Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : sotilassuku Detlof 1600/1700?
Hei!
Ylioppilasmatrikkeli antaa Kangasalla 3.7.1730 syntyneen Mårten Ringbomin äidiksi Anna Helena Detlofin. Syntynyt noin 1699-1700, mutta missä ja keistä vanhemmista?
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7678
Detlof (Dettlof, Detloff ja joskus Ditlof) lienee sotilassuku? Tunnetaanko sukua ja sen alkuperää tarkemmin? Ainakin Maskussa vaikutti Hiskin mukaan 1600-luvun viimeisinä vuosina majoitusmestari Diederich Dettlof, hänellä ei Anna-tytärtä. Myös Merimaskussa ja Nousiaisissa on 1700-l alussa ollut Dettlofeja. Kangasalaa ei ole Hiskissä kuin rajallisesti ja SSHY:n sivuiltakaan ei löydy, olisiko jollain tietoja tuosta Anna Helenasta? Ajattelin nyt aluksi kysyä täältä, jos asia olisi jo jollekin tuttu...
Joulun odotuksessa Olavi A.
Ainakin Maskussa vaikutti Hiskin mukaan 1600-luvun viimeisinä vuosina majoitusmestari Diederich Dettlof, hänellä ei Anna-tytärtä. Myös Merimaskussa ja Nousiaisissa on 1700-l alussa ollut Dettlofeja
Merimaskulainen lienee ollut kapteeniluutnantti Detloffin tytär Christina (1687-1742), joka avioitui kapteeni Johan Olofinpoika Lauraeuksen kanssa. Mutta entä tuo Kangasalan seutu? Hiskistähän puuttuu paljon mm. Kangasalaa, koko Messukylä jne. Sotilaat liikkuvat ja ratsuväki varsin nopeasti. Olisiko Dettlofeista esim. jossain sotilaita käsittelevässä opuksessa tullut esiin?
t. Olavi A. :confused:
K.Salminen
12.12.08, 17:45
A. Lewenhaupt (1920, 143):
Dettlof, Casper. löjtn vid Helsinge tre- och femmän.bat.; fången, död 1719.
Dettlof, Didrik. korporal vid Åbo coh Björneborgs läns kav reg; kornett därst. 27.5.1701; löjtn därst. 13.8.1702. Död 8.3.1703. Lämnade änka och många minderåriga barn.
Dettlof, Reinhold. volontär vid Åbo läns kav. reg 20.11.1709. korporal därst 1711; sergeant vid Livdragonreg. 27.7.1712; adjuntant därst 6.12.1712; konfirm. 10.2.1716; kornett därst 26.6.1718; avskedd 26.1.1720.
T. Kari Salminen
Kiitos Kari tiedoista. Näyttävät olevan upseerismiehiä, olisiko suku lähtöisin Saksasta? Tässä taitaa olla hiskistä tuon Didrichin lapsia Maskusta. Vaimo olisi Agneta Krambo.
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1ey8r0?fi+0322+kastetut+110)15.10.1691 20.10.1691 Tuijula Hr: Qvart: mäst: Diederich Dettloff Hans Jörgen
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1ey8r0?fi+0322+kastetut+171)21.5.1694 25.5.1694 Didrich Dettlof Agneta Didrich Joh.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1ey8r0?fi+0322+kastetut+230)18.5.1696 23.5.1696 Juva Hr: qvart. mest: Didr. Dettlof Agnetha Maria Elisabeth
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1ey8r0?fi+0322+kastetut+298)22.10.1698 23.10.1698 - Fänr: qvart: mäst: Didr: Dettlof Agneta Krambo Otto Reinholt
Vielä siis jää auki tuo alkuperäinen kysymys Kangasalan Kerppolan Annan vanhemmista...löytyykö keltään, tai onko vinkkejä mistä kannattaisi katsoa?
t. Olavi A.
Bodniemi37
13.12.08, 18:31
Vaimo olisi Agneta Krambo.
t. Olavi A.
Sallinette pienen reunahuomautuksen: Näinköhän Agneta Krambo oli sukua sille Kristian Gramboulle, jonka vävy Adam Montan käräjöi Kirkkonummen historian mukaan Sperrings-nimisen tilan omistuksesta: "Emellertid hade rusthållets försäljning till prosten Drysenius gifvit anledning till långvariga stridigheter och klandrades af löjtnanten Adam Montan, som var gift med Katarina Grambou, en dotter till pukslagaren Kristian Grambou och den äldre ryttmästaren Tvillings dotter Margareta." - Ratsumestari Isak Tvillingin toinen tytär Anna Katarina oli naimisissa kirjanpitäjä Jesper Sorreniuksen eli Sorénin kanssa.
Myös Harry W. Walli mainitsee artikkelissaan http://www.genealogia.fi/genos/29/29_85.htm Adam Montanin: "...astui sotapalvelukseen 1699, linnoitusupseeri Edan linnakkeessa 1717, ero 1721, k. Tukholman vankilassa 1747. Ehkäpä sama Adam Montan joka 1711 oli kersanttina Uudenmaan jalkaväkirykmentissä ja josta tuli linnoitusluutnantti, mainitaan Kirkkonummella 1726. Puoliso 1:o 14.2.1711 Elisabet Forssten, 2:o Elisabet Loffman, kotoisin Stavnäsin pitäjästä Värmlandissa, 3:o Katarina Granbom. Poika 1. aviosta Henrik, s. Helsingissä 7.11.1711. Porvoossa mainitaan 1731 tullikirjuri Adam Montan, liekö sama?"
Näinköhän Agneta Krambo oli sukua siKristian Gramboulle
Kiitos Ritva, että johdatit ajatuksiani oikeaan suuntaan - tässä tapauksessa Krambosta sotilassuku Crambou:n suuntaan. Tammisaaren kuolleista löytyy Kristian haudattuna 16.7.1690. Tärkeintä on kuitenkin, että Hiski antaa haulla Kangasalan kuolleista Fru Anna Maria Grambo:n. Kuollut Pappilassa (Prästegården) 6.4.1731 jolloin ikää 75 vuotta 5 kk. Syntynyt siis 1650-luvulla. Voisi olla sukua minun kaipaamalleni Kangasalan Kerpolassa kuolleelle Moor Anna Helena Detlofille (ehkei kuitenkaan äiti koska 19.2.1740 kuollut Anna oli 40-vuotias ja siis syntynyt n. v. 1700). Suvuilla on kuin onkin siis kytkös Kangasalle. Pitäisi siis voida katsoa Kangasalan rippikirjaa tms. mitä siellä sanotaan pappilassa Grambosta. Onko jollain ehkä tietoa? Kokoilin vähän noita Detlofeja ja Grambou:ta, laitan ne huomenna tänne. En kuitenkaan ole tekemässä sukuselvitystä heistä itselleni, joten jää aukolliseksi. Minua kiinnostaa vain tuon Anna Helenan vanhemmat.
t. Olavi A.
Hei,
Anna Helena Dettlofin nimi tuli esille myös viime vuonna toisen sukututkimuslistan keskustelussa Kangasalan Kerppolasta ja silloin Markku Haapanen sanoi Anna Helenan tulleen Messukylään Porvoosta. Keskusteluja Kerppolasta käytiin lokakuussa 2007.
t. Päivi V.
Tässä lupaamani Hiskistä ja edellisistä viesteistä kootut Dettlof- ja Grambou-nimellä esiintyneet henkilöt. Kaikki eivät välttämättä ole sukua keskenään ja patronyymi Ditlof/Detlof on voinut muuttua sukunimi Dettloffiksi kuten Maria Blomin kohdalla. Hiskissähän ei ole kuin osa seurakunnista, joten näitä löytynee muualtakin maasta (saa täydentää). En ole viimeistellyt noita nimien ja tittelien asuja, vaan ovat pahasti sekaisin ja osa suomennettuina ja osa alkuperäisinä. Jotkut olisivat näet vaatineet fundeeraamista oikean käännöksen suhteen ja sitä aikaa ei tässä ollut - tämähän ei ole mikään julkaisu.
Kyseessä on selvästi kaksi sotilassukua, jotka esiintyvät jo ainakin 1600-luvulla. Suvuilla on kytköksiä toisiinsa. Myös tullitehtäviä näyttää olleen. Kummastakin suvusta saisi varmaan tutkimalla mukavan artikkelin esim. Genokseen – ansaitsisivat tulla selvitetyksi. Lienevät myös ulkomaista alkuperää ja tulleet Suomeen suurvaltasotien myötä sotilaina? Oma aikomukseni ei ole mennä tämän pidemmälle, toivottavasti jollekulle on iloa yhteenvedosta, josta lähinnä käy ilmi lähinnä se, mistä päin kannattaa rippikirjoja katsoa. Kaikki vinkit Kangasalan suunnalta ovat edelleen tervetulleita. Jos ei mitään löydy, yritän ensi vuoden puolella ehtiä arkistoon. Kiitos myös Päiville.
Hyvää Joulun odotusta kaikille! :)
t. Olavi A.
1600-luvulla syntyneitä Dettlof- ja Grambou-sukuisia:
Dettloff Diederich k. 13.8.1702, luutnantti (Hiskissä Maskussa majoitusmestari)
puoliso Agneta Krambo (Grambo, Grambou?) Maskun Juvalla 9.10.1732 haudattu Lieutenansk: Grambou lienee juuri Agneta
Lapsia ainakin:
Hans Jörgen, s. 15.10.1691 Maskun Tuijalassa
Didrich Joh., s. 21.5.1694 Maskussa
Maria Elisabeth, s. 18.5.1696 Maskun Juvalla
Otto Reinholt, s. 21.10.1698 Maskussa
Dettlof Casper, k. 1719, luutnantti
Dettlof Reinhold, luutnantti, sai eron 1720
Ditlof, Georg, s. n. 1686-87, k. 22.1.1743 Porvoossa, kaupunginvouti
(1.9.1763 Porvoossa kuollut leski Greta Ditlof voisi olla hänen puolisonsa)
Grambou Christian, rumpali
mainitaan Tammisaaressa 16.7.1690 haudatun lapsen omaisena
Grambo Otto Henrich, torvensoittaja
vihitty 22.4.1690 Mietoisissa rykmentinpastorin lesken, Helena Mandelstadtin kanssa
Grambou Gustaf, kersantti Vehmaalla, k. 1742
Lapsia ainakin:
Fredrik Johan (Fried Jean), s. n. 1729 Vehmaalla, k. 1.3.1772 Merimaskussa Tamsaaren rusthollin isäntänä,
opiskellut yliopistossa: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7606 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7606) )
Dettloff, Jacob (ei tarkempia tietoja)
Lapsia ainakin:
Johan Vilhelmus, s. 20.3.1711 Nousiaisten Palolla
Christina, s. 4.4.1722 Nousiaisten Palolla, k. 7.3.1801 Nousiaisten Paistino
puoliso 2.4.1751 rakuuna, kuollessa korpraali, Adam, Johan Palkén, heillä ainakin kaksi lasta (Christina, s. 21.1.1754 Mietoinen ja Gustaf Adam, s. 14.10.1756 Mietoinen)
Dettloff, kornetti (ei tarkempia tietoja)
Lapsia ainakin:
Alexander, kastettu 28.10.1725 Merimaskun Fougdilassa
1700-luvun alkupuolella syntyneitä:
Dittlof, hantlangare (Turun linnan seurakunnan kuolleissa mainitaan 12.3.1789 vanhuuden heikkouteen 73-vuotiaana kuollut Hantlangaren Dittlofs enka)
Detlof, Simon, s. n. 1722, k. 15.6.1774 Porissa, porvari, kuollessa (Detlöf) Tullskr.
puoliso 26.12.1751 Brita Kilberg
Lapsia ainakin:
Brita Fredrica, s. 4.9.1752 Porissa
Dettlof, Alexander (vihityissä Detlöf, voisi olla edellä mainitun kornetti Dettloffin poika)
puoliso 23.4.1751 Anna Holmberg Saustilasta
Lapsia ainakin:
Jac. Reinhold, s. 5.8.1752 Sauvon Fogdilassa
Detlof Henric Johan, s. n. 1714, k. 18.5.1761 Porvoossa, kirvesmies
puoliso Johanna, s. n. 1718, k. 2.12.1788 Porvoossa
Lapsia ainakin
Anna Lena, s. 13.10.1753 (kuollut kirkonköyhänä Porvoossa 27.6.1802)
Johan Henric Dittlof, tullivahtimestari, s. 1.1.1756, k. 11.4.1812 Porvoossa
Maria, s. 30.1.1759
Dettlof, Alexander, Landt Tulls besökare
puoliso 4.10.1778 pig. Anna Veckström, s. n. 1747
Lapsia ainakin:
Anna Catharina, s. 12.2.1780
Jacob Johan, s. 6.12.1781
Maria Christina, s. 19.8.1783
Eva Christina, s. 30.8.1784
Eric Johan, s. 28.3.1787
Detloff Mathias, siltavouti s. n. 1718, k. 6.4.1776 Valkealan Lukkarinmäellä
Detlof, Carl Petter, musicanten
puolisio Margaretha, Christina Mörses
Lapsia ainakin:
Anna, s. 25.1.1767, kuollut kaksi päivää vanhana
HISKISTÄ POIMITTUJA NAISPUOLISIA DETTLOF- JA GRAMBOU-nimisiä:
Dettlof Maria, fruu Capit. Leutn. haudattu 16.10.1710 Merimaskussa, bort förd till Nagu
Grambo Anna Maria, Fru, kuolllut 6.4.1731 Kangasala Prästeg. ikä 75 v. 5 kk.
Krambo Agneta, Diederich Dettlofin puoliso Maskussa
Dettlof Anna Margareta, Fru, haudattu 16.6.1750 Maskussa 62 v.
Dettlof Anna Helena, Moor, kuollut 19.2.1740 Kangasalan Kerpolassa 40 v. 2 kk
Dettlof Christina, vihitty 4.7.1711 herr corpor Joh. Lauraeus Marimasku
Ditlof Greta, Änck. kuollut 1.9.1763 Porvoo ikä 61 v.
Dittlof Anna, Handtlangaren Dittlofs e:a kuollut 12.3.1789 ikä 73 v.
Dettlof Christina, vihitty 2.4.1751 vice corp Adam Johan Palkén Nousiaisissa (7.3.1801 kuollut Nousiainen Covero, gl. palckens enka Christina Dettlof 78 v. 11 kk 3 pvä)
Dettlof Maria, Turun suomal. srk. syntyneet, lapsi Maria 12.12.1740 puoliso Snick: ges: Eric Forsberg (oikeasti Maria Dittlofsdotter Blom!)
Detlof Agneta, sai aviottoman lapsen (Helena) 23.10.1752 Porvoossa (Johan Bruselius)
Dettlaf Anna, kuollut Porvoo 17.12.1758 Qw.p. ikää 40 v.
Dettlof Helena Catharina, vihitty 28.7.1754 räätäli Niclas Wessman Merimaskussa
Dettlof Brita, sai aviottoman lapsen (joka kuoli) fälväb. Johan Fingvallille Helsingissä 6.2.1773
Detlof Brita, Smed H:u, kuollut 12.10.1809 Sipoo Gesterby ikä 67 v.
Anna Helena Dettlofin nimi tuli esille myös viime vuonna toisen sukututkimuslistan keskustelussa Kangasalan Kerppolasta ja silloin Markku Haapanen sanoi Anna Helenan tulleen Messukylään Porvoosta.
Rupesin käymään läpi asutuksen yleislutetteloa digitaaliarkistosta, kun en vieläkään pääse Messukylän rippikirjoille. SAY:sta löytyy Tampereen säteristä Clas Detlefsson. Hän on Tampereen säterin kohdalla, mutta onko hän sotilas vai siviilivirkamies? Ainakaan mitään sotilasarvoa ei ole annettu. Ilmestyy säteriin 1704:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=600651&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
ja on siellä vielä 1720-luvullakin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543035
Nyt tiedän ainakin miltä kohdalta ensin katsoa rippikirjoista, askarruttaa vain se, kun nimi on Detlefsson eikä Dettlef - no selvinnee aikanaan. Jännittävä paikka tuo Tampereen säteri, löytyy tietysti useita kirjureita ja iso liuta renkejä, mutta myös kalastaja ja helmenkalastaja. Ollut varmaan upea paikka tuo Tammerkoski myös luonnontilaisena. Olikos se niin, että tuo säteri oli eräänlainen maaherran virkapaikka ennen kaupungin perustamista?
t. Olavi A.
Rupesin käymään läpi asutuksen yleislutetteloa digitaaliarkistosta, kun en vieläkään pääse Messukylän rippikirjoille. SAY:sta löytyy Tampereen säteristä Clas Detlefsson. Hän on Tampereen säterin kohdalla, mutta onko hän sotilas vai siviilivirkamies?
No, asia jo selvisikin tältä osin, ehkä ei tuosta Clasista ole Annankaan isäksi: http://www.tampere-seura.fi/melko/Koski.html Muita sopivansuuntaisia nimiä ei Messukylän SAY:stä löytynyt. Ei kai pitäisi hätäillä (olen nopea, olet hätäilijä, hän on vihoviimeinen sähläri, vai miten se meni?), vaan odotella sitä rauhallista arkistotyötä. Palaillaan asiaan.
Anna Helenan alkuperä odottaa yhä ratkaisuaan. Törmäsin netissä tämmöiseen tekstiin, jonka laitan tähän alle, josko siitä olisi jollekulle iloa. Osoitteessa: http://www.snappertuna.surfnet.fi/langder.php?by=Deger%F6&gard=Norrby löytyy tällainen tapaus Snappertunasta:
"
Den i Ekenäs bosatta löjtnanten Jacob Detlof begärde i mars 1682 tingsrannsakan om ett ödeshemman i Norrby, vilket "varit alltid förlamat och nu uti några år alldeles öde legat". Det omfattade 1 1/2 skattmark och 1/2 mantal. Honom beviljades frihet t.o.m. 1691; redan i slutet av 1682 bodde han på hemmanet. Sin landbonde där, Olof Larsson, krävde han vid hösttinget 1685 på ersättning för försummelse i tjänsten och på betalning av en skuld bestående i 1/2 tunna mört. Även i Persö skaffade han sig ödesjord och råkade där, liksom i Norrby, i tvist med grannar. Åren 1692-96 bodde han som "husvaktare" på det forna grevliga residenset i Ekenäs, och det är inte känt att han därefter skulle ha återvänt till Norrby."
Voitaisiinko tuosta autiotilan vaatimisesta tehdä Detlofeista joitain johtopäätöksiä?
t. Olavi A.
Tässä listassa on Detlofin lisäksi sivuttu sukua Grambou. Nettiin näyttää ilmestyneen sähköisenä Harvardin yliopiston kokoelmiin kuuluva kirja kansleri Oxenstiernan kirjeenvaihdosta (painovuosi 1888). Erinomainen sähköinen haku löytää sen sisällöstä tallinnalaisen porvarin Claes Gramboun (kirjan lopussa on myös kiinnostava nimihakemisto), joka lainoitti Jaakko de la Gardien sotaa venäläisiä vastaan peräti 7000 taalerilla. Laiska-Jaakko kirjoitti asiasta useissa kirjeissä (1613-1614) Oxenstiernalle pyytäen maksamaan porvari Gramboulle syntyneen suuren velkasumman. Lopulta Grambou oli kuollut ja Gardie esitti suoritusta tämän perillisille mainiten myös panttitilojen luovuttamisen Suomesta. Olisiko tässä meillä suomalaisen Grambou-haaran (Krambo jne.) alku?
http://www.archive.org/stream/rikskanslerenax01akadgoog#page/n9/mode/1up
t. Olavi A.
Jos Grambou:n perilliset olisivat saaneet panttitiloja Suomesta 1600-luvun alkupuoliskolla ja jotkut perilliset olisivat siirtyneet Suomeen (lähde edellä mainitsee Bartholomeun), niin seuraavaan Grambouhun 1600-luvun lopulla jää harmittava ja vaikeasti umpeen kurottava aukko, vai?
Palataanpa vuonna 1731 Kangasalan pappilassa 75 vuoden iässä kuolleeseen (Hiski kuolleet) Fru Anna Maria Gloria Grambo:hun. Ehkä joku Florinus-asiantuntija osaisi kertoa hänestä. Mitä hänen asemastaan Martinus Florinuksen perheessä kertoo hänen kirjaamistapansa Kangasalan rippikirjassa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=11748&pnum=206
Voisiko häntä, ja mistä, jäljittää Florinusten kautta?
Palataanpa vuonna 1731 Kangasalan pappilassa 75 vuoden iässä kuolleeseen (Hiski kuolleet) Fru Anna Maria Gloria Grambo:hun. Ehkä joku Florinus-asiantuntija osaisi kertoa hänestä. Mitä hänen asemastaan Martinus Florinuksen perheessä kertoo hänen kirjaamistapansa Kangasalan rippikirjassa? http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=11748&pnum=206 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=11748&pnum=206)
Jatkan yksinpuhelua (ja toivon apua muilta) Mårten Florinuksesta ja rouva Grambosta. Ylioppilasmatrikkeli kertoo Mårten Florinuksen syntyneen Paimiossa n. vuonna 1670. Iältään hän siis oli rouva Grambota noin viisitoista vuotta nuorempi. Voisiko rouva Grambo olla joku sukulainen, vai uskottu palvelija/emännöitsijä (ei kai olisi silloin kirjattu rouvana)? Outoa on mielestäni myös se, että Grambo on kirjattu rouvaksi, eikä leskeksi. Mistä tämä voisi kertoa, kuinka asia olisi tulkittava?
Ylioppilasmatrikkelin mukaan Mårten Florinus oli sodan jäljiltä Ruotsissa ennen tuloaan Kangasalle. Ensin vankilasaarnaajana Marstrandissa ja sitten Toresundin kirkkoherrana 1718 alkaen. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3652
Onko jollain mahdollisesti mahdollisuus päästä käsiksi Toresundin (Strängnäsin hiippakuntaa) tietoihin, esiintyikö Grambo jo tuolla perheen mukana kirjattuna? Huomiota herättää Mårtenin tausta sotilaspappina useassakin yksikössä Suuren Pohjan sodan aikana. Voisiko tuttavuus Grambohun (sotilassuku?) juontaa sieltä?
t. Olavi A.:confused:
P.S. kaikki ketjun muissa kohdissa esiin nousseet kysymykset ovat myös kommentoitavissa...
Bodniemi37
21.07.10, 11:32
Onkohan Narvan Grambow-suvusta ollut aiemmin puhetta? Nimi Grambow näemmä mainitaan muutaman kerran Narvaer Bürger- und Einwohnerbuchin henkilöhakemistossa. Kirja on lainattavissa mm. SSS:n kirjastosta:
Nimeke: Narvaer Bürger- und Einwohnerbuch 1581-1704
Tekijät: Dirk-Gerd Erpenbeck und Enn Küng
Julkaisutiedot: Dortmund : Forschungsstelle Ostmitteleuropa, 2000
Myös Berndt Aminoff tuntee narvalaisen Grambow-suvun: "Jochim Granbo, antagl. Grambow av en släkt från Narva, där bl.a. borgaren Claus Grambows porträtt med årtalet 1609 och vapensköld finnes i f.d. Tyska, sedermera ryska Preobraschenska kyrkan 8 (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm#8).", http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm.
Terveisin,
K.Salminen
21.07.10, 14:26
Katselin tuossa Lewenhauptin karoliiniupseerimatrikkelia ja sieltä löytyy (1921, 238), tietoja vähän lyhentäen:
"Grambou, Otto Henning, f 1669 i Finland, kom i tjänst 1691, var 1701 trumpetare vid Åbo och Björneborgsläns kav.reg...kornett därst 5.4.1709, fången 1.7.1709 vid Perevolotjna, hemkom 1722 i april i Finland; löjtn:s avskedd 26.11.1722, X Riga, Narva, Errastfehr, Hummelhoff, Jakobstadt, Gemauerhoff, Liesna, Poltava, ej sårad...G före 1702 m Helena von Nandelstadt, d 1727 på Bergsund i Vemo, troligen dotter av Elias von Nandelstadt"
Terv.
Kari Salminen
Onkohan Narvan Grambow-suvusta ollut aiemmin puhetta? Nimi Grambow näemmä mainitaan muutaman kerran Narvaer Bürger- und Einwohnerbuchin henkilöhakemistossa. Kirja on lainattavissa mm. SSS:n kirjastosta:
Nimeke: Narvaer Bürger- und Einwohnerbuch 1581-1704
Tekijät: Dirk-Gerd Erpenbeck und Enn Küng
Julkaisutiedot: Dortmund : Forschungsstelle Ostmitteleuropa, 2000
Myös Berndt Aminoff tuntee narvalaisen Grambow-suvun: "Jochim Granbo, antagl. Grambow av en släkt från Narva, där bl.a. borgaren Claus Grambows porträtt med årtalet 1609 och vapensköld finnes i f.d. Tyska, sedermera ryska Preobraschenska kyrkan 8 (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm#8).", http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm.
Terveisin,
En nyt malta olla sekaantumatta tähänkään ketjuun:
Elias von Nandelstadhin miniä Kuningunda Romanowitz oli todennäköisesti
Erik XIV ja hänen frillansa Agda Persdr jälkeläinen seuraavasti:
Erik XI
Anna Fleming (Flemingin pesään siirretty)
Hieronymus von Birckholtz
Gustaf von Birckholtz
Margareta Dorothea von Birckholtz
Kuningunda Romanowitz, puoliso Johan Eliasson von Nandelstadh.
Kunigundan ja Johanin lapsista:
-Hedvig Eleonora v. Nadelstadh nai rajaratsastaja, luutnantti Nils Flögerin,
jonka arvelen olevan pyhtääläistä juurta
-Birgitta Helena v. Nandelstadh nai Jonas Schatelowitzin (ruotsalaista juurta) ja Nils Jöransson Beckerströmin. Hän toimi myös kummina Ruotsinkylän Nils Hinderssonin tyttärelle Anna Nilsdr 10.12.1724 (Johan Abrahamsson Barckin, Henrik Drombergin ja Aron Johan Carianderin käly). Syy tähän etsii edelleen selitystä. Kummina tuskin on voinut toimia ketjun mukainen Helena von Nandelstadh (Birgitta Helenan täti?).
Ringbom-linkki tuottaa seuraavan tuloksen:
Olof Nordvik, puoliso Elisabeth Sophia Laurell
tytär:
Maria Elisabet Nordvik, puoliso Carl Gustaf Ringbom
tytär:
Augusta Beata Sophia Ringbom, puoliso Per August Cygnaeus
Per August Cygnaeuksen isoisä Zachris Cygnaeus oli aviossa
Helena Dorothea Willströmin kanssa, jonka setä Benjamin Willström oli
edellisessä viestissäni mainitun Aron Johan Carianderin lanko.
Zachris Cygnaeuksen isoisä oli Georgius Johannis Jousenius-Svahn
ja isoäiti Eva (Helena?) Eliaksentytär von Nandelstadh.
Zachriksen sisar Catharina Svahn nai Caspar Gröönin, toinen sisar Brita
(Svahn-Zygnaeus) nai Ilomantsin pitäjänkirjurin Lorentz Elfströmin.
Toivottavasti nämä linkit menivät nyt edes suurinpiirtein oikein.
Pyydän korjaamaan.
Kiitos kiinnostavista vinkeistä ja kommenteista. Ritvan mainitsemaa Grambow- nimeä ehdin ihmetellä törmätessäni tähän sivuun, jossa kersantti Gustaf Gramboun isän sukunimenä on Grambow. http://www.geni.com/genealogy/people/Otto-Grambow/6000000008420247395 En ehtinyt asiaa tarkemmin pähkäillä ennen kuin Ritvan erinomainen kirjavinkki saapui. Kunhan seuran kirjasto taas elokuussa aukeaa, on edessä matka Liisankadulle. Äkkiseltään voisi arvella porvari Claes Grambowin Narvasta muuttuneen porvari Claes Grambouksi Revalista, kun sotafinansseista keskusteltiin Jacob de la Gardien kanssa (ranskaksi?). Vastaavaa kirjoitusasun taipumista ympäristön mukana on nimen kirjoittaminen muotoon Grambo-Granbo-Granbom-asuihin ruotsinkielisessä Suomessa.
