Pielisjärven Åket

[Raija M]

Onko kukaan tutkinut Pielisjärven ja Nurmeksen seudulla vaikuttanutta Åken sukua?

[Tapani Kovalaine]

Ei ole havaintoa, että joku olisi tuota lieksalaista Åke-sukua tutkinut. Kai joku vielä joskus sen tutkii, sillä suvun juuret ovat mielenkiintoiset. Näin se suunnilleen menee:

Manttaalikomissaari Reinhold Johan Åkeseen oli aviossa Elisabet Palm'in kanssa. Heillä oli poika Reinhold Johan Åkesen 1702-1732 ja hän oli Nurmeksen nimismies, oli aviossa Pielisjärven kirkkoherra Herkepaeuksen tyttären kanssa. Ja heille syntyi poika Reinholt Johan Åkesen 21.9.1732. Pojan isä, siis nimismies, oli jo kuollut 3.4.1732. Poika käytti etunimeä Johan ja avioitui Anna Petterintytär Tapion 1728-1757 kanssa Pielisjärven Kitsivaarassa.

Leskeksi jäätyään Johan Åke/Oke (aik. Åkesen) 1732-1784 avioitui Liisa Keräsen 1739-1789 kanssa. Heille syntyi viisi lasta, Perttu, Kaarina, Aatami, Heikki ja Eeva. Ensi aviosta syntyivät Anna, Riitta ja Juho Åke. Perhe asui Kitsinvaarassa ja omisti jonkin aikaa myös Hattuvaaran kylän puolelle siirrettyä Eerikkilän tilaa.

Kitsistä suku on levinnyt laajalle.

[Ritva Winter]

Onko kukaan tutkinut Pielisjärven ja Nurmeksen seudulla vaikuttanutta Åken sukua?
Hiski/Digiarkisto/Pielisjärvi:

Namnet Oke förekommer

Terv
Ritva W

[Bodniemi37]

Manttaalikomissaari Reinhold Johan Åkeseen oli aviossa Elisabet Palm'in kanssa.

Oliko manttaalikomissaari Åke Olofinpojan poika? Entäpä Elisabet Palm? Oliko hän Elisabet Thomaksentytär Affleckin kanssa aviossa olleen Käkisalmen linnoituksen kassanhoitajan Klas Palmin sisar?

Itse olen arvellut, että Lappeenrannassa asunut lääninrahastonhoitaja Kristian Åkesén oli nimismies Åkesenin ja Juliana Herkepaean poika.

[Tapani Kovalaine]

Lappeenrannan Christian Åkesen vihittiin avioon 1738 Viipurissa ja perheen ensimmäiset lapset syntyivät siellä. Sitten tuli muutto Lappeenrantaan, jossa perheeseen syntyi ainakin vuoteen 1756 asti lapsia, mm. Reinholdkin. On hyvin vaikia sijoittaa tätä Christiania ikänsä puolesta vuonna 1727 vihityn Nurmeksen nimismiehen pojaksi. Nimismiehen esikoistyttären Elisebeth Åkesenin avioiduttua Henrik Timosen kanssa, on heille kertynyt laaja jälkeläistö.

Itse arvelen Christianin olleen nimismiehen nuorempi veli, mutta en ole asiaa tutkinut. Juvan Paatelassa kuoli 14.8.1756 Elsa Sofia Åkesson 45 vuoden ikäisenä ja hän voisi olla samaa sisarusparvea. Jostakin putkahtaa myös Cornelia Åkesson 1716-1778, joka oli kauppias Benjamin Hall'in puoliso, mutta Cornelia saattaa olla vain jonkun Åken lapsenlapsi?

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1h2g49?fi+0617+vihityt+178) 13.4.1738 SULHANEN Landt Bokhållaren Christian Akeseen MORSIAN Jungf: Christina Jönsdr Schvindt VIHKIPAIKKAKUNTA Viipuri

[Raija M]

Kiitoksia kaikille vastanneille. En ole paljonkaan perehtynyt äitini sukuun, tuosta Åke Olofssonista on jonkinverran tietoa, toimi amtmannina Ruokolahdella 1660-luvulla, inspehtorina Räisälässä, Raudun Örneholman vapaaherrankunnan vuokraajana 1685-1699. Kaksi vaimoa ollut,ensimm.puoliso Stråhlman, toinen puoliso Sofie Udnie vuodesta 1678. Lapsia neljä: Johan, Åke, Anna ja Jacob. Jacob muuttanut nimensä Carlqvistiksi.

[Helena V.]

Hei,

Kaksi vaimoa ollut,ensimm.puoliso Stråhlman, toinen puoliso Sofie Udnie vuodesta 1678.Tarkoitit varmaankin, että 1. pso oli Elisabet Christiansdr Winberg. Ainakin Genos 45:1974, s. 32 Tiedonantoja: Åkesson (Carliquist), Göran Söderlund, mukaan. Anna Henriksdr Stråhlman oli Elisabetin äiti.

Minä olen uumoillut, että lääninrahastoinhoitaja Christian Åkesson olisi ollut ltn. Åke Åkessonin ja Elsa Henriksdr Gottsmanin poikia. Christian Åkessonillakin kyllä sattumoisin oli Reinhold Johannes-niminen poika, s. Lappee 1752.

t. Helena V.

[Raija M]

Helenalle, olet oikeassa, ajatus pätkii :). Elisabet Kristiandr S, vanhemmat Christian Winberg ja Anna Stråhlman. Christianilla ollut Viipurissa oma ravintola.

[Bodniemi37]

Minä olen uumoillut, että lääninrahastoinhoitaja Christian Åkesson olisi ollut ltn. Åke Åkessonin ja Elsa Henriksdr Gottsmanin poikia. Christian Åkessonillakin kyllä sattumoisin oli Reinhold Johannes-niminen poika, s. Lappee 1752.

t. Helena V.

Lääninrahastonhoitajan sukunimi on ainakin HisKin Lappeenrannan kastetuissa muodossa Åkeseen, joten kallistun edelleen arvelemaan, että hän kuului Itä-Suomen sukuhaaraan.

Materialskrifvare Klas Palm ja puolisonsa Elisabet Affleck, jotka mainitsin viestissäni, näyttävät Åke Åkessonin ja Elsa Gottsmanin tavoin myös asuneen (tilapäisesti?) Pyhtäällä, sillä heille syntyi siellä 7.6.1703 tytär Maria, joka avioitui lopulta Turun oikeuspormestariksi ylenneen Didrik Keppleruksen kanssa [Pousar, Jarl. Släkten Kepplerus - Keppler. Genos 44(1973), s. 104-11]. Marian kummit Pyhtäällä olivat: Arrend. Jöran Starck ifr Kymmenegård, Hr arrend. Sam. Herkepaeus ifrån Heinlax, Fru Capiteinskan Maria Sahlo ifr ?, Fru Leutnantskan Marg. Printz ifr Kexholm, Jungf. Christina Eneberg.

