Husu,Lempaalan Lehtokylästä

[Aila]

Etsin Paavo Husun (s.1800-luvun lopulla,ei tarkenpaa tietoa) esivanhempia.Paavo asunut Lempaalan Lehtokylässä ainakin v:sta 1897. Hänen vaimonsa oli Karoliina Kurki (epävarma tieto).

[Risto Toivonen]

Paavo Husun ja vaimonsa Karolina Kurjen tiedot löytyy Lempaalan rippikirjasta 1881-95. Voit katsoa itse digiarkistosta Lempaalan kohdalta, jos olet Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsen nimittäin.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2914&pnum=283

Ko RK sivu 139 Lehtokylä (sivulla on muutakin Husun sukua)
Paul Paulssohn Husu 10/12 1862
Karolina Joh. Kurki s. 1871 Pieni Kaitala
vihitty 29/9 1891

Karolinan syntymävuosi todennäköisesti väärä tai sitten hän syntynyt jossain muualla kuin Lempaalassa. En ainakaan löytänyt ko vuodelta tällaista tyttöä syntyneeksi Lempaalassa

Päivämäärät juliaanisen kalenterin mukaisia.

[Risto Toivonen]

Paavon syntymätiedot unohtuivat, joten tässä vielä ne:

Syntynyt 10.12.1862 illalla kastettu 23.12. Paul (Lehtokylä) vanhemmat Paul Simonsohn Husu, Bauer (talonpoika), dessen Eheweib (tämän aviovaimo) Elisabet Michaelstochter Summanen
Kummit: Stephan Paulssohn Hokkanen, Bauer; Elisabeth Simonstochter Husu, Bauersweib in der Pfarrwohnung (eli kastettu pappilassa)

Tiedot on kirjattu alunperin saksaksi.

Tiedot Venäjän ev.-lut. kirkon Pietarin konsistorin historiakirjakopiot 1833-85

[Seppo Niinioja]

Paavon syntymätiedot unohtuivat, joten tässä vielä ne:

Syntynyt 10.12.1862 illalla kastettu 23.12. Paul (Lehtokylä) vanhemmat Paul Simonsohn Husu, Bauer (talonpoika), dessen Eheweib (tämän aviovaimo) Elisabet Michaelstochter Summanen
Kummit: Stephan Paulssohn Hokkanen, Bauer; Elisabeth Simonstochter Husu, Bauersweib in der Pfarrwohnung (eli kastettu pappilassa)

Tiedot on kirjattu alunperin saksaksi.

Tiedot Venäjän ev.-lut. kirkon Pietarin konsistorin historiakirjakopiot 1833-85

Ritva eli Bodniemi37 mainitsi eilen viestiketjussa "Tainan suku" esivanhempiinsa kuuluvia Luumäen Husuja. Vehkalahdella on Husulan (Husuböle) kylä Haminan kaupungin lähellä. Vehkalahtihan yhdistettiin Haminaan 2002. Se on 50 vuotta vanhempi kuin Pietari ja muuten saman ikäinen kuin New York. :D: Tässä monelle rakkaita muistoja erityisesti Haminasta: http://www.youtube.com/watch?v=J6zSb9t8rqI

Toivottavasti tämä ei ole ole "liian kaukaa" haettua.

Seppo Niinioja

[M.Sjostrom]

.... Vehkalahdella on Husulan (Husuböle) kylä Haminan kaupungin lähellä. Vehkalahtihan yhdistettiin Haminaan 2002. ...
Seppo Niinioja

Husulassa ja Husu-alkuisissa vehkalahtelaiskylissä ei kuitenkaan tiettävästi ollut sukunimeä Husu käytössä - sukunimen liityntä on mahdollinen (eikä edes se välttämätön) lähinnä vain, jos 1900 korvilla (suomennosyhteyksissä tm) jokin sukuhaara olisi sen nimen mahdollisesti ottanut.