Karin vinkistä oli paljon apua, sillä siitä selvisi mm. Otto Henningin tila Bergsund Vehmaalla. Bergsund ja Otto Henning Grambo perheineen löytyy Narcin digitoimasta rippikirjasta täältä. Vehmaalla on säästetty, sillä yhdelle rippikirjan aukeamalle on saatu mahtumaan lähes 30 vuoden tiedot: http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=5369991
SAY:ssä ei Otto Henningille ole aluksi laitettu sukunimeä, muttei myöskään patronyymiä, mikä olisi helpottanut hänen vanhempiensa etsintää. Jos laiska-Jaakon porvari Claes Gramboun perillisille kaavailemat panttitilat Suomessa olisivat toteutuneet ja suvun jäseniä olisi siirtynyt Suomeen, niin välistä puuttuisi sukupolvi tai kaksi. Panttitilat olisi mahdollisesti saatu 1610-20-luvulla. Keitä he olisivat olleet ja missä? Otto Henningin ja vanhoilla päivillään Kangasalla kuolleen fru Anna Maria Gloria Grambo:n syntymäaika osuu 1660-luvulle. Maskussa 1690-luvulla lapsia saaneen Agneta Krambon ja Tammisaaressa samoihin aikoihin vaikuttaneen rumpali Christian Gramboun syntymäajat osunevat suurin piirtein samoille ajoille. Nämä neljä saattaisivat olla sisaruksia, tai sitten serkuksia. Kenenkään kohdalla ei ole tietoa patronyymistä. Heitä ennen Suomessa olisi voinut olla jo ainakin kaksi polvea Grambou-sukua. Onko kenellekään tullut esim. SAY:n sivuilla, tai paikallishistorioissa eteen sopivia ehdokkaita?
Ritvan vinkkaamassa Aminoffin Genos-artikkelissa mainittu, eversti Henrik Flemingin vouti, Jochim Granbo (Grambow) on yksi kiinnostava mahdollisuus. Onko jokin lähdejulkaisu, josta noita annettuja panttitiloja 1600-luvulla voisi etsiä? Lupaavalta ei vaikuta se, ettei Otto Henningin kohdalla aluksi (1694) mainita sukunimeä SAY:ssä Vehmaan Bergsundissa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1214439 Miten edeltäviä sukupolvia kannattaisi jäljittää? Missä Otto Henning olisi voinut syntyä ja keille vanhemmille?
Kiitos myös Juhanille Ringbomia koskevista lisäyksistä. Jännittävää, että hänellä on yhteys tässä sivuttuun Grambouhun, joskin kaukainen ja parinkin mutkan kautta. Onko vinkkejä siitä, kuinka ja mistä pääsisi lukemaan edellisessä viestissäni mainitun Toresundin rippikirjaa Ruotsissa?
t. Olavi A.
Grambo Otto Henrich, torvensoittaja
vihitty 22.4.1690 Mietoisissa rykmentinpastorin lesken, Helena Mandelstadtin kanssaDetalji:
Olavin Dettlof/Grambou-listassa yo. mainittu Helena "Mandelstadt" lienee Helena von Nandelstadh, jonka edellinen pso rykmentinpastori Gabriel Georgii Borgerus k. 13.5.1687.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2259
t. Helena V.
Bodniemi37
23.07.10, 12:56
Onko vinkkejä siitä, kuinka ja mistä pääsisi lukemaan edellisessä viestissäni mainitun Toresundin rippikirjaa Ruotsissa?
Södermanlandin Toresundin seurakunnan rippikirjat ovat luettavissa skannattuina kuvina vaikkapa Ruotsin Riksarkivetin SVAR-yksikön verkkosivustolta, jonka palveluita olen itse muutaman kerran käyttänyt. Sen nykyinen ilmiasu on ainakin minusta hieman sekava, http://www.svar.ra.se/.
Jollet ole aikaisemmin käyttänyt SVARin palveluita, sinun kannattanee valita vasemmanpuoleista menyystä linkki Forska, joka pitää sisällään mm. kohdan Abonnemang. Kuvien katselua varten on sivustolta ladattavissa erityinen katseluohjelma (linkki Plugin för bilder). Forska-valikon linkki Söktjänster pitää sisällään vaihtoehdon Arkivsök, jota napsauttamalla avautuu täytettävä Arkivsök-lomake: Län=Södermanland, Arkiv= Kyrkoarkiv, Typ av material=Digitala dokument, Namn= (Kyrkoarkiv)=Toresund. Sökresultat: SE/ULA/11558 (http://www.svar.ra.se/web/svarfolder/forska/tjanster/databaser/nad/Nadstruktur.asp?uidObjectGUID={A6B79750-0B36-4551-9881-BF4432437648}&fritext=Toresund&Typnr=17&lan=04&arkiv=4&typ=2&uidRef={9446C1D8-49D8-11D5-A6ED-0002440207BB}&uidEnhet={9446C1D8-49D8-11D5-A6ED-0002440207BB}&sortering=0) Toresunds kyrkoarkiv etc. (sininen kolmio=skannattu sarja).
Terveisin,
Bodniemi37
23.07.10, 22:29
Lueskelin tänään uudelleen KA:sta vuoden 2003 paikkeilla tilaamiani, kirkkonummelaisen Sperringsin rusthollin myyntiin liittyviä käräjäpöytäkirjoja, joiden avulla vielä tuolloin kuvittelin pääseväni esi-isäni Jakob Sorénin sukujuurien jäljille, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=27522&postcount=5.
Ratsumestari Isaac Twillingin isonvihan aikana leskeksi jäänyt tytär Anna Katarina Tvilling, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2616, myi omistamansa Kirkkonummen Sperringsin rusthollin toimeentulovaikeuksiensa vuoksi 8.4.1723 kirkkoherra Johan Dryseniukselle. Myynnin tiimoilta käräjöitiin pitkään. Käräjäpöytäkirjoista käy selville Anna Katarinan sukupiiri, johon myös pukslagare Christian Grambou kuului. En oikein hallitse lakitekstiä, joten "käännökseni" on hyvin vapaamuotoinen. Alla joitakin otteita pöytäkirjoista.
Kirkkonummen syyskäräjät 26.-?.10.1724:
§34 (28.10.1724)
Tuomari Jakob Wijkman valitti luutnantti Adam Montanin valtuuttamana rovasti Johan Dryseniuksen tekemästä tilakaupasta. Drysenius oli edellisenä vuonna (8.4.1723) ostanut Kirkkonummen Sperringsin rusthollin Adam Montanin edellisen anopin (Margareta Twilling, joka kuoli talvella 1727/1728) sisarelta, madame Anna Catharina Twillingiltä 700 kuparikruunun kauppahintaan. Adam Montanin mielestä hänen 14-vuotias poikansa Hinric Monthan kuului ko. rusthollin laillisiin perijöihin....
Anna Catharina Twillingin valtuuttama kontrollööri Johan Frittz kertoi, että 16.10.1722 pidetyssä oikeuden tarkastuksessa ilmeni, että Sperringsin omistanut ratsumestari Twilling (hänen jälkeensä tilan omisti hänen tyttärensä Anna Catharina Twilling näihin aikoihin asti), oli ostanut rusthollin kapteeni Hornilta....
Vuonna 1706 rustholli oli sellaisessa lamaannuksen tilassa, että sitä tarjottiin sekä neuvostossa? että saarnastuolista sille, joka haluaisi "prästera mondering", sillä edesmennyt kirjanpitäjä Jesper Soreen ja vaimonsa Anna Catharina Twilling eivät halunneet ottaa sitä kontolleen...
(Adam Montan vaati (ent.) anopiltaan allekirjoitetun todistuksen) ...että Madame Anna Catharina Twillingillä ja hänen aviopuolisollaan Jesper Soreenilla ei ollut isän (ratsumestarin) kuollessa Sperringsin rusthollissa ja Margareta- ja Kierstin-sisarten jäätyä heidän huollettavikseen mitään kiinteää omaisuutta...
"förbehållandes Hr Lieutnanten...tredie systerns Christina Twillings dotters, Catrina Grambou rätt till kiöpeschillingar, thet han(?) och sielf giorde"....
----------------------------------------------------------
Kirkkonummen syyskäräjät 6.-?.11.1728
§ 39 8.11.1728
Ratsumestarilla, edesmenneellä Isaac Twilling nuoremmalla ...ei ole muita sisaruksia elossa kuin Madame Anna Catharina Twilling Sperringsissä. Ratsumestarilla oli ollut useita sisaruksia, 3 kappaletta sisaria, joista enää yksi elossa ja muut kaksi vainajia: (1 Anna Catharina Twilling); (2) Margareta, joka oli naimisissa edesmenneen helsinkiläisen raatimiehen Henrik Henrikinpojan (Forsten) kanssa, kuoli edellisenä talvena, hänen tyttärensä (Elisabet Forsten), kauan sitten kuollut, oli naimisissa luutnantti Adam Montanin kanssa; näiden yhteinen poika (Henrik) elää; (3) sisar, jonka puoliso oli Pukslagare Christian Grambou, molemmat ovat kuolleet, mutta tytär Catrina Grambou on elossa "och har försedt sig med enckelt hoor sedan hon blef encka", hänestä ei ole saatu muita tietoja. Madame Twilling elää niukoissa olosuhteissa myytyään rusthollin vieraalle...
-------------------------------------------------------
Kirkkonummen syyskäräjät 28.-?.10.1729
§15
"Förklarade ......Jesper Soreens encka, dygdesamma Anna Catharina Twilling och hennes systerdotter, Enckan Catarina Grambou.....befulmächtigat Tulinspectoren i Helsingfors H:r Johan Frittz....Leutnanten Adam Montan, som ägt till sin förra fru bemde Ryttmestaren Twillings andra systerdotter Lisken Forsten, med hwilcken han har en son, Hinric Montan, intet skall tillbörl. wårdat sig om bemde sin sons upfostring....håller honom till bondearbete och oanständiga sysslor..., så hemställer madame Twilling, om icke Hr Inspectoren Frittz..så wida sättias til han Förmyndare eller målsman i thenna sak...."
----------------------------
Ja vielä ratsumestari (eversti Fritz Wachtmeisterin kaksinnuseskadroonassa, omisti Sperrings-nimisen ratsutilan Kirkkonummella) Isaac Tvillingin jälkipolvia (hänen puolisonsa oli Ramsayn mukaan nimeltä tuntematon Henrikintytär Ekelöf; Kirkkonummen SAY:ssä puolison nimi on Sophia Hästesko, liekö ollut pso 2:o?):
1. Isak Tvilling, ratsumestari, k. noin 1705
(Tytär Henrikintytär Ekelöf?)
| 2. Isak Isakinpoika Tvilling, ratsumestari
| 2. Margareta Isakintytär Tvilling, s. noin 1660?, k. 1727/1728 (edellisenä talvena)
| (Henrik Henrikinpoika Forsten, Helsingin raatimies, k. 7.5.1689 Helsinki)
| | 3. Elisabet Henrikintytär Forsten, s. 28.7.1689 Helsinki, k. ennen 1728
| | (Adam Alexanderinpoika Montan, s. noin 1680, k. 1747 Tukholma, vankila, Montanin 1. avio)
| | | 4. Henrik Adaminpoika Montan, s. 7.11.1711 Helsinki
| 2. Kristina Isakintytär Tvilling, k. ennen 1728
| (Kristian Grambou, pukslagare, k. ennen 1728)
| | 3. Katarina Kristianintytär Grambou
| | (N. N., k. ennen 1728)
| | (Lars Forsberg, ilmeisesti Suomessa palvellut ruotsinmaalainen sotilas, joka palvelusta eroamisensa jälkeen halusi lähteä Ruotsiin)
| 2. Anna Katarina Isakintytär Tvilling, s. noin 1676, haudattiin Kirkonummella 11.2.1750
| (Jesper Georgii Sorrenius, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2616)
| | 3. Ainakin kaksi ilmeisesti pienenä kuollutta lasta (joista Johan-niminen poika kastettiin 20.9.1703 Pyhtäällä. Kummit: Capellan Hr Erich Nicelius, Hr Ryttmest. Zwilling ifrån ?, Hr Arrend. Otto Eckerman, Hr Arrend. Sam. Herkepaeus, drenfogden Mårtens hustro ifr Abborforsby, Fruu Anna Marg. Sparre, Baroness:n Elsa Creutz, Hustro Elis. Lindormia i sin och Marg. Zwillings wegnar)
(Sophia Hästesko)
Kirjallisuutta/Adam Montan: Walli, Harry W. Montan-suvuista. Genos 29(1958), s. 85-101, Witting, Bo. Genos 26(1955), s. 8-14. Rannsakning om gravplatser i Borgå 1741, http://www.genealogia.fi/genos/29/29_85.htm, http://www.genealogia.fi/genos/26/26_8.htm.
Terveisin,
Onkohan Narvan Grambow-suvusta ollut aiemmin puhetta? Nimi Grambow näemmä mainitaan muutaman kerran Narvaer Bürger- und Einwohnerbuchin henkilöhakemistossa. Kirja on lainattavissa mm. SSS:n kirjastosta:
Nimeke: Narvaer Bürger- und Einwohnerbuch 1581-1704
Tekijät: Dirk-Gerd Erpenbeck und Enn Küng
Julkaisutiedot: Dortmund : Forschungsstelle Ostmitteleuropa, 2000
Myös Berndt Aminoff tuntee narvalaisen Grambow-suvun: "Jochim Granbo, antagl. Grambow av en släkt från Narva, där bl.a. borgaren Claus Grambows porträtt med årtalet 1609 och vapensköld finnes i f.d. Tyska, sedermera ryska Preobraschenska kyrkan 8 (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm#8).", http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm.
Terveisin,
Ketjun asiat ovat olleet totaalisesti poissa mielestäni, kunnes kesälukemiseksi varaamassani Jaan Krossin romaanissa Uppiniskaisuuden kronikka törmäsin Claus Grambowiin. Tuon tiiliskiven sivulla 1125 kuvatut tapahtumat lienevät fiktiivisiä, mutta rupesin katsomaan löytyisikö netistä jotain uutta. Löysin kuvauksen aatelisen von Grambow-suvun vaakunasta:
http://books.google.de/books?hl=fi&id=0M4EAAAAIAAJ&q=Grambow#v=snippet&q=Grambow&f=false
Kuvaus Claus Grambowin suljetulla silmikolla varustetusta porvarisvaakunasta ei muistuta lainkaan tuota aatelisvaakunaa, joten siltä osin voitaneen asia sulkea:
http://books.google.fi/books?id=pIYxAQAAMAAJ&pg=PA229&lpg=PA229&dq=claus+grambow+narva&source=bl&ots=MbXGqFmOS-&sig=COMtKYb_EiAu-BdI1ivnSByx6w4&hl=fi&sa=X&ei=bScQUOy7DKzP4QTPlYD4Aw&ved=0CD0Q6AEwAg#v=onepage&q=claus%20grambow%20narva&f=false
Tässä vielä yksi netissä oleva kirja, jossa Claus Grambow mainitaan:
http://books.google.fi/books?hl=fi&id=b-EnAAAAYAAJ&q=grambow#v=snippet&q=grambow&f=false
Tässä listassa on Detlofin lisäksi sivuttu sukua Grambou. Nettiin näyttää ilmestyneen sähköisenä Harvardin yliopiston kokoelmiin kuuluva kirja kansleri Oxenstiernan kirjeenvaihdosta (painovuosi 1888). Erinomainen sähköinen haku löytää sen sisällöstä tallinnalaisen porvarin Claes Gramboun (kirjan lopussa on myös kiinnostava nimihakemisto), joka lainoitti Jaakko de la Gardien sotaa venäläisiä vastaan peräti 7000 taalerilla. Laiska-Jaakko kirjoitti asiasta useissa kirjeissä (1613-1614) Oxenstiernalle pyytäen maksamaan porvari Gramboulle syntyneen suuren velkasumman. Lopulta Grambou oli kuollut ja Gardie esitti suoritusta tämän perillisille mainiten myös panttitilojen luovuttamisen Suomesta. Olisiko tässä meillä suomalaisen Grambou-haaran (Krambo jne.) alku?
http://www.archive.org/stream/rikskanslerenax01akadgoog#page/n9/mode/1up
t. Olavi A.
Saksalaisella sivustolla (Ahnenforschung) minulle vinkattiin Tallinnan raadin vaiheita käsittelevästä kirjasta: http://archive.org/stream/dierevalerraths00bunggoog#page/n103/mode/2up
v. Bungen kirjassa tallinnalaisista raatimiehistä sivulla 98 annetaan Claus Grambowista seuraavat tiedot:
Rhr. 1578. GV. 1588-1590. HV.1591-94. Starb 3.1.1605. Er hatte mehrere Dörfer. im Wierland im Pfandbezitz. Pauckner, Estlands Landgüter II, 16. 33.
Bunge siis kertoo Claus Grambowin tarkan kuolinpäivän ja mainitsee sen, että tällä oli panttitiloja Virumaalla. Suomessa olevista panttitiloista ei puhuta mitään. Tuliko niitä kenties myöhemmin tai saiko G panttitilansa lähempää juuri Virumaalta?
Bungen lähteenä näyttää olevan Julius Paucknerin julkaisu Estlands Landgüter II. Tunteeko joku tuon teoksen? Onko sitä Suomessa? Onko joku käyttänyt? Onko joku pyytänyt valokopioita esim. Viron kansalliskirjastosta, josta ainakin luulisi sen löytyvän? Digitoituna en löydä ainakaan netistä. Tuo voisi olla hyödyllinen teos monellekin.
Onko joku käyttänyt Narvan saksalaisen kirkon väestökirjanpitoa? Onko jotain säilynyt? Kokemuksia?
t. Olavi A.
Bungen lähteenä näyttää olevan Julius Paucknerin julkaisu Estlands Landgüter II.
Pitää tietysti olla Paucker (ei -ner) ja Ehstlands (ei Estlands):oo:.
http://de.wikipedia.org/wiki/Julius_von_Paucker
Hei
Johan Larsson ja p. Anna Lena Detloff on vihitty 19.12.1728 Kangasala
http://hiski.genealogia.fi/hiski/4z8u7r?fi+0159+vihityt+105
Hatara muistikuva Anna Lena Detloffin Sääksmäellä esiintymisestä
täytyy tietysti vielä tarkistaa. Sääksmäen v. 1728 henkikirjasta en
häntä löytänyt. Kangasalan henkikirjoja en ole katsonut.
Kangasalan kastetuista kuva 64 ( Riku Sarkola)
Hr capit Gustaf Gyllenstolpe och fru Eva Carnals son Niels f.3 – döpt
7 Juli 1728
Yhtenä kastetodistajana on Jung. Anna (He)lena Detloff.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12744293
v.1728 rippikirjoja ei ole ja 1729 alkavassa kirjassa Anna Detloff on jo Kerppolassa.
Tuohon Genoksen Yrjö Blomstedtin artikkeliin voi sen verran ottaa
kantaa kun hän kirjoittaa, että Kerppolan Johan Larssonin lapsista
useat olisivat kuolleet pieninä. Ensimmäisen puolison lapsista oli elossa
6 (2 poikaa ja 4 tytärtä) Johan Larssonin kuollessa ja toisen puolison
lapsista 3 ja kolmannen puolison lapsista 1.
(Montako on kuollut pienenä? Ehkä 1 tai 2 lasta.)
t. Pirkko
Kangasalan kastetuista kuva 64 ( Riku Sarkola)
Hr capit Gustaf Gyllenstolpe och fru Eva Carnals son Niels f.3 – döpt
7 Juli 1728 Yhtenä kastetodistajana on Jung. Anna (He)lena Detloff.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12744293 t. Pirkko
Kiitos Pirkko. Tämä siis kytkee Anna Helenan selvästi sotilas-Dettlofeihin. Mitä Anna Helena mahtoi tehdä Kangasalla ja keitä ovat muut kastetodistajat? Carl Schilkorn? joku Klick? Joku Gertrud, en oikein saa selvää... Vielä odottaa Anna Helenan alkuperä löytäjäänsä, vai tietääkö jo joku?
Bodniemi37
18.03.14, 18:55
Kiitos Pirkko. Tämä siis kytkee Anna Helenan selvästi sotilas-Dettlofeihin. Mitä Anna Helena mahtoi tehdä Kangasalla ja keitä ovat muut kastetodistajat? Carl Schilkorn? joku Klick? Joku Gertrud, en oikein saa selvää... Vielä odottaa Anna Helenan alkuperä löytäjäänsä, vai tietääkö jo joku?
Klickin (Reinhold Hansinpoika Klickin zu Assoküll pojanpojan poika, jonka pikkuserkku Anna Dorothea Sieben, Reinhold Hansinpojan pojantyttären tytär, oli esi-isiini lukeutuvan - tosin ns. väärän koivun takaa - Porvoon pormestarin Jakob Andersinpoika Röökin pso 2:o, lähde: Carpelan, Tor. Klick. Den ointroducerade grenen i Finland. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna. Andra bandet H-R. Helsingfors 1958, s. 593, TC) ja Gyllenin tunnistan:
Kangasalan
kastetut/HisKi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/56ni2z?fi+0159+kastetut+466)9.10.1728 15.10.1728 Monickala Hr. Fend. Bärent Adrian von Klick Märta Christina Laurentz Margareta Sophia (+)
Haudatut/HisKi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/56ni2z?fi+0159+haudatut+995)18.1.1736 1.2.1736 Probstinn. Gertrud Gyllen 44 8, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3652
Terveisin,
Klickin (Reinhold Hansinpoika Klickin zu Assoküll pojanpojan poika, jonka pikkuserkku Anna Dorothea Sieben, Reinhold Hansinpojan pojantyttären tytär, oli esi-isiini lukeutuvan - tosin ns. väärän koivun takaa - Porvoon pormestarin Jakob Andersinpoika Röökin pso 2:o, lähde: Carpelan, Tor. Klick. Den ointroducerade grenen i Finland. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna. Andra bandet H-R. Helsingfors 1958, s. 593, TC) ja Gyllenin tunnistan:
Kangasalan kastetut/HisKi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/56ni2z?fi+0159+kastetut+466)9.10.1728 15.10.1728 Monickala Hr. Fend. Bärent Adrian von Klick Märta Christina Laurentz Margareta Sophia (+)Terveisin,
Kiitos Ritva. Narcciin on tullut tosi hyvin rippikirjoja, joita siellä ei aiemmin ollut. Ei taida Merimaskun Fougdilan kornetti Dettlofin vaimo Constantinasta kuitenkaan olla Klickiksi? Mikä mahtaa olla hänen sukunimensä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5314594
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5314694
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5314748
Bodniemi37
18.03.14, 21:11
Kiitos Ritva. Narcciin on tullut tosi hyvin rippikirjoja, joita siellä ei aiemmin ollut. Ei taida Merimaskun Fougdilan kornetti Dettlofin vaimo Constantinasta kuitenkaan olla Klickiksi? Mikä mahtaa olla hänen sukunimensä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5314594
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5314694
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5314748
Löytyyköhän Constantia Maria Lenck tämän linkin (http://runeberg.org/anrep/2/0664.html) takaa (Taulu 2)? Kuolivuosi ja puolison titteli eivät vain oikein stemmaa...Aviopari löytyy myös täältä (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Lenck_nr_448).
Sukuselvityksissä esitellyn Constantia Lenckin äidin veljentytär Anna Margareta Hård af Segerstad oli sattumalta naimisissa Sakkolan kirkkoherran (ja esi-isäni Isak Abrahaminpoika Nirkon poikapuolen) pojan, lopulta Strömstadin komendantiksi ylenneen (1717) Gabriel Gabrielinpoika Hermigierin (Hermeijer) kanssa, vrt. viestiketju Sakkolan kirkkoherra Gabriel Sigfridi Hermigier (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29797&highlight=Hermigier), viesti http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=232009&postcount=1 ja http://www.adelsvapen.com/genealogi/H%C3%A5rd_af_Segerstad_nr_17#TAB_123.
Terveisin,
Löytyyköhän Constantia Maria Lenck tämän linkin (http://runeberg.org/anrep/2/0664.html) takaa (Taulu 2)? Kuolivuosi ja puolison titteli eivät vain oikein stemmaa...Aviopari löytyy myös täältä (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Lenck_nr_448).
Ilmaisu "med en kapten" kertoo suurpiirteisyydestä, joka voi selittää epätarkkuudet. Lenck, niinhän siinä ihan selvästi lukee, kiitos:). Rippikirjassa ja SAY:ssa mainitaan aina vain, että kornetti Dettlof, kunnes laittamassani viimeisessä rippikirjalinkissä on, että gl. kornet Reinholt Detlof (Adelsvapen.comin sivuilla oleva kysymysmerkki etunimen kohdalla on siis tarpeeton). Constantia nimi näyttää olevan peräisin hänen isänsä äidiltä. Lenck taitaa olla samaa tasoa kuin Klick (?), joten Anna Helena ei liene vieraassa seurassa, vaikkeivät hänen vanhempansa vielä olekaan selvillä. Kenen luona hän oli Kangasalla ennen avioliittoa:confused:? Kenties joku muista paikalla olleista oli hänelle sukua...
Bodniemi37
19.03.14, 08:05
Kenen luona hän oli Kangasalla ennen avioliittoa:confused:? Kenties joku muista paikalla olleista oli hänelle sukua...
Kangasalan pitäjän vuoden 1728 henkikirja alkaa täältä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10497596).
Terveisin,
R. J.
Hei
Kapteeni Gustaf Gyllenstolpen Niels pojan kummeina, Luutnantti Carl
Schilkorn? , vänrikki Klick, vänrikki Ugglan vaimo Gertrud G(yz)elen?
Uggla suvut on niin hyvin tutkittuja että uskoisin Gertrudin sukunimen
myös löytyvän.
t. Pirkko
Bodniemi37
19.03.14, 10:24
Kenen luona hän oli Kangasalla ennen avioliittoa:confused:? Kenties joku muista paikalla olleista oli hänelle sukua...
Eiköhän vain kirkkoherra Mårten Florinuksen ja puolisonsa Gertrud Gyllénin luona vuonna 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499932) asunut jungfru Anna Lena ollut identtinen kummina toimineen jungfru Anna Lena Detlofin kanssa?
Terveisin,
Eiköhän vain kirkkoherra Mårten Florinuksen ja puolisonsa Gertrud Gyllénin luona vuonna 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499932) asunut jungfru Anna Lena ollut identtinen kummina toimineen jungfru Anna Lena Detlofin kanssa? Terveisin,
Suuret kiitokset taas kerran! Tästähän juttu nyt ehkä avautuu. Kuinka eivät heti kellot alkaneet soida, että Mårten Florinuksen vaimohan siinä oli, eli Gertrud Gyllén. Tämän ketjun viestissä 6 jo aiemmin todettiin, että Kangasalan pappilassa asui noihin aikoihin Dettlofeihin Maskussa kytketyn Grambou-suvun jäsen.
Kiitos Ritva, että johdatit ajatuksiani oikeaan suuntaan - tässä tapauksessa Krambosta sotilassuku Crambou:n suuntaan. Hiski antaa haulla Kangasalan kuolleista Fru Anna Maria Grambo:n. Kuollut Pappilassa (Prästegården) 6.4.1731 jolloin ikää 75 vuotta 5 kk. Syntynyt siis 1650-luvulla. Voisi olla sukua minun kaipaamalleni Kangasalan Kerpolassa kuolleelle Moor Anna Helena Detlofille. t. Olavi A.
Hienot ja selkeät nuo henkikirjat ja elintärkeät, kun rippikirja juuri noilta vuosilta puuttuu. Luultavasti Anna Helena/Leena siis asui pappilassa samaan aikaan Maria Gramboun kanssa ja oli tälle sukua.
A. Lewenhaupt (1920, 143): Dettlof, Didrik. korporal vid Åbo coh Björneborgs läns kav reg; kornett därst. 27.5.1701; löjtn därst. 13.8.1702. Död 8.3.1703. Lämnade änka och många minderåriga barn. T. Kari Salminen
Hiskistä löytyykin Diedrich Dettlofille ja Agnetha Gramboulle (Krambo) useita syntyneitä lapsia, vaan ei Anna Helenaa, joka siis olisi syntynyt muutama vuosi ennen luutnantin kuolemaa eli. n. 1700.
