olikin Pohjois-Karjalan Sukututkijain seuran perustaja, opetusneuvos Aulis Koivusalo, jonka puoliso oli Anna Pusu. Sadussa mainittu Anna Maria Jaakontytär jää toistaiseksi vaille sukunimeä, mutta toivottavasti sekin asia joskus selviää...
Entäpäs tämä Jöranin kolmas puoliso, Kaarina Juhontytär Virolainen? Hän näyttää olleen elossa vielä vuonna 1798 oltuaan pian leskenä liki 30 vuotta, mutta sitten hän katoaa! Minne voi Helena Kyrön äiti kadota. Lähtikö hän lapsenlapsiaan hoitamaan Helenan perheen luo? Aina näitä uusia kysymyksiä tuppaa putkahtelemaan, kun entisiin joskus vastaus löytyy.
Kaija Salminen
02.01.09, 22:57
Hei Tapani ja Jaana!
Yksi asia vielä askarruttaa: oliko Maria Larsdotter tosiaan vasta 14-vuotias miehelään mennessään? Näinhän on, jos Maria syntyi v. 1741 ja pappi sanoi aamenen v. 1755, vai onko matikkapääni vielä joululomalla?
Kyselee vielä Kaija
Hei Kaija!
Itse asiassa mietin ihan samaa asiaa löytäessäni Maria Larsdotterin syntymäajaksi 1741. Kyllähän joskus on nuorena menty naimisiin, mutta ei ehkä noin nuorena. Kyllä syntymäajan täytyy olla varhaisempi, vaan eipä ole vielä löytynyt.
Terv. Jaana
Heippa!
Eipä tunnu löytyvän Jöran Thomassonin kakkosvaimon Maria Larsdotterin tai kolmosvaimon Carin Johansdotterin syntymäaikoja ja selityskin löytyy. Jääskestä puuttuvat syntyneet ja kastetut aikaväliltä 1707-1744. Molemmat ovat todennäköisesti syntyneet juuri puuttuvina vuosina.
Lisäksi itsekin totesin jo Tapanin löytämän tiedon, että kolmosvaimo Carin katoaa salaperäisesti kirkonkirjoista v. 1798 jälkeen. En löytänyt häntä mistään. Tyttärensä Helena meni naimisiin Laitilan kylästä olevan Mårten Thomassonin kanssa 5.12.1787. Myöskään sinne ei ole käynyt Carinin tie. Arvoitukseksi taitaapi jäädä.
Terv. Jaana
Kaija Salminen
04.01.09, 09:55
Hei Jaana!
Yksi oljenkorsi vaimojen iän selvittämiseksi voisi olla papiston laatima Vanhan Suomen väestöluettelo v. 1754, löytyy mikrofilmeiltä ES 2706 ja 2707. Minulla on siitä kopiona Viipurin maaseurakunta, ja siitä on ollut paljon hyötyä. Henkilöt on siinä lueteltu kylittäin ja perheittäin, pienet lapsetkin, ja heidän ikänsä v. 1754 on mainittu. Tosin iät on ilmoitettu noin-tarkkuudella. Tarkkoja syntymäpäiviä väestöluettelossa ei ole, ja sukunimet enimmäkseen puuttuvat ainakin Viipurin maaseurakunnan osalta. Jääsken luetteloon en ole tutustunut enkä tiedä, mikä sen anti on.
Terv. Kaija
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.