PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Nimikulttuuria Lehtimäellä


Heikki Koskela
22.12.08, 18:56
Olen käynyt läpi Lehtimäen rippikirjoja ja vienyt koneelle eri sukuja. Lehtimäestä tulee näet vuodenvaiheessa Alajärven kaupungin suurin kylä.

Sattuipa silmääni yksi mielenkiintoinen perhe, jossa nimikulttuuri poikkeaa täysin paikallisesta käytännöstä. Kyseessä on Leskisen talon lapset. Talon isännän sukunimi on ensinnäkin jo vakiintunut Ekman-muotoon isännän isän ammatin vuoksi. Hän oli maalari.

Poika - August nimeltään - sai avioliitosta Maria Lovisan kanssa yhteensä 7 lasta. Aluksi sarjan ensimmäiset lapset saivat aivan "normaaleja" etunimiä (kirjoitan poikkeuksellisesti kaikki samaan muotoon kuin rippikirjassa on): Henrik, Jakob Wilhelm, Wilhelmina, Hilma (nämä nimet ovat kovin tavallisia täällä päin). Sitten nimikäytäntöön tulee erittäin selvä muutos: Kristian Germanus, Julian August ja Maria Antoinette. Viimeiset kolme nimeä eivät ole paikkakunnan normaaleja. Ainakin minulla heräsi kysymys: mistä oli poimittu nimet Germanus, Julian ja Antoinette? Väkisinkin herää toiveikas ajatus, että joko talon isäntä tai sitten emäntä on ollut lukutaitoinen ja saanut käsiinsä poikkeuksellista kirjallisuutta.

Eipä tässä muuta. Asian vierestähän tämä menee mutta se onkin tarkoitus.:D:

Terho Asikainen
23.12.08, 09:59
HisKi-haku Lehtimäeltä tuotti seuraavat Maria Antoinettet:

16.11.1832 18.11.1832 Suocko B: Joh. Henrikss: Sanna Mattsd:r 36. Maria Antoinette
28.4.1847 2.5.1847 Hintsa B. Joh: Gust: Gust:s. Maria Jerem:d:r 38. Maria Antoinette
13.3.1878 16.3.1878 Leskinen Tal. Aug: Jaakonp. Maija Lov. Abr:tr 35-40 Maria Antoinette

Voitaneen siis päätellä, että Leskisessä nimivalinnan esikuvana ovat ehkä olleet samassa pitäjässä vuosina 1847 ja 1832 syntyneet kaimat.

Vuonna 1832 oli puolestaan kulunut vasta 39 vuotta siitä, kun Ranskan kuningatar Marie Antoinette mestattiin giljotiinilla.

Kerrotaan muuten, että hän tuli mestauslavalle noustessaan astuneeksi vahingossa teloittajansa jalalle, jolloin hän sanoi tälle: "Anteeksi, herra, toivon teidän suovan anteeksi, että olen aivan kokematon tällaisissa tilanteissa." [Grimberg, Carl: Kansojen historia 18,494]

- Hyvää joulua itse kullekin!

t. Terho A.

Terho Asikainen
28.12.08, 12:01
Hiskin kastetuissa oli tällainenkin merkintä:

1.12.1832 13.12.1832 Fagerkulla Kapellan: Eric Niclas Hilden Fru Marie Antoinette Lilius 19. Carl Anton

- joten onkohan käynyt niin, että marraskuussa 1832 Suokon talon lasta kastanut pappi onkin kastanut lapsen oman, viimeisillään raskaana olleen vaimonsa kaimaksi?

Papinrouva taitaakin olla tässä se "puuttuva lenkki" Ranskan kuningattaren ja suomalaisen maaseudun väliltä.

Nimille Julian ja Germanus Hiski ei löydä kaimoja Lehtimäeltä, mutta kumpikin noista nimistä oli tuohon aikaan suomalaisessa almanakassa, Julian 9.1. ja Germanus 28.5. Almanakkoja voi käydä selaamassa osoitteessa

http://almanakka.helsinki.fi/

ja kuten Hiski kertoo, Leskisen talon Kristian Germanus oli siis todella syntynyt Germanuksen päivänä.

28.5.1873 29.5.1873 Leskinen Tal. Aug. Jak:p. Maria Lov. Abr:tr 30-35 Kristian Germanus

t. Terho.

Heikki Koskela
28.12.08, 13:54
Hiskin kastetuissa oli tällainenkin merkintä:

1.12.1832 13.12.1832 Fagerkulla Kapellan: Eric Niclas Hilden Fru Marie Antoinette Lilius 19. Carl Anton

- joten onkohan käynyt niin, että marraskuussa 1832 Suokon talon lasta kastanut pappi onkin kastanut lapsen oman, viimeisillään raskaana olleen vaimonsa kaimaksi?

Papinrouva taitaakin olla tässä se "puuttuva lenkki" Ranskan kuningattaren ja suomalaisen maaseudun väliltä.


t. Terho.

Kyllä siinä niin on käynyt, kuten huomautat. Itse en ole ensinkään kiinnittänyt Fagerkullan asukkaisiin huomiota sen vuoksi, että ovat sen laatuista väkeä, jotka vähän aikaa asuvat paikkakuunalla ja sitten muuttavat muualle.

Fagerkullan rengit ja piiat olen kyllä pyrkinyt käymään läpi mutta papillinen puoli on jäänyt katsomatta. Tarvitsee näköjään katsoa, onko heidän perheistään jäänyt Lehtimäelle asukkaita.

Tarkoitukseni on kyllä kevään aikana palata pelkästään renkien ja piikojen etsimiseen heidän sijoittamiseen palveluspaikkoihin. Hehän ovat varsin ahkeria muuttajia talosta toiseen ja heidän jäljittäminen on melko kovan työn takana.

Havaintosi on varmaan oikeaan osunut ja uskon tähän selitykseen. Kiitos!