Kun nettiin on nyt tullut hyvälaatuiset rippikirjat Maskusta, niin otetaanpa ne tarkasteluun. Yritin myös katsoa Narcista henkikirjaa Maskusta 1700-luvun alusta, mutta en osannut hakea, tai en ainakaan löytänyt.
Tässä linkki rippikirjaan ja vuodet 1707-1713: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075177
Kirjan sivun teksti on melko tumma (voiko sitä jotenkin vaalentaa?) ja jostain syystä appspotin kuva on vaaleampi ja parempi. Linkki sinne on kuitenkin pitkä, joten narc.
Ensimmäisellä rivillä on leskiäiti Agneta Krambo. Syntymävuosia ei valitettavasti mainita. Kuka on rivillä kaksi ja ennen kaikkea voiko rivillä kolme lukea: Anna Helena dotter? Mitä mieltä olette? Olisiko se nyt tässä?
Bodniemi37
19.03.14, 18:50
Ensimmäisellä rivillä on leskiäiti Agneta Krambo. Syntymävuosia ei valitettavasti mainita. Kuka on rivillä kaksi ja ennen kaikkea voiko rivillä kolme lukea: Anna Helena dotter? Mitä mieltä olette? Olisiko se nyt tässä?
Ensin mainitaan tytär Maria Lijsa, hänen jälkeensä sitten Anna Helena dotter (kuva) :)!
Terveisin,
Ritva J.
Vau, kiitos. Minusta asia on nyt selvä. Rippikirjassa lapset ovat yleensä ikäjärjestyksessä ja vanhin ylinnä. Anna Helenan edellä on siis Maria Lijsa. Hiskistä löytyvät nämä lapset:
Masku syntyneet,Isän sukunimi: DET => Dettloff, Dettlof, DetloffSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/56jgbg?fi+0322+kastetut+110)15.10.1691 20.10.1691 Tuijula Hr: Qvart: mäst: Diederich Dettloff Hans Jörgen
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/56jgbg?fi+0322+kastetut+171)21.5.1694 25.5.1694 Didrich Dettlof Agneta Didrich Joh.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/56jgbg?fi+0322+kastetut+230)18.5.1696 23.5.1696 Juva Hr: qvart. mest: Didr. Dettlof Agnetha Maria Elisabeth
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/56jgbg?fi+0322+kastetut+298)22.10.1698 23.10.1698 - Fänr: qvart: mäst: Didr: Dettlof Agneta Krambo Otto Reinholt
Maria Elisabet/Lijsa on syntynyt 1696 ja hänen jälkeensä on Otto Reinholt, jota ei rippikirjassa näy. Diedrich Dettlof kuoli 1703, joten Anna Helenan syntymä ajoittuu haarukkaan 1699-1703, joka on Kangasalla kuolleen Anna Helenan syntymäaika.
Bodniemi37
19.03.14, 19:59
Yritin myös katsoa Narcista henkikirjaa Maskusta 1700-luvun alusta, mutta en osannut hakea, tai en ainakaan löytänyt.
Vielä henkikirjavinkki: ne sisältyvät läänintilien tositekirjoihin. Didrik Dettlof ja puolisonsa näyttävät aluksi asuneen Tujulan majoitusmestarin puustellissa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10504058 (vuosi 1692).
Terveisin,
Hei
Onnittelut ja kiitokset asian selvityksistä. En olisi osannut hakea Anna Helena Detloffin vanhempia.
Johan Kerppolan jälkeen tehdystä perunkirjasta missä oli myös ensimmäisen ja toisen puolison perunkirjat mukana, selvisi kyllä lasten perintöosuudet. Muuten en paperikopiosta saa kovinkaan paljoa selvää.
Uggla ja Klick mainitaan myös perunkirjassa.
Täytyy vähän korjata edellisen viestin kirjoitusta. En heti huomannut Ugglan nimen jälkeen olevaa pilkkua. Katsoin uudelleen kastekirjan sivua ja Gertrud Gyllen on myös aukeaman vasemmalla puolella merkitty Mats Henriksonin 18.6. syntyneen Henrik pojan kummina.
Vänrikki Klick taitaa olla Ugglan ”kavereita”.
Hiski/Pohjan haudatuista löytyi muutama saman niminen
http://hiski.genealogia.fi/hiski/56ydkw?fi+0407+haudatut+221
http://hiski.genealogia.fi/hiski/56ydkw?fi+0407+haudatut+994
http://hiski.genealogia.fi/hiski/56ydkw?fi+0407+haudatut+1052
t. Pirkko
Anna Helenan arvoituksen selvittyä voidaan tarkastella muitakin Dettlofeihin ja Grambou/Krambo/Grambo (ja mahdollisesti Grambow?) sukuihin liittyviä asioita.
Aluksi pieni ”löytö”. Säätyläisistä löytyy usein paljonkin merkintöjä eri lähteistä. Upseerien osalta on usein harmittavaa, että kirkonkirjoissa ja SAY:ssä heistä mainitaan usein sotilasarvo ja sukunimi, mutta etunimeä saa etsiä pidempään ja patronyymiä ei juuri näe. Mikäli rouvat ovat säätyläisiä, niin heidän sukunimensä on yleensä kirkonkirjoissa (ainakin uudemmissa) mainittu). Nousiaisten Palolla asui 1700-luvun alkupuolella luutnantti Jacob Dettlof, mutta kuka oli hänen vaimonsa? Hiskistä löytyy kaksi syntynyttä lasta, muttei äidin nimeä:
Nousiainen - Nousis - kastetut
20.3.1711 23.3.1711 Palo Jacob Dettloff Johan Vilhelmus
4.4.1722 5.4.1722 Palo Detlof Christina
Asutuksen yleisluettelon mukaan Jacob Dettlof ilmestyy Palolle 1705 mukanaan hustru Maria. Sukunimeä ei mainita. Valitettavasti SAY päättyy Nousiaisten osalta vuoteen 1713. Nousiasten rippikirjat alkavat vasta vuodesta 1739 ja silloin Palon Isotalosta löytyy kirjaus ”salig Detlofs änka” ilman nimeä. Kuolleista löytyy nimi :26.2.1772 8.3.1772 Palo Storgård enka (Lieutn.Dettlofs Enka) Anna Spensania Af Ålderdom 80 v. 3 kk.
Mutta Anna Spensania ei ole SAY:ssa mainittu ”nimi hustru Maria”. Tämä oli tilanne vielä muutama viikko sitten. Hiskiin tuli kuitenkin uutta aineistoa ja mm. Naantali. Hakukoneena Hiski on lyömätön ja nyt haku sukunimellä Dettlof tuotti heti uuden ”löydön”:
Naantali - Nådendal - vihityt30.12.1703 Soinis gård Lentn. Ehre- o. Manhaft. Jacob Detloff dyg drädl. Jfr. Maria andersd: Petra'a
Luutnantti Jacob Dettlofin “hustru Maria” oli siis Naantalin kirkkoherra Anders Petraeuksen ja Elisabet Mårtensdotter Stodiuksen tytär: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=540
Samalla syntyy uusi ongelma. Jos Maria oli ensimmäinen vaimo Jacob Dettlofille ja Anna Spensania toinen, niin kumpi oli Jacob Dettlofin lasten äiti? SAY:ssa ”hustru Maria on mukana vielä 1713, mutta voiko siihen luottaa? Milloin siis Anna Petrae olisi kuollut ja milloin avioituivat Jacob D ja Anna S? Entä ketkä olisivat Annan S:n vanhemmat ja missä?
Bodniemi37
24.03.14, 09:18
Luutnantti Jacob Dettlofin “hustru Maria” oli siis Naantalin kirkkoherra Anders Petraeuksen ja Elisabet Mårtensdotter Stodiuksen tytär: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=540
Samalla syntyy uusi ongelma. Jos Maria oli ensimmäinen vaimo Jacob Dettlofille ja Anna Spensania toinen, niin kumpi oli Jacob Dettlofin lasten äiti? SAY:ssa ”hustru Maria on mukana vielä 1713, mutta voiko siihen luottaa? Milloin siis Anna Petrae olisi kuollut ja milloin avioituivat Jacob D ja Anna S? Entä ketkä olisivat Annan S:n vanhemmat ja missä?
Veikkaan, että Jakob Dettlofin 2. puolison Annan sukunimi oli Spensenius. Hän olisi tällöin voinut olla Nousiaisten kirkkoherran Albert Spenseniuksen pojantytär(?), ks. ylioppilasmatrikkeli hlö 41 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=41).
Nousiaisten (Maskun kihlakunta) henkikirjoja:
Vuosi 1708, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12961063, Palo, Lieut:n Jacob Dettlof Isåtalo, Maria h:
Vuosi 1712, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10962150, Palo, Lieut: Jacob Dettlof Isotalo, Maria h:
Vuosi 1723, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10460514, Palo, Sahl: Lieutenant: Jacob Dettlofs Enck: Anna, Jsotalo.
Terveisin,
Hei
Joitakin lisätietoja löytyi Nousiaisista.
Kuva 63
Palo 24.8.1712 Ebba Thomasdtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8799190
Kummina Lieutnenska Maria Petrea
kuva 64
Palo 6.1.1713/9.1. Jacob Jacobson (Hiskissä isä ryttaren Jacob)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8799191
Yhtenä kummina oli Madam Maria Petrea.
Ainakin 20.3.1711 syntynyt Johan Wilhelmus on Jacob Detloffin
ja Maria Petrean poika.
Mutta entä 4.4.1722 syntynyt tytär Christiina.? Vajaan vuoden päästä,
25.2.1723 päivätyssä Henkikirjassa mainitaan Luut. Detloffs enkia Anna.
Nousiainen RK 1745-1751 Kuva 16 Palo Storgård (sivun alaosa)
Luut enk Anna Spensenia s. 1698
Cristina Ditloff s. 1722
On sivulla viimeisenä, ei mainintaa onko tytär. Käynyt ehtoollisella vain
vuonna 1751.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795351
t. Pirkko
Mutta entä 4.4.1722 syntynyt tytär Christiina.? Vajaan vuoden päästä, 25.2.1723 päivätyssä Henkikirjassa mainitaan Luut. Detloffs enkia Anna.
Nousiainen RK 1745-1751 Kuva 16 Palo Storgård (sivun alaosa)
Luut enk Anna Spensenia s. 1698
Cristina Ditloff s. 1722
On sivulla viimeisenä, ei mainintaa onko tytär. Käynyt ehtoollisella vain
vuonna 1751.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795351 t. Pirkko
Hiskin erikoisen sukunimikirjauksen vuoksi on yksi Jacob Dettlofin lapsista jäänyt minulta pois:
11.8.1708 12.8.1708 Palo Dottlof Anna Elisab:
Tässä syntyneet vasemmalla kahdeksas ylhäältä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8799182
Kummeina ainakin Anna Petrea ja joku Maria ja joku Catharina, mutta kuka?
Auki on se, että elivätkö Anna Elisabet ja Johan Wilhelmus aikuisiksi ja milloin Maria Petrea kuoli. Luultavasti Christina Dettlofin äiti olisi Anna Spensenia, mutta varmaa se ei ole.
Tässä ylinnä oikealla Christinan kummit: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8799198 Joukossa on ainakin Alleniuksia, jotka olivat naapuritilalla Killaisilla ja pappeina Nousiaisissa ja heidän kummiutensa olisi siten selitettävissä. Toisaalta, jos Anna Spensenian isä oli Nousiaisten kappalainen Per Spensenius http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2462 , niin hänen äitinsä oli silloin Katarina Henriksdotter Allenius ja Alleniukset Christinan kummeina tukisivat Anna Spensenian äitiyttä.
Christina Dettlofin vaiheet ovat selvät, hän avioitui sotilas Adam Palkénin kanssa ja kuoli Nousiaisten Paistinossa 1801. Pariskunnalla oli useampi lapsi.
P.S. Dettlof-Grambou ketju on näköjään noteerattu myös tässä ketjussa: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11267&page=146
Bodniemi37
25.03.14, 20:34
Hiskin erikoisen sukunimikirjauksen vuoksi on yksi Jacob Dettlofin lapsista jäänyt minulta pois:
11.8.1708 12.8.1708 Palo Dottlof Anna Elisab:
Tässä syntyneet vasemmalla kahdeksas ylhäältä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8799182
Kummeina ainakin Anna Petrea ja joku Maria ja joku Catharina, mutta kuka?
Maria Jägerhorn ja Catharina Wexionia.
Terveisin,
Hei
Vertailin Mynämäen ja Nousiaisten rippikirjoista löytyviä tietoja ja
en oikein ymmärrä miten voi Adamin ja Christinan syntymäajat
olla noin erilaiset. Sama perhe on kuitenkin näissä kirjoissa kun
Carl Johan löytyy myös Nousiaisten seurakunnasta.
Mynämäki syntyneet (kuva 32 )
27.1.1752/28.1. Hietamäki Carl Johan Dragon barn
Palkens och hustru Christina Detloff
Kummit, Capit Edvard Breitholtz och des hu Maria Lagerborg,
Callis dragon Jacob Lustig och hans hustru Maria Simonsdtr,
Huotis drag Pehr Grundsten och des hustru Maria Jacobsdtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6361698
Mynämäki RK 1752-1758 kuva 26 Hietamäki Rusth.
Drag Adam Palken 19.3.1722
hu Christina Detloff 15.7.1723
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5433832
Nousiainen RK 1759-1765 Kuva 25 Kallas (sivua alaosa)
sold Adam Palken 1715
hu Christina Dettloff1722
sekä lapset
Seuraavat sivut löytyy näistä kirjoista.
Nousiainen RK 1766-1771 Kuva 42 Paistanoja
Nousiainen RK 1771-1776 Kuva 38 Paistanoja
Nousiainen RK 1777-1782 Kuva 38 Paistanoja
Henkikirjoista 1723-1734 (v.1735-37 puuttui) löytyi Jacob Detloffin
leski Anna, mutta ei yhtään lasta. Vuodesta 1738 lähtien Anna ei
ollut Henkikirjoissa ? vaikka oli rippikirjassa merkittynä. Missähän
Christina on ollut ennen vuotta 1751. Löytyi ainoastaan tästä.
Henkikirja 1751 (7571) kuva 90 Palo
Leut Detlofs dotter Christina (marginaalissa lukee fattig??)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11064809
t. Pirkko
Hei
Vertailin Mynämäen ja Nousiaisten rippikirjoista löytyviä tietoja ja
en oikein ymmärrä miten voi Adamin ja Christinan syntymäajat
olla noin erilaiset. Sama perhe on kuitenkin näissä kirjoissa kun
Carl Johan löytyy myös Nousiaisten seurakunnasta.
Mynämäki syntyneet (kuva 32 )
27.1.1752/28.1. Hietamäki Carl Johan Dragon barn
Palkens och hustru Christina Detloff
Kummit, Capit Edvard Breitholtz och des hu Maria Lagerborg,
Callis dragon Jacob Lustig och hans hustru Maria Simonsdtr,
Huotis drag Pehr Grundsten och des hustru Maria Jacobsdtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6361698
Mynämäki RK 1752-1758 kuva 26 Hietamäki Rusth.
Drag Adam Palken 19.3.1722
hu Christina Detloff 15.7.1723
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5433832
Nousiainen RK 1759-1765 Kuva 25 Kallas (sivua alaosa)
sold Adam Palken 1715
hu Christina Dettloff 1722
sekä lapset
Seuraavat sivut löytyy näistä kirjoista.
Nousiainen RK 1766-1771 Kuva 42 Paistanoja
Nousiainen RK 1771-1776 Kuva 38 Paistanoja
Nousiainen RK 1777-1782 Kuva 38 Paistanoja
Henkikirjoista 1723-1734 (v.1735-37 puuttui) löytyi Jacob Detloffin
leski Anna, mutta ei yhtään lasta. Vuodesta 1738 lähtien Anna ei
ollut Henkikirjoissa ? vaikka oli rippikirjassa merkittynä. Missähän
Christina on ollut ennen vuotta 1751. Löytyi ainoastaan tästä.
Henkikirja 1751 (7571) kuva 90 Palo
Leut Detlofs dotter Christina (marginaalissa lukee fattig??)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11064809
t. Pirkko
Hei
Verottaja on löytänyt Christinan vielä 1752 Nousiaisista vaikka
saman vuoden rippikirjasta ei nimeä enää löydy.
Miksei Christina ole mainittu Adam Palkenin puolisona kun oli
vihitty jo v. 1751 ? (jos on sama Christina)
Henkikirja 1752 (7576) Nousiainen Palo kuva 88
Leut Detloffs dotter Christina (sivun reunassa merkintä utfattig??)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11061436
SAY Masku 1694-1713 Juva kuva 65
1696-1713 Qvartmästare Dettlofs Rustholl, hustru Agneta Grambou
v. 1708 Gertrud syster dotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1274510
SAY 1720-1739 Juva kuva 55
1722-1723 Hustru Anna Crambou
1725 Leutnenska Anna Grambou on vielä 1728 luettelossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1271668
Masku RK 1709-1736 Kuva 23 Juva
Agneta Grambo
Maria Lisa dtr ?
Anna Helena syster
Leutt fru Elisabet
Jungf Beata http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075177
kuva 24 vuosi 1729 ?? Juva
Fältv? Schlater
hustru A.M.Grambo
svärmor A. Grambo http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075179
Kuva 137 1730-1736 Juva
Agneta Grambo on käynyt ehtoollisella vielä 1732
Anna? Margareta
Catharina
Fältv. C. Schluter
Mad Anna Detloff
Petter Dettlof http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075350
RK 1737-1742 Kuva 28 Juva
Fältv. Conrad Slyter
Mad. Anna Margareta Dettlof
Jungf Margareta Elisabet
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075421
Maskun syntyneistä löytyy
6.3.1726/8.3. Margareta isä Fältväbeln Conrad Slyters
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57w6lr?fi+0322+kastetut+910
Maskun Haudatuista
9.10.1732 Ju(f)va Lieutnantskan Grambou
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57ur4y?fi+0322+haudatut+1735
16.6.1750 fru Anna Margareta Detloff 62 v.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57w6py?fi+0322+haudatut+2207
12.2.1754 hu mad Margareta Elisabet Schlyter 28 v.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57w6py?fi+0322+haudatut+2321
RK 1743-1749 Kuva 35 Juva
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075489
SAY Masku 1674-1693 Tujula kuva 62
1691-1693 Qvarterm bostell, Agneta des hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1274184
SAY 1694-1713 Tujula kuva 62
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1274507
1694 Qvarterm bostell, Agneta Qvarterm. Hustru
RK jakso 1695-1700 Tujula kuva 35
Qvartmästare
Diedrich Detloff
hu Agneta Margareta Grambo
d.Anna Margareta
s.Hans Jörgen
s.Diedrich Johan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075122
SAY Masku 1694-1713 Kanckas kuva 59
1704 Ombusman Jacob Detloff, Maria Petrea hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1274504
Kanckas Herrgård Kuva 44
Hr Leutnant Jacob Detloff
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10074972
RK 1701-1708 Tujula kuva 96
Agneta Grambo
Jfru Anna Margareta
Leut. fru Elisabet
…........ syster?
v.1702 Catharina
Jungf Beata
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075074
t. Pirkko
Bodniemi37
02.04.14, 20:58
RK 1737-1742 Kuva 28 Juva
Fältv. Conrad Slyter
Mad. Anna Margareta Dettlof
Jungf Margareta Elisabet
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075421
Maskun syntyneistä löytyy
6.3.1726/8.3. Margareta isä Fältväbeln Conrad Slyters
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57w6lr?fi+0322+kastetut+910
Maskun Haudatuista
9.10.1732 Ju(f)va Lieutnantskan Grambou
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57ur4y?fi+0322+haudatut+1735
16.6.1750 fru Anna Margareta Detloff 62 v.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57w6py?fi+0322+haudatut+2207
12.2.1754 hu mad Margareta Elisabet Schlyter 28 v.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57w6py?fi+0322+haudatut+2321
RK 1743-1749 Kuva 35 Juva
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075489
Kiitos linkeistä :). Tässä sukuryppäässä kiinnostaa itseäni (ja kaukomailla asuvaa tutkijakumppaniani ja etäserkkuani) eniten Anna Margareta Dettlofin ja todennäköisesti Inkerinmaan Nevanlinnassa noin 1698 syntyneen Konrad Schlÿterin perhe.
Avioparilla oli Didrik Johan -niminen poika (vrt. linkittämäsi Maskun rippikirja Maskun rk/1743-1749), joka avioitui 18.3.1756 Eva Charlotta Vellingkin kanssa. Tämän avioparin pojasta Gotthard Johan Schlÿteristä tuli virkamies eli Lappeenrannan kaupunginsihteeri, Lappeenrannan alilainkäyttöoikeuden sihteeri ja suullisen oikeuden puheenjohtaja (1790) http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9960.
Gotthard Johan Schlÿter on päätynyt oman tutkimuksemme piiriin puolisonsa Sara Katarina Groenin (aik. Gröön) vuoksi: alussa mainitsemani tutkijakumppanini polveutuu Sara Katarinan Lucia Maria -sisaresta (sisarusten vht olivat 1759 menehtynyt maaviskaali Karl Gröön ja Elisabet Gabrielintytär? Orraea).
Terveisin,
Hei
Tässä ketjussa on ollut K.Salmisen viestissä 21.7.2010 poimintoja
Lewenhauptin karoliiniupseeri matrikkelista (1921, 238)
Otto Henning Grambou mainitaan kuitenkin jo 1694 Trumpeterare,
(Vehmaa veroluettelo). Myös pso Helena on jo 1694 luettelossa.
(Lewenhauptin tiedoissa pso n.1702) Yo matrikkelin mukaan Eva
Helena Nandelstadh oli leski jo 1687. (1 puoliso Gabriel Georgii
Borgerus).
Kaarle XII joukot olivat Pultavassa 29.4.-28.6.1709 ja saapuivat
Perevoloznaan 30.6.1709 ja O.Grambou on Lewenhauptin mukaan
joutunut 1.7.1709 vangiksi.
t. Pirkko
Lewenhauptin mukaan Otto Henning Grambou oli syntynyt 1669 Suomessa. Rumpali Christian Grambou mainitaan Tammisaaressa 16.7.1690 haudatun lapsen isänä. Christian sopisi paremmin Oton veljeksi kuin isäksi. Anna Helena Dettlofin äiti, Agneta Krambo sai lapsen 1691, joten hän sopisi Oton ja Christianin sisareksi.
Kangasalla kuollut Anna Maria Grambo oli syntynyt n. 1656, jolloin hän saattaisi jopa olla edellisten äiti, tai sitten sisar. Anna Helena Dettlofille hän siis olisi joko isoäiti tai täti tai isotäti.
Vai oliko niin, että Anna Marian sukunimi olisi hänen tyttönimensä, jolloin hän ei tietenkään voi olla äiti niille, jotka tunnetaan Grambou-nimellä (paitsi jos nämä olisivat alkaneet käyttää äidin sukunimeä). Tällöin olisi luontevampaa ajatella häntä sisarena tai ehkä isän sisarena, olettaen että kyseessä ylipäätään olisi sisarusparvi eikä joukko muuta sukua. Olennaista olisi varmaan saada selville Anna Marian mies.
Jossain olisi siis joku Grambou (luultavasti sotilas), joka olisi syntynyt n. 1600-luvun puolivälissä (1640-luvulla tai jopa 1630-luvulla) ja olisi ehkä isä Otto Henningille, Christianille ja Agnetalle sekä mahdollisesti veli Anna Marialle.
Merkille pantavaa on tässä sekin, että tavalla tai toisella nämä ihmiset kietoutuvat Ruotsin suurvaltasotiin ja ovat mahdollisesti viettäneet (miehet) vuosia ulkomailla yhdessä sotien. Kenties siellä syntyi sellaisia siteitä, jotka vahvistivat yhteen kuuluvaisuutta myös Suomessa.
Anna Maria Grambo asui Kangasalan kirkkoherran luona yhdessä sukulaistyttönsä Anna Helena Dettlofin kanssa 1720-luvun lopulla. Kirkkoherra Mårten Florinuksella oli neljän vuoden armeijakokemus: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3652 ja kokemus sotapakolaisuudesta Ruotsissa.
Vehmaan Otto Henning Gramboun vaimo oli Helena von Nandelstadh, jonka ensimmäinen mies oli sotilaspappi ja samoin hänen poikansa: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2259
Miksi Anna Maria Grambo ja Anna Helena Dettlof päätyivät asumaan kirkkoherra Mårten Dettlofin talouteen Kangasalle? Kenties Anna Marian miehellä (jota emme tunne) oli jokin sota-aikainen kytkös ja Anna Maria sai sen vuoksi turvapaikan kirkkoherran luota? Kuolleissa Anna Maria Grambon titteli oli fru, ei enka. Mikä merkitys tällä on?
Myöhemmin kuvioon (?) tuli mukaan köyhä (?) sukulaistyttö Anna Helena Dettlof, joka myös tarvitsi itselleen paikan, jossa asua?
Anna Maria Grambo asui Kangasalan kirkkoherran luona yhdessä sukulaistyttönsä Anna Helena Dettlofin kanssa 1720-luvun lopulla. Kirkkoherra Mårten Florinuksella oli neljän vuoden armeijakokemus: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3652 ja kokemus sotapakolaisuudesta Ruotsissa.
Miksi Anna Maria Grambo ja Anna Helena Dettlof päätyivät asumaan kirkkoherra Mårten Dettlofin talouteen Kangasalle? Kenties Anna Marian miehellä (jota emme tunne) oli jokin sota-aikainen kytkös ja Anna Maria sai sen vuoksi turvapaikan kirkkoherran luota? Kuolleissa Anna Maria Grambon titteli oli fru, ei enka. Mikä merkitys tällä on?
Katsoin keitä Kangasalan hiskiin oli kuolleissa merkitty tittelillä "fru" 1700-luvun alkupuolella. Kaikki olivat upseeriston ja papiston säätyläispuolisoja. Tähän viitekehykseen siis odotetusti asettuu fru Anna Maria Gloria Grambo. Hänen puolisoaan jäämme arvailemaan.
Entä Mårten Florinuksen kaksi puolisoa noina vuosina, keitä he olivat? Anna Helena Dettlofin ja Anna Maria Gramboun muuttovuotta Kangasalan pappilaan emme tiedä. Heidän asuessaan siellä oli Mårten Florinuksen puolisona Gertrud Gyllén. Kuka hän oli, keitä olivat Gyllénit? Netistä ei helppoa vastausta löydy. Pohjanmaalla oli 1730-l Fältväbel Johan Didrich Gyllen. Olisiko Florinuksen puolisolla jokin kytkös näihin Gylleneihin?
Mårten Florinuksen ensimmäinen puoliso oli v. 1724 kuollut Katarina Edner. Voisiko jokin yhteys löytyä Ednerien kautta? Kuka oli Katarina Edner? Ylioppilasmatrikkelista löytyy tällainen Edner: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6269 Katsokaapa hänen äitinsä nimeä, voiko äidin sukunimi olla noin, vai olisko kirjoitusvirhe? Patronyymissä olisi kai dotter eikä son. Sukunimen alkuosa taas olisi miltei sama kuin... Jännittävää, mutta kuinka asian voisi selvittää?
Hei
Maskun SAYn luettelossa 1694-1713 Juva kuva 65
vuonna 1708 Agneta Gramboun nimen alapuolella Gertrud joka on merkitty sisaren tyttäreksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1274510
Maskun RK 1709-36 Kuva 23 Juva
Tällä kirjan sivulla on hustru A.M. Grambo sekä svä..... A. Grambo http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075179
Anna Helena Detloff jätti lapsilleen Mårten, Henrik ja Anna Helena ihan kohtuullisen perinnön. Alaikäisten lasten edunvalvojina oli Gustaf L(orentz) Uggla ja Mårten Florin (nuorempi). Leskeä edusti Berend A. Kluk (Klik).
