Päivätyöhauki ?

[jareolet]

N N lunasti päivätyöhauet 10 äyrillä. Mitä tuo tarkoittaa selkokielellä ?

[Matti Lund]

N N lunasti päivätyöhauet 10 äyrillä. Mitä tuo tarkoittaa selkokielellä ?


Hei

Ei kysymykselläsi ole oikein mitään mieltä, kun et tuo siinä selvästi esille kaupan osapuolia, keitä, missä ja minkäluontoisia henkilöitä oli kysymyksessä?

Nyt suora vastaus kysymykseesi on, että toinen osapuoli N N osti 10 äyrillä päivätyöhaukia kuin mitä tahansa haukia hyvänsä. Antamillasi lähtötiedoilla sillä ei ole mitään merkitystä, että ne olivat päivätyöhaukia.

Mutta voin spekuloida, että jos N N olikin kolmas väliintuleva osapuoli kahden osapuolen välillä, joista osapuoli y:n velvollisuutena oli toimittaa aina tietty määrä päivätyöhaukia osapuoli x:lle ja tämä osapuoli y oli joku niistä talollisista, joiden velvollisuudeksi korkea esivalta oli asettanut tietyn määrän taksvärkkihaukia osapuolelle x, niin jää pähkäiltäväksi, kumman osapuolen {y,x} hallussa olevia taksvärkkihaukia väliintuleva tekijä N N lunasti? - Ellei poimimasi tieto ilmoita mitään tästä asiayhteydestä, ei siihen voida antaa mitään varmaa vastausta.

Jos osapuoli y:n velvollisuutena oli toimittaa oma eränsä taksvärkkihaukia osapuolelle x, esimerkiksi jos osapuoli x oli kuninkaankartano, jota edusti sen vouti, todennäköistä silloin olisi, että N N lunasti nämä y:n toimituksessa olevat hauet, maksamalla ja tilittämällä toimituksen arvon 10 äyriä käteisenä x:n voudille, joka kuittasi sillä y:n toimituksen maksetun käteisenä N N:n toimesta. Tästä olisi kuitti x:n voudintileissä. Sama menettely olisi, jos kysymys olisi papinhauista jne... sovitunmuotoinen veroparselli (= hauet) kuitattaisiinkin käteistoimituksella ja lunastaja saisi näin lunastamalla hauet omaan käyttöönsä niitä nauttiaksensa.

Edelläoleva on puhdasta spekulaatiota oletuksella, että hauet vaihtoivat operaatiossa omistajaansa ja kaikki osapuolet täyttivät velvoitteensa, mutta varsinaisesti se ei voi antaa mitään vastausta, koska on muitakin vaihtoehtoja näin vajavaisilla lähtötiedoilla.

terv Matti Lund

[jareolet]

KESO Kesoij omana kylänään pm 1558-71, luettiin maakirjoissa Hir-
venniemeen.
I a + b Keso
MIKKO 1540-52, äv 1540: 2, 1544: 2½. Karja 1540: hev 1, le 6, nk 4,
la 12, ny 11.5. Michel Sarcki mk 1546, Michel Sarki mk 1552.
Ia ERKKI 1553 ja 1555, äv 1553: 2. Erich Sarcki mk 1553, Erich Praski mk 1555. Vuonna 1555 Erich Praski lunasti päivätyöhauet 10 äyrillä, VA 1978 f. 69v. Sak stk 3.5.1556 Erich Praski laiminlyönyt kyytivuoron, sk 27.2.1557 Erick Braski huonot aidat ja sillat.
HEIKKI mk 1554 ja 1556: Hen. Praski äv 2. Autioitunut, talon Ib otti veron maksaakseen 1558.
Ib (Keso) JAAKKO 1553-56, äv 1553: ½. Sak sk 16.12.1553 Jacop Ke-
soij huonot aidat ja sillat.