Husulan nimi myös ruotsiksi on Husula. Husuböle (suomeksi ihan virallisesti Husupyöli) on eri kylä. Ne ovat naapuruksia, ja joltain osin limittäin sijaitsevia - mutta silti eri maakirjakyliä. Historiasta ks esim Vehkalahden pitäjän historia II.

Husula oli historiallisesti Piljertojen, knaappitilallisten, kylä.
Husupyölissä oli myös knaappitilallisia, esim Brandstakoja. Molemmat kylät olivat 'rälssimaata'.
Sikäli kuin tiedetään, näiden nimi ei relevanttina ajanjaksona ikinä ollut Husu.

[Seppo Niinioja]

Husulassa ja Husu-alkuisissa vehkalahtelaiskylissä ei kuitenkaan tiettävästi ollut sukunimeä Husu käytössä - sukunimen liityntä on mahdollinen (eikä edes se välttämätön) lähinnä vain, jos 1900 korvilla (suomennosyhteyksissä tm) jokin sukuhaara olisi sen nimen mahdollisesti ottanut.

Husulan nimi myös ruotsiksi on Husula. Husuböle (suomeksi ihan virallisesti Husupyöli) on eri kylä. Ne ovat naapuruksia, ja joltain osin limittäin sijaitsevia - mutta silti eri maakirjakyliä. Historiasta ks esim Vehkalahden pitäjän historia II.

Husula oli historiallisesti Piljertojen, knaappitilallisten, kylä.
Husupyölissä oli myös knaappitilallisia, esim Brandstakoja. Molemmat kylät olivat 'rälssimaata'.
Sikäli kuin tiedetään, näiden nimi ei relevanttina ajanjaksona ikinä ollut Husu.

Kiitos korjauksista. Nykyisten paikannimien puolen vuosisadan takainen tuttuus ei ole tae niiden historian oikeasta tuntemuksesta. Kirkkojärven itäpuolella on Pampyöli, kaiketi entiseltä ruotsinkieliseltä nimeltään Bamböle.

Pyölin merkitys on Nykysuomen sanakirjan mukaan kansankielessä "talo, kylä". Sana bö(h)le lienee aika vanha ja esiintyy muuallakin. SAOB:in mukaan
BÖLE on (†) gård, hemman.

Silloisessa Haminan yhteislyseossa oli 1950-luvulla ainakin joku Husgafvel ja Pihlhjerta. Knaappisuvuista en silloin vielä tiennyt mitään. Joitakin vuosia sitten saamani tiedon mukaan knaappisukuja oli silloin jäljellä kolme.

Seppo Niinioja

[Bodniemi37]

Kalevi Kumpulaisen ja Timo Miettisen Luumäen historiasta löysin tällaisen maininnan esi-isäni veljestä Vilppu Paavonpojasta: "Rahvaan keskuudessa oli epäilemättä suurimpia Vilppu Paavonpoika Husun 1728 palanut tupa, joka oli pituudeltaan 5,5 syltä eli kymmenkunta metriä." [Kumpulainen, Kalevi, Miettinen, Timo. Luumäen historia. Luumäen kunta; Jyväskylä 1992, s. 108]

Mikäli olen tulkinnut oikein vuoden 1726 henkikirjatietoja, niin Luumäen Husulassa asuivat tuolloin seuraavat veljekset, joiden isännimi oli Paavo:

Vilppu (Filip) Paavonpoika (Påhlson)
veli Eerik (Erik), voi olla myös Eriks h:u
veli Sipi (Siffer)
veli (epäselvä) Jörans h:u?
veli Samuli (Samuel) & Pekko (Peter?)
yhteensä 6

Veljeksistä Samuli oli esi-isäni.

Käytettävissäni ovat myös vuoden 1701 ja 1711 henkikirjat, mutta niistä en ole veljesten isää Paavoa (Påhl) löytänyt. Vuoden 1739 hk:ssa mainitaan Vilppu Paavonpojan sukunimi Husu.
-------------------
Etelä-Karjalassa Husuja asui 1700-luvun alkupuolella ainakin Ruokolahdella ja Uukuniemellä (vain yksi kastemerkintä), joitakin myös Karjalankannaksella, Jääsken Kavantsaaressa jo 1680-luvulla.