Olisiko Luutnantti Jacob Detlofeja kaksi eri henkilöä kun Tammisaaren haudattujen luettelosta löytyi tällaisia tietoja.
12.2.1690 barn, utj Nya kyrkian omainen Leutenampten
Hr Jacob Detlof
http://hiski.genealogia.fi/hiski/58p2nx?fi+0028+haudatut+410
6.2.1691 twenne små barn, i Nya kyrkian omainen Leutenanten
Jacob Detlof
http://hiski.genealogia.fi/hiski/58p2nx?fi+0028+haudatut+423
1692 Hustro och 1 barn, omainen Leutnant Detlof
http://hiski.genealogia.fi/hiski/58p2nx?fi+0028+haudatut+458
Naantalissa vihittiin 30.12.1703 Luutnantti Jacob Dettlof ja Maria Petrea. Olisiko Jacob ollut yli 10 vuotta leskenä ja ollut edelleen Luutnantti?
Tammisaaren haudatuista löytyi myös 3 merkintää rykmentin Pukslagaren haudatuista lapsista. Ovatkohan kaikki Christian Gramboun lapsia.?
16.7.1690 barn, i kyrkian omainen Pukslagaren Christian Grambou
http://hiski.genealogia.fi/hiski/58p2nx?fi+0028+haudatut+416
12.10.1694 Regementz Pukslagaren barn
http://hiski.genealogia.fi/hiski/58p2nx?fi+0028+haudatut+483
8.4.1700 Regementz Pukslagarens barn
http://hiski.genealogia.fi/hiski/58p2nx?fi+0028+haudatut+636
Otto Henning Grambou ja Christian Grambou voisivat olla samaa ikäluokkaa jos tämä 1700 haudattu lapsi oli myös Christianin.
t. Pirkko
Bodniemi37
14.04.14, 18:18
Tammisaaren haudatuista löytyi myös 3 merkintää rykmentin Pukslagaren haudatuista lapsista. Ovatkohan kaikki Christian Gramboun lapsia.?
16.7.1690 barn, i kyrkian omainen Pukslagaren Christian Grambou
http://hiski.genealogia.fi/hiski/58p2nx?fi+0028+haudatut+416
12.10.1694 Regementz Pukslagaren barn
http://hiski.genealogia.fi/hiski/58p2nx?fi+0028+haudatut+483
8.4.1700 Regementz Pukslagarens barn
http://hiski.genealogia.fi/hiski/58p2nx?fi+0028+haudatut+636
Otto Henning Grambou ja Christian Grambou voisivat olla samaa ikäluokkaa jos tämä 1700 haudattu lapsi oli myös Christianin.
Vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=70061&postcount=22 tässä samassa viestiketjussa.
Terveisin,
Hei
Kiitos vastauksesta ja linkistä, osa ketjun viesteistä on vielä lukematta.
Pukslagare Christer Crambou, pso Christina löytyi SAYn tiedoista
1694-1713 Österby kuva 2 (sivun alaosa). v. 1708 on merkintä
Pukslagaren Boställe öde i någån tid ---- under intet deras att tillgå
är,......... ? alkuperäinen merkintä löytyy ehkä tositekirjasta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1188045
Tammisaari RK 1698-1740 Österby kuva 28
Pukslagare Christian Crambou, Christina hu, Karin dtr Otto Henning son.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8881000
Tämän yhden sivun löysin missä on Cramboun perhe,
poika näkyy olevan nimikaima Vehmaan Otto Cramboulle.
t. Pirkko
Bodniemi37
15.04.14, 16:11
Hei
Kiitos vastauksesta ja linkistä, osa ketjun viesteistä on vielä lukematta.
Pukslagare Christer Crambou, pso Christina löytyi SAYn tiedoista
1694-1713 Österby kuva 2 (sivun alaosa). v. 1708 on merkintä
Pukslagaren Boställe öde i någån tid ---- under intet deras att tillgå
är,......... ? alkuperäinen merkintä löytyy ehkä tositekirjasta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1188045
Tammisaari RK 1698-1740 Österby kuva 28
Pukslagare Christian Crambou, Christina hu, Karin dtr Otto Henning son.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8881000
Tämän yhden sivun löysin missä on Cramboun perhe,
poika näkyy olevan nimikaima Vehmaan Otto Cramboulle.
Kiitos linkeistä! SAY:ssa todetaan rummunlyöjä Gramboun kuolleen jo jokin aika sitten. Hän ei jättänyt jälkeensä mitään omaisuutta (kuva). Puolison etunimi on sekä SAY:ssa että rippikirjassa sama kuin selostamissani käräjäpöytäkirjoissa, joissa mainitaan myös tytär Katarina (Karin). Puolison sukunimi Twilling mainitaan Tammisaaren rippikirjassa.
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Hei
Selasin vanhoja sotilasrullista löydettyjä tietoja. Rulla WA620-(621). Katselmus pidetty Turussa 18.2.1773.
Masku Nro 590/77 Hokola? Ruodun sotilas Adam Johan Palcken, 58 vuotta. Kotoisin Wästergötland, aviossa, vanha ja ------------ loppu kirjoitus jäänyt epäselväksi.
Arkistossa käydessä olisi varmaankin syytä katsoa tämä tieto uudelleen filmiltä.
Maskun seurakunnasta en löytänyt Hokolaa, missä mahtaa sijaita. Adam Johan Palcken oli kuitenkin Maskun ruodun 77 sotilas.
Maskusta löytyi yllätyksenä Adamin ja Christinan myös Nousiaisten kirjoissa olleet 2 vanhinta lasta, tai ovat ainakin saman nimiset.
RK 1770-1775 Taipale kuva 111
pig Christina Adamsdtr Palcken 26.1.1754 (25.4.)
merkinnällä till Wirmo Sydänperä 1773
samalla sivulla alareunassa myös
Carl Adamson Palcken 12.12.1752 (27.1.) ehtoollisella 1771
merkinnällä till Hujala? 1772
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10076013
kuva 19 p 27 Kajala? rusthol
drg Carl Adamson Palcen 12.12.1752 (27.1.) ehtoolllisella 1772
ifr Taipale --- p 118 till Hujala 1772
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10075924
Carlin kadotin kun Hujalan sivut taitaa puuttua rippikirjasta. Myöskään Wirmon kirjoista en huomannut Sydänperä nimistä taloa vaikka SAYn tiedoissa sellainen oli.
Tammisaaresta ei vielä löytynyt siellä 1690 luvulla olleen Luutnantti Jacob Dettlofin asuinpaikkaa.
t. Pirkko
Törmäsin netissä tämmöiseen tekstiin, jonka laitan tähän alle, josko siitä olisi jollekulle iloa. Osoitteessa: http://www.snappertuna.surfnet.fi/langder.php?by=Deger%F6&gard=Norrby löytyy tällainen tapaus Snappertunasta:
"
Den i Ekenäs bosatta löjtnanten Jacob Detlof begärde i mars 1682 tingsrannsakan om ett ödeshemman i Norrby, vilket "varit alltid förlamat och nu uti några år alldeles öde legat". Det omfattade 1 1/2 skattmark och 1/2 mantal. Honom beviljades frihet t.o.m. 1691; redan i slutet av 1682 bodde han på hemmanet. Sin landbonde där, Olof Larsson, krävde han vid hösttinget 1685 på ersättning för försummelse i tjänsten och på betalning av en skuld bestående i 1/2 tunna mört. Även i Persö skaffade han sig ödesjord och råkade där, liksom i Norrby, i tvist med grannar. Åren 1692-96 bodde han som "husvaktare" på det forna grevliga residenset i Ekenäs, och det är inte känt att han därefter skulle ha återvänt till Norrby."
Voitaisiinko tuosta autiotilan vaatimisesta tehdä Detlofeista joitain johtopäätöksiä?
t. Olavi A.
Gramboun löytäminen Tammisaaresta oli hyvä juttu. Mikä mahtoi olla nimeltään tuo entinen kreivillinen residenssi, joka oheisessa jutussa mainitaan?
Gramboun löytäminen Tammisaaresta oli hyvä juttu. Mikä mahtoi olla nimeltään tuo entinen kreivillinen residenssi, joka oheisessa jutussa mainitaan?
Löytyyhän tuosta Raaseporin kreivikunnasta tietoa ihan netistäkin: http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/RaseborgsGrevskap
Käytän juuri nyt vain kännykkää ja sillä en lähde katsomaan SAY:a ja etsimään kuninkaankartanon muita aineistoja narcista.
Gramboun löytäminen Tammisaaresta oli hyvä juttu. Mikä mahtoi olla nimeltään tuo entinen kreivillinen residenssi, joka oheisessa jutussa mainitaan?
Tämän tiedoston sivulla 6 oleva kartta osoittaa residenssin sijainnin Tammisaaressa (gård): http://www.nba.fi/fi/File/54/rho-inventoinnit-tammisaari.pdf sivulla 11 kerrotaan residenssin autioituneen 1600-l lopulla ja sen osia käytetyn 1696 rakennettuun latokartanoon, jonne väki residenssistäkin siirtyi.
Hei
SAY Karjaa 1674-1693 Nårby kuva 83
1687 mainitaan Axel Hinderson ell Leut. Jacob Ditlof (crono öde 1692)
1691 Axel Hinderson ell Leut. Jacob Ditlof upt. …. 1692
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1164390
Tämä Jacob Ditlof voi olla sama jonka vaimo ja 4 lasta haudattiin Tammisaaren kirkkoon. Muuta tietoa ei tästä Luutnantista ole vielä löytynyt. Siihen kun Christina Detloff on syntynyt Nousiaisissa 1722 on kulunut 30 vuotta. Mutumenetelmällä ajateltuna Nårbyn Jacob D. sopisi kai paremmin isoisäksi.
Mikä olisi aikaisemman viestin tekstissä mainittu kreivillinen residenssi Tammisaaressa.? Sellaista en ole vielä löytänyt.
SAY Karjaa 1694-1713 Raseborgs Konungsgård kuva 145
Raseborgs sätteri Öfv. Johan Ribbings Boställ
Olof Anderson drg fougde
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1165306
SAY 1674-1693
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1164453
Luutnantti Jacob Detlof ja Maria Petrea vihittiin 30.12.1703 Naantalissa. Löytyvät sen jälkeen Maskun Kankais säteristä.
Jonkunlainen yhteys on ollut Eversti Johan Ribbingsin kanssa kun Jacob löytyy vaimonsa kanssa täältä.
TOSITEKIRJA 1704 (7429) MASKU Kuva 703 Kanckais
General Majorens hr Johan Ribbings arfingars säteri
Ombuzman Jacob Detloff
Ombuzman hustru Maria Petrea
JURFVA hu Anna Granbou, Johan och Johan drg,Anna pig, inh Walborg
Lisa Ryttare hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10896423
Saman vuoden 1704 henkikirjasta löytyi jotakin mielenkiintoista. Kenen Luutnantin leski on tämä Kirstin? Jacob Detlof oli vielä Maskussa, Palolla mainitaan kuitenkin jo palvelusväkeä.
Kuva 704 Nousis socken Palo
Hustru Kirstin Leutnantz enkia, Walborg pig
Liutnante Detlofs folk, Jacob och Erik drg, Lisa pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10896424
päiväys 22.Jan 1704
t. Pirkko
Mikä olisi aikaisemman viestin tekstissä mainittu kreivillinen residenssi Tammisaaressa.? Sellaista en ole vielä löytänyt.
Kuten aiemman viestini linkissä luki, niin Raaseporin kuninkaankartano oli se residenssi ja sijaitsi lähellä Tammisaaren kirkkoa. Katso kartta antamassani toisessa linkissä. Dettlof siis majaili aiemmin laittamani tekstisitaatin mukaan siinä residenssissä sen jälkeen, kun kreivikunta oli lakkautettu.
Mielestäni ao. kuninkaankartanon nimi oli nimenomaan Tammisaaren kuninkaankartano - lukekaas täältä (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=111481&ttyyppi=pdf&kunta_id=710) lisää :)
Mielestäni ao. kuninkaankartanon nimi oli nimenomaan Tammisaaren kuninkaankartano - lukekaas täältä (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=111481&ttyyppi=pdf&kunta_id=710) lisää :)
Juha taitaa olla pääosin oikeassa. Aivan yksioikoinen ei asia kuitenkaan ole, kuten tämän tiedoston sivuilta 10-11 selviää: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=112993&ttyyppi=pdf&kunta_id=710
Juha, sinullahan on tiedostoissasi ainakin yksi Dettlof: http://www.varola.fi/rautell/ taulussa 90. Oulussako siis ennen Merimaskua? Osaatko sanoa mitään enemmän?
En osaa tuosta sanoa enempää - muistaakseni löysin Sursill-rompulta tuon tiedon, mutta en ole siitäkään ihan varma
Juha
Hei
Olipa mukava yhteensattuma. Katselin juuri eilen Merimaskun tietoja. Siellä on vihitty 4.7.1711 Hr Corporal Und Öfverste de la Barres Regementte Johan Laureus-Jungfru Christina Dettlof Coveri
Hiskin kastetietojen mukaan on 7.8.1713 syntynyt Anna Christina niminen tytär.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/5ahj0t?fi+0326+kastetut+397
Merimasku kastettuja kuva 28
s.7.8.1713/9.8.1713 Koveri Corp Joh. Laureus lilla dotter Anna CHRISTINA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5316649
SAY Merimasku Kåfweri kuva 4
1694 Sal. Capit Leuntn. Rusthåld
1695 Enkan Maria, 1700 Dettlof enk.hu Maria, Anna Maria dtr
1712 corp Laureus hu Stina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1285034
Hiskin haudattujen tiedoissa oli
16.10.1710 Covero Fru Capit.Leutn. Maria Dettlof
bort förd till Nagu/beg. i kyrk.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57xlfe?fi+0326+haudatut+481
Saman merkinnän löysin myös alkuperäisestä luettelosta, mutta siinä ei ollut mainintaa Nauvosta.
Merimaskun seurakunta kuva 77 Haudattuja
16.10.1710 begraf fru Capitein Leutn. Maria Detloff ifr Cåfveri
i kyrkian …...... 46 åhr …..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5316612
t. Pirkko
Hei
Tästä Jacob Dettlofista en ole varma onko sama jonka puoliso oli haudattu Tammisaaressa.
Raaseporin tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1697 (II KO a.5)
Käräjät 1-3.2.1697 Pohja ja Karja Lohja kuva 30 s. 55
Mainitaan Christian Grambou
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3858763
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3858764
Karäjät 1-3.7.1697 Pohja ja Karja Lohja kuva 231
Mainitaan Christian Grambou, Wälb Nils Lindcgrantz sekä Jacob Detloff. Jonkun verran sain selkoa tapahtumista. Alussa on ainakin kertausta vuosilta 1694 ja 1695?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3858976
kuva 232
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3858977
kuva 233
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3858978
t. Pirkko
Hiskin haudattujen tiedoissa oli
16.10.1710 Covero Fru Capit.Leutn. Maria Dettlof
bort förd till Nagu/beg. i kyrk.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57xlfe?fi+0326+haudatut+481
Saman merkinnän löysin myös alkuperäisestä luettelosta, mutta siinä ei ollut mainintaa Nauvosta.
Merimaskun seurakunta kuva 77 Haudattuja
16.10.1710 begraf fru Capitein Leutn. Maria Detloff ifr Cåfveri
i kyrkian …...... 46 åhr …..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5316612
t. Pirkko
Maria Dettlof on Hiskin haudatuissa kahteen kertaan, joista ensimmäinen on edellä mainittu (huom. linkki on muuttunut):
http://hiski.genealogia.fi/hiski/71cyvv?fi+0326+haudatut+478 16.10.1710 Covero Fruu Capit. Leutn. Maria Dettlåf
alkup - ALKUPKOMM: bort förd till Nagu
alkup - HAUPAIKKA: b i kyrk.
alkup - MAKSU: 6:-
http://hiski.genealogia.fi/hiski/71cyvv?fi+0326+haudatut+836 15.7.1710 16.10.1710 Kåfvesi Fru Capit: Leutn: Maria Dettlåff 46
alkup - HAUPAIKKA: ik:n
Kun Hiskin linkit avaa, näkyy edelliset ja seuraavat tietueet. Niiden perusteella jälkimmäinen Hiski-merkinnöistä on Pirkon löytämä alkuperäinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5316612
Mistähän löytyy ensimmäiselle Hiski-kirjaukselle alkuperäinen merkintä, josta voisi tarkistaa mitä Nauvosta sanotaan?
Abrahamin kronikka -ketjussa mainitaan kuninkaan kansliassa 1573- työskennellyt saksalainen kirjuri M. Dettloff, joka nimen perusteella saattaisi olla sukua tässä ketjussa mainittujen henkilöiden kanssa.
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=214170&postcount=1066
Mahtaisiko täällä mainittu suku Grambo olla samaa sukua kuin turkulainen porvarissuku Rämbu? Oman esi-isäni Thomas Bytin naapurina oli tämä suku usean vuoden ajan. Esim. tässä merkitty 1656 Mats Rämbu viisi taloa ylempänä listalla kuin Bytti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653733
Mattsin isä taisi olla Tynnis tai jotain sinne päin. Myös erään Y-DNA-testin osuman esi-isä oli Rambo.
Muistelisin, että olen sukututkimuksessani törmännyt myös Detlefeihin, mutta nyt en muista, miten. Tässä ketjussa mainittiin myös mielenkiintoisesti Florinukset.
Huomasin, että luutnantti Jacob Detlof on tuomiokirjakannassa 9 kertaa vuosina 1683-1685. En ole tarkemmin syventynyt noihin oikeusjuttuihin onko niissä jotain kiinnostavaa.
http://www.digiarkisto.org/tktietokanta/index.php?p=haku&arvo=&etu=&patronyymi=&sukunimi=Detlof&huom=&pitaja=&kyla=&talo=
Maria Dettlof on Hiskin haudatuissa kahteen kertaan, joista ensimmäinen on edellä mainittu (huom. linkki on muuttunut):
http://hiski.genealogia.fi/hiski/71cyvv?fi+0326+haudatut+478 16.10.1710 Covero Fruu Capit. Leutn. Maria Dettlåf
alkup - ALKUPKOMM: bort förd till Nagu
alkup - HAUPAIKKA: b i kyrk.
alkup - MAKSU: 6:-
http://hiski.genealogia.fi/hiski/71cyvv?fi+0326+haudatut+836 15.7.1710 16.10.1710 Kåfvesi Fru Capit: Leutn: Maria Dettlåff 46
alkup - HAUPAIKKA: ik:n
Kun Hiskin linkit avaa, näkyy edelliset ja seuraavat tietueet. Niiden perusteella jälkimmäinen Hiski-merkinnöistä on Pirkon löytämä alkuperäinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5316612
Mistähän löytyy ensimmäiselle Hiski-kirjaukselle alkuperäinen merkintä, josta voisi tarkistaa mitä Nauvosta sanotaan?
Hiski-merkinnöistä ensimmäinen on kirkkokassan tileistä (vasemmalla alimpana)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9517478
Pekka Hiltunen
25.04.17, 13:16
Saman vuoden 1704 henkikirjasta löytyi jotakin mielenkiintoista. Kenen Luutnantin leski on tämä Kirstin? Jacob Detlof oli vielä Maskussa, Palolla mainitaan kuitenkin jo palvelusväkeä.
Kuva 704 Nousis socken Palo
Hustru Kirstin Leutnantz enkia, Walborg pig
Liutnante Detlofs folk, Jacob och Erik drg, Lisa pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10896424
päiväys 22.Jan 1704
t. Pirkko
Olisiko samanaikaisesti voinut olla kaksi luutnantti Detlofia? Ltn:n leski mainitaan jo 1701 ja samalla rivillä 1704, ja yläpuolellaan hustru Kirstin, joka näyttäisi olevan kirjattuna jo 1696 mainitun kornetti Schultzin alapuolelle v:een 1703. 1704 hän näyttää olevan luutnantiksi korotetun Shultzin vaimona. Tämä Jacob Detlof taisi avioitua myöhemmin 1691 syntyneen Anna Petri Spensenian, Nousiaisten kpl:n tyttären kanssa. Annan serkun, Gustaf Alleniuksen pojan, Nousiaisten kpl Johanin jälkeläistöön liittyi myöhemmin, 6.3.1697 Naantalissa Ruotsin nyk. Strängnäsin Lännan entisessä Nyckelbergan herraskartanossa syntynyt Catharina Fordell, jonka äiti Birgitta (Brita) oli avioitunut itseään 30 v vanhemman kartanonvoudin, Johan Mattsson Fordellin kanssa. Muistokirjoituksen perusteella Birgitta-leski oli "Ehreborne"... Johan Mattsson Fordell - ehkä ymmärrettävistä syistäkin - hankki omistuksiinsa ja perheensä asuinkartanoksi Merimaskun Tammiston rusthollin valtakunnan merentakaisesta maakunnasta. Voisikohan tämä Merimaskun Kovero/ Koveri jotenkin kytkeytyä Nousiaisten Jacobin uuden vaimon äitiin, Catharina Alleniaan ja siten Merimaskun Tammistoon? Catharina ja Gustaf Allenius olivat khra Henrik Laukan lapsia.
Mainitun ltn Jacob Detlofin vaimon Anna Persdotter Spensenian sisaren, Lisbetan suku jatkui Nousiaisten Palonkylän molemmissa rustholleissa, Isotalossa ja Lonkissa.
Johan Mattsson Fordell on saattanut olla Turun koulun lehtorin ja Pietarsaaren khra:n, Erik Mattsson Forteliuksen (Fordell) veli ja siis tämän puolison, Magdalena Alftanan käly. En tiedä, kuinka Nousiaisten ratsumestari Bengt Bengtsson Fordell mahdollisesti kytkeytyy tähän sukuun; hänen vaimonsa patronyymi on kyllä sama kuin Nyckelbergan Birgitta Jacobsdotterinkin, mutta ikäero vm:uun on huomattavan suuri (kts viittaukset alla).
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=41
PH
Huomasin, että luutnantti Jacob Detlof on tuomiokirjakannassa 9 kertaa vuosina 1683-1685. En ole tarkemmin syventynyt noihin oikeusjuttuihin onko niissä jotain kiinnostavaa.
http://www.digiarkisto.org/tktietokanta/index.php?p=haku&arvo=&etu=&patronyymi=&sukunimi=Detlof&huom=&pitaja=&kyla=&talo=
Tällainen julkaisu löytyy netistä:
http://www.academia.edu/26896380/Eken%C3%A4s_stads_dombok_1678_1695._II_Filologisk_ utg%C3%A5va_med_kommentar_och_register_The_judgmen t_book_of_the_town_of_Eken%C3%A4s_1678_1695._II_A_ philological_edition_with_commentary_and_indices_
Ja sen henkilöluettelosta:
Detloff, Jakob (t.ex. Jacob Detloff , Jacob Detoff , Jacob Detboff ,Jacob Detlöff) (löjtnant).84v:17, 86v:8, 18, 128r:22, 128v:25, 129r:26,131r:5, 144v:11, 146r:6, 156v:11, 26, 181r:23-24, 182r:2,184v:2
Uusi Genos (1/2019) pitää sisällään Heikki Vuorimiehen mainion sarjan Havaintoja suuren Pohjan sodan vuosina Ruotsissa majailleista suomalaissotilaista osan 12. Karbenningissä vihittiin 26.10.1718 Inkerinmaan rakuunarykmentin majoittaja Gustaf Granbou ja neiti Margareta Huller asessori Normarkilta. Mielenkiintoinen tieto.
Oliko Gustaf sama Gustaf, joka oli Otto Henning Gramboun poika ja kersannti ja furiiri Vehmaalla? Linkki Vehmaan rippikirjaan: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5370278
Vehmaan Gustafin poika oli Fredrik Johan Grambou, jonka äitiä ei ylioppilasmatrikkelin mukaan tiedetä: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7606 Matrikkeli mainitsee Fredrik Johanin syntymävuodeksi 1729. Jotkin netin Geni-sukupuut esittävät syntymävuodeksi 1726 ja äidiksi Britan. Linkittämässäni rippikirjassa on Gustafin puolisona Brita Roosbeck. Mistä Brita on saatu äidiksi?
Mikäli Genoksessa mainittu Gustaf olisi Vehmaan Gustaf, niin milloin ja missä Gustaf asui Suuren Pohjan sodan jälkeen? Onko kyseessä yksi ja sama Gustaf? Onko pois suljettua, ettei Fredrikin äiti voisi olla Margareta Huller, eikä Brita?
Uusi Genos (1/2019) pitää sisällään Heikki Vuorimiehen mainion sarjan Havaintoja suuren Pohjan sodan vuosina Ruotsissa majailleista suomalaissotilaista osan 12. Karbenningissä vihittiin 26.10.1718 Inkerinmaan rakuunarykmentin majoittaja Gustaf Granbou ja neiti Margareta Huller asessori Normarkilta. Mielenkiintoinen tieto.
Oliko Gustaf sama Gustaf, joka oli Otto Henning Gramboun poika ja kersannti ja furiiri Vehmaalla? Linkki Vehmaan rippikirjaan: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5370278
Vehmaan Gustafin poika oli Fredrik Johan Grambou, jonka äitiä ei ylioppilasmatrikkelin mukaan tiedetä: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7606 Matrikkeli mainitsee Fredrik Johanin syntymävuodeksi 1729. Jotkin netin Geni-sukupuut esittävät syntymävuodeksi 1726 ja äidiksi Britan. Linkittämässäni rippikirjassa on Gustafin puolisona Brita Roosbeck. Mistä Brita on saatu äidiksi?
Mikäli Genoksessa mainittu Gustaf olisi Vehmaan Gustaf, niin milloin ja missä Gustaf asui Suuren Pohjan sodan jälkeen? Onko kyseessä yksi ja sama Gustaf? Onko pois suljettua, ettei Fredrikin äiti voisi olla Margareta Huller, eikä Brita?
Huomio kiinnittyy myös siihen, että Vuorimiehen tuoreessa Genoksessa mainitsema Gustaf Granbou on juuri Inkerinmaan rakuunarykmentin majoittaja. Aiemmin on jo ollut esillä, että Inkerimaalta on varhemmalta ajalta maininta eversti Hendrich Flemingin voudista, Jochen Granbo/Grambowista. Katso linkki: https://www.genealogia.fi/genos-old/4/4_20.htm Vielä ei ole löytynyt aukotonta kytköstä Inkerinmaa/Narva Grambowien ja Suomen Grambou-sukujen välille.
Olisiko Gustaf löydettävissä jostain Inkerinmaan rakuunarykmentin rullasta ja mistähän sellaisen löytäisi digitoituna?
Matti A. Nieminen
04.04.19, 11:24
-- Olisiko Gustaf löydettävissä jostain Inkerinmaan rakuunarykmentin rullasta ja mistähän sellaisen löytäisi digitoituna?
Hei
Gustaf Grambo löytyy ainakin Inkerinmaalaisen rakuunarykmentin kuukausirullista 1715 heinäkuusta joulukuuhun. Hän oli volontööri ilman ratsua Majurin komppanian katselmuksessa Lövångerin Norbyssä 25.6.1715:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054692_00309 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054692_00309)
Kuukausirullassa 25.9.1715 sanotaan Grambon ostaneen itselleen ratsun:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054692_00369 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054692_00369)
Gustaf Grambo näkyy korpraaliksi ylennettynä Majurin komppanian katselmuksessa Arbogassa 29.12.1716:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054702_00310 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054702_00310)
Inkerinmaalaiset rakuunat yhdistettiin Zögen karjalaisiin maarakuunoihin 1717. Grambota ei kuitenkaan enää mainita Zögen joukkojen katselmuksessa Vaxholmissa heinäkuussa 1721.