Kristian Åkesénin jälkeläisistä pojanpoika hovineuvos Karl Kristian Åkesén liittyy huterasti omiin tutkimuksiini: hänen jälkimmäisen puolisonsa Katarina Natalia Henningin täti Anna Charlotta H. oli naimisissa esi-isäni veljentyttären pojan Wilhelm Eberhard Falckin kanssa [vrt. Hiitolan (von) Falck-suku, SSV 37(1957-1959), s. 77-79].

[Tapani Kovalaine]

KUMMEISTA PUHEEN OLLEN...

...ei se niin nokon nuukaa ole, kirjoitetaanko sukunimi muodossa Åkeson tai Åkeseen tai Åkesén. Kun postuumisti syntynyt Reinholt Johan Åkeson Nurmeksessa kastettiin syksyllä 1732, tapahtuma kirjattiin kastettujen luetteloon seuraavasti: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/syntyneet-vihityt-kuolleet_1723-1755_tk1362-1363/76.htm

On digikuvassa sen verran himmeyttä mukana, että litteroin luettelossa olevaa tekstiä sen minkä osaan: Nurmisby. Länsman Reinholt Johan Åkesons B. Reinholt Johan, född d. 17. Sept:, Christend d. 21. dito.
Fadr. Hr Comissarien Reinholt Johan Åkeson, Hr Befallningsman Gustaf Adolph Andersiin, Hr Härad Bookhollaren Nils Printz, Hr Nils Depner, Madam Maria Hamberg.

Kastettavan lapsen äidistä (Elisabet/Juliana Herkepaeus 1711-1758) ei tekstissä ole mainintaa ja lapsen isän kuolemastakaan ei ole haluttu tehdä numeroa. Oli siinä kolme Reinholttia ja kuvittelen vielä, että Lappeenrannassa Reinholt Johan Åkeseenin, s. 1752, isä Christian sai oman etunimensä äitinsä (kuka hän sitten olikaan?) isältä Christianilta (Winbergiltä?).

Kastetilaisuuden aikoihin tai vuosia sitä ennen oli Liperin seurakunnan kirkonisäntänä sivutoimisesti lapsen isoisä manttaalikomissaari Åkeson. Pyhtäällä syntyi Hiskin mukaan ainakin vuonna 1712 ja 1722 lapsia Åkesonin sukuun:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1hcldz?fi+0423+kastetut+597)29.10.1712 KASTETTU 31.10.1712 PAIKKA Ånäs ISÄ hr Lieut: Åke Åkesson ÄITI Elsa Gottman LAPSI Christina

[Bodniemi37]

Kummeista...

Pyhtäällä syntyneen Kristina Åkentyttären kummit olivat Praepositus Jacob Printz, H:r Capitein Nils Strandeen, H:r Capitein von Sagerbryck, Madam Anna L(e)ufstadia, Madam Helena Eckerman ifr Wijrböle.

Nurmeksessa syntyneen Reinhold Johan Åkesenin kummeista Gustaf Adolf Andersin oli edellisessä viestissäni mainitsemani Wilhelm Eberhard Falckin isäpuolen appi. Käkisalmen pormestari, Vpl Pyhäjärven kruununnimismies jne. Johan Gustaf Palander (vrt. Bergholm II) oli ensiaviossaan Andersinin Maria Elisabet -tyttären kanssa ja tämän kuoltua meni toiseen avioonsa esi-isäni leskeksi jääneen veljentyttären Katarina Strandmanin kanssa. Viimeksi mainitun avioparin lapsista vain yksi tytär eli aikuisikään saakka (Bergholm II).

Katarina Strandmanin ensimmäinen puoliso oli Pietarissakin kultaseppänä työskennellyt Karl Falck, joka toimi myöhemmin Lappeenrannan palomestarina, [vrt. viestiketju Paljonko Pietari Juustenin jälkeläisiä linjoilla? Nimenhuuto, asian vierestä 22.3.2008 klo 13:57 kirjoittamani viesti sekä Backström, Åke. (von) Falck. Gentes Finlandiae III, redigerad av Torsten G. Aminoff. Helsingfors 1975, s. 142-145].

[Raija M]

Tuosta nimestä, Johan Åkeson otti lyhemmän nimen (Åke) käyttöön 1740-1750. Jälkipolvista sitten, Tapanin listaan lisään vielä Johanille ja Liisalle Marketta-nimisen tyttären. Itse olen tuon Aatamin jälkeläisiä. Johan Åke teki heikkomielisyydessään itsemurhan. Kristian Åkesenista ei ole mitään havaintoa.

[Tapani Kovalaine]

Pielisjärven pitäjän rippikirjat tulivat SSHY:n digiarkistoon noin viikko sitten ja nyt kun pääsee niiden kautta myös Kitsissä asunutta Åke-sukua tutkailemaan, niin heti kiinnittää huomiota tuon Johan Åken syntymävuosi - sehän on 1727 eikä 1732, jolloin syntyi Reinholt Johan.

Johan Åken vanhemmat voisivat siten hyvinkin olla Reinholt Johan Åkeseen ja Lipinlahdelta kotoisin ollut Anna Antintytär Meriläinen (Mätiläinen??), jolle syntyi 13.4.1727 au-poika Johan. Perusteluina olisi Kitsin rippikirja ja Nurmeksen kastettujen luettelo.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielisjarvi/rippikirja_1763-1780_tk1330-1331/256.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/syntyneet-vihityt-kuolleet_1723-1755_tk1362-1363/12.htm

[Mikko Meriläinen]

Oletko Tapani varma tuosta Annan sukunimen tulkinnasta? Kyseessä kylläkin saattaa olla tämä Anna Meriläinen:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/rippikirja_1723-1741_tk1354/95.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/rippikirja_1723-1741_tk1354/97.htm

Jälkimmäisellä sivulla Annan mies taitaa olla Henrik Ärväs. HisKistä heille ei löydy lapsia.

[Tapani Kovalaine]

Kysyit Mikko aivan oikein: miten voisi tulkita Lipinlahdessa kastetun Johan -nimisen pojan äidin nimeksi Anna Meriläinen, kun kastekirjassa lukee aika selvän näköisesti: Anna Mäliläinen.

Minun tulkintani läksi lotasta ja hiilestä, jotka ovat koululaiskaskun mukaan molemmat jylsijöitä.