[M.Sjostrom]

...
Silloisessa Haminan yhteislyseossa oli 1950-luvulla ainakin joku Husgafvel ja Pihlhjerta. Knaappisuvuista en silloin vielä tiennyt mitään. Joitakin vuosia sitten saamani tiedon mukaan knaappisukuja oli silloin jäljellä kolme.

Seppo Niinioja

Jo ainakin lähes 300 vuotta, Vehkalahden knaappisukuja on ollut jäljellä vain ne kolme, eli Brandstaka, Piljerta ja Husgavel.

Mieslinjoja niistä on elossa huomattava määrä kustakin.

Sinänsä, etenkin nimien suomennosyhteyksissä (suuret kampanjat...), lukuisat niiden haarat muuttuivat jonkin muun nimisiksi.

[Sukututkimus lisäksi osoittaa, että etenkin 1700-luvulla, noita (periaatteessa aatelisia) nimiä omaksui talonpoikaiseen tapaan monien kotivävyjen 'perustamia' sukuja/sukuhaaroja.]

Keskiajan lopulla ja 1500-luvulla, knaappisukuja oli jonkinverran enemmän. Mutta noita kolmea sukua lukuunottamatta niiden rälssietuoikeudet näyttävät kuolleen viimeistään 1600-luvulla. Voidan olettaa, että suvutkin enemmän tai vähemmän kuolivat pois (tosin, väestökirjanpidon puuttuessa, ihan varmoja ei voi olla siitä eleleekö jotain haaroja jonkin muun nimisinä - ja missä säädyssä elelee).

Brandstakoille kuului lähinnä Töytäri ja Husupyöli,
Piljertoille Husula, ja
Husgaveleille Salmenkylää.

[Risto Toivonen]

Veijo Saloheimon kirjassa 'Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620 on Hususta seuraavaa:
'Husu näkyy 1543-71 Viipurin Juustilanjoella Pekon ja Ylämaan Ylijärvellä Laurin sukunimenä.
Vuonna 1543 Ylijärven kylässä eli Pekka Husa ja Luumäen Husulassa Lauri Olli ja Pekka.
Uudeltakirkolta on vuoden 1543 maakirjassa Matti Husin ja Ristiinasta 1561 Paavo Antinpoika Husainen.
Fedot Husainen tavattiin Kontiolahdelta 1614.
Vuonna 1590 oli Ruokolahden Kuikkalammilla autiona Antti Hususen talo.
Pekka Husainen asettui 1546 Kuopion Hirvilahteen.
Korpiselän Tsiipakassa asui vuosina 1646-71 Timo Ignatanpoika Hussu.'

Lähteet ko. kirjassa liittyen Husu-nimeen:

1. Kansallisarkisto (KA) Helsinki
- Voudintilit
- Läänintilit, Käkisalmen lääni ja Inkerinmaa
- Suomen asutuksen yleisluettelo (SAY)
2. Walta, Matti (toim.) 1987: Suomen hopeaveroluettelo. 7: Karjala. Helsinki.
3. Walta, Matti (toim.) 1996: Suomen hopeaveroluettelo. 8: Savo. Helsinki.
4. Soininen, Arvo M. 1961: Pohjois-Savon asuttaminen keski- ja uudenajan taitteessa. Helsinki.
5. Nissilä, Viljo 1975: Suomen Karjalan nimistö. Joensuu.

Viitteet:
KA 5000:6, 37, 97, 5633:5v, 23v, 5635:27, 5644:8v, 18v, 5993:16, 6331a:21
Walta 1987:20, 47
Walta 1996: 104
Soininen 1961: 365
Nissilä 1975:225

[Bodniemi37]

Kiitos, Risto!