Terveisin
Matti Nieminen
Kiitos Matti! Hienoja ja tärkeitä havaintoja. Gustaf oli siis volontääri ilman ratsua 1715. Vehmaan Bergsund oli trumpetaresta luutnantiksi edenneen Otto Henning Gramboun asuinpaikka Vehmaalla. Tällä rippikirjan sivulla on Bergsundin tilanne Isovihan aikana: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5369991 Vuosina 1711-1714 tilaa johtaa Helena von Nandelstdt, puoliso Otto Henning lienee sotatantereella. Alla näkyy myös Bernt Grambo ja Gustavus Grambo. Bernt ja Gustavus ovat käyneet ripillä 1713 alkuvuodesta, mutteivat sen jälkeen. Venäläisten miehitys Suomessa alkoi 1713, kenties juuri se ajoi Gustavuksen volontääriksi, vaikka sitten ilman hevosta. Bernt Grambosta minulla ei ole mitään muita tietoja, ehkä hänkin lähti sotaan? Kumpaakaan, Berntiä ja Gustavusta ei mainita asutuksen yleisluettelossa noina vuosina, mitähän se merkitsee? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1214439
Katselin tuossa Lewenhauptin karoliiniupseerimatrikkelia ja sieltä löytyy (1921, 238), tietoja vähän lyhentäen:
"Grambou, Otto Henning, f 1669 i Finland, kom i tjänst 1691, var 1701 trumpetare vid Åbo och Björneborgsläns kav.reg...kornett därst 5.4.1709, fången 1.7.1709 vid Perevolotjna, hemkom 1722 i april i Finland; löjtn:s avskedd 26.11.1722, X Riga, Narva, Errastfehr, Hummelhoff, Jakobstadt, Gemauerhoff, Liesna, Poltava, ej sårad...G före 1702 m Helena von Nandelstadt, d 1727 på Bergsund i Vemo, troligen dotter av Elias von Nandelstadt"
Terv.
Kari Salminen
Uusi Genos (2/2020) rapsahti postiluukusta ja Heikki Vuorimiehen hieno työ Ruotsin arkistoissa tarjosi jälleen (vrt. ketjun viesti n:o 75) itselleni mieluisan yllätyksen suuren Pohjan sodan vuosina Ruotsissa majailleista suomalaissotilaista. Kiitos siitä!
Tukholman kaupungin Hedvig Eleonoran seurakunnassa kuulutettiin avioliittoon 20.6.1714 Suomen armeijan muonitusmestari Erik Olofsson Edner ja neito Anna Maria Dettlof. Nimi Dettlof liittyy keskeisesti tähän ketjuun, mutta niin myös nimi Edner.
Mårten Florinuksen ensimmäinen puoliso oli v. 1724 kuollut Katarina Edner. Voisiko jokin yhteys löytyä Ednerien kautta? Kuka oli Katarina Edner? Ylioppilasmatrikkelista löytyy tällainen Edner: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6269 Katsokaapa hänen äitinsä nimeä, voiko äidin sukunimi olla noin, vai olisko kirjoitusvirhe? Patronyymissä olisi kai dotter eikä son. Sukunimen alkuosa taas olisi miltei sama kuin... Jännittävää, mutta kuinka asian voisi selvittää?
Ja tässä nyt tuli yhteys Ednerien ja Dettlofin välille. Anna Helenan asuminen Mårten Florinuksen taloudessa selittyy ainakin sillä, että hän on sukulaisensa avioliiton kautta ”sukua” Mårten Florinuksen ensimmäiselle vaimolle. Samalla selviää sekin, että ylioppilasmatrikkelin Dettlofsson onkin Dettlof, kuten olin uumoillut ketjun viestissä n:o 51.
Anna Helena D ja Anna Maria D olivat melko saman ikaäisiä, mutta kuka tarkkaan ottaen olikaan Anna Maria Dettlof (kenen tytär) ja mikä siis oli hänen sukulaisuutensa ketjun alussa pohdittuun Anna Helena Dettloffiin?
Rovasti Ednerin äidin taustojen selviäminen olisi jo kansallisestikin tärkeää, sillä Edner oli myös valtiopäivämies ja henkilö, joka esitti Tampereen kaupungin perustamista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Edner (https://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Edner)
Erik Ednerin elämäkerroissa esiintyy kuitenkin tuo ylioppilasmatrikkelissakin ollut Detlofsson äidin sukunimenä Dettlofin sijaan.
Rovasti Ednerin isän todetaan olleen turkulainen raatimies Erik Edner. Uudessa Genoksessa on tieto avioliitosta muonitusmestari Erik Ednerin ja neito Anna Maria Dettlofin välillä. Olivatko muonitusmestari Edner ja raatimies Edner sama henkilö?
Mielestäni olivat. Vaimon sukunimen samankaltaiset variaatiot ja molempien etunimien (olkoonkin, että etunimet olivat ajalle hyvin tyypillisiä, toisin kuin sukunimi) samuus puoltavat vahvasti käsitystä. Pelkkä yhteensattuma ei voi olla sekään, että ketjun alussa esitetysti kirkkoherra Mårten Florinin luona asui nuori Dettlof-sukuinen nainen (jonka taustan olemme kyenneet selvittämään) Kangasalla ja Florinin vaimo oli sukunimeltään Edner.
Lisäksi tiedämme, että turkulainen raatimies Erik Edner todella oleskeli sotaa paossa Ruotsissa tuona ajankohtana. Hänen nimensä näet löytyy luettelosta (päiväämätön), jossa on listattu elossa olevia pakolaisuudesta paluuhalukkaita turkulaisia kaupungin virkamiehiä: https://www.genealogia.fi/genos-old/59/59_5.htm (https://www.genealogia.fi/genos-old/59/59_5.htm)
Miksi avioitumisen yhteydessä käytetään sulhasesta termiä muonitusmestari, eikä puhuta turkulaisesta raatimiehestä? Tämä selittynee sillä, että elääkseen piti Ruotsiin lähteneen pakolaisen tehdä jotain. Tyypillisesti moni pyrki samanlaiseen työhön, jota oli Suomessa tehnyt tai sitten esim. armeijan palvelukseen. Raatimiehellä oli varmaankin sellaista osaamista, jota muonitusmestarilta edellytettiin. Pakolaisten työhön hakeutumisesta Ruotsissa ks. esim. tämän teoksen sivu 75:
https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/uudenkaupungin-rauha/tomi_kangas_uudenkaupungin_siunattu_rauha.pdf
Milloin raatimies Edner palasi Suomeen? Tyypillisesti pakoon lähdettiin ison vihan miehityksen alettua 1713-1714. Osa palaajista odotti rauhan solmimista, mutta osa palasi jo hieman aiemmin, kun miehitysolot olivat vakiintuneet ja väkivalta vähentynyt. Rovasti Erik Ednerin tiedoissa hänet mainitaan syntyneeksi Turussa 12.7.1718. Jos syntymäpaikka pitäisi paikkansa, niin myös äidin olinpaikka olisi tuolloin ollut jo Turku (ja isän?).
Jossakin vaiheessa raatimies Erik Edner jäi leskeksi, sillä hän avioitui toistamiseen haminalaisen Maria Forsteenin kanssa. Vuosi ei ole tiedossani, mutta he saivat lapsen ainakin vuonna1747 (ks. hiski). Raatimies Edner kuoli 80 vuoden iässä vuonna 1762 Turussa.
Nyt olisi hyvä löytää jostain merkintä raatimies Edneristä ja hänen Anna Maria Dettlof/Detlofsson-vaimostaan Turussa v. 1718 tai sen jälkeen. Voivatko henkikirjat olla tässä avuksi? Katselin niitä, mutten oikein löytänyt itse Turun kaupunkia, ehken oikein osannut etsiä. Toivon kommentteja edellä esitetystä ja apua tässä henkikirja-asiassa.
Uusi Genos (2/2020) rapsahti postiluukusta ja Heikki Vuorimiehen hieno työ Ruotsin arkistoissa tarjosi jälleen (vrt. ketjun viesti n:o 75) itselleni mieluisan yllätyksen suuren Pohjan sodan vuosina Ruotsissa majailleista suomalaissotilaista. Kiitos siitä!
Tukholman kaupungin Hedvig Eleonoran seurakunnassa kuulutettiin avioliittoon 20.6.1714 Suomen armeijan muonitusmestari Erik Olofsson Edner ja neito Anna Maria Dettlof. Nimi Dettlof liittyy keskeisesti tähän ketjuun, mutta niin myös nimi Edner.
Ja tässä nyt tuli yhteys Ednerien ja Dettlofin välille. Anna Helenan asuminen Mårten Florinuksen taloudessa selittyy ainakin sillä, että hän on sukulaisensa avioliiton kautta ”sukua” Mårten Florinuksen ensimmäiselle vaimolle. Samalla selviää sekin, että ylioppilasmatrikkelin Dettlofsson onkin Dettlof, kuten olin uumoillut ketjun viestissä n:o 51.
Anna Helena D ja Anna Maria D olivat melko saman ikaäisiä, mutta kuka tarkkaan ottaen olikaan Anna Maria Dettlof (kenen tytär) ja mikä siis oli hänen sukulaisuutensa ketjun alussa pohdittuun Anna Helena Dettloffiin?
Kas, Juha Vuorela näyttääkin jo aiemmin selvittäneen raatimies Erik Ednerin taustan. Hän on siis Turun pikkutullin tarkastaja Olof Eriksson Edhnerin poika. Samalla käy Juhan blogista ilmi, että Mårten Florinin puoliso, Katarina Edner, on raatimies Ednerin sisar. Kun Genoksessa nyt julkaistussa avioliittotiedossa muonitusmestari Erik Ednerin patronyymi on Olofsson, kuten raatimies Ednerinkin, niin tämä viimeistään vahvistaa heidät samaksi henkilöksi. Pakolaisena oli raatimies siis ruvennut armeijan muonitusmestariksi. Samalla varmistuu raatimies Ednerin vaimon sukunimeksi Dettlof, joka Juhan blogista uupuu.
https://juhansuku.blogspot.com/2010/09/pikkutullintarkastaja-edhnerin.html?m=1
Nyt olisi hyvä löytää jostain merkintä raatimies Edneristä ja hänen Anna Maria Dettlof/Detlofsson-vaimostaan Turussa v. 1718 tai sen jälkeen. Voivatko henkikirjat olla tässä avuksi? Katselin niitä, mutten oikein löytänyt itse Turun kaupunkia, ehken oikein osannut etsiä. Toivon kommentteja edellä esitetystä ja apua tässä henkikirja-asiassa.
Hei
Kansallisarkiston digikuvista löytyy Tositekirja 1722 (7465b)
Åbo Stad Kyrkieqvarteret
Rådman Erich Edner, Anna Maria hustru, Anders drg Lena p
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74762086
Vanhoissa viesteissä vuodelta 2017 mainitun Kapteeni Luutnantin lesken Maria Detloffin patronyymin olen joskus löytänyt jostakin asiakirjasta. On haudattu puolison sukunimellä. Ulkoa en nimeä muista, on sekin tieto ehkä vielä tallessa omalla koneella.
Merimaskun kirjoja on digitoitu ja ko Maria Detloff löytyy niistä. Siitä on kulunut monta vuotta kun niitä viimeksi katselin, joten en nyt muista montako lasta ja minkä nimisiä nämä Kapteeni Luutnantin lapset olivat.
Henkikirjojen mukaan olisi ollut myös Anna Maria niminen tytär.
SAY Merimasku Kåfweri
1694 Sal. Capit Leuntn. Rusthåld
1695 Enkan Maria, 1700 Dettlof enk.hu Maria, Anna Maria dtr
1712 corp Laureus hu Stina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1285034
Merimasku vihitty 4.7.1711 Hr Corpor. Und. Öfverste de la Barres
Regementte Johan Lauräus-Jungf Christina Dettlof Cåveri
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57xlfe?fi+0326+vihityt+141
t. Pirkko
Kansallisarkiston digikuvista löytyy Tositekirja 1722 (7465b) Åbo Stad Kyrkieqvarteret Rådman Erich Edner, Anna Maria hustru, Anders drg Lena p http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74762086 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74762086)
Vanhoissa viesteissä vuodelta 2017 mainitun Kapteeni Luutnantin lesken Maria Detloffin patronyymin olen joskus löytänyt jostakin asiakirjasta. On haudattu puolison sukunimellä. Ulkoa en nimeä muista, on sekin tieto ehkä vielä tallessa omalla koneella.
Merimaskun kirjoja on digitoitu ja ko Maria Detloff löytyy niistä. Siitä on kulunut monta vuotta kun niitä viimeksi katselin, joten en nyt muista montako lasta ja minkä nimisiä nämä Kapteeni Luutnantin lapset olivat.
Henkikirjojen mukaan olisi ollut myös Anna Maria niminen tytär.
SAY Merimasku Kåfweri
1694 Sal. Capit Leuntn. Rusthåld
1695 Enkan Maria, 1700 Dettlof enk.hu Maria, Anna Maria dtr
1712 corp Laureus hu Stina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1285034
Merimasku vihitty 4.7.1711 Hr Corpor. Und. Öfverste de la Barres
Regementte Johan Lauräus-Jungf Christina Dettlof Cåveri
http://hiski.genealogia.fi/hiski/57xlfe?fi+0326+vihityt+141 t. Pirkko
Kiitos Pirkko. Outoa, ettei tuossa tositekirjassa ole Anna Marian sukunimeä. milloinhan hän poistuu tositekirjasta, eli milloin olisi kuollut? Miten nuo kohdat helpoimmin löytää? Vai onko edes helppoa tietä.
Anna Maria Dettlof sopii hyvin juuri Merimaskun Koverin luutnantin tyttäreksi. Vaikka noita Anna Maria-nimisiä on paljon, niin Dettlofeja kuitenkin on vähän. Anna Marian Kristiina sisko oli avioitunut korpraali Johan Laureuksen kanssa v. 1711, kuten olet esittänyt. Perheen äiti oli kuollut edellisenä vuonna 1710 ja haudattu Nauvoon.
Venäläisten miehitys toteutui v. 1713-1714 kaikessa ankaruudessaan ja jopa 20.000 suomalaisen on arvioitu paenneen Ruotsin puolelle turvaan. Vuodelta 1715 löydämme pakolaisten avustuskomitean auttamien listoilta korpraalin rouva Kristiina Dettlofin: https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting10.htm . Juuri Merimaskun Dettlof-siskokset siis olivat samaan aikaan Ruotsissa, luultavasti yhdessä paenneina. Miksei listalla sitten näy Anna Marian nimeä?
Pakolaisluettelon johdannossa esittää Johanna Aminoff-Winberg asian näin: ”De som flydde undan kriget kom från svenska provinser och betraktades inte i Sverige som ett främmande befolkningselement. En del kunde klara sin försörjning själva. De mest välbärgade hade kanske privategendomar i Sverige eller släktingar som kunde bistå dem. Många av kronans tjänstemän och "betiente" kunde få nya tjänster i moderlandet, något som dock inte gällde på långt när alla. Tusentals flyktingar var helt utblottade och behövde myndigheternas hjälp för att klara sitt uppehälle.”. https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting3.htm
Raatimies Erik Edner ja kirkkoherra Mårten Florinus kuuluivat tuohon joukkoon, joka kykeni itse huolehtimaan toimeentulostaan (kumpaakaan ei mainita luettelossa), samoin tietysti 1714 Tukholmassa Ednerin puolisoksi tullut Anna Maria Dettlof, josta Edner nyt huolehti. Ilmeisesti korpraalin Laureuksen Kristiina Dettlef-puolison tilanne oli huonompi ja hän joutui turvautumaan pakolaisapuun.
Joka tapauksessa molemmat sisaret olivat samaan aikaan Tukholmassa, mikä vahvistaa Anna Marian juuri Marimaskun Koverin rusthollin kapteeni Dettlofin tyttäreksi. Kommentteja, vastaväitteitä?
Hei
Raatimies Erich Edner ja vaimonsa Anna Maria asuivat vielä 1723 Kirkkokorttelissa Nro 18 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10462137
Vuodesta 1724 Erich Edner on asunut Luostari korttelissa mutta vaimoa ei ollut enää veroluettelossa.
Tositekirja 1724 (7470) Åbo stad Klöster qvarteret
Giös? Rådman Erich Edner, Lisa p
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10466735
pv 20 Juni 1724
Tositekirja 1725 (7473) Åbo stad Klöster Qvarteret
Nro 82 Giöös Rådman Erich Edner, Walborg piga
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26102575
Tositekirja 1740 (7523b) Åbo stad Klöster Qvarteret
Nro 80 Giöös Rådman Erich Edner, Maria hustru, Simon drg, Anna dtr
Greta och Caisa pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11027298
Tositekirja 1744 (7541) Åbo stad Klöster Qvarteret
Nro 46 Giöös Rådman Edner, Maria hustru, Johan drg Brita pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11072517
Tositekirja 1745 (7549) Åbo stad Klöster Qvarteret
Nro 46 Giöös Rådman Edner, Maria hustru, Greta S-- dtr?, Brita p
Jöran drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11092750
Erich Ednerin pojan Ylioppilasmatrikkelin tiedoissa mainitaan Anna sisar
Vihitty Turun Ruotsalainen srk 11.9.1753 Korpo församling
Vice past.o.cap. Mag Carl Friedrich Mollerus-jungfru Anna Elisabet Edner
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9921886
Korpraali Johan Laureus ja pso Christiina Detloff saivat kaksi lasta ennen pakomatkaa ruotsiin.
Merimasku kastettuja
21.4.1712/27.4. Reinhold Johan Kofveri
hr Corpral Johan Laureus
kastetodistajina myös
Hr Corp. Reinhold Dettlof f: bå---- ?
Hr Corp Bernhardt Johan f: Sannais ---gård
Jungfru Maria Catharina Detloff
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5316645
7.8.1713/9.8. Anna Christina
Hr Laureus
kastetodistajana myös
Jungfru Anna Catharina? Detloff fron Sannais
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5316649
Anna Maria Detloff on ollut 31.5.1700 Maria äitinsä kanssa Coveron rakuunan Johan Sigfredsonin tyttären kastetodistajana.
t. Pirkko
Hei
Raatimies Erich Edner ja vaimonsa Anna Maria asuivat vielä 1723 Kirkkokorttelissa Nro 18 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10462137
Vuodesta 1724 Erich Edner on asunut Luostari korttelissa mutta vaimoa ei ollut enää
Erich Ednerin pojan Ylioppilasmatrikkelin tiedoissa mainitaan Anna sisar
Vihitty Turun Ruotsalainen srk 11.9.1753 Korpo församling
Vice past.o.cap. Mag Carl Friedrich Mollerus-jungfru Anna Elisabet Edner
[url]http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9921886[/url t. Pirkko
Mielenkiintoisia löytöjä! Anna Maria olisi siis mahdollisesti kuollut noin v. 1724 ja hänellä oli ehkä myös Anna-niminen tytär?
Pakolaisluetteloa katsoneet panivat varmaan merkille, että luettelossa mainittiin myös sellainen Dettlof, jota ei ketjussa ole aiemmin käsitelty. Tai oikeammin hänen leskensä. Kyseessä on raatimies Joakim Dettlofin leski Brita Barckman ja hänen tyttärensä Susanna Jochimsen. He olivat lähtöisin Nyenistä, siis Inkerinmaalta ja esiintyivät listalla jo 1712 ja 1713. Tässä siis uusi Dettlof, joka oli jo kuollut, mutta ei ollut sotilas, vaan raatimies. Inkerin ja Baltian suunta on kiinnostava ja tämä kuuluu noihin vanhempiin sukupolviin.
Nyenistä paenneen raatimies Joakim Dettlofin lesken innoittamana sallittanee pieni sivupolku ja paluu ketjun toiseen sukunimeen eli Grambow-Grambou-sukuun (ks. ketjun viestit 11-19) ja Inkerinmaalle, Liivinmaalle ja nyt myös Preussiin.
Yritin epätoivoisesti opetella käyttämään Ruotsin puolen hakuja avatakseni Toresundin rippikirjaa siinä onnistumatta. Tein sitten hakuja muustakin ja löysin tällaisen:
https://sok.riksarkivet.se/person?Namn=Grambow&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Brev_54911&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab
Näköjään muutkin Grambowit tukivat Ruotsin sotaponnisteluja kuin Revalissa ja Narvassa vaikuttanut Claes Grambou/Grambow. Tässä kansleri Oxenstiernan puoleen on kääntynyt laivuri Martin Grambow Preussista. Hän oli menettänyt Ruotsin puolesta seilanneen laivansa ja pyysi sen korvaamista. Olikohan hänellä sukulaisuus Inkerinmaan Narvan Gramboweihin? Tuliko tuo suku Preussista? Mahtaako tuo kirje olla vain arkistossa, vaiko myös digitoituna nähtävissä?
Tässä listassa on Detlofin lisäksi sivuttu sukua Grambou. Nettiin näyttää ilmestyneen sähköisenä Harvardin yliopiston kokoelmiin kuuluva kirja kansleri Oxenstiernan kirjeenvaihdosta (painovuosi 1888). Erinomainen sähköinen haku löytää sen sisällöstä tallinnalaisen porvarin Claes Gramboun (kirjan lopussa on myös kiinnostava nimihakemisto), joka lainoitti Jaakko de la Gardien sotaa venäläisiä vastaan peräti 7000 taalerilla. Laiska-Jaakko kirjoitti asiasta useissa kirjeissä (1613-1614) Oxenstiernalle pyytäen maksamaan porvari Gramboulle syntyneen suuren velkasumman. Lopulta Grambou oli kuollut ja Gardie esitti suoritusta tämän perillisille mainiten myös panttitilojen luovuttamisen Suomesta. Olisiko tässä meillä suomalaisen Grambou-haaran (Krambo jne.) alku?
http://www.archive.org/stream/rikskanslerenax01akadgoog#page/n9/mode/1up
t. Olavi A.
Hei
Tositekirja 1726 (7476) Klöster Qvarteret
Nro 82 Giös Rådman Erich Edner
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25935309
Tositekirja 1727 (7478) Klöster Qvarteret
Nro 82 Giöös Rådman Erich Edner, Maria hustru med pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10500513
pv 9 Juni 1727
Erik Ednerin tytär Anna Elisabet näyttäisi olevan henkikirjojen mukaan Anna Marian tytär
kun Erikin toinen vaimo on veroluettelossa vasta 1727 alkaen.
Tositekirja 1731 (7492) Klöster Qvarteret
Nro 80 Giöös Rådman Erich Edner, Maria hustru, Anna dtr, Mats drg
Kirstin pig, trägårdmestare Claes ----, ----- hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13017335
Turun Tuomiokirkon tilejä vuosilta 1704-1730 ei löydy vielä digitoituna.
Erik Ednerin lapset ovat olleet vielä alaikäisiä ja tarvinneet edunvalvojan.
Yleensä siihen toimeen on valittu lähin miespuolinen sukulainen. Millä käräjillä asia on käsitelty,
ei vielä selvinnyt. Tositekirjoissa on mukana Tuomiokirkon tileistä kopiot, mutta niistä ei löytynyt
merkintää Anna Marian hautausmaksusta.
Henkikirjoissa 1724-1726 Erik Edneriä ei mainita leskenä?
Tositekirja 1759 (7608) Åbo stad kuva 441
Tredje delen eller Klöster Qvarteret del
3-- Å kantten
Giöös Nro 386 Rådman Edner, Maria fru, Margareta syster dotter
Johan drg, Walborg pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11061228
Turun kaupungista tehtyä Asutuksen yleisluetteloa en ole aikaisemmin huomannut.
SAY Turku 1722-1741 Kyrkie Qvarteret kuva 5
1722-1723 Rådman Erik Edner, Anna Maria hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1162127
Giöös 1724 lähtien
Rådman Erik Edner, Lisa pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1162298
Erikin Maria niminen vaimo oli henkikirjassa vuodesta 1727 lähtien ja ensimmäinen
kastetieto löytyy vasta 20 vuoden jälkeen. ?
Oliko Genoksen artikkelissa mainintaa mistä Maria Forsteen on kotoisin. Tositekirjoissa
1720 luvulta olevissa kirkonvarojen kopioissa ei ollut Erikin ja Marian vihkimisestä suoritettua maksua.
Turun ruotsalainen srk kastettu
19.1.1747/21.1. Herman Friedrik Erik Edner - Maria Forsteen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9921738
t. Pirkko
Maria Forsteenin vanhemmat eivät ole tiedossani. Esitin vahingossa (viesti n:o 80), että hän olisi ollut Haminasta. Virhe johtui huolimattomasti luetusta rovasti Edneriä koskevasta wiki-artkkelista, jossa puhuttiin hänen kasvatusisästään, jolla oli samantapainen nimi (Forsell, mitähän sen takana on?). Turusta kyllä löytyy Forsteen-nimisiä (esim. tämä: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3716), mutta kun syntyneet ja vihityt alkavat vasta myöhään, niin täytyy kai tyytyä henkikirjoihin.
Tämmöinen vanha artikkeli saattaisi olla kiinnostava:
F. Landgrén, Släkten Forssteen från Helsingfors. SSV 5 (1921)
Hei
Tämä meni hieman sivuun alkuperäisestä aiheesta, kun haussa oli Anna
Maria Detloffin vanhemmat.
Pojan Kirkkoherra Erik Ednerin Wikipedian tiedoissa mainitaan vanhempina
Turun kaupungin kassanhoitaja, raatimies Erik Edner ja ensimmäinen
puoliso Anna Maria Detlofson? Hänen kasvatusisänään toimi Haminalainen
kauppias Jacob Forsell.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Edner
Tuossa ilmeisesti kerrotaan että Kirkkoherra Erik Ednerin äidin
kasvatusisä oli Haminalainen kauppias Jacob Forssell. Kirkkoherra Erik
Ednerin isänä mainittu Raatimies Erik Edner on kuollut vasta 1762.
Turun Tuomiokirkon tilit 1748-1773 (III Gla:11)
22.6.1762 Rådman Eric Edhner 65,-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8051887
Hiski lisätietoja. Hamina ja Vehkalahti lainaus ”Vanhin historiankirja, joka
käsittää syntyneet 1724-41, vihityt 1728-42 ja kuolleet 1733-42
säilytetään Loviisan vanhimman 1748 ja 1750 alkavan historiankirjan
kanssa”
Loviisan srk Kastettuja, Vihittyjä ja Haudattuja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8691707
Gabriel Gabrielson Forstenin Ylioppilasmatrikkelissa mainitaan puoliso
1705 Anna Katarina Wargentin k 1730
Viitauksista lainaus
”3.8.1721 f. 72 (Inrikes civilexpeditionen, Till Stats Contoiret, at anordna Anna
Catharina Forsten 100 D:r S:mt etc. ... Hos Oss har framl:ne Assessorens uti
Wår Åbo Håfrätt Gabriel Forstens efterlåtne änkia, A. C. Forsten i
underdånighet anhållit, at till dess torftige tillstånd, hwaruti hon med sine
omyndige Barn stadder är, blifwa benådat med en dehl af de Sal:e Mans
innestående Löningzfordringar”
En tiedä mistä tuo viittauksessa mainittu asiakirja löytyisi. Tuossa on
ainakin mainittu että on Gabriel Forstenin leski v 1721.
Haudattaessa oli edelleen Forstenin leskirouva.
Tositekirja 1729 (7484b)
5.2.1730 Begraf Asessoren vid den Kongl Hof Rätten sal – Forstens
enkiafru uti des nyt graf under ------ ----- ?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12847267
16.5.1761/19.5.1761 fru Maria Forsteen 59 ¼ v
omainen Rådman Erik Edner
Erikin Maria puoliso on syntynyt n. 1702 haudattujen luettelon mukaan.
Turun Raastuvanoikeuden pöytäkirjasta 9.12.1721 löytyy Cancellisten
Carl Johan Forsteen. En tiedä onko samaa sukua Marian kanssa.