Vuoden 1727 paikkeilla Lipinlahdesta ei löydy - eikä läheltäkään - henkilöitä, joiden sukunimi olisi Mäliläinen. Niinpä arvelin, että ja mustetta hiekkaa tuolloin käyttäneen kirjurin kynästä on kesken sukunimen kirjoituksen päässyt muste loppumaan ja siksi on Märiläisestä tullut vahingossa päreen valossa Mäliläinen. Digikuva paljastaa, kuinka ihanasti aaltoilee musteen määrä ja tekstin luettavuus. Voin kuvitella, että mustepullo ei tuon sivun kirjoittamisen aikaan ollut aivan täynnä, saattoi olla puolillaan? Ja sen vuoksi piti jo kirjoitettua sanaa korjailla. Meriläisen ällää korjatessa tuli ärrä korjattua älläksi, se on tulkintani.

Nyt pitäisi löytää jostakin Johan Åken s. 1727 elinkaari ja asumiset vuosien 1727-1760 väliltä. Kotivävyksi hän tuli, mutta mistä ja kuka hänet kasvatti ja miksi hän kantoi sukunimeä Åke, siinäpä niitä kysymyksiä on.

Mutta hustru Kerstin Meriläinen näyttää olleen aviossa Henrik Ärväs -nimisen miehen kanssa. Missä on jälkimmäisessä kuvassa Anna?

[Tapani Kovalaine]

Hiskin mukaan Johan Åke, s. 1727, oli aviossa Anna Tapion kanssa jo vuonna 1749.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1p59do?fi+0397+kastetut+2401)4.8.1749 15.9.1749 Kitsi Johan Åke Anna Tapio Anna
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1p59do?fi+0397+kastetut+2684)8.3.1752 10.5.1752 Kitsi Johan Åke Anna Tapio Brita

Tai mahtoiko jo olla joulukuussa 1747, kun Kitsissä renki avioitui Anna Tapion kanssa?

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1p59do?fi+0397+vihityt+450) 29.12.1747 Kitsi Dreng. Jör. Jöransson tienste pig. Anna Tapio Liexa
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1p59do?fi+0397+kastetut+944)21.2.1728 KASTETTU 31.3.1728 Kitzi ISÄ Petter Tapio LAPSI Anna

[Tapani Kovalaine]

MODISTI ANNA MÄÄTTÄIN

Sukututkimus on tiedettä - se on todistettu tavan takaa ja varsinkin tuon tuosta!

Seuraava digikuva nro 256 vuodelta 1763 kertoo Pielisjärven Kitsinvaarasta ja sen asukkaista. Kuvassa on Johan Åke ja on hänen kakkosvaimonsakin Lisa Keräin, kun Anna Tapio oli kuollut ja Johan oli löytänyt uuden vaimon. Kolmantena henkilönä kuvassa näemme Mod. Anna Määttäin -nimisen henkilön, joka on syntynyt vuonna 1700.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielisjarvi/rippikirja_1763-1780_tk1330-1331/256.htm

Nyt sitten tekemään tiedettä:
- jos ärrän päälle yrittää tehdä ällän musteella, niin tuleeko siitä tee-kirjain, kuten Hiskistä voimme lukea: Mätiläinen on Johanin äiti?
- jos Åken perheen kolmas aikuinen on mod. Anna Määttäin, niin onko hän Johanin äiti tai joku paikallinen modisti?

[TerhiA]

En varmaan koskaan opi ymmärtämään teitä savolaiskirjoittajia - lotat ja hiilet ja hiekat ja päreet ;-( Huoh....
Kitsissä kuitenkin siis ihan selvästi moder Anna Määttä ja Nurmeksen Lipinlahdessa oäkta Johanin äitinä konan Anna Mätitär eli siis Määttä. Ne kirjaimet, jotka sinä luet pikku-ällä, minä luen pikku-tee. Niissä näkyy pienenpieni teenviiva aika alhaalla. Nais-Määttiä näyttää tuolla idässä olevan sekä Mätätär että näköjään tässä sitten Mätitär. Näitä -tar/tär -muotojahan löytyy hyvinkin hauskoja näin nykylukijalle, mutta kai ne aikanaan olivat ihan neutraaleja.
Tässä näkyy muuten Johan Åke Pielisjärven ens. RK:ssa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielisjarvi/rippikirja_1723-1745_tk1330/17.htm
Lieksassa näkyi kahdella sivulla (kuvat 32 ja 33) joku inh. Anna Määttä, lieneekö sitten samainen kona.


miten voisi tulkita Lipinlahdessa kastetun Johan -nimisen pojan äidin nimeksi Anna Meriläinen, kun kastekirjassa lukee aika selvän näköisesti: Anna Mäliläinen.
Minun tulkintani läksi lotasta ja hiilestä, jotka ovat koululaiskaskun mukaan molemmat jylsijöitä.
Niinpä arvelin, että ja mustetta hiekkaa tuolloin käyttäneen kirjurin kynästä on kesken sukunimen kirjoituksen päässyt muste loppumaan ja siksi on Märiläisestä tullut vahingossa päreen valossa Mäliläinen. Digikuva paljastaa, kuinka ihanasti aaltoilee musteen määrä ja tekstin luettavuus. Voin kuvitella, että mustepullo ei tuon sivun kirjoittamisen aikaan ollut aivan täynnä, saattoi olla puolillaan? Ja sen vuoksi piti jo kirjoitettua sanaa korjailla. Meriläisen ällää korjatessa tuli ärrä korjattua älläksi, se on tulkintani.
Nyt pitäisi löytää jostakin Johan Åken s. 1727 elinkaari ja asumiset vuosien 1727-1760 väliltä.

[Tapani Kovalaine]

Hei Terhi!

Savolaiskirjoittajia ei tarvitse ymmärtää, sillä he tekevät sen itse!
Hiskin kirjoittajat ovat olleet ymmärtävinään karjalaisalueilla historiakirjohin tehtyjä riipustuksia ja tulos on - en paremmin sano - kadehdittava, paikotellen kutkuttava ja jälkimaku viipyilevä...

Selvennyksenä lottiin ja hiiliin: alkuosa kaskusta jäi pois, koska kaikki sen ovat lapsilta moneen kertaan kuulleet kuitenkin. Siis: Mitä yhteistä on lotalla ja hiilellä? (Vastaus: ovat jylsijöitä)

Iloinen tiede vaatii ottamaan kantaa kaikkeen, mitä vanhoista hiskeistä ja rippikirjoista irti saa. Jos Hiskissä lukee, että 1747 vihittiin Kitsissä asuva renki Jöran Jöraninpoika lieksalaisen piika Anna Tapion kanssa, niin se kääntyy toki savoksi niin, että Lieksassa asuvan inhyses Anna Määtän poika Johan (isä: Reinholt Johan) Johansson (Åkeson) avioitui kitsiläisen Anna Pekantytär Tapion kanssa tai sitten merkintä voidaan tulkita muullakin tavalla.

