Turun pappissuvut

[ristojohannes]

Tämän päivän Turun Sanomissa on Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksen johtajan Kaarlo Arffmanin artikkeli Kustaa Vaasan uskonpuhdistus mullisti keskiaikaisen kaupungin.

Artikkelin lopussa on lyhyt maininta ”Koska luterilaisuus salli pappien avioitumisen, alkoi syntyä pappissukuja. Ainakin viidentoista vanhan suomalaisen pappissuvun juuret löytyvät Turusta”

Mitähän pappissukuja on olemassa jotka alkavat uskonpuhdistuksen jälkeen naimaluvan saaneiden kirkonmiehien avioliitoista . Löytyyköhän pappissuku, joka on jatkunut pappisketjuna isältä pojalle nykypäiviin asti.


Eräitä maanviljelijäsukuja (sukutilat) on ilmeisesti nykypäivänäkin, joiden isäntäketju alkaa 1500-luvulta.

[Sami Lehtonen]

Mitähän pappissukuja on olemassa jotka alkavat uskonpuhdistuksen jälkeen naimaluvan saaneiden kirkonmiehien avioliitoista . Löytyyköhän pappissuku, joka on jatkunut pappisketjuna isältä pojalle nykypäiviin asti.

Ainakin turkulaista alkuperää ollut Zidbeck omaa jälkeläisiä tänäkin päivänä - joskin ilmeisesti viimeinen pappismies taitaa olla 1800-luvulta:
http://www.genealogia.fi/genos/48/48_33.htm

Eräitä maanviljelijäsukuja (sukutilat) on ilmeisesti nykypäivänäkin, joiden isäntäketju alkaa 1500-luvulta.

Harvassapa taitaa olla katkeamattomat mieslinjaiset ketjut. Melkein talossa kuin talossa on jossakin vaiheessa tullut vävy isännäksi. Toisaalta, ei ole mitään todisteita siitä, että 1500-luvun ja 1600-luvun alun osalta kyse olisi isä-poika tai edes appi-vävy -suhteista, sillä muuta aineistoa ei ole.

[Sami Lehtonen]

Ainakin turkulaista alkuperää ollut Zidbeck omaa jälkeläisiä tänäkin päivänä - joskin ilmeisesti viimeinen pappismies taitaa olla 1800-luvulta:
http://www.genealogia.fi/genos/48/48_33.htm

Ja nämäkin alkavat vasta isosta vihasta. Ensimmäinen Suomeen palannut luterilainen ja nainut pappi taisi olla Pietari Niilonpoika Särkilahti, joka avioitui 1520-luvulla Margareta Korneliuksentyttären kanssa. Mainittakoon, että Keski-Euroopassakin ensimmäiset protestanttipapit avioituivat 1522, eikä tuolloin yksikään ruotsinmaan papeista ollut vapautunut selibaattisäännöistä. Pietari kuoli 1529 tiettävästi lapsettomana.

[Juha]

Liliukset nyt eivät Turusta tainneet olla, mutta heidän suvussaankin pappeja riitti ainakin 1800-luvun lopulle saakka

Turkulaisista suvuista tulee mieleen Gummerukset - heidän joukostaan löytyy sitten mm. Kuolemanjärven kirkkoherraksi vuonna 1932 valittu Erkki G.


Juha

[Kari Pitkänen]

Tässäpä tällainen:
Rannikkoseudun arkisto 24.8.2004

Naantalilaislähtöinen Wallenius-suku juhli 400-vuotista taivaltaan

Naantalilaisen Mikael Mikaelinpojan jälkeläiset kokoontuivat viikonvaihteessa Turkuun juhlimaan Wallenius-sukunimensä 400-vuotissyntymäpäivää. Paikalla oli 165 suvun jäsentä.Lauantain ohjelma huipentui keskiaikaiseen juhlaillalliseen. Sunnuntaina laskettiin seppele Turun tuomiokirkossa olevalle sukuhaudalle. Ohjelmassa oli myös käynti sankarihaudoilla.Wallenius-suvusta on julkaistu kolme sukukirjaa, joista vanhin jo vuonna 1788.