Maria Forstenin patronyymi ei ole tiedossa ja Gabriel Forstenin
matrikkelissa oli mainittu vain yksi lanko (Samuel Mechelenius).
t. Pirkko
Wikipedian artikkeli rovasti Edneristä onkin kiinnostava pähkinä. Varsinaisia nootituksia artikkelissa ei ole, mutta kaksi lähdettä mainitaan. Kotivuoren yliopiilasmatrikkeli ja Arajärven Lempäälän historia vuodelta 1959.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Erik_Edner
Wikipediaahan voidaan täydentää ja korjata ja näin on tässäkin artikkelissa monta kertaa tehty. Muokkaushistoriaan pääsee artikkelin lopusta. Muokkaushistoria alkaa vuonna 2003 ja silloin ainoa lähde on Arajärvi. Mitään mainintaa ei ole tuolloin rovasti Ednerin vanhemmista, mutta hänen kasvattiisänsä mainitaan. Tällä ei siis viitattu rovastin äitiin, vaan aivan selkeästi rovastiin. Oletettavasti tieto on Arajärveltä, jolla ei luultavasti ollut kirjassaan rovasti Ednerin vanhempia. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:MobileDiff/5290
Vuonna 2011 artikkeliin tulee tiedot rovasti Ednerin vanhemmista ja samalla lähteisiin ilmestyy Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli. Tieto vanhemmista ja muoto Detlofsson on siis peräisin sieltä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:MobileDiff/10200959
Mistähän tuo (Arajärven?) tieto kasvatusisästä on, suhtaudun siihen hyvin varauksellisesti nyt, kun tiedämme Ednereistä enemmän.
Jos Maria Forsteenin äiti olisi Anna Katariina Wargenti, niin hänet (ja ehkä myös Marian) saattaisi löytää täältä: http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1535 Etsiminen ei juuri nyt minulta älykännykällä mökiltä onnistu :)
Korjauksena, että tieto rovasti Ednerin äidistä ei liene Arajärveltä, vaan yo-matrikkelista. Ja siis Wargentin.
Hei
Haminassa on 1724 Tositekirjassa Handelsman Henrik Forsell, Samuel
Forsell ja Jacob Forsell nimiset henkilöt
sekä Perukmakare Lorentz Dettloff vaimonsa kanssa joka on v.1726
yksinään veroluettelossa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12083967
Tositekirja 1725 (8777) Hamina stad
Kiöp och Handelsman
Henrik Forsell med hustru
Samuel Forsell med hustru
Jacob Forsell, syster Stina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11999949
Perukmakare Lorentz Dettloff med hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11999950
pv 2.3.1725
Tositekirjoja ennen isonvihan aikaa en löytänyt ja vuodesta 1724
löytyneellä Jacob Forsellilla ei ollut vaimoa.
Jäi arvoitukseksi mistä alkuperäisistä asiakirjoista olisi löytynyt tieto, että
Jacob Forsell olisi kirkkoherra Erik Ednerin kasvatusisä.
SAY 1722-1741 Turku Kyrkie Qvarteret
Nro 15 Forsten
1725 lähtien Forstens änkans folk, Maria pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1162124
Nro 36
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1162140
Kun vertaa Asutusluettelon tietoja alkuperäisiin asiakirjoihin niin eivät ole
ihan samanlaisia.
Tositekirja 1736 (7509)
Kyrkie Qvarteret
Nro 14 Forsten, höra till N 16 Akrelii
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13031620
Kyrkie Qvarteret
Nro 36 Edner, St-----? Af Professor Shulten, som – ---- academiestaten
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13031621
Korppoo kastettuja
31.1.1754/2.2. Abraham (döpt på Hvasby)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9729659
Mag. Carl Fredrik Molleri och hustru Anna Elisabet Edner
Kastetodistajina myös Jungfru Brita Helena Mollera
25.2.1757/27.2.1757 Anna Catharina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9729669
Vice pastor Hr Mag. Carl Fiedrich Mollerus, hustru Anna Elisabet Edner
Kastetodistajina myös Mag. Erik Edner ja Edners fru ifron Åbo Maria Forsteen
Olikin mielenkiintoinen havainto että eräs esi-isä joka oli Lempäälässä
muutaman vuoden on muuttanut Erik Ednerin antaman papin todistuksen
kanssa toiseen seurakuntaan. Siellä ei valitettavasti ole kaikkia
muuttokirjoja säilynyt. Tieto löytyy Lempäälän pois muuttaneiden
luettelosta.
t. Pirkko
Perukmakare Lorenz Dittlof/Dettlof onkin mielenkiintoinen lisä luetteloon Dettlof-nimisistä. Hän oli saapunut Haminaan kesällä 1723 sotavankeudesta Venäjältä ja oli syntyisin Inkerinmaalta. Katso tämä julkaisu, s. 131.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/38387/978-951-39-4821-4.pdf?sequence=1
Lorenz voisi hyvinkin olla sukua viestissä n:o 85 esitellylle Nyenin raatimies Joakim Dettlofille, esim. poika tai veli.
Onko kellään hyllyssään tuota Arajärven Lempäälän historiaa? Mitä siinä tarkalleen sanotaan rovasti Ednerin kasvatusisästä ja onko mainittu lähde?
Hei
Kyselit tuota Lempäälän historia 1959 Kirsti Arajärvi. Yksi kirja on
Kallion kirjastossa.
---------------------
Jacob Forsell mainitaan sivulla 127, on vanhaa Vehkalahtelaista sukua ja
entisen porvarin poika. Mainitaan myös Haminan Maistraatin istunto
1725.
Miten Turkulaisen Raatimiehen poika olisi joutunut Haminalaisen kauppiaan
Jacob Forsellin kasvatiksi? Jacobilla ei ollut vaimoa, sisar asui muutaman
vuoden samassa taloudessa sekä myöhemmin Henrik niminen veljenpoika
Erik Edner oli ylioppilas Turussa 1736, matrikkelissa on viittauksia Turun
Akatemian konsistorin pöytäkirjoihin vuosilta 1705-1709 1709-1719
1731-1738 1738-1742 1742-1747 1747-1751.
Kansallisarkiston digitoimina on Akatemian konsistorin pöytäkirjoja
vuodesta 1755.
Inkeri kuului ruotsille vuosina 1617-1721.
Lorentz Dettloff oli saapunut sotavankeudesta venäjältä Haminaan 1723.
Voi olla hankalaa selvittää missä Peruukkimaakari oli joutunut vangiksi.
Oli vannonut Maaliskuussa 1724 porvarinvalan ja jäi Haminaan.
RAHAD-projektin digitoimat kirjat. (ei tarvitse kirjautua)
Turun ja Porin läänin maaherrojen kirjelmiä 1720-1724
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
On pitkä luettelo venäjällä vankina olleista ja suomeen palanneista
henkilöistä.
t. Pirkko
Hei
Kyselit tuota Lempäälän historia 1959 Kirsti Arajärvi. Yksi kirja on
Kallion kirjastossa.
---------------------
Jacob Forsell mainitaan sivulla 127, on vanhaa Vehkalahtelaista sukua ja
entisen porvarin poika. Mainitaan myös Haminan Maistraatin istunto
1725.
Miten Turkulaisen Raatimiehen poika olisi joutunut Haminalaisen kauppiaan
Jacob Forsellin kasvatiksi? Jacobilla ei ollut vaimoa, sisar asui muutaman
vuoden samassa taloudessa sekä myöhemmin Henrik niminen veljenpoika
Erik Edner oli ylioppilas Turussa 1736, matrikkelissa on viittauksia Turun
Akatemian konsistorin pöytäkirjoihin vuosilta 1705-1709 1709-1719
1731-1738 1738-1742 1742-1747 1747-1751.
Kansallisarkiston digitoimina on Akatemian konsistorin pöytäkirjoja
vuodesta 1755.
Inkeri kuului ruotsille vuosina 1617-1721.
Lorentz Dettloff oli saapunut sotavankeudesta venäjältä Haminaan 1723.
Voi olla hankalaa selvittää missä Peruukkimaakari oli joutunut vangiksi.
Oli vannonut Maaliskuussa 1724 porvarinvalan ja jäi Haminaan.
RAHAD-projektin digitoimat kirjat. (ei tarvitse kirjautua)
Turun ja Porin läänin maaherrojen kirjelmiä 1720-1724
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
On pitkä luettelo venäjällä vankina olleista ja suomeen palanneista
henkilöistä.
t. Pirkko
VPikakommenttina vaan, että peruukintekijä oli varmasti kaupunkilainen. Inkerinmaalla kaupunkeja oli kaksi. Inkerin pääkaupunki Narva (mukaan lukien joen toisella puolella ollut Ivangorod/Jaanilinna) sekä nykyisen Pietarin paikalla sijainnut Nyen (eli Nevanlinna tai Nyenskans). Peruukintekijä asui varmaan jommassakummassa ja jäi kiinni siellä tai pakomatkalla. Kun tiedämme, että Nyenissä oli raatimiehenä ollut Joakim Dettlof, niin pidän todennäköisenä, että myös Lorentz saattaisi olla sieltä.
Uskoisin, että Dettlofien ja Grambou-suvun juuret ovat baltiansaksalaiset ja liittyvät myös Inkerin vaiheisiin 1600-luvulla.
Hei
Haminan seurakunta RK 1739-1742
Handelsman Jacob Forsell 40v
Stud(ent) Erik Edner 29v ehtoollisella 8.11.1740, 18.11.1741
Oikean sivun marginaalissa on merkitty vuosi 1739 jonka mukaan
Erik Ednerin ikä 29 vuotta laskettu. Siinä on 8 vuotta liikaa kun Erik
oli syntynyt vuonna 1718 ja olisi vasta 21 vuotias.
Edellisessä rippikirjassa ei Studenttia näkynyt.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=36674375
Yo-matrikkeli Erik Edner
Lainaus
”Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat IX 1705–1709 (julk. T. Carpelan,
1942) s. 401 (isä); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat X 1709–1719
(julk. T. Carpelan, 1943) s. 401 (isä); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat XIII
1731–1738 (julk. T. Carpelan, 1952) s. 13 (isä), 26 (isä), 130 (isä), 560, 584,
628; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat XIV 1738–1742 (julk. T.
Paloposki, 1966) s. 24, 37, 219, 221, 270, 361, 428, 429; Turun akatemian
konsistorin pöytäkirjat XV 1742–1747 (julk. V-M. Autio, 1968) s. 66, 98, 211,
247 (isä), 250, 347; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat XVI 1747–1751
(julk. V-M. Autio, 1972) s. 42, 44, 137, 200, 275, 277; Y. S. Koskimies,
Papiksi vihittyjen luettelot Turun ja Porvoon hiippakunnista vv:lta 1740–1748. SSV 29”
T.Carpelanin julkaisussa 1942, 1943, 1752 Akatemian konsistorin
pöytäkirjoista, mainitaan myös Erik Ednerin isä monta kertaa.
Myös V-M Aution julkaisussa 1968 mainitaan isä.
Löytyykö noita julkaisuja jostakin jo digitoituna.
Raatimies E.Edner löytyy kyllä Turun Raastuvanoikeuden pöytäkirjoista
ns. virkansa puolesta, mutta hakemistojen mukaan ei ole ollut omissa
asioissa käräjillä.
Onko Vuorimies Genoksen artikkelissa kertonut noista Akatemian
konsistorin pöytäkirjojen sisällöstä tietoja.
t. Pirkko
Hei
Haminan seurakunta RK 1739-1742
Handelsman Jacob Forsell 40v
Stud(ent) Erik Edner 29v ehtoollisella 8.11.1740, 18.11.1741
Oikean sivun marginaalissa on merkitty vuosi 1739 jonka mukaan
Erik Ednerin ikä 29 vuotta laskettu. Siinä on 8 vuotta liikaa kun Erik
oli syntynyt vuonna 1718 ja olisi vasta 21 vuotias.
Edellisessä rippikirjassa ei Studenttia näkynyt.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=36674375
Turkulaisen raatimies Ednerin poika Erik siis tosiaan asui Haminassa Jakob Forsellin taloudessa. Erikoinen juttu, mikähän siihen oli syynä. Isähän oli vielä Turussa elossa. Entisinä aikoina toki oli tavallisempaa, että osa lapsista asui jonkun sukulaisen luona tms. Raatimies Ednerillä oli Turussa uusi vaimo ja lapsia. Mutta miksi juuri Jakob Forsell ja Hamina? Kaukana Turusta ja sen Akatemiasta. Kuka oli tämä Jakob Forsell? En ainakaan heti keksi mitään sukukytköstä Edneriin, Detlofiin tai Forsteeniinkaan. Kuka hän oli? Oliko hän peräti tuo tunnettu Jakob Forsell, vai joku saman niminen? Rippikirjassa mainittu ikä ei oikein stemmaa. Tässä tuosta tunnetusta Jakobista:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jacob_af_Forselles
Turkulaisen raatimies Ednerin poika Erik siis tosiaan asui Haminassa Jakob Forsellin taloudessa. Erikoinen juttu, mikähän siihen oli syynä. Isähän oli vielä Turussa elossa. Entisinä aikoina toki oli tavallisempaa, että osa lapsista asui jonkun sukulaisen luona tms. Raatimies Ednerillä oli Turussa uusi vaimo ja lapsia. Mutta miksi juuri Jakob Forsell ja Hamina? Kaukana Turusta ja sen Akatemiasta. Kuka oli tämä Jakob Forsell? En ainakaan heti keksi mitään sukukytköstä Edneriin, Detlofiin tai Forsteeniinkaan. Kuka hän oli? Oliko hän peräti tuo tunnettu Jakob Forsell, vai joku saman niminen? Rippikirjassa mainittu ikä ei oikein stemmaa. Tässä tuosta tunnetusta Jakobista:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jacob_af_Forselles
Haminan porvarimatrikkelista löytyy 13.9.1723 kohdalta mm. seuraavat henkilöt: Henric Forsell, Jacob Forsell ja Samuel Forsell. Eli saaneet porvarisoikeudet tuolloin.
Haminan raastuvanoikeus.
Haminan raastuvanoikeuden arkisto
LUETTELOT
Asukasluettelot
Ba:1 Porvariston matrikkeli ( 1723-1773 )
Sisältää luettelon Haminan porvareista 1723 - 1741 ja luettelon Loviisan porvareista 1748 - 1772.
Säilytyspaikka: Kansallisarkisto Mikkeli
Bodniemi37
04.07.20, 18:40
Turkulaisen raatimies Ednerin poika Erik siis tosiaan asui Haminassa Jakob Forsellin taloudessa. Erikoinen juttu, mikähän siihen oli syynä. Isähän oli vielä Turussa elossa. Entisinä aikoina toki oli tavallisempaa, että osa lapsista asui jonkun sukulaisen luona tms. Raatimies Ednerillä oli Turussa uusi vaimo ja lapsia. Mutta miksi juuri Jakob Forsell ja Hamina? Kaukana Turusta ja sen Akatemiasta. Kuka oli tämä Jakob Forsell? En ainakaan heti keksi mitään sukukytköstä Edneriin, Detlofiin tai Forsteeniinkaan. Kuka hän oli? Oliko hän peräti tuo tunnettu Jakob Forsell, vai joku saman niminen? Rippikirjassa mainittu ikä ei oikein stemmaa. Tässä tuosta tunnetusta Jakobista:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jacob_af_Forselles
Jakob Forsell löytyy myös Adelsvapen-Wikistä, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Af_Forselles_nr_2018 sekä maksullisena Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/389.
Terveisin,
Jakob Forsell löytyy myös Adelsvapen-Wikistä, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Af_Forselles_nr_2018 sekä maksullisena Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/389.
Terveisin,
Rovasti Erik Ednerin kasvatusisäksi tituleerattu Haminan kauppias Jakob Forsell olisi siis sama kuin aateloituna tunnettu Jacob af Forselles. Minua hiukan hämäsi se, että rovasti Erik Edneristä kertova wiki-artikkeli mainitsi Jakob Forsellin, mutta hänen nimensä kohdalla ilmoitettiin, ettei tästä ole omaa wiki-artikkelia:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Erik_Edner
Wiki-artikkeli kuitenkin on Jacob af Forsellesista (joka siis olisi sama mies):
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jacob_af_Forselles
Hänestä on myös tehty joitakin vuosia sitten kirja, jota en ole lukenut. Mahtaisikohan siinä olla jotain valaistusta myös Erik Ednerin ja Jakob Forsellin yhteisiin vaiheisiin Haminan vuosina?
https://litteratur.sets.fi/bok/sissi-jaakko/
Rovasti Erik Ednerin kasvatusisäksi tituleerattu Haminan kauppias Jakob Forsell olisi siis sama kuin aateloituna tunnettu Jacob af Forselles. Minua hiukan hämäsi se, että rovasti Erik Edneristä kertova wiki-artikkeli mainitsi Jakob Forsellin, mutta hänen nimensä kohdalla ilmoitettiin, ettei tästä ole omaa wiki-artikkelia:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Erik_Edner
Wiki-artikkeli kuitenkin on Jacob af Forsellesista (joka siis olisi sama mies):
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jacob_af_Forselles
Hänestä on myös tehty joitakin vuosia sitten kirja, jota en ole lukenut. Mahtaisikohan siinä olla jotain valaistusta myös Erik Ednerin ja Jakob Forsellin yhteisiin vaiheisiin Haminan vuosina?
https://litteratur.sets.fi/bok/sissi-jaakko/
Kyllähän rovasti Ednerin ja Jakob/Jacob Forsell/af Forsellesin elämänvaiheista löytyy samankaltaisuuksia, vaikka Edner oli pappi ja Forsell mahtiporvari.
Myös Edner oli kiinnostunut talousasioista. Molemmat olivat valtiopäivämiehiä ja vaikuttamassa uusien kaupunkien syntymiseen. Forselles toimi perustetun Loviisan ensimmäisenä pormestarina ja Edner vaikutti Tampereen perustamiseen. Varmaankin toiminnan esimerkki oli Ednerillä saatu Forsellin kanssa asuessa. Mutta miten tuohon yhdessä taloudessa asumiseen päädyttiin? Jokin yhteys täytyi olla.
Tässä vielä linkki avoimeen Forsell-artikkeliin:
https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/3
Täysi-ikäiseksi tultiin 1700-luvulla 21-vuotiaana. Asuessaan Forsellin luona Haminassa oli Edner täysi-ikäinen. Kasvatusisän sijasta voisikin ehkä paremmin sopia ilmaisu oppi-isä. Ainakin oppia näyttää tulleen, ehkä se oli alunperinkin järjestelyn taustalla?
Entä perukmakare Detlof? Mihin hän katosi ja milloin? Kuka oli hänen puolisonsa ja oliko heillä lapsia? Kymenlaaksosta löytyy vuonna 1776 Valkealassa kuollut siltavouti Matias Detlof. Kuoliniän perusteella hän olisi syntynyt noin vuonna 1718. Siltavouti Detlofin vaimo saattaisi olla vuotta aiemmin kuollut siltavoudin vaimo Maria Ursin. Hiskillä ei heistä muita tietoja löydy. Voisiko Matias Detlof olla perukmakare Detlofin sukua ja missä hän olisi vaikuttanut?
Perukmakare Lorenz Dittlof/Dettlof onkin mielenkiintoinen lisä luetteloon Dettlof-nimisistä. Hän oli saapunut Haminaan kesällä 1723 sotavankeudesta Venäjältä ja oli syntyisin Inkerinmaalta. Katso tämä julkaisu, s. 131.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/38387/978-951-39-4821-4.pdf?sequence=1
Lorenz voisi hyvinkin olla sukua viestissä n:o 85 esitellylle Nyenin raatimies Joakim Dettlofille, esim. poika tai veli.
Hei
Hiskissä on Turun seurakunnista kastettujen, vihittyjen ja haudattujen
tietoja. Missä raatimies Ednerin Carl Fredrik poika on kastettu. Oliko
Erikillä Maria Forstenin kanssa enemmän lapsia, kastettujen kirjasta ei
löytynyt.
Turun Ruotsalainen srk haudattuja
20.6.1742/22.6.1742 son Carl Friedrich 7 v
omainen Herr Rådman Edner
28.5.1747/30.5.1747 barn Herman Friedrich 4 kk
omainen Herr Rådman Erich Edner
Tämä Turun linnan Vahtimestari Olof Edner oli ehkä Raatimies Erik
Ednerin veli.
Tositekirja 1736 (7509)
Slåtz Backen
Nro 18 Slåtz Wachtmästare Olaus Edner, Elsa hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13031649
Olof Ednerillä oli ainakin Jacob ja Samuel nimiset pojat.
Turun Suomalainen srk haudattuja
20.3.1765/24.3.1765 Afsk. Slotz Vachtmästare Olof Edner 74 v
Turun Linnan seurakunta RK 1758-1765
Knecten Olof Edhner f. 1690 obiit 1765
son Samuel 1739 sivun oikeassa reunassa merkintä Abit 1758 -----?
Raastuvanoikeuden pöytäkirjasta löytyy Peruukkimaakari Edhner joka
kertoo että entinen linnan vahtimestari Olof Edhner oli hänen isänsä
veli.
Olisiko myös Haminassa ollut yo Erik Edner jonkun veljen poika kun
oli n. 8 vuotta vanhempi kuin Raatimiehen Erik poika.
Tositekirja 1701 (7420a) Söder Qvarteret
Notarien Johan Forsten med sin hustru Christina, Lisa,Walborg pig
Notarien Gabriel Forsten
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10980575
Gabriel Forstenilla oli henkikirjassa vaimo vuodesta 1703 ja Maria olisi
hautaustiedoissa olevan iän mukaan syntynyt noin 1702. Voi olla että
on Johan Forstenin tytär.
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
11.07.20, 06:45
Juhan artikkelin kommentissa viitattu Rautalammin rk 1704-1713 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28121095, jossa Olof Ednerin ja Margareta Lindemanin lapsia isäpuolen kirkkoherra Hoffrenin luona. Kirkkoherra Hoffren yo-matrikkelissa https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3961
PS. Margareta Lindemanin äiti Nyenin pormestari Henrik Piperin tytär
Haminan porvarimatrikkelista löytyy 13.9.1723 kohdalta mm. seuraavat henkilöt: Henric Forsell, Jacob Forsell ja Samuel Forsell. Eli saaneet porvarisoikeudet tuolloin.
Haminan raastuvanoikeus.
Haminan raastuvanoikeuden arkisto
LUETTELOT
Asukasluettelot
Ba:1 Porvariston matrikkeli ( 1723-1773 )
Sisältää luettelon Haminan porvareista 1723 - 1741 ja luettelon Loviisan porvareista 1748 - 1772.
Säilytyspaikka: Kansallisarkisto Mikkeli
Samasta luettelosta löytyy Lorents Dittlof 18.3.1724. Hänen kohdallaan lukee myös "farit åhr 1726 till Pettersborg".
Hei
Kiitos vastauksesta. Rautalammin kirjoja en ole katsellut aikaisemmin.
Rippikirjassa Erik Edner oli ----- ----- --- Proviantmestare vuodesta
1707-1708? ja Olof Ednerin tiedoissa oli merkintä vid armen.
Hedvig Eleonora församling vigselböcker
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0054322_00057#?c=&m=&s=&cv=56&xywh=469%2C212%2C3246%2C2596
20.6.1714 on kuulutettu ensimmäisen kerran Hr Erik Olofson Edner ja Anna Maria Dettlof. Fält (kenttä) sanan jälkeen on pari sanaa mistä en saanut selvää.
Cautions (kaution) mainitaan Turusta Hr Johan Hacks. (Oli myös mainittu ruotsissa pakolaisapua saaneiden luettelossa.)
Vihkipäivää ei ollut.
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raatimies
Lainaus ”Raatimiehet olivat kaupungin porvariston keskuudesta valittuja luottamustoimisia henkilöitä”. Ei ole tiedossa missä ja milloin Erik Edner oli valittu porvariksi eikä sitä milloin tuli Raatimieheksi. Vuoden 1712 käräjillä ei ollut vielä Raatimiehenä ja puuttui vielä Henkikirjasta.
Vahingossa löytyi vuodelta 1724 asiakirja missä mainitaan Raatimies Erik Edner kuittaus 6.8.1713.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10464366
On ainoa ”elonmerkki” Erik Edneristä Turussa ennen pakoa ruotsiin.
t. Pirkko
Tärkeitä tietoja. Jännittävää, että Inkerinmaan Nyen löytyy myös raatimies Ednerin äidin taustoista.
Juhan artikkelin kommentissa viitattu Rautalammin rk 1704-1713 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28121095, jossa Olof Ednerin ja Margareta Lindemanin lapsia isäpuolen kirkkoherra Hoffrenin luona. Kirkkoherra Hoffren yo-matrikkelissa https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3961
PS. Margareta Lindemanin äiti Nyenin pormestari Henrik Piperin tytär
Perukmakaren Detlofin siirtyminen Haminasta Pietariin merkitsi varmaankin paluuta Nyeniin. Kiinnostava juttu. Venäjän virallinen historia on pyrkinyt häivyttämään Pietarin nyeniläiset juuret ja korostaa tsaari Pietari Suuren perustaneen kaupungin asumattomille soille. Kuitenkin kaupungin ensimmäisten asukkaiden joukossa oli sotavankeja ja näköjään Nyenin porvareitakin. Tässä siitä aiheesta eräällä venäläisellä kotisivulla juttua:
https://www.google.fi/amp/s/therussianreader.com/2016/03/27/welcome-to-nyen-capital-of-ingria/amp/
Samasta luettelosta löytyy Lorents Dittlof 18.3.1724. Hänen kohdallaan lukee myös "farit åhr 1726 till Pettersborg".
Juhan artikkelin kommentissa viitattu Rautalammin rk 1704-1713 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28121095, jossa Olof Ednerin ja Margareta Lindemanin lapsia isäpuolen kirkkoherra Hoffrenin luona. Kirkkoherra Hoffren yo-matrikkelissa https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3961
PS. Margareta Lindemanin äiti Nyenin pormestari Henrik Piperin tytär
Adelsvapen-wikin taulussa 2 ei ole mainittu Nyenin pormestari Henrik Piperille tytärtä (perustunee Elgenskiernaan). Kuka mahtoi olla tuo Margareta Lindemanin isä ja missä hän eli?
Hannu Virttaalainen
13.07.20, 13:08
Adelsvapen-wikin taulussa 2 ei ole mainittu Nyenin pormestari Henrik Piperille tytärtä (perustunee Elgenskiernaan). Kuka mahtoi olla tuo Margareta Lindemanin isä ja missä hän eli?
Onhan tytär Adelsvapenissakin https://www.adelsvapen.com/genealogi/Klintenhielm_nr_1183 ;) ja isä oli siis Henrik (Berdtsson) Sr. Piper, Nyenin pormestari
Ei siis muistaakseni perustu ainakaan yksinomaan Juhan blokitekstiin vuodelta 2010 vaan löysin jotain Juhaa tukevaa muualtakin...:D:
On myös 2. tytär Kristina, jonka poika on Peter Häll Mannercreutz (https://www.geni.com/people/Peter-H%C3%A4ll-Mannercreutz/6000000008435769584)
Tämän 2. tyttären jälkeläiseksi minua ja kaikki Satakunnan Jonsson-sukuun kuuluvia Ilmari Orkamo ja Yrjö Raevuori esitti 1935 ilmestyneessä sukukirjassa.
Pidän tätä Kangasalan kirkkoherran Martin Arvidinpoika Florinuksen puolison Catharina Ednerin (k. 2.2.1724) tulevaa Piperien esivanhemmuutta oikeampana ja varmempana.
Kristiinasta tehdään kirjassa kapteeni Johan Johnssonin äiti ja Peter Hällistä isäpuoli minusta aika heikoilla perusteilla.
Mutta kyllä minun sukututkimusteni alkamiseen syyllinen oli ko. kirja vuodelta 1935:cool:
Kirjassa on Nyen raastuvaoikeuden pöytäkirjoista vuodelta 1693 löytyvä, juttu jossa Kristiina Piperiltä ja tämän puolisolta Erik Pietarinpoika Hälliltä peritään edesmenneen Henrik Jonsson-vainajan velkoja. Jutussa mainitaan Kristiinan sisar Maria Piper (onko sama kuin Margareta?). Näiden kahden tyttären nimet siis löytyvät Nyenin käräjäpöytäkirjoista,
Se kuinka Henrik Jonssonista tehdään kapteeni Johan Jonssonin isä ja Kristiina Piperistä äiti on kirjassa perusteltu erittän hatarasti, ainakin minusta...
Kiitos Hannu! Minulta oli omasta viestistäni unohtunut linkki Piperiin adelsvapenissa, jonka taulua 2 siis ihmettelin: https://www.adelsvapen.com/genealogi/Piper_nr_1058
Hyvä, kun valaisit asiaa.