Olen Terhi kanssasi samaa mieltä Anna Mätätär -nimisestä äidistä, sillä niinhän siinä kastettujen kirjassa lähes selvästi lukee. Tämä Anna Määttä hengaili sittemmin Lieksassa Bambergien, Wermuthien, Neglickien ja muiden Lieksan hovin kakksvitjaan kuuluneiden henkilöiden kanssa ja siinä se sosiaalinen status kohosi. Lopulta hän taisi olla Kitsinvaaran ainoa värdinna ja saattoi sanoa: parempi olla Kitsissä ykkösenä kuin Nurmeksen Lipinlahdella kakkosena (=konana).

Terveisin Tapani, ubi

[Raija M]

Itse olen saanut tietoja muutamilta sukua tuntevilta; Johan/Juho Åke 13.4.1727-24.1.1784. Syntyi aviottomana, nimismies Åkeson tunnustanut omakseen. Äiti Anna Määttä/Määttänen noin 1700-26.3.1769. Jossain lähteessä Anna mainitaan myös nimismiehen puolisona, mutta nimismies Åkeson avioitui Juliana H:n kanssa jo 31.10.1727. Juholla kaksi vaimoa, Anna Tapio, vihitty 29.12.1747 ja Liisa Keränen, vihitty 26.12.1757.

[Tapani Kovalaine]

ÅKE- JA ÅKESEEN -SUKUA ERI PUOLILLA SUOMEA

Atle Wilsknan kirjassaan Släktbok I mainitsee, että Nurmeksen nimismies Reinholt Johan Åkeseen "oli ehkä Åke-nimisen talonpoikaissuvun kantaisä. Varmoja selvityksiä ei ole tehty."

No eipä tässä mitään varmoja juttuja tehdä vieläkään, vaan hutera tutkimus! Mutta paljon olisi pohdittavaa tässäkin laajalle levinneessä virkamiesvaltaisena aloittaneessa suvussa.

Åke Olofsson (tämä Åke on arveltu Åkeseen-suvun kantaisäksi)
- toimi parooni Reinhold von Ungern-Stenberg'in amtmannina Ruokolahdella 1660-luvulla, inspehtorina Räisälässä (ainakin v. 1673), oli Raudun Örneholman vapaaherrankunnan vuokraajana 1685-1699
- Åken veljeksi on arvuuteltu Käkisalmen lääninrahastonhoitajaa Nils Olofsson Printz'iä, jonka jälkipolvi muutti 1723 Liperiin. Printz'in suvun edustajat ovat antaneet aihetta tällaisiin epäilyihin mm. sen vuoksi, että melko usein on Åkeseen-suvun lapsilla kummeina Printz'ejä.
- Åken I puoliso Elisabeth Winberg, isä ravintolan omistaja Christian Winberg Viipurista, äiti Anna Henrikintr Stråhlman
- Åken II puoliso, vih. 1678 Sofie Udnie, isä skottilaissyntyinen kauppamies Peter Udnie Viipurista (1687)

Lapsia on ollut ehkä viisi:
1 Anna Åkeseen, s. noin 1668 Räisälässä?
- puoliso junkkari Johan Pihl, asuivat Viipurissa (1691)
2 Jacob Åkenpoika Carlqvist, s. noin 1670 Räisälässä?
- kirkkoherra Räisälässä
3 Åke Åkesson, s. noin 1670-80, k. noin 1750 Porvoo, Illby,
- luutnantti, asui Porvoossa
4 Reinholt Johan Åkeseen, s. noin 1670-80, k. n. 1754 Liperi, Hurnilanranta, Haisku
- Raudussa arrendaattorina, Liperissä manttaalikomissaari ja kirkonisäntä
5 Johan Åkeson, s. 1681, k. 29.12.1770 Hämeenkyrö, Ikaalinen
- olisiko ollut kenttäkomissaarina Ruotsissa?

II sukupolvi

1 Anna Åkeseen, s. noin 1668 Räisälässä?
- puoliso: junkkari Johan Pihl, asuivat Viipurissa (1691)
- mahdollisesti heidän jälkeläisensä on ollut Lappeenrannassa Åkeseenien talossa asunut komissaari Andreas Pihl (1729-1788), jonka puoliso oli komissarska, fru Catharina Nybeck (1738-1779)

2 Jacob Åkenpoika Carlqvist, s. noin 1670 Räisälässä?
- kirkkoherra Räisälässä
- vihitty Käkisalmella 1.10.1698 avioon
- puoliso: jungfru Christina Cornelia, oli kapteeni Fabian Fredrik Gyllenspäng'in tytärpuoli

- laosia:
2.1 ratsumestari Åke Carlqvist , asui Vanajassa ja Sääksmäellä (1740)
- puoliso: Margareta Krook
- lapsia: Margareta 1735, Helena 1738, Sara 1740
2.2 kappalainen Christian Herman Carlqvist, asui Mikkelissä 1748-1757
- puoliso: Catharina Orraea (Orreus)
- lapsia: Jacob 1748, Lovisa 1753, Immanuel 1757

3 Åke Åkesson, s. noin 1670-80 Räisälässä?, k. noin 1750 Porvoo, Illby,
- luutnantti, asui Porvoossa
- puoliso (vihitty n. 1702): Elsa Henrikintr Gottsman, s. 1685, k. 1752 Porvoo, Illby

- lapsia:
3.1 Anna Margareta Åkeseen, s. n. 1705
- vihitty 29.11.1722 Porvoossa
- puoliso: vänrikki Jacob Johan von Krämer
- perhe asui Pyhtään Cupiksen Qvarnbyssä ja Porvoon Svartbäck'issä
- lapsia: Carl Åke 1723, Jacob Johan 1725, Wilhelm 1727
3.2 Elsa Sophia Åkeseen, s. 1711, k. 14.8.1756 Juvan Paatelassa
- puoliso: luutnantti Casper von Krämer, s. 16.9.1700 Hauho, Höömäki
- Casperin vanhemmat: Fredrik von Krämer ja Helena Gripenberg
- lapsia: Carl Friedrich 1744, Eric Johan 1748, ja ?? Dietericus 1753 Juvan Ukkolassa (äidiksi merkitty Ebba!!)
3.3 Christian Åkeseen, s. n. 1714, k. n. 1770 Lappeenrannassa
- meritullikirjuri ja kuvernöörinviraston maakirjanpitäjä (1741) Viipurissa, lääninrahastonhoitaja Lappeenrannassa
- vivitty Viipurissa 3.4.1738 avioon
- puoliso: Christina Schwindt
- lapsia: Margareta 1740-1740, Helena Christina 1741-1816 (pso räntmestari David Lignell), Petrus 1748-1749, Reinholt Johan 1752-1752, tullikirjanpitäjä Christian 1757-1804 (pso Helena Christina Norring)
3.4 Eric Åkeson, s. 1718, k. 17.8.1794 Akaan Haudoisissa
- konduktööri, vapaaherra, muutti v. 1750 Porvoon Illbystä Akaan pitäjään
- vihitty 9.10.1745 avioon
- puoliso: vapaaherratar Eva Margareta Mellin (1725-1762), jonka vanhemmat olivat parooni Gustav Adolf Mellin ja Anna Beata Delamotte
- lapsia: korpraali Gustaph Adolph 1746-1773, Anna Hebla 1747-1749, Margareta 1749, Eric Johan 1751, Carl Abraham 1752-1803, Berendt 1754, kersantti Hans Christian 1756-1816 (pso Fredrika Silvius), Henrik Anton 1758, Jacob Reinholt 1759-1762
3.5 Ebba Christina Åkeseen, s. n. 1720
- muutti Hauhoon ja avioitui sittemmin sisarensa Elsan lesken kanssa
- puoliso: luutnantti Casper von Krämer, s. 16.9.1700 Hauho, Höömäki
- lapsia: ks. edellä, onko Dietericus??