Suvussa on ollut poikkeuksellisen paljon papiston jäseniä, useammassa sukuhaarassa 7-9 pappia peräkkäisissä sukupolvissa. Vesilahdella Walleniukset hoitivat seurakunnan paimenen virkaa vuodesta 1624 alkaen yhtäjaksoisesti melkein puolitoista vuosisataa.

Naantalin latinankielisestä nimestä Vallis Gratiae johdettu Wallenius-nimi on joissakin sukuhaaroissa kokenut myös muutoksia, esimerkiksi aateloimisen tai nimen suomentamisen vuoksi. Tanskassa nimi päätyi muotoon Walleen-Bornemann. Suomessa uudempia muotoja ovat mm. Wallensköld (vuodesta 1832), Valanne, Varoma, Valleala ja Orkomies.

Sekä papistosta:
http://www.narva.sci.fi/vesilahti/vtiopint.html

KP

[66SM]

Minulla on erään turkulaisen papin almanakka tai muistikirja 1800 luvun jälkipuoliskolta yhdeltä vuodelta, jossa hän tarkasti kertoo joka päivälle missä on ollut ja mitä on tehnyt. Mukana kirjanpito raha-asioista.

Jossakin vaiheessa pitäisi selvittää kenenkä papin tämä päiväkirja on. Suvun papereiden mukana kulkenut.

[TapioV]

Ainakin turkulaista alkuperää ollut Zidbeck omaa jälkeläisiä tänäkin päivänä - joskin ilmeisesti viimeinen pappismies taitaa olla 1800-luvulta:
http://www.genealogia.fi/genos/48/48_33.htm



Harvassapa taitaa olla katkeamattomat mieslinjaiset ketjut. Melkein talossa kuin talossa on jossakin vaiheessa tullut vävy isännäksi. Toisaalta, ei ole mitään todisteita siitä, että 1500-luvun ja 1600-luvun alun osalta kyse olisi isä-poika tai edes appi-vävy -suhteista, sillä muuta aineistoa ei ole.

Rovasti Aslak Zidbeck (s. 1929) tietääkseni vielä elää. Hänen isänsä TT Aulis Zidbeck kuoli 1990.
TV

[Daalia]

Aslak Zidbeck on menehtynyt Helsingissä muutama vuosi sitten. Hänen pojanpoikansa opiskelee teologiaa ja näin pappis-suku jatkaa linjaansa.

[Sami Lehtonen]

Aslak Zidbeck on menehtynyt Helsingissä muutama vuosi sitten. Hänen pojanpoikansa opiskelee teologiaa ja näin pappis-suku jatkaa linjaansa.

Vahvistetaan. En tullut lukeneeksi tarkkaan tätä Genos-artikkelia:
http://www.genealogia.fi/genos/48/48_33.htm#T13

Minulla oli käsitys, että Aslak olisi työskennellyt Taiwanissa lähetyssairaalassa.

Työskentelin Juhan kanssa useamman vuoden samoissa projekteissa muutama vuosi sitten.

[Daalia]

Aslak teki lähes koko elämän työnsä Taiwanilla. Juha on serkkuni ja hänen poikansa on saanut opiskelupaikan teologisesta.

[Sami Lehtonen]

Aslak teki lähes koko elämän työnsä Taiwanilla. Juha on serkkuni ja hänen poikansa on saanut opiskelupaikan teologisesta.

Vasta huomasin katsoa profiiliasi. Em. artikkelissa mainittu Henriette Lovisa Hangelin on esiäitini 3. serkku, joten lienemme 8. serkkuja.

[Daalia]

Vasta huomasin katsoa profiiliasi. Em. artikkelissa mainittu Henriette Lovisa Hangelin on esiäitini 3. serkku, joten lienemme 8. serkkuja.



WoW, aina on mukavaa, kun löytyy ns. sukulaisia. Ettemme ihan sukupuuttoon "näänny".