Hei
Oli tarkoitus siirtyä jatkamaan omien esivanhempien tutkimista. Tämä
”löytö” oli mielestäni kuitenkin sellainen että oli syytä tuoda se esille.
Läänintilikirja 1713 (7460)
Åbo Ränteri Räcning med contributions Ränttamestaren välb
Erich Edhner Pro anno 1713
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19075513
kuva 199
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19075545
Stockholm 9 Juni 1715 E. Edhner
Raatimies Erik Edhner on 1713 jatkanut toimessaan myös Tukholmassa.
Herättää epäilyksiä että 1714 Hedvig Eleonoran seurakunnassa kuulutettu
(vid fiska armeen) mainittu Erik Edner olisi sama henkilö.
Genoksen artikkeli Nro 59 1988 Uusia pakolaisluetteloita isonvihan ajoilta
Fil.lis. Voitto Ahonen Vantaa
Lainaus
”Raatimies Erik Edhner (14)
Luettelo 14 (päivämäärätön ja allekirjoittamaton) käsittää eritelyn
Turun kaupungin virkamiehistä ja heidän palkkamenosäännöstään.
Mainittujen 14 henkilön kerrotaan olevan elossa ja aikeissa palata
Suomeen.”
Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy T.Carpelanin julkaisut
Consistorii academie Aboensis protokoll
11, 1720-1726
12, 1726-1731
13, 1731-1738
Ylioppilas Erik Edner ja isä Erik esiintyy pöytäkirjoissa monta kertaa.
Löytyy ehkä myös selitys sille mihin Erikin vaimo Anna Maria katosi.
t. Pirkko
Hei
Turun pikkutullin tarkastaja Olof Erikson Edneriä en ole havainnut 1690 luvun alun veroluetteloissa. Voisinko saada vihjeen missä ko. henkilö on Turussa asunut.
Löytyi Olof Edner joka asui Kirkkokorttelissa ja oli mahdollisesti yliopiston inspektori. Henkikirjoissa oli joku Tullnär mutta ei Edner nimistä.
Ednerille merkitty talo löytyy vielä 1720 luvulta ja on merkitty Academi.
Juhan blogissa mainitaan eräs Olof Edner joka oli Rauman aksiisioikeuden tarkastajana 1681-1682.
Inspector Erik Edner oli ainakin vuodesta 1681 Turussa. Vanhin tytär Catharina oli ensimmäisen kerran henkikirjassa vuonna 1695. Jos verotusikä oli 16 vuotta, olisi syntynyt jo 1679.
Juha esitti myös blogissaan arvelun että Margareta Lindeman ei olisikaan Catharinan äiti, vaan tytär olisi jostain aikaisemmasta liitosta Raumalla.
Tositekirja 1681 (7353) Kyrkio Qvarteret
Inspectoren Olof Edner, hustru Margareta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11016901
päiväys Åbo Rådstugu 17.2.1681
Tositekirja 1682 (7358)
Inspectoren Olof Edner, hustru Margareta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11008024
Tositekirja 1693 (7394)
Inspectoren Olof Edner, hustru Margareta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10459245
Tositekirja 1695 (7401)
Salig Inspectoren Olof Edners enkia hustru Margareta, dott Catharina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11082045
Tositekirja 1696 (7404)
Conrect Mag. Aaron Hoffren, hustru Margareta, dott Catharina och Anna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10502857
Tositekirja 1697 (7408a)
Conrect M. Aron Hoffren, hustru Margareta, dott Catharina och Anna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12962679
SAY 1694-1713 Rautalampi
Probsten Aron Hoffren
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299235
Maakirja 1711 (8126) Rautalampi
Probsten Hoffren Fenrichens bostell af Rautalampi comppanie (cavallerie)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12231865
Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä
Tositekirja 1707 (8112) Rautalampi
Probsten Mag. Aron Hoffren, Maria hustru, Maria styf dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11428011
Tositekirja 1708 (8117) Rautalampi
Probsten Mag. Aaron Hoffren, Maria hustru, Maria styf dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11579130
Tositekirja 1710 (8124) Rautalampi
Probsten Mag. Aron Hoffren, Maria hustru, Maria styf dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12330565
Tositekirja 1711 (8128) Rautalampi
Probsten Mag. Aron Hoffren,Maria hustru, Olof styf son, Maria styf dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74938086
Erik Edner ei ollut veroluetteloissa vaikka asui vielä kotona 1707-1708 ? Sotilaat eivät maksaneet veroja ja Erikiä ja Olofia voisi etsiä Hämeen läänin Rautalammin cavallerie komppaniasta.
Sanotaan, mitä useampi kokki sitä huonompi soppa. Yllä olevat tiedot eivät kuitenkaan tätä soppaa huononna.
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
19.07.20, 19:20
Hei
Turun pikkutullin tarkastaja Olof Erikson Edneriä en ole havainnut 1690 luvun alun veroluetteloissa. Voisinko saada vihjeen missä ko. henkilö on Turussa asunut.
Löytyi Olof Edner joka asui Kirkkokorttelissa ja oli mahdollisesti yliopiston inspektori. Henkikirjoissa oli joku Tullnär mutta ei Edner nimistä.
Ednerille merkitty talo löytyy vielä 1720 luvulta ja on merkitty Academi.
Juhan blogissa mainitaan eräs Olof Edner joka oli Rauman aksiisioikeuden tarkastajana 1681-1682.
Inspector Erik Edner oli ainakin vuodesta 1681 Turussa. Vanhin tytär Catharina oli ensimmäisen kerran henkikirjassa vuonna 1695. Jos verotusikä oli 16 vuotta, olisi syntynyt jo 1679.
Juha esitti myös blogissaan arvelun että Margareta Lindeman ei olisikaan Catharinan äiti, vaan tytär olisi jostain aikaisemmasta liitosta Raumalla.
Tositekirja 1681 (7353) Kyrkio Qvarteret
Inspectoren Olof Edner, hustru Margareta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11016901
päiväys Åbo Rådstugu 17.2.1681
Tositekirja 1682 (7358)
Inspectoren Olof Edner, hustru Margareta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11008024
Tositekirja 1693 (7394)
Inspectoren Olof Edner, hustru Margareta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10459245
Tositekirja 1695 (7401)
Salig Inspectoren Olof Edners enkia hustru Margareta, dott Catharina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11082045
Tositekirja 1696 (7404)
Conrect Mag. Aaron Hoffren, hustru Margareta, dott Catharina och Anna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10502857
Tositekirja 1697 (7408a)
Conrect M. Aron Hoffren, hustru Margareta, dott Catharina och Anna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12962679
SAY 1694-1713 Rautalampi
Probsten Aron Hoffren
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299235
Maakirja 1711 (8126) Rautalampi
Probsten Hoffren Fenrichens bostell af Rautalampi comppanie (cavallerie)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12231865
Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä
Tositekirja 1707 (8112) Rautalampi
Probsten Mag. Aron Hoffren, Maria hustru, Maria styf dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11428011
Tositekirja 1708 (8117) Rautalampi
Probsten Mag. Aaron Hoffren, Maria hustru, Maria styf dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11579130
Tositekirja 1710 (8124) Rautalampi
Probsten Mag. Aron Hoffren, Maria hustru, Maria styf dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12330565
Tositekirja 1711 (8128) Rautalampi
Probsten Mag. Aron Hoffren,Maria hustru, Olof styf son, Maria styf dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74938086
Erik Edner ei ollut veroluetteloissa vaikka asui vielä kotona 1707-1708 ? Sotilaat eivät maksaneet veroja ja Erikiä ja Olofia voisi etsiä Hämeen läänin Rautalammin cavallerie komppaniasta.
Sanotaan, mitä useampi kokki sitä huonompi soppa. Yllä olevat tiedot eivät kuitenkaan tätä soppaa huononna.
t. Pirkko
Viimeisenä tähän soppaan kauhoineni sekaantuneena olen ihan tyytyväinen Pirkon löydöksiin ...
Lindemaneja ja Pipereitä yhdistävä tekijä on tämä https://sok.riksarkivet.se/sbl/Search.aspx?t=1&yrke=Kungligt%20r%C3%A5d
Kungligt rådin jäseniä olivat siis sekä Anders Olofsson Lindemanin veli Erik Lindschöld (före adl Lindeman) että Anna Piperin serkku Carl Piper.
Olof Edner ja Margareta Lindeman olivat minusta tulleen Turkuun luultavasti Ruotsin puolelta Olof Ednerin saatua viran Akatemiasta, joka selittäisi Margaretan päätymisen Turkuun ja sitten Rautalammille.
Anders Olofsson Lindeman oli Adelsvapenin Klintenhielm-taulun mukaan assessorn i kammarrevisionen.
Erik Lindschöld https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=10656&forceOrdinarySite=true#Arkivuppgifter
Erik ja Anders Lindemanin isä https://sv.wikipedia.org/wiki/Olof_H%C3%A5kansson_(borgm%C3%A4stare) , jossa lapsista vain tunnetuin eli Erik Lindschöld (Lindeman)
Ps. Margareta Lindemanin ja Aron Hoffrenin jälkeläinen päätyi yhden kirjailijan puolisoksi https://www.geni.com/people/Anna-Dostojevskaja/6000000012441685562
Anna Dostojevskajan muista suomalaisista esipolvista on tässä viestiketjussa http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=12779&highlight=Snitkinan
Hienoja sattumia (etsittyjä löytöjä) on soppaan saatu, kun keittäjiä on useampia ja joukkoon saadaan toivottavasti uusiakin.
Erik ja Olof Olofsson Ednerien armeijakytkökset olisi hyvä saada selville. Tuo Erikille tehty merkintä suomalaisesta armeijasta on harmittavan epämääräinen.
Tuo Olof Edner vanhemman akatemia-virka, miten se sopii yksiin pikkutullin kanssa. Tässäkin on pähkinää purtavaksi. Jännittävä tuo Edner-Piper-Lindeman kuvio.
Erik Edner vanhempi näyttää olleen myös vatiopäivämies. Outoa, ettei asiaa mainita hänen poikansa yhteydessä (esim. wiki) vaikka tämäkin oli valtiopäivämies. Vanhemman Erikin tiedot valtiopäivämiehenä 1726-27 löytyvät vuonna 1911 julkaistusta Viktor Millqvistin porvarisäädyn valtiopäivämies-matrikkelin sivulta 55. Matrikkelissa julkaistut tiedot ovat kovin tutun oloiset, selkeästi ne ovat olleet pohjana muualla julkaistuille Erik Ednerin tiedoille, tai sitten ne pohjautuvat johonkin muuhun julkaisuun hänestä. Millqvist toteaa Erikin isän pikkutulli-taustan ja Erikin vaimon nimen. Toisaalta, jos usein esitetetyt tiedot olisivat Millqvistiltä, niin miksi valtiopäivätiedot olisivat pudonneet pois? Linkki Millqvistiin:
https://weburn.kb.se/riks/ståndsriksdagen/pdf/bg_1719-1866_reg_/bg_1719-1866_reg_.pdf
Hannu Virttaalainen
21.07.20, 08:29
"Margareta Lindeman jäi leskeksi 1693. Marraskuussa 1695 Aron Hoffreenia sakotettiin »för otidigt sängelagh», jonka silloisen kirkkolain suomennos käänsi »ajattomaksi vuodeseuraksi». Sakotuksesta on tehtävä johtopäätös, että Hoffreenille oli näihin aikoihin syntynyt lapsi. ja kun Margareta Lindeman kaksi vuotta myöhemmin Turussa haudattiin, hänen kanssaan haudattiin hänen kaksi lastaan.[16 (https://www.genealogia.fi/genos-old/64/64_103.htm#16)] Herää tietenkin kysymys, jäikö Hoffreenin lapsista ketään eloon. Tämä on eräs Hoffreenien historiaan liittyvistä vielä ratkaisuaan hakevista probleemoista."
Edellä oleva lainaus Genos 64(1993), s. 103-111, 136 https://www.genealogia.fi/genos-old/64/64_103.htm
Soinivaara ei ole esitelmässään, josta Genos-artikkeli kirjoitettu ole varma oliko kirkkoherra Aaron Hoffreenilla lapsia. Genissä kaksi Soinivaaran hänen mahdollisiksi lapsikseen epäilemään ovat Aaronin lapsia :confused:. Uutta tietoa vai vanhan epävarman tiedon varmaksi muuttamista ihan vaan mielikuvituksen avulla omassa päässä?
Kaikki ketjun sukuja yhdistää 'paremmat porvaripiirit', sillä Berndt Piper oli Viipurin pormestari ja poikansa Henrik Nyenin pormestari, Margareta Lindemanin isoisä Olof Håkansson Skänningen pormestari ja Aron Hoffrenin isoisä Oulun pormestari. Suvuissa oli myös virkamiehiä ihan huipulle asti Tukholmassa, joukossa myös Aron Hoffrenin setä kamarikollegion kanneviskaali Petter Hoffren. Unohtaa ei myöskään pidä porvarisäädyn valtiopäiväedustajia suvuissa.
Hannu Virttaalainen
21.07.20, 09:03
" Aron Hoffrenin isoisä Oulun pormestari.
Korjaus: isoisä Hannu Pietarinpoika, Hans Persson, oli vain raatimies, Oulun pormestari oli Hannun isä Per Olofsson.
Aaronin sedän Iin kirkkoherran jälkeläisenä luulin muistavani tarkistamattakin.;)
Hei
Aron Hoffrenin maksama sakkomaksu ja tiedot Margaretan hautauksesta on saatu Turun Tuomiokirkon kirkonvaroista. Samaa ehdin jo miettiä, että onko Aronille ja Margaretalle jäänyt eloon yhteistä lasta. Rautalammin rippikirjassa ei ollut, eikä henkikirjassa. Jos on jo nuorena lähetetty kouluun, niin mikä olisi mahdollinen opiskelupaikka?
Henkikirja 1712-1713 (8150) Rautalampi
Lasila boställ, Mårten dreng
Coadjukt. Hr Johan Theudenius, Margareta hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13293989
Päiväys 1713
Asutusluettelossa oli vielä 1713 merkitty Aron Hoffren ja Maria hustru. Alkuperäisestä henkikirjasta ei enää löydy. On renki Mårten ja Coadjuctus Johan Theudenius ja pso Margareta.
Maakirja 1712 (8142) Rautalampi
Lars Larson ell Hr Mag. Aron Hoffren Lasila - Fenrichens boställ af
Rautalampi companie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12225934
Maakirja 1722 (8153) Rautalampi
Lars Larson ell Hans Larson Lasila - Fend. Boställ af Rautalampi comp.
Mårten Larsson ell sacellanus Hr Johan Theudenius - Capellan boställ i
Rautalampi församling
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12143967
-------------------
Pikkutullin tarkastaja Olof Erikson Edhner on edelleen etsinnän kohteena.
Oikeammin sanottuna ne vanhat asiakirjat joissa O.Edhner mainitaan. Jotain on jo löytynyt, mutta kirjurin käsiala on sellaista ettei ainakaan vielä ole niistä mitään kerrottavaa.
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
22.07.20, 02:31
Turun Linnan vahtimestari Olof Olofsson Edner (1690-1765) palveli Wirilanderin mukaan https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167552/KK003_opt.pdf;jsessionid=F5E438262E336ED2FB7C28459 CF087D7?sequence=1 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167552/KK003_opt.pdf;jsessionid=F5E438262E336ED2FB7C28459 CF087D7?sequence=1)
Turun läänin jalkaväkirykmentissä. 1716 hänen virkatalonaan oli Raision Kerttulan Friisilä, Nousiaisten (2.Majurin) komppanian kersantin virkatalo ja 1721 Laitilan komppanian lippumiehen virkatalo Lapin (TL) Lapinkylän Antola. Pultavan 1709 jälkeen alkuperäinen rykmentti katosi vangiksi joutuneita lukuunottamatta, joten Olof oli varmaan kaksinnus/kolminnuskomppanioiden miehiä tai muita täydennyksiä harveneviin riveihin.
Katselmusluetteloista löytyisi ehkä jotain lisää.
Turun Linnan vahtimestari Olof Olofsson Edner (1690-1765) palveli Wirilanderin mukaan https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167552/KK003_opt.pdf;jsessionid=F5E438262E336ED2FB7C28459 CF087D7?sequence=1 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167552/KK003_opt.pdf;jsessionid=F5E438262E336ED2FB7C28459 CF087D7?sequence=1)
Turun läänin jalkaväkirykmentissä. 1716 hänen virkatalonaan oli Raision Kerttulan Friisilä, Nousiaisten (2.Majurin) komppanian kersantin virkatalo ja 1721 Laitilan komppanian lippumiehen virkatalo Lapin (TL) Lapinkylän Antola. Pultavan 1709 jälkeen alkuperäinen rykmentti katosi vangiksi joutuneita lukuunottamatta, joten Olof oli varmaan kaksinnus/kolminnuskomppanioiden miehiä tai muita täydennyksiä harveneviin riveihin.
Katselmusluetteloista löytyisi ehkä jotain lisää.
Hyvä tieto! Tässä Olof Edner majurin komppaniassa katselmuksessa 1712. Näyttää aloittaneen volontäärinä 1711, mutta sitten on tahra :( . Toinen katselmus Laitilan komppaniassa 1719. Kohonnut kersantiksi 1716, mutta onko tuossa jotain muuta kiinnostavaa?
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18462&pnum=55
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18463&pnum=125
Tässä Olof Edner majurin komppaniassa katselmuksessa 1712. Näyttää aloittaneen volontäärinä 1711, mutta sitten on tahra :( . Toinen katselmus Laitilan komppaniassa 1719. Kohonnut kersantiksi 1716, mutta onko tuossa jotain muuta kiinnostavaa?
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18462&pnum=55
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18463&pnum=125
Tässä vielä linkit katselmuksiin 1716 ja 1721 Olof Edneriä koskeville sivuille. Hän näyttää edenneen furiiriksi, mutta mitä muuta hänestä kerrotaan, en osaa kaikkea tulkita. Kaikki apu on isoksi iloksi. Olisiko palvelukseen astuminen kuitenki jo 1710? Erityisen paljon tekstiä on vuoden 1721 katselmuksessa.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18462&pnum=167
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18463&pnum=407
Hei
Ruotsin arkiston sotilasrullista löytyi nämä tiedot. SSHYn digitoimia rullia en pääse näkemää kun en ole vieläkään liittynyt jäseneksi. Onko noissa Riksarkivetin rullissa samoja tietoja.
Olof Edner oli vielä 1711 Rautalammilla henkikirjassa. Onko se jo tiedossa missä komppaniassa Olof Edner on aloittanut vapaaehtoisena.
Tuliko löydettyä kaksi saman nimistä sotilasta?
Åbo läns regemente. Komenderat manskap 1712
Major Capitain Jacob Johan Fraser, Lutnant Zacharias Magnus Hinnel
Fourir Johan Härsäll Avangerat 1711 December till Förare under det
andra Companie i ställat Avangerat 22 Marti 1712 – af detta Companie
Oloff Edner --- ---- --- – Mundering och medel --- Mangverar
Rustmestare Olof Edner
Avangerat den 23 December 1711 ifr volunteur til Rustmestare ----
detta companie for ---- Marti 1712 Avangerat till Fourir i ställat
Olofin seuraaja ruodussa
Avangerat till Corporalen --- till Rustmestare den 28 Marti 1712
Anders Frimodig --- ---- mundering och Model --- Mangvarar
(linkki oli väärä, laitan uudelleen seuraavaan viestiin)
General Munster rulla af Åbo län Infanteri regemente
Öfversten Reinhold Wilhelm v. Essen regemente som ----
General Majoren Carl Armfeldt 12.10.1716
Ringare bostell
Nro 6 Förare Olof Edner tienst --- detta reg. ifr 1710
comend: hos ? siucka i ------?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029041_00170#?c=&m=&s=&cv=169&xywh=278%2C2478%2C1854%2C1483
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029041_00212#?c=&m=&s=&cv=211&xywh=420%2C40%2C3204%2C2562
General Munster rulla Åbo län regementte och Letala companie
General Lutnanten Carl Armfeldt, Hälsingland Bringsta by 9 November 1719
Capitain Mårten Miltopeus
Förare Olof Edner
Avangerat den 24 Noveb: 1716 till Sergeant under Nousis companie
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00128#?c=&m=&s=&cv=127&xywh=214%2C202%2C3973%2C3177
Capitain Mårten Miltopeus Gefle 14 September 1720
Lethala comppanie
Föraren Oloff Edner född i Finland 26 år gl är ogift tjenst 9 ½ år
--- Kong Maj: bref är in dr------ Sergeanten af Nousis Companie den
29 December 1719
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00272#?c=&m=&s=&cv=271&xywh=912%2C2355%2C1329%2C1062
Major och Öfversten Reinhold Wilhelm Essen Gefle 14 September 1720
General Felt tygmestaren Hugo Hamilton, Capitein Abraham Ahok
Nousis companie
Sergeant Olof Edner af den 29 December 1719 -----? Kong Maj: -----
bref, och -------- Förare tienst --- Lethala comppanie de dato ----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00302#?c=&m=&s=&cv=301&xywh=598%2C1812%2C1594%2C1275
General Munster rulla Infanterie regementte October 1721
Capitain Mårten Miltopeus
Lethala companie 1721
Förare Olof Edner född i Finland 27 år gl är ogift tienst 10 ½ år
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00417#?c=&m=&s=&cv=416&xywh=1448%2C2164%2C1911%2C1528 '
Oikealla sivulla on merkintä bekommit 1720
-----------
Turun linnan vahtimestari löytyy puolison kanssa henkikirjoista vuodesta 1726.
SAY 1722-41 kuva 266 Slotz vachtmästare
Nro 20 1726 Olof Edner, Elsa hu, Maria pig vuoteen 1731
Nro 18 vuodesta 1733-1741 Sara pig 1741
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1162452
t. Pirkko
Hei
Olof Edner oli vielä 1711 Rautalammilla henkikirjassa. Onko se jo tiedossa missä komppaniassa Olof Edner on aloittanut vapaaehtoisena.
Tuliko löydettyä kaksi saman nimistä sotilasta?
Åbo läns regemente. Komenderat manskap 1712
Major Capitain Jacob Johan Fraser, Lutnant Zacharias Magnus Hinnel
Fourir Johan Härsäll Avangerat 1711 December till Förare under det
andra Companie i ställat Avangerat 22 Marti 1712 – af detta Companie
Oloff Edner --- ---- --- – Mundering och medel --- Mangverar
Rustmestare Olof Edner
Avangerat den 23 December 1711 ifr volunteur til Rustmestare ----
detta companie for ---- Marti 1712 Avangerat till Fourir i ställat
Olofin seuraaja ruodussa
Avangerat till Corporalen --- till Rustmestare den 28 Marti 1712
Anders Frimodig --- ---- mundering och Model --- Mangvarar
(linkki oli väärä, laitan uudelleen seuraavaan viestiin)
t. Pirkko
Ruotsin arkistoista taitaa löytyä enemmän kuin meiltä ja näköjään myös laadukkaina kuvina. Täytynee opetella käyttämään :). .
Tuo vuoden 1712 katselmustekstisi kuulostaa samalta kuin tämä SSHYn sivuilla ollut (linkkiäkö ei ollut?). Edner mainitaan samalla sivulla useampaan kertaan. Härsällin ja Frimodigin yhteydessä sekä itsenään. Aliupseerien jälkeen alkaa katselmusluettelossa seuraavalla sivulla miehistö. Sivun yläreunassa on mainittu ennen ruotusotamiehiä yksi volontääri (tarjokas) ja hän on Olof Edner, jonka kerrotaan aloittaneen volontäärinä (tuossa komppaniassa siis) 25 huhtikuuta 1711 ja edenneen aliupseeriksi joulukuussa. Hän oli siis valmistunut tehtävään tarjokkaana 8 kuukautta.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18462&pnum=55
Näinhän säätyläiset sotilasuralle usein tulivat. Volontäärit kuuluivat omana ryhmänään miehistöön ja olivat siis tarjolla aliupseerin tehtäviin, kunha oli ensin harjaannuttu sotataitoihin. Aloittaessaan Olof Edner taisi olla noin 17 vuotta, mikä oli melko tavallinen ikä (nuorimmat saattoivat olla 15, kunhan kykenivät kivääriä kantamaan). Volontääreistä löytyy jotain tämän tutkimuksen sivulta 77.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/37089/1/9789513945336.pdf
Hei
Laitan tämän uudelleen, linkin pitäisi nyt olla oikealle sivulle.
Tässä rullassa Erik Edner on jo Rustmestare.
Åbo läns regemente. Kommenderat manskap 1712, 1716
General munster rulla uppå Åbo lähns Infantteri och Hr Öfversten
Wälborne Otto Reinholt Uxkuls -------- Regemente
Majorens companie --- – 9 September Anno 1712
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029041_00055#?c=&m=&s=&cv=54&xywh=2592%2C528%2C2395%2C1849
Major Capitain Jacob Johan Fraser, Lutnant Zacharias Magnus Hinnel
Fourir Johan Härsäll Avangerat 1711 December till Förare under det
andra Companie i ställat Avangerat 22 Marti 1712 – af detta Companie
Oloff Edner --- ---- --- – Mundering och medel --- Mangverar
Rustmestare Olof Edner
Avangerat den 23 December 1711 ifr volunteur til Rustmestare ----
detta companie for ---- Marti 1712 Avangerat till Fourir i ställat
Olofin seuraaja ruodussa
Avangerat till Corporalen --- till Rustmestare den 28 Marti 1712
Anders Frimodig --- ---- Mundering och medel --- Mangverar
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029041_00056#?c=&m=&s=&cv=55&xywh=480%2C1191%2C4140%2C3195
Vuoden 1716 rullassa oli vain tämä
Katselmuksessa 12.10.1716 v.Essen regementte (General Majoren Carl Armfeldt)
Ringare bostell
Förare Olof Edner tienst --- detta regement ifr 1710 (saanut varusteita jo 1710)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029041_00170#?c=&m=&s=&cv=169&xywh=278%2C2478%2C1854%2C1483
Wirilanderin matrikkelista lainaus
Turun läänin jalkaväkirykmentti 2 Majurin komppania
30. Kersantti
Virkatalo Raisio (Reso) Kerttula Friisilä
Olof Edner 24.11.1716 (vielä 1719)
seuraava
Carl Gustaf Aminof 1.2.1719 vielä 1720
Simon Lunden 1720? - 1721 viranperimys epäselvä 1721 - 1723
Turun läänin jalkaväkirykmentti Laitilan komppania
47. Lippumies
Virkatalo Lappi (TL) Lapinkylä Antola
Olof Edner (1720?) - 13.10.1721 Erosi
(viranperimys epäselvä 13.10.1721 - 1724)
Ruotsin arkistosta löytyi Otto Reinhold Uxkuls rykmentti vain vuodelta 1712
ja Ruotsissa ollut Reinhold Wilhelm Essenin rykmentti 1716.
Vielä on kuitenkin epäselvää montako saman nimistä on löytynyt.
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
26.07.20, 19:06
Hei
Vuoden 1716 rullassa oli vain tämä
Katselmuksessa 12.10.1716 v.Essen regementte (General Majoren Carl Armfeldt)
Ringare bostell
Förare Olof Edner tienst --- detta regement ifr 1710 (saanut varusteita jo 1710)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029041_00170#?c=&m=&s=&cv=169&xywh=278%2C2478%2C1854%2C1483
Wirilanderin matrikkelista lainaus
Turun läänin jalkaväkirykmentti 2 Majurin komppania
30. Kersantti
Virkatalo Raisio (Reso) Kerttula Friisilä
Olof Edner 24.11.1716 (vielä 1719)
seuraava
Carl Gustaf Aminof 1.2.1719 vielä 1720
Simon Lunden 1720? - 1721 viranperimys epäselvä 1721 - 1723
t. Pirkko
Tässä 12.10.1716 katselmuksessa Olof Edner on Laitilan komppaniassa, joka mainitaan miehistöä lueteltaessa pari sivua myöhemmin. Laitilan komppanian päällikkö oli tällöin kapteeni Abraham Möller ja luutnanttina komppaniassa Johan Jo(h)nsson (Satakunnan Jonsson-suku ja "syyllinen" sukututkimuksieni alkamiseen).