4 Reinholt Johan Åkeseen, s. n. 1670-80 Räisälässä?, k. n. 1754 Liperi
- Raudussa arrendaattorina vuonna 1704, muutti 1723 Liperiin, jonne Uudenkaupungin rauhan jälkeen asettuivat myös kruununvouti ja kihlakunnankirjuri, Åkeseen toimi läänin manttaalikomissaarina ja Liperin kirkonisäntänä (1723-1733), isonvihan aikana asui (=piileskeli) Rantasalmella ja tuli sieltä staarostien avuksi
- on ehkä saanut etunimensä Reinholt isänsä työnantajana olleen parooni Reinholdtin mukaan
- on merkitty Liperin Hurnilanrannan kylän Haiskun tilan isännäksi vv. 1723-1754 ja tämän jälkeen tilan omistajana on ollut hänen leskensä Elisabet vv. 1755-1756
- puoliso Elisabet Palm, s. noin 1780, k. n. 1756 Liperissä
- Elisabet Palmin veli Klas Palm oli manttaalikomissaari

- lapsia:
4.1 Sophia Elisabet Åkeseen, s. noin 1698, k. 2.2.1774 Lappee
- ei tiettävästi ollut naimisissa, muutti Liperistä Kerimäelle v. 1756 ja sieltä edelleen Lappeenrantaan serkkunsa luo
4.2 Helena Christina Åkeseen, s. n. 1700, k. ? Pietarissa?
- muutti vuonna 1757 Liperistä Pietariin
4.3 Reinholt Johan Åkeseen s. n. 1702, k. 1732 Nurmes
- nimismies 1725-1732 Nurmeksessa, hukkui 1732, haudattiin 1733
- puoliso: Pielisjärven kirkkoherran tytär Juliana (Elisabeth?) Herkepaeus (1711-1758), joka leskeksi jäätyään avioitui Nurmeksessa talollinen Juhana Kuokkasen kanssa ja perheen tytär Elisabetha vuorostaan Heikki Timosen (1756-1831) kanssa. Jälkeläisiä on runsaasti.
- Reinholtin ja Elisabethin lapset: Elisabetha s. 18.11.1728, k. 23.12.1797, ja Reinholt Johan s. 17.9.1732 (posthumus)

- Wilsknan: Släktbok I mainitsee, että Nurmeksen nimismies Reinholt Johan Åkeseen "oli ehkä Åke-nimisen talonpoikaissuvun kantaisä. Varmoja selvityksiä ei ole tehty." (No eipä tässä mitään varmoja tehdä vieläkään!)
- nimismiehellä oli 13.4.1727 Nurmeksen Lipinlahdessa syntynyt avioton poika Johan, jonka äiti oli Anna Määttänen 1700-1769. Poika käytti myöhemmin sukunimeä Åke asuessaan Lieksassa ja myöhemmin isäntänä Kainulan ja Eerikkalan tiloilla Pielisjärven Kitsissä vaimonsa Anna Tapion ja toisen vaimonsa Liisa Keräsen kanssa. - Johan Åkella oli avioliitoistaan ainakin kuusi lasta.

5 Johan Åkeson, s. 1681, k. 29.12.1770 Hämeenkyrö, Ikaalinen
- olisiko ollut kenttäkomissaarina Ruotsissa?
- tässäpä on mukava pähkinä Åkesson-suvun tutkijoille! Ovatko tämä Johan ja Reinholt Johan olleet veljeksiä?
- puoliso: tuntematon
- lapsia:
5.1 ehkä Cornelia Åkesson s. 1716, k. 1778
- Cornelian puoliso oli göteborgilainen kauppias Benjamin Hall

***************************
Tässä esitetyille tiedoille annetaan sellainen takuu, että netistä eri puolilta pääosin kootuissa tiedoissa on takuuvarmasti virheitä. Selvitystä voi käyttää siten vain varottavana esimerkkinä puutteellisten tiedon lähteiden käyttämisestä.

Åke-sukuun kuuluvat saavat virheistä huolimatta edellä olevasta selvityksestä aavistuksen, että muut suvun haarat eivät ehkees ole päässeet kokemaan sitä valtaisaa susirajan takaista rauhaa, jonka on tarjonnut Kitsinvaaran loisteliaat korpimaisemat. Taidemaalaritkin sen ovat voineet havaita, Aimo Kanerva ja muut.

[Bodniemi37]

4 Reinholt Johan Åkeseen, s. n. 1670-80 Räisälässä?, k. n. 1754 Liperi
- Raudussa arrendaattorina vuonna 1704, muutti 1723 Liperiin, jonne Uudenkaupungin rauhan jälkeen asettuivat myös kruununvouti ja kihlakunnankirjuri, Åkeseen toimi läänin manttaalikomissaarina ja Liperin kirkonisäntänä (1723-1733), isonvihan aikana asui (=piileskeli) Rantasalmella ja tuli sieltä staarostien avuksi
- on ehkä saanut etunimensä Reinholt isänsä työnantajana olleen parooni Reinholdtin mukaan
- on merkitty Liperin Hurnilanrannan kylän Haiskun tilan isännäksi vv. 1723-1754 ja tämän jälkeen tilan omistajana on ollut hänen leskensä Elisabet vv. 1755-1756
- puoliso Elisabet Palm, s. noin 1780, k. n. 1756 Liperissä
- Elisabet Palmin veli Klas Palm oli manttaalikomissaari

- lapsia:
4.1 Sophia Elisabet Åkeseen, s. noin 1698, k. 2.2.1774 Lappee
- ei tiettävästi ollut naimisissa, muutti Liperistä Kerimäelle v. 1756 ja sieltä edelleen Lappeenrantaan serkkunsa luo
4.2 Helena Christina Åkeseen, s. n. 1700, k. ? Pietarissa?
- muutti vuonna 1757 Liperistä Pietariin


Mikähän mahtaa olla Sofia Elisabet Åkesénin tittelinä Lappeenrannan rippikirjoissa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1763-1769_tk949/193.htm ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1770-1779_tk949-950/302.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/, Lappeenrannan ja Lappeen rk/1763-1769, kuva 193 sekä rk/1770-1779, kuva 302)?