[Matti Lund]

KESO Kesoij omana kylänään pm 1558-71, luettiin maakirjoissa Hir-
venniemeen.
I a + b Keso
MIKKO 1540-52, äv 1540: 2, 1544: 2½. Karja 1540: hev 1, le 6, nk 4,
la 12, ny 11.5. Michel Sarcki mk 1546, Michel Sarki mk 1552.
Ia ERKKI 1553 ja 1555, äv 1553: 2. Erich Sarcki mk 1553, Erich Praski mk 1555. Vuonna 1555 Erich Praski lunasti päivätyöhauet 10 äyrillä, VA 1978 f. 69v. Sak stk 3.5.1556 Erich Praski laiminlyönyt kyytivuoron, sk 27.2.1557 Erick Braski huonot aidat ja sillat.
HEIKKI mk 1554 ja 1556: Hen. Praski äv 2. Autioitunut, talon Ib otti veron maksaakseen 1558.
Ib (Keso) JAAKKO 1553-56, äv 1553: ½. Sak sk 16.12.1553 Jacop Ke-
soij huonot aidat ja sillat.


Voudintileistä poimittujen hajatietojen raakakäännöksesi perusteella olisi vain niin, että Kesossa taloa asuttanut Erkki Praski olisi toimittanut omana velvoitteenaan olevan päivätyöhaukien määrän neljänneskunnanmiehelle käteisenä 10 äyrin summana eikä luontaistuoteparselleina. (Siis ei olisi lunastanut kenenkään puolesta.)

Lisävalaisua asiaan tulee selvittämällä, mitkä olivat ne tilit, joissa päivätyöhaukien tilitykset tapahtuivat (Oliko kysymyksessä esim. jotkin "ladugårdh rechenskaper etc..." <-- mene tileissä taaksepäin, kunnes tulet sen otsikkoon, jossa on yleensä voudin nimi ja tilin tarkoitus, tilityksen kohde; kaiva tämä tieto ylös. - Vai oliko tämä tieto vuotuisveroluettelon reunahuomautuksissa? Lisäinformaatiota saat vertaamalla maakirjasta (vuotuisveroluettelo) Erkki Praskin tilan ja naapureitten tilojen kokoja ja veromääriä ja vertaamalla heidän päivätyöhaukiensa määriä keskenään, jolloin voit arvioida, mitä määrää 10 äyriä vastasi.)

Lisäksi vieläkin asia jää jonkin verran irralleen. - Jos kysymyksessä olikin vain tavanomainen nokkaverohaukien tilitys? - Sekin selviää, kun peruutat luettelon otsikkoon asti ja kaivat tiedot ylös. Jos Sinulla olisi siitä kuva, voisi myös tekstiä paremmin arvioida.

terv Matti Lund

[jareolet]

Myönnän, että kysymykseni oli hieman epäselvä ja harhaanjohtava. Tarkoitukseni oli vain selvittää, mitä tarkoittaa päivätyöhauki. Jos olen osaannut oikein tulkita Matti Lundin ansiokkaasta selvityksestä, päivätyöhauet ovat jonkinlainen vero tai maksu. Tai sitten jotain muuta.

[Matti Lund]

Myönnän, että kysymykseni oli hieman epäselvä ja harhaanjohtava. Tarkoitukseni oli vain selvittää, mitä tarkoittaa päivätyöhauki. Jos olen osaannut oikein tulkita Matti Lundin ansiokkaasta selvityksestä, päivätyöhauet ovat jonkinlainen vero tai maksu. Tai sitten jotain muuta.


Hei

Veronmaksuparsellien koostumus hieman vaihteli maakunnittain, mutta kuivattu hauki oli yleisimpiä veronmaksuparselleja, yleisin erämaapitäjissä, joissa ei voitu tuottaa paljon muutakaan yli oman tarpeen.

Pohjanmaalla nokkaveroa maksettiin yleisimmin voi- ja haukiparsellien muodossa.

Päivätyöparselleja teetätettiin myös mm. kuninkaankartanoille ja kruunun ruukeille.

terv Matti Lund

[Rotta]

Voudintileistä poimittujen hajatietojen raakakäännöksesi perusteella olisi vain niin, että Kesossa taloa asuttanut Erkki Praski olisi toimittanut omana velvoitteenaan olevan päivätyöhaukien määrän neljänneskunnanmiehelle käteisenä 10 äyrin summana eikä luontaistuoteparselleina. (Siis ei olisi lunastanut kenenkään puolesta.)

terv Matti Lund

Taitaa vain olla niin, että raakakäännöksen on suorittanut professori Seppo Suvanto, jonka ammattitaito kaiketi näissä ympyröissä on riittävä.