Luumäkeläistä Husun sukua tutkinut, nyt jo edesmennyt R. Kontula mainitsee SSS:n kirjastosta löytyvän monisteensa "Gabriel Husun ja Ulrica Blondina Strandmanin jälkeläiset vuoteen 1987" esipuheessa joitakin kirjallisia lähteitä, joista hän on löytänyt mainintoja nähtävästi vain Itä-Suomessa käytössä olleesta Husu-sukunimestä eri variantteineen [Kontula, Rafael. Gabriel Husun ja Ulrica Blondina Strandmanin jälkeläiset vuoteen 1987. Moniste 1988]:

"H U S U N S U K U

Saulo Kepsun tohtorinväitöskirjan (1981) mukaan Husu -nimeä, tosin eri tavoin kirjoitettuna, on tavattu Luumäellä, Vehkalahdella, Virolahdella ja Säkkijärvellä sekä Viipurissa. Siellä asui v. 1545 Pecco Husu, jonka nimi kuitenkin myöhemmissä asiakirjoissa kirjoitettiin Pecka Hussu ja Pecka Huszi. Itäsuomalaisia nimiä tutkinut professori Viljo Nissilä johtaa hieman epäillen Husu-nimen ruotsalaisesta ammatinnimestä 'husbonde, husse' = talonpoika. Toinen mahdollinen selitys on vanha germaaninen 'husa', 'huso' ja 'husi', jotka niinikään tarkoittivat talonpoikaa. Kolmas mahdollisuus, johon Nykysuomen sanakirjan Nimikirja viittaa, on Hugo - nimen saksalainen muunnos 'Hugizo', 'Huzo', 'Huse' tai 'Husch'.

Koska nimi epäilemättä on germaanista perua, Husut ovat tulleet keskiajalla lännestä päin, mahdollisesti juuri Vehkalahden Husulan kautta Luumäelle, eli silloisen Lappeen (Lapveden) pitäjän Selänalan neljännekseen. Vuoden 1543 veroluettelossa mainitaan " Olli Huszu j Hwszula by ja v.1555 "Anders Huszu j Jurffuala by". Vanhoissa maakirjoissa käytettiin Jurvalan nimeä joskus tarkoittamaan nykyisen Jurvalan kylän lisäksi myös Husulaa ja jopa Nuppolaa. Näiden 1500 -luvulla kruunulle veroa maksaneiden isäntien sukulaisuutta varhaisimpaan kantaisään Paavali Husuun on tietenkin vaikea osoittaa, Luumäen vanhimmat kirkonkirjat ovat vasta 1700-luvun alkupuolelta...

...Aulikki Ylönen mainitsee Lappeen kihlakunnan historia I:ssä kahden Husun, Heikin ja Olavi Heikinpojan (ilmeisesti kyseessä oli isä ja poika) kohonneen 1500 -luvulla knaapeiksi (tekstin vahvennus RJ:n). Nämä suorittivat kuninkaalle ratsupalvelua ja olivat eräänlaista "sarka-aatelia", joka nautti varsinaisen aateliston etuuksia, mutta ei sen sosiaalista asemaa. Knaapeille oli useimmiten luonteenomaista talonpoikainen elämisentaso, joka taas johtui maanomistuksen ja varallisuuden pienuudesta."

[Aila]

Paavon syntymätiedot unohtuivat, joten tässä vielä ne:

Syntynyt 10.12.1862 illalla kastettu 23.12. Paul (Lehtokylä) vanhemmat Paul Simonsohn Husu, Bauer (talonpoika), dessen Eheweib (tämän aviovaimo) Elisabet Michaelstochter Summanen
Kummit: Stephan Paulssohn Hokkanen, Bauer; Elisabeth Simonstochter Husu, Bauersweib in der Pfarrwohnung (eli kastettu pappilassa)

Tiedot on kirjattu alunperin saksaksi.

Tiedot Venäjän ev.-lut. kirkon Pietarin konsistorin historiakirjakopiot 1833-85
Kiitos Paavo Husun tiedoista.Esi-isien etsiskely on ollut vähän tauolla.