[Tapani Kovalaine]

Tässä digikuvassa Sophia Elisabet Åkeseen on jäänyt ilman titteliä tai perhesuhdemainintaa. Tämän Hurnilanrannan kuvan perusteella kuvittelin, että olisiko kaksi samannimistä serkkutyttöä, olisiko tämä Liperistä Kerimäelle muuttanut Sophia liian vanha ollakseen Christian Åkeseenin sisar ja miksi tämän niminen ilmaantuu Lappeenrantaan?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liperi/rippikirja_1755-1766_tk1370/88.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liperi/rippikirja_1755-1766_tk1370/88.htm)

Ja entäs sitten tuo kuvassa mainittu Helena Christina Åkeseen, mitä hän teki Liperissä? Näyttäisi muuttavan Pietariin. Nimikaima Lappeenrannassa vaikuttaa eri-ikäiseltä. Harmi kun ei ole mainittu ikätietoja. Ovat syntyneet vuonna 1739 tai aikaisemmin, kun kerran kävivät ripillä vuonna 1755.

[Bodniemi37]

Pohdiskelin tällä välin sitäkin, miksi Sofia Elisabet Åkesénin reitti Lappeenrantaan kulki Kerimäen kautta. Siellä näyttää asuneen ainakin hänen veljenään pitämäni Kristian Äkesénin aviosukulainen eli usean alaikäisen lapsen kanssa 2. puolisostaan 1753 leskeksi jäänyt käly Margareta Schwindt, joka oli aviossa kolmen perättäisen Kerimäen kirkkoherran kanssa (1. Brunnerus, 2. Wahlberg, 3. Herkepaeus).

Itse uskon, että Liperin rippikirjassa mainittu Helena Kristina Åkesen oli Kristian Åkesénin samanniminen tytär, joka avioitui David Lignellin kanssa.

Viipurissa (ruots. srk.) 1770 Maria Elisabet Wiljander kanssa vihitty Georg Johan Lignell saattoi olla David Lignellin sukulainen. Hienosepän tytär Maria Elisabet Wiljander kuuluu oman tutkimuksemme piiriin, sillä hänen äidinisänsä oli viipurilainen kanttori ja lukkari Ivar Ivarinpoika Argillander, jonka sedästä, Vehkalahden kappalaisesta Jeremias Johaninpoika Argillanderista (1. pso Anna Ithimaea, Virolahden kappalaisen tytär(?), Vehkalahden kappalaisen Jakob Pajalinin leski; 2. pso Maria Kempe) olen kirjoitellut aiemminkin tällä foorumilla.

[Mikko Meriläinen]

Mutta hustru Kerstin Meriläinen näyttää olleen aviossa Henrik Ärväs -nimisen miehen kanssa. Missä on jälkimmäisessä kuvassa Anna?

Eipä missään, katsoin huolimattomasti. Hyvä kun oikaisit!

[Tapani Kovalaine]

Lappeenrannan räntemästaren Christian Åkeseenin perheen tietoja löytyy kahdesta seuraavasta digikuvasta. Yllätys on toisessa kuvassa oleva tytär Anna Sophia Åkeseen, jolle täytyy löytää iälleen sopiva paikka sukupuusta.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1748-1755_tk949/238.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1756-1762_tk949/326.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1756-1762_tk949/326.htm)

Voisiko tämä Christian Åkeseen olla syntynyt Liperissä eikä Porvoon suunnalla?
Asiaa täytyy harkita, vaikkakin perheeseen syntyi esikoinen Valkealassa ja se ei sijaitse Pohjois-Karjalassa.

[Bodniemi37]

Voisiko tämä Christian Åkeseen olla syntynyt Liperissä eikä Porvoon suunnalla?
Asiaa täytyy harkita, vaikkakin perheeseen syntyi esikoinen Valkealassa ja se ei sijaitse Pohjois-Karjalassa.

E. Åkesson ja Gunnar Carlqvist kirjoittavat sukuselvityksensä [Åkesson (Carlqvist), Wilskmanin Släktbok I] esipuheessa näin:

"I det s. k. "Gamla Finland" uppträdde i medlet av 1700-talet en släkt Åkesen, vars medlemmar - landsbokhållaren vid guvernörsämbetet Christian A. (nämnd 1741-43), tull-bokhållaren Christian Å. (död 1804; månne son till föreg.?) samt dennes son, tjänstemannen vid guvernörsämbetet Carl A. (f. 1785, död 1832) - nästan utan undantag varit bosatta i Viborg. Denna släkts förmodade härstamning från släkten Åkesson är icke bevisad."

Itse uskon lähinnä aihetodisteiden perusteella, että Lappeenrannan Åkesénit polveutuivat em. sukuselvityksen laatijoidenkin mainitsemasta Pielisjärven kruununnimismiehestä Reinhold Johan Åkessonista: Lääninkirjanpitäjä Kristian Åkesén oli valtion virkamies kuten oletettu isänsäkin. Hänellä oli lisäksi kaksikin Johan-nimistä poikaa: vähän yli vuoden ikäisenä kuollut Johan Kristian ja 1752 syntynyt Reinhold Johan.

Olen itsekin pohtinut Valkealan Jokelassa asumisen syitä. Eräät Valkealan pappismiehet asuivat Jokelassa perheen esikoisen syntyessä, mutta he eivät mielestäni kuuluneet Åkesénien sukupiiriin. Myöhemmin Virolahdelle muuttanut Zachris Tammelin hoiti Jokelassa sattumoisin samoihin aikoihin kestikievaria.

Olisikohan Lappeenrantaa kaiketi aika ankarasti koetellut pikkuviha voinut olla perimmäisenä syynä Valkealassa asumiseen? Lappeenrannan taistelussa 23.8.1741 kaatuneista sotilaista ovat tietokantaamme päätyneet - tälläkin foorumilla aiemmin esillä olleet - Lorentz Asikainen (pso Eva Elisabet Hollender), Anders Hobin (pso Vendela Nicandra) ja Erik Barckhusen, rykmentinpastori Ericus Erici Barckhusenin poika.

Viipurin läänin maaherra Krompein (k. 1757), jonka alainen Kristian Åkesén virkansa puolesta oli, omisti Valkealan kartanon, mutten ole valitettavasti merkinnyt muistiin vuosilukuja.

[Bodniemi37]

Viipurin läänin maaherra Krompein (k. 1757), jonka alainen Kristian Åkesén virkansa puolesta oli, omisti Valkealan kartanon, mutten ole valitettavasti merkinnyt muistiin vuosilukuja.

Verkosta löytynyttä (joitakin skannausvirheitäkin näyttää teksteihin vielä jääneen, tekstin vahvennus allekirjoittaneen):

http://www.archive.org/index.php
http://www.archive.org/details/texts
http://www.archive.org/details/finlandshistoria00yrjouoft

Finlands historia : från den äldsta tiden intill våra dagar ([1874])
Author: Yrjö-Koskinen, Yrjö Sakari, 1830-1903
Subject: Finland -- History
Publisher: Helsingfors : K.E. Holms förlag
Year: 1874
Possible copyright status: NOT_IN_COPYRIGHT
Language: Swedish
Call number: DL1032 .Y74 1874
Digitizing sponsor: MSN
Book contributor: Robarts - University of Toronto
Collection: toronto

"415 FINLANDS HISTORIA.

......En kejserlig ukas af den 26 September tillsatte en högsta landshöfding
eller generalguvernör öfver hela det nyss eröfrade
landet; denne man var general-löjtnant BaWiasar von Campen-
Jmusen, född i Finland på Tottesunds öfversteboställe i Wörå i
Österbotten, hvilken i sin ungdom hade tjenat vid stora kansliet
i Stockholm, men efter freden i Nystad flyttat till sina familjegods
vid Riga, derifrån han nu på kejsarinnans kallelse kom

416 FINLANDS HISTORIA.

att öfvertaga högsta styrelsen af sitt fädernesland. Redan i
medlet af Oktober kom Campenhausen till Kymmene-gårds
län och skred derifrån småningom åt vester, under vägen ord-
nande landets förvaltningsangelägenheter. Slutligen inträffade
han den 2 Januari 1743 i Äbo, hvarefter Keith af trädde från
sin förvaltning, erhållande i dess ställe högsta krigsbefälet,
alldenstund Rumantsoff var utsedd till ombud vid fredskongressen.
Likasom under st )ra ofreden hade man nu tänkt tilleätta "lag-
män", hvilka borde vara på en gång landshöfdingar och domare.
Men då Campenhausen hade påmint om nödvändigheten att
skilja förvaltningsangelägenheterna och lagskipningen från hvar-
andra, tillsattes i ett par län jämte lagmännen s. k. "öfver-
kommissarier" i stället för de förra landshöfdingarne. Dessa
nya embetsmän togos dels från Estland, dels bland Finlands
egna inbyggare. Till lagman och chef för förvaltningen i Ta vast-
Nylands län tillsattes först marskalk de Lacys sekreterare
Arvid Zimmerman; men hans verksamhet begränsades senare
till den egentliga lagskipningen och till öfverkommissarie i
Helsingfors förordnades en viss Tunzelmann Edler von Adler-
flug, som var hemma från trakten af Dorpat. Till öfverkom-
missarie i Kymmene-gårds län förordnades landskamreraren i
Viborg Karl Krompein, som tog sitt residens i Walkiala gård,
emedan staden Willmanstrand låg i ruiner;..."

[karikukka]

Kukahan mahtaisi tämä olla:

Pietarin suom. srk. syntyneet:

15.10.1745 1745 Caliula - - - - Helen Okeson Sophia Cat. (oä)

alkup - ALKUPKOMM: Äiti: hos Garner

Kari Kukkanen

[Tapani Kovalaine]

Jopas on Karilla hyvä löytö ja hyvä kysymys, vaikka lapsi kuolikin jo muutaman viikon ikäisenä Pietarissa.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1pajzo?fi+4867+haudatut+1031)9.11.1745 ASUINPAIKKA Calliula VAINAJAN TIEDOT oä Sophia Cath 14

Minä veikkaan, että lapsen äiti on se Reinhold Johan Åkeseenin tytär Helena Cristina, joka vuonna 1757 muutti Liperistä Pietariin. - Ritva eräässä edellä olevassa viestissä taas arvelee, että kyseinen Helena avioitui David Lignellin kanssa ja asui Lappeenrannassa. - Hiski arvelee, että tämä rouva Lignell kuoli Viipurissa v. 1816 ja oli 72-vuotias leski.

Asiaa täytyy tutkia enemmän, jotta se alkaisi sopia kunnolla kuvioihin. Jo nyt näyttää siltä Åkeseen-suku ja Åkesson-suku ovat erillisiä, mutta sukunimen kirjoittamisessa ei ole oltu kovin tarkkoja ja sekaannusvaara on siten väijymässä, jos pelkkää suokunimeä tarkastelee.

Pietarissa kuoli Lieksan Kitsinvaarasta tullut Antti Åke 1860-luvulla ja hänen sukunimensä oli kirjoitettu muodossa Oke ja sulkeissa luki (Uokki)! Voimmeko siis puhua kitsiläisestä Uokki-suvusta??

[karikukka]

quote:
Mikähän mahtaa olla Sofia Elisabet Åkesénin tittelinä Lappeenrannan rippikirjoissa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj..._tk949/193.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1763-1769_tk949/193.htm) ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...49-950/302.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1770-1779_tk949-950/302.htm)
unquote

Veikkaisin s. 302 tittelinä syster

Lisäksi http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1780-1787_tk950/305.htm

alaosassa mainitaan Lignell ja Åkesen 1782/3

Kari Kukkanen

[Tapani Kovalaine]

Hiskin mukaan Sophia Åkesén oli 76-vuotias kuollessaan Lappeenrannassa.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1p952f?fi+0277+haudatut+3009)2.2.1774 5.2.1774 Staden jung fru Sophia Elis: Åkesin tärande sj: 76

Kyllä hän näyttää olleen Christianin sisar. Sukukirja II kertoo, että Christian Åkesénin puoliso Christina Schwindt on syntynyt 1719. Samasta kirjasta voi havaita, että Christina Schwindtin sisar oli aviossa Ilomantsin kirkkoherra Norrgrenin kanssa. Kuinka sattuukaan, että Åkesénit möivät Liperistä poistuessaan vuonna 1757 Haiskun tilan koulumestari Norrgrenille, joka on ehkä ollut Sophia Elisabet Åkesénin serkku.

Pielisjärven Åke-sukuun tämä kaikki liittyy sillä tavoin, että Kitsinvaaran Johan Åken isälle alkaa vähitellen löytyä veli Christian Åkesén 1714, sisar Sophia Elisabet Åkesén 1698-1774 ja sisar Helena Christina Åkesén s. noin 1700, jolla on ollut vetoa Pietarin suuntaan ja yksi lyhyen elämän elänyt au-tytärkin siellä.

[Bodniemi37]

Åkesénit möivät Liperistä poistuessaan vuonna 1757 Haiskun tilan koulumestari Norrgrenille, joka on ehkä ollut Sophia Elisabet Åkesénin serkku.


Oliskohan mainitsemasi koulumestari Norrgren ollut 24.3.1728 Ilomantsissa kirkkoherra Anders Norrgrenin ja Katarina Schwindtin poikana syntynyt Tohmajärven pitäjänkoulumestari Johan Norrgren. Hän oli naimisissa Paltamossa 3.8.1732 syntyneen Klara Maria Groenin (SS 1987) kanssa.

[Bodniemi37]

quote:
Mikähän mahtaa olla Sofia Elisabet Åkesénin tittelinä Lappeenrannan rippikirjoissa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj..._tk949/193.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1763-1769_tk949/193.htm) ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...49-950/302.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1770-1779_tk949-950/302.htm)
unquote

Veikkaisin s. 302 tittelinä syster

Lisäksi http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1780-1787_tk950/305.htm

alaosassa mainitaan Lignell ja Åkesen 1782/3

Kari Kukkanen

Noin itsekin aikoinani Sofia Elisabet Åkesénin tittelin tulkitsin.

Helena Kristina (Christina) Åkesén on tässä rippikirjassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1763-1769_tk949/193.htm merkitty yhdessä veljensä Christianin kanssa leskeksi jääneen isänsä alapuolelle. Samalla aukeamalla Helena Kristina näyttäytyy myös yhdessä puolisonsa David Lignellin kanssa. Aviopuolisot ovat käyneet yhdessä ehtoollisella vuoden 1765 marraskuussa, joten veikkaan heidän avioituneen samoihin aikoihin. Heidän vihkimerkintäänsä en ole löytänyt. Perheen esikoinen Lorentz (isoisänkö kaima?) Kristian, tuleva opettaja, syntyi Lappeenrannassa 5.8.1766.

[Tapani Kovalaine]

Oliskohan mainitsemasi koulumestari Norrgren ollut 24.3.1728 Ilomantsissa kirkkoherra Anders Norrgrenin ja Katarina Schwindtin poikana syntynyt Tohmajärven pitäjänkoulumestari Johan Norrgren. Hän oli naimisissa Paltamossa 3.8.1732 syntyneen Klara Maria Groenin (SS 1987) kanssa.

Professori Veijo Saloheimo on kirjoittanut teoksen Pohjois-Karjalan historia III sivulle 299: ...tuomari Hougbergin apulaiseksi tullut ja kruununvoudiksi hankkiutunut Gabriel Wallenius ... asui ensin Korjussalmen pohjoispuolella talossa, jota aikaisemmin hallitsi komissaari Reinhold Johan Åkeseen ja sittemmin koulumestari Johan Norrgren ... Talo siirrettiin isossajaossa Haiskuun ... Gabriel Wallenius muutti sittemmin Tohmajärvelle Jouhkolan hoviin ja tunnettiin Karjalan kuninkaana.

Digikuvan mukaan Johan Norrgrenin puoliso Liperin Hurilanrannassa (Hiekka-Haiskun talossa?) oli Maria Gröön / Gröen.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liperi/rippikirja_1755-1766_tk1370/88.htm

[Bodniemi37]

Professori Veijo Saloheimo on kirjoittanut teoksen Pohjois-Karjalan historia III sivulle 299: ...tuomari Hougbergin apulaiseksi tullut ja kruununvoudiksi hankkiutunut Gabriel Wallenius ... asui ensin Korjussalmen pohjoispuolella talossa, jota aikaisemmin hallitsi komissaari Reinhold Johan Åkeseen ja sittemmin koulumestari Johan Norrgren ... Talo siirrettiin isossajaossa Haiskuun ... Gabriel Wallenius muutti sittemmin Tohmajärvelle Jouhkolan hoviin ja tunnettiin Karjalan kuninkaana.

Digikuvan mukaan Johan Norrgrenin puoliso Liperin Hurilanrannassa (Hiekka-Haiskun talossa?) oli Maria Gröön / Gröen.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liperi/rippikirja_1755-1766_tk1370/88.htm

Veijo Saloheimon kirjoista olen toistaiseksi lukenut vain Savon historian (II:2), mikä myös on erinomaisen informatiivinen teos.

Maria Gröön eli Groen oli laskujeni mukaan käkisalmelaisen kauppiaan, laivanomistajan ja pormestarin Casper Gröönin pojanpojanpojan tytär. Casper Gröönin Viktor-nimisen pojan muutamat Etelä-Karjalaan ajautuneet jälkeläiset kuuluvat oman tutkimuksemme piiriin [kirjallisuutta: Gröhn, Sirkka. Keski-Karjalan Gröhnit. Jyväskylä 2000].

[Susanna Å]

Åke -sukua hieman tutkineena ja sukuun kuuluvana kommentoin hieman tätä keskustelua. Valitettavasti en ole ehtinyt vastaamaan aiemmin, vaikka keskustelun jo jonkin aikaa sitten noteerasinkin. Itse olen myöskin tulkinnut nykyisen Åke -suvun polveutuvan Pielisjärven nimismiehen Johan Reinhold Åkessonin (nuor.) aviottomasta pojasta (s. 1727), jonka tämä sai nurmeslaisen Anna Meriläisen (tai Määtän/Mätittären, voi olla näinkin, epäselvästi on kirjoitettu, mikä selittäisi itsekin toteamani rippikirjan merkinnät) kanssa. Nimismies sai myöhemmän laillisen vaimonsa Juliana Härkepaeuksen kanssa toisen Johan -nimisen pojan, mikä selittää joissakin kirkonkirjoissa merkinnät Johan Reindhold Åkesson 1. ym. Sukutauluja myöhemmistä polvista on tehty ja aika hyvin kartoitettukin näihin päiviin asti. Sukua on tutkinut parikin eri sukututkijaa.

Noista Åkesson-suvun varhemmista vaiheista minulla ei ole paljoakaan uusia tietoja, kunhan aika antaa myöden perehdyn asiaan ja kaivelen papereita josko jotakin löytyisi. Johan Reinhold Åkessonin isäkaiman kautta Pielisjärven sukuhaara palautuu Åke Olofssoniin, johon omatkin tietoni pysähtyvät. Olen itse tulkinnut Åkeseen ja Åkesson -suvut samaksi, sillä molempia nimimuotoja on muistaakseni käytetty esim. vanhemmasta nimismiehestä Johan Reinhold Åkessonista.

1800-luvulla kitsiläinen Åke -sukunimi kirjoitettiin välillä muodossa Oke, mutta kirjuri palautti sen ruotsinkieliseen muotoon joskus 1900-luvun alussa. Paikallisissa murteissahan ruotsinkielisen nimet vääntyvät tietysti muotoon jos toiseen, Uokkia on käytetty puhuttelunimenä ainakin aiemmin. Sukunimen kantajia taitaa olla jotakin vajaat toistasataa tällä hetkellä Suomessa.

terveisin, Susanna Åke

[Kurki]

Liperin kastettujen luettelossa jungfru Lisa Sophia Åkeseen on ollut toisena kummina Joakim Kärkkäisen ja Anna Kemppaisen Thomas -pojalle 30.4.1749.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6593052