Satakunnan Jonsson-suku kirjasta "Me Fredrich Jumalan Ruotsin, Götan ja Wenden kuningas jne jne teemme tiettäväksi, että kun Turun jalkaväkirykmentin kapteeni meille rakas Joh. Jonsson nyt tulee eroamaan Meidän ja valtakunnan sotapalveluksesta, jossa hän on ollut menneen sodan kuluessa 20 vuoden aikana, tämän vuoksi olemme Me täten ja tällä meidän avoimella kirjeellämme tahtoneet antaa eron hänelle kapteeni Joh. Jonssonille sillä hyvällä tunnustuksella, että hän on aina uskollisesti ja hyvin käyttäytynyt. Suuremmaksi vakuudeksi olemme Me tämän omakätisesti allekirjoittaneet ja kuninkaallisella sineetillä antaneet vahvistaa. Tukholmassa neuvoskamarissa kesäkuun 20 päivänä 1723.
Friedrich. (L.S.) "
Sukukirjassa esitetään, että kapteeni Johnsson olisi eronnut omasta tahdostaan, kun nämä kuninkaan antamat potkut ilman eläkettä on kirjoitettu erittäin 'kaunopuheisesti': 'tulee eroamaan'. Mutta Olarran antama linkki kertoo, mistä oli kysymys: upseereita oli paljon enemmän kuin virkoja, joten ylimääräisille annettiin potkut ilman eläkettä.
Olof Ednerin, jolla oli palvelusvuosia vähemmän kuin kapteeni Jonssonilla kävi varmaan samoin, että hommat loppuivat armeijassa ja oli löydettävä muita hommia.
Minusta näissä esitetyissä katselmusluetteloissa on vain yksi ja sama Olof Edner, komppaniat ja arvot vaan vaihtuivat, kun "poistuneitten" tilalle siirettiin uusiin tehtäviin. Palkkaetutalot venäläisten miehittämässä Suomessa eivät myöskään välttämättä vastanneet katselmusluettelon arvoja.
Hannu Virttaalainen
26.07.20, 20:51
Turun jalkaväkirykmentin kuukausirulla toukokuu 1711 majuri Fraserin komppania: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054648_00103#?c=&m=&s=&cv=102&xywh=1580%2C991%2C5227%2C2479
volunteur Olof Edner, otettu palveluksen 25. huhtikuuta 1711
Edellisessä huhtikuun rullassa Olof Edneriä ei vielä ole mainittu.
Hannu Virttaalainen
26.07.20, 21:28
Tammikuu 1713 kuukausirulla majuri Fraserin komppania: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054671_00011#?c=&m=&s=&cv=10&xywh=2522%2C1134%2C3630%2C1722
fourier Olof Edner
Hannu Virttaalainen
27.07.20, 07:26
Olof Edner Turun jalkaväkirykmentin upseeri- ja aliupseeriluettelossa vuodelta 1719 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19190&pnum=15
Syntypaikkana annetaan Häme. Oliko Rautalammi tuolloin Hämettä vai mistä moinen? Jos ikä 26 vuotta oikein olisi syntynyt 1693. Turussa entiselle vahtimestarille annetun iän kuolleissa mukaan laskettuna olisi syntynyt 1690. Mutta kummassakin tapauksessa Turku lienee oikea syntymäpaikka?
Hei
Rautalampi oli vielä Hämettä ja oli osa ikivanhoja hämäläisten erä-nautinta alueita. Samoin oli myös Laukaa, Viitasaari, Saarijärvi.
(Sääksmäen ylinen kihlakunta.)
Maakirjassa oli Probsten Aron Hoffren Fenrichens bostell af Rautalampi comppanie (cavallerie). Tämän vuoksi ajattelin että Olof olisi aloittanut sotilaana Rautalammin komppaniassa.
Ruotsin arkiston katselmusrullissa olisi vielä tämä vuodelta 1719.
Åbo läns Infanteri regement
Nousis companie General Lutnant Carl Armfeldt 6 December 1719
Capitain Abraham Ahock
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00081#?c=&m=&s=&cv=80&xywh=292%2C393%2C3349%2C2585
Oloff Edner Ifron Förare -----Letala companiet hijt avangerat
den 24 November 1716 fott angifvan modell --- ---- ----- -------
Comenderat till Finland 27 Augusti 1719 med Majoren Eneberg
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00082#?c=&m=&s=&cv=81&xywh=1330%2C2031%2C2325%2C1795
Edellisessä katselmuksessa Laitilan komppaniassa 9.11.1719 (Kapteeni Mårten Miltopeus) ei ollut merkintää komennuksesta.
Turun Linnaseurakunnan rippikirjassa Olof Ednerin syntymävuosi oli 1690. Katselmuksessa Lokakuussa 1721 oli 27 vuotias. Ikä ja syntymäpaikka (Finland) on ilmoitettu vasta 12.10.1716 Eversti R.W. von Essenin rykmentin katselmuksessa.
Wirilanderin matrikkelin tiedoissa oli Laitilan komppanian virkatalo, Olof Edner - eronnut 13.10.1721. Katselmustiedoissa ei mainittu mitään erosta.
t. Pirkko
Kuten Pirkko mainitsi, oli Rautalampi hämäläisten vanhaa eränautinta-aluetta. Alueelle suuntautui asutusliikettä myös Savosta. Rautalammin sanotaankin olevan Hämeen ja Savon rajalla, jonka vuoksi sen vaakunassa on punaista (Häme) ja mustaa (Savo). Jalkaväen osalta Rautalammin komppania kuului Hämeen jalkaväkirykmenttiin. Katselmuksessa Edner oli merkitty hämäläiseksi ja sellainen hän varmaan rautalampilaisena noina aikoina olikin, olkoonkin, että oli Turussa ehtinyt syntyä. Kun veli Erik oli asettunut Turkuun, oli kuitenkin Turun rykmentti luontevampi valinta kuin Hämeen. Olisiko Turun rykmentissä ollut joku perhetuttu? Pohdin sitäkin, että olisiko Olofin sotilasura luonut yhteyden Detlofeihin, mutta nuohan olivat ratsumiehiä.
En pidä todennäköisenä, että meillä olisi tässä kaksi Olof Edneriä. Nimi on harvinainen ja ikä sopii, joskaan ei joka asiakirjassa stemmaa. Olof aloitti volontäärinä (ei ruotusotamiehenä), mikä kertoo säätyläisyydestä ja siitä, ettei sukunimi tullut ruodun myötä, vaan oli todennäköisesti miehen oma. Tässä Olof vielä volontäärinä sivun yläreunassa:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029041_00057#?c=&m=&s=&cv=56&xywh=743%2C-69%2C1107%2C1797
Armeijan aliupseerille on Turun linnan vahtimestarin tehtävä luonteva uran jatkopaikka. Tyypillisesti ihmisten ikä on merkitty usein erilailla eri asiakirjoissa. Montakos ikätietoa meillä on tiedossa ja mikä on niiden luotettavuusaste? Yhteen asiaan ei kukaan ole vielä kiinnittänyt huomiota; raatimies Erik Edner kuuluu ruotsinkieliseen seurakuntaan ja vahtimestari Olof Edner suomenkieliseen. Myös seuraavassa polvessa on Ednereitä kumpaisessakin.
Hannu Virttaalainen
28.07.20, 09:51
Kuten Pirkko mainitsi, oli Rautalampi hämäläisten vanhaa eränautinta-aluetta. Alueelle suuntautui asutusliikettä myös Savosta. Rautalammin sanotaankin olevan Hämeen ja Savon rajalla, jonka vuoksi sen vaakunassa on punaista (Häme) ja mustaa (Savo). Jalkaväen osalta Rautalammin komppania kuului Hämeen jalkaväkirykmenttiin. Katselmuksessa Edner oli merkitty hämäläiseksi ja sellainen hän varmaan rautalampilaisena noina aikoina olikin, olkoonkin, että oli Turussa ehtinyt syntyä. Kun veli Erik oli asettunut Turkuun, oli kuitenkin Turun rykmentti luontevampi valinta kuin Hämeen. Olisiko Turun rykmentissä ollut joku perhetuttu? Pohdin sitäkin, että olisiko Olofin sotilasura luonut yhteyden Detlofeihin, mutta nuohan olivat ratsumiehiä.
...
En pidä todennäköisenä, että meillä olisi tässä kaksi Olof Edneriä. Nimi on harvinainen ja ikä sopii, joskaan ei joka asiakirjassa stemmaa. Olof aloitti volontäärinä (ei ruotusotamiehenä), mikä kertoo säätyläisyydestä ja siitä, ettei sukunimi tullut ruodun myötä, vaan oli todennäköisesti miehen oma. Tässä Olof vielä volontäärinä sivun yläreunassa:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029041_00057#?c=&m=&s=&cv=56&xywh=743%2C-69%2C1107%2C1797
Armeijan aliupseerille on Turun linnan vahtimestarin tehtävä luonteva uran jatkopaikka. Tyypillisesti ihmisten ikä on merkitty usein erilailla eri asiakirjoissa. Montakos ikätietoa meillä on tiedossa ja mikä on niiden luotettavuusaste? Yhteen asiaan ei kukaan ole vielä kiinnittänyt huomiota; raatimies Erik Edner kuuluu ruotsinkieliseen seurakuntaan ja vahtimestari Olof Edner suomenkieliseen. Myös seuraavassa polvessa on Ednereitä kumpaisessakin.
Viipuri oli antautunut venäläisille piirittäjille 12.6.1710 ja Suomea puolustavat joukot olivat vetäytyneet lännemmäksi Olof Ednerin liittyessä niihin. Hänet varmaan otettiin 'sopivaan' osastoon, jossa esim. oli tarvetta aliupseereille, eikä asuinpaikalla liittyessä ollut minkäänlaista merkitystä. Aukkoja riveissä paikkailtiin saatavilla olevilla miehillä. Inkerinmaalla syntynyt Johan Jonssonkin oli liittynyt Turun läänin kaksinnusjalkaväkipataljoonaan, kun se oli Inkerinmaalla. Kaksinnuspataljoonasta oli Pultavan jälkeen tehty uusi Turun läänin jalkaväkirykmentti, kun vanha oli hävinnyt Ukrainan aroille ja Kaarle XII paennut Turkkiin pariksi vuodeksi. Tuliaisina Turkin matkalta, kun kuningas jälleen palasi Ruotsiin ja sotimaan oli "ruotsalaiset" lihapullat ja kaalikääryleet.
Suomenkieli tarttui Ednereihin luultavimmin Rautalammin kielikylvyssä Hämeessä, melkein Savossa, jossa pelkällä ruottilla olisi ollut aika eristyksissä vain perhepiirissä. Aliupseerina suomi oli komentokielenä. Kyllä nämä kielenvaihdot voi tapahtua ihan yhdessäkin polvessa. Edellinen ihan vaan spekulaatiota, joka kuitenkin on todennäköisin selitys suomenkielen omaksumiselle osalle Ednereistä.
Juhan artikkelin kommentissa viitattu Rautalammin rk 1704-1713 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28121095, jossa Olof Ednerin ja Margareta Lindemanin lapsia isäpuolen kirkkoherra Hoffrenin luona.
Kun katsoo rippikirjaa Rautalammilla, niin siinähän on toisella sivulla tekstä (hiivatin himmeää) Olofin kohdalla, lukeeko siinä että armen? Ja vuodetkin yläreunassa, milloin alkanut käydä ripillä (=oikea ikä) ja milloin poistunut Rautalammilta? Saako joku selvää, pitäisikö joten käsitellä ja terävöittää. Minun laitteella nyt menee suurentaessa puuroksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28121095
Hannu Virttaalainen
28.07.20, 17:46
Kun katsoo rippikirjaa Rautalammilla, niin siinähän on toisella sivulla tekstä (hiivatin himmeää) Olofin kohdalla, lukeeko siinä että armen? Ja vuodetkin yläreunassa, milloin alkanut käydä ripillä (=oikea ikä) ja milloin poistunut Rautalammilta? Saako joku selvää, pitäisikö joten käsitellä ja terävöittää. Minun laitteella nyt menee suurentaessa puuroksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28121095
Rippikirjan painetut vuodet on yliviivattu ja 1710 yläpuolella on käsin kirjoitettu 1711 ja Olofin viimeiset rippikirjamerkinnät vuodelta 1710 eli ".. armen" on vuoden 1711 kohdasta alkaen, kuten Ritva minusta jossain kohtaa tulkitsi. Olofin rippikirjamerkinnät alkaa 1708 (jos 15v. niin rullien 1693 syntymävuosi sopisi, 1690 tarkoittaisi että pääsi ripille 18 vanhana)
Ericin merkinnät alkaa 1706 ja 1707 alkaen on Turussa proviantmestare?
Edellä siis minun tulkintani, jota voi tarvittaessa korjata...
Proviantmestare olisi suomeksi muonitusmestari ja vieläkin on laivanmuonitusta eli skeppsproviantering. Ainakin 1970-luvulla laivanmuonitus oli muutakin kuin vain ruokaa. Boren muonitusvarasto oli 1970-luvulla ensimmäinen kesätyöpaikkani.
Rippikirjan painetut vuodet on yliviivattu ja 1710 yläpuolella on käsin kirjoitettu 1711 ja Olofin viimeiset rippikirjamerkinnät vuodelta 1710 eli ".. armen" on vuoden 1711 kohdasta alkaen, kuten Ritva minusta jossain kohtaa tulkitsi. Olofin rippikirjamerkinnät alkaa 1708 (jos 15v. niin rullien 1693 syntymävuosi sopisi, 1690 tarkoittaisi että pääsi ripille 18 vanhana)
Ericin merkinnät alkaa 1706 ja 1707 alkaen on Turussa proviantmestare?
Edellä siis minun tulkintani, jota voi tarvittaessa korjata...
Proviantmestare olisi suomeksi muonitusmestari ja vieläkin on laivanmuonitusta eli skeppsproviantering. Ainakin 1970-luvulla laivanmuonitus oli muutakin kuin vain ruokaa. Boren muonitusvarasto oli 1970-luvulla ensimmäinen kesätyöpaikkani.
Mainiota :) ! Katselin SAOB:stä proviantmästaren merkityksiä eri aikoina ja minusta tähän Erik Ednerin kohdalle sopisi armeijan ruokahuollosta vastaava (siviili- ?) henkilö.
https://www.saob.se/artikel/?seek=proviantmästare&pz=2#U_P2055_107008
Hänen avioliittokuulutuksessaan hänen mainittiin olevan Suomen armeijan palveluksessa (kuten aiemmin todettiin). Jos hänellä olisi ollut sotilasarvo, niin se olisi varmaan mainittu. Kenties Erik hankki elintarvikkeita juuri Turun jalkaväkirykmentille tai isommallekin kokoonpanolle (finska armeen). Tämä selittäisi osaltaan myös Olof-veljen uraa, vaikka Hannun perustelutkin riittävät mainiosti. Proviantmästaresta luulisi löytyvän jotain tietoja Ruotsin arkistoista.
Jos Rautalammin kirkkoherran poika ei päässyt 15-vuotiaana ripille, niin ei kukaan. Virhe taitaa löytyä tuosta kuolinhetkellä kirjatusta iästä ja ehkä 1690 on pyöristys.
Piti sanomani poikapuoli :(
Hei
Montako Erik Edneriä, en tiedä vastausta. Sitä ei voi unohtaa, että Erik oli jo 1713 Turussa Räntamestari ja myös ruotsissa 1715. Myös pakolaisista (1721) laaditussa luettelossa jossa oli kirjattu suomeen paluuseen halukkaat henkilöt, Erik Edner oli Räntamestare.
Vuoden 1713 Tositekirjasta löytyy monta asiakirjaa missä Erik mainitaan tuolla tittelillä.
En pysty selvittelemään montaa henkilöä saman aikaisesti. Olof Ednerin ura on ollut täynnä vakanssien vaihtoja ja kun on eronnut jo 1721, niin siitä on vielä monta vuotta siihen, kun saman niminen henkilö on tullut Turkuun linnan vahtimestariksi.
Ainoa varma tieto Olof Ednerin taustasta on käräjäkirjassa ollut merkintä kun Peruukkimaakari Edner kertoo entisen linnan vahtimestari Olof Ednerin olevan hänen isänsä veli. Valitettavasti ei kerrottu minkä niminen tämän Peruukkimaakarin isä on.
Rautalammin Rippikirjaan on muutettu uudet vuosiluvut yläriville, viimeinen on 1713. Siitä laskien sain Erikin ja Olofin ehtoollisella käyntien vuosiluvut.
Maria Edner on vihitty 13.4.1712
Erik Ednerin rivillä, vide gl? ehtoollisella 30.11.1706 ja 25.3.1707 i åbo? --- ---- till? Proviantmestare.
Olof Ednerin rivillä, ehtoollisella 29.11.1708, 25.3. 25.7. 21.11.1709, 25.3.1710 7.8.1710 4.12.1710, vid armen.
Maria on veroluetteloissa vuosina 1707,1708,1710,1711 ja Olof vain 1711. Erik on onnistunut välttelemään verottajaa.
Tuossa aamuisessa viestissä vuoden 1712 katselmuksessa Volonteur Olof Edner on merkitty Uskelan sotilaiden sivulle.
Antagen 25 Aprill 1711 som sedan han den 23 December 1711 Avangerat till Rustmestare detta companie.
Samalla Uskelan sotilaiden sivulla
Corpral Anders Frimodig Transporterat ifr ? Avangerat ifr Corpral till Rustmestare 28.3.1712
t. Pirkko
Hei
Montako Erik Edneriä, en tiedä vastausta. Sitä ei voi unohtaa, että Erik oli jo 1713 Turussa Räntamestari ja myös ruotsissa 1715. Myös pakolaisista (1721) laaditussa luettelossa jossa oli kirjattu suomeen paluuseen halukkaat henkilöt, Erik Edner oli Räntamestare.
Vuoden 1713 Tositekirjasta löytyy monta asiakirjaa missä Erik mainitaan tuolla tittelillä.
En pysty selvittelemään montaa henkilöä saman aikaisesti. Olof Ednerin ura on ollut täynnä vakanssien vaihtoja ja kun on eronnut jo 1721, niin siitä on vielä monta vuotta siihen, kun saman niminen henkilö on tullut Turkuun linnan vahtimestariksi.
Ainoa varma tieto Olof Ednerin taustasta on käräjäkirjassa ollut merkintä kun Peruukkimaakari Edner kertoo entisen linnan vahtimestari Olof Ednerin olevan hänen isänsä veli. Valitettavasti ei kerrottu minkä niminen tämän Peruukkimaakarin isä on.
Rautalammin Rippikirjaan on muutettu uudet vuosiluvut yläriville, viimeinen on 1713. Siitä laskien sain Erikin ja Olofin ehtoollisella käyntien vuosiluvut.
Maria Edner on vihitty 13.4.1712
Erik Ednerin rivillä, vide gl? ehtoollisella 30.11.1706 ja 25.3.1707 i åbo? --- ---- till? Proviantmestare.
Olof Ednerin rivillä, ehtoollisella 29.11.1708, 25.3. 25.7. 21.11.1709, 25.3.1710 7.8.1710 4.12.1710, vid armen.
Maria on veroluetteloissa vuosina 1707,1708,1710,1711 ja Olof vain 1711. Erik on onnistunut välttelemään verottajaa.
Tuossa aamuisessa viestissä vuoden 1712 katselmuksessa Volonteur Olof Edner on merkitty Uskelan sotilaiden sivulle.
Antagen 25 Aprill 1711 som sedan han den 23 December 1711 Avangerat till Rustmestare detta companie.
Samalla Uskelan sotilaiden sivulla
Corpral Anders Frimodig Transporterat ifr ? Avangerat ifr Corpral till Rustmestare 28.3.1712
t. Pirkko
Hyvä, kun olet tarkkana ja kriittinen. Vauhtisokeus on aina vaarana ja silloin menee helposti mutkat suoriksi. Kaksiko Erikiä? Luulen kuitenkin, että on vain yksi. Se, joka yhdessä Olof-veljensä kanssa oli isäpuolensa luona Rautalammilla 1700-luvun alussa ja jonka lähtö on sinne kirjattu kuten veljensäkin.
Sukuforum on hyvä sivusto (mahtaako noilta monilta facebookin ryhmiltä olla vuosien aikoina kertynyttä tietoa haettavissa?), josta löytyy tällainenkin vanha ketju:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=27799
Meillä voi siis olla kaksi nimikettä, mutta yksi ja sama Erik. Se, joka pakeni Tukholmaan, avioitui ja suunnitteli paluuta koska oli myös raatimies ja liiketoimet Turussa ehkä huolettivat kuten siellä oleva omaisuuskin. Turkuun hän myös palasikin, vaikkemme aivan tarkkaa aikaa tiedä. Hänellä oli veli ja se oli Olof. Muusta veljestä emme tiedä.
Bodniemi37
29.07.20, 09:15
Meillä voi siis olla kaksi nimikettä, mutta yksi ja sama Erik. Se, joka pakeni Tukholmaan, avioitui ja suunnitteli paluuta koska oli myös raatimies ja liiketoimet Turussa ehkä huolettivat kuten siellä oleva omaisuuskin. Turkuun hän myös palasikin, vaikkemme aivan tarkkaa aikaa tiedä. Hänellä oli veli ja se oli Olof. Muusta veljestä emme tiedä.
Yrittänyttä ei laiteta: Oheisessa kuvassa Rautalammin rippikirja-aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta Erik ja Olof Ednerin rivit hieman suurennettuina. Ylimmäisellä eli Erikin rivillä taitaa ensin olla luettavissa "I Swerige" (sitten ehtoolliskäynnit Rautalammilla), ja edelleen: "I Åbo, nu mehra felt Proviantmestare". Ja Olofin rivillä puolestaan: "Wäg" (ehtoolliskäynnit Rautalammilla) "wid Armeen"?
Terveisin,
Ritva Jurvanen
< Kun katsoo rippikirjaa Rautalammilla, niin siinähän on toisella sivulla tekstä (hiivatin himmeää) Olofin kohdalla, lukeeko siinä että armen? Ja vuodetkin yläreunassa, milloin alkanut käydä ripillä (=oikea ikä) ja milloin poistunut Rautalammilta? Saako joku selvää, pitäisikö joten käsitellä ja terävöittää. Minun laitteella nyt menee suurentaessa puuroksi.
>
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/49.html
Rautalammin 1. rippikirjan sivut on luettu selkokielisiksi ja ja jopa painettukin kirjaksi aikoinaan
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/
Maria Edner näyttää olevan toisellakin sivulla.
Lukemisiin
Hannu Virttaalainen
29.07.20, 10:28
Hei
Kiitos vastauksesta. Rautalammin kirjoja en ole katsellut aikaisemmin.
Rippikirjassa Erik Edner oli ----- ----- --- Proviantmestare vuodesta
1707-1708? ja Olof Ednerin tiedoissa oli merkintä vid armen.
Hedvig Eleonora församling vigselböcker
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0054322_00057#?c=&m=&s=&cv=56&xywh=469%2C212%2C3246%2C2596
20.6.1714 on kuulutettu ensimmäisen kerran Hr Erik Olofson Edner ja Anna Maria Dettlof. Fält (kenttä) sanan jälkeen on pari sanaa mistä en saanut selvää.
Cautions (kaution) mainitaan Turusta Hr Johan Hacks. (Oli myös mainittu ruotsissa pakolaisapua saaneiden luettelossa.)
Vihkipäivää ei ollut.
t. Pirkko
Saisiko joku muu selvää kuulutuksen ammatista?
Hei
Hyvä kun laitoit tuon kuulutus tiedon uudelleen. Aikaisemmin en saanutkaan siitä selvää, nyt uudelleen katsoessa siinä lukee Fält Profiant mästare vid Finska armeen.
Vihkipäivää ei löytynyt, eikä lapsia ole syntynyt Hedvig Eleonoran seurakunnassa.
Samalla kysyisin, että minkä vuoden katselmuksessa ja kenen komppaniassa Olof Edner niminen sotilas on mainittu syntyneen Hämeessä (Tavastland)
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
29.07.20, 14:10
Olof Edner Turun jalkaväkirykmentin upseeri- ja aliupseeriluettelossa vuodelta 1719 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19190&pnum=15
Syntypaikkana annetaan Häme. Oliko Rautalammi tuolloin Hämettä vai mistä moinen? Jos ikä 26 vuotta oikein olisi syntynyt 1693. Turussa entiselle vahtimestarille annetun iän kuolleissa mukaan laskettuna olisi syntynyt 1690. Mutta kummassakin tapauksessa Turku lienee oikea syntymäpaikka?
On siis sshy:n sivuilla :(, mutta kyllä siellä lukee "född i tafwastland, är 26 åhrs gammal". Rautalammilla ihan pienestä pojasta selittänee tämän. Vastaavia nähty ennenkin.
Hannu Virttaalainen
29.07.20, 17:10
Jos Grambou:n perilliset olisivat saaneet panttitiloja Suomesta 1600-luvun alkupuoliskolla ja jotkut perilliset olisivat siirtyneet Suomeen (lähde edellä mainitsee Bartholomeun), niin seuraavaan Grambouhun 1600-luvun lopulla jää harmittava ja vaikeasti umpeen kurottava aukko, vai?
Palataanpa vuonna 1731 Kangasalan pappilassa 75 vuoden iässä kuolleeseen (Hiski kuolleet) Fru Anna Maria Gloria Grambo:hun. Ehkä joku Florinus-asiantuntija osaisi kertoa hänestä. Mitä hänen asemastaan Martinus Florinuksen perheessä kertoo hänen kirjaamistapansa Kangasalan rippikirjassa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=11748&pnum=206
Voisiko häntä, ja mistä, jäljittää Florinusten kautta?
Anna Maria Gloria Grambo oli Martin Florinuksen 2. vaimon äiti, siis anoppi
Anna Maria Grampo kummina sisarenpojalleen Maskussa 22.10.1698 http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=43&kuid=5322476&amnimeke=Maskun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=Kastekirja+1687-1707+%28I+C%3A1%29&ay=274390&sartun=70843.KA&atun=184101.KA&ay2=100759
Anna Maria Grambon puoliso Johan Mickelsson Gyllen mikä selviää Maskun käräjiltä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=35249474
Sekaannuin tähän soppaan, koska Kangasalan kappalainen Martin Florinus ja 1. vaimonsa Catharina Edner ovat esipolviani:D:
Lisää Gylleneistä http://www.malax.org/westside/forum/index.php?PHPSESSID=11i3kuicbag06tiv6ki7k7bj12&topic=2183.msg10640#msg10640
josta sain linkkinikin.
Hei
Mielenkiintoisia sattumia. Mårten Florinuksen poika Mårten oli Karl Clickin kanssa tekemässä Kangasalan Kerppolan rushollarin Johan Larsonin jälkeen pesänselvitystä, perunkirjan ja perinnönjaon. Anna Helena Dettlof oli Johanin toinen puoliso. Oma esi-vanhempi on Johan Larssonin ensimmäisestä liitosta talon tyttären kanssa. Kolmas puoliso jäi leskeksi ja lapsia oli elossa yhteensä 10 näistä kolmesta liitosta.
Oli siinä muutama päivä mennyt pesää selvitellessä ja kaikkien lasten osuuksia laskiessa.
t. Pirkko
Anna Maria Gloria Grambo oli Martin Florinuksen 2. vaimon äiti, siis anoppi
Anna Maria Grampo kummina sisarenpojalleen Maskussa 22.10.1698 http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=43&kuid=5322476&amnimeke=Maskun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=Kastekirja+1687-1707+%28I+C%3A1%29&ay=274390&sartun=70843.KA&atun=184101.KA&ay2=100759
Anna Maria Grambon puoliso Johan Mickelsson Gyllen mikä selviää Maskun käräjiltä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=35249474
Sekaannuin tähän soppaan, koska Kangasalan kappalainen Martin Florinus ja 1. vaimonsa Catharina Edner ovat esipolviani:D:
Lisää Gylleneistä http://www.malax.org/westside/forum/index.php?PHPSESSID=11i3kuicbag06tiv6ki7k7bj12&topic=2183.msg10640#msg10640
josta sain linkkinikin.
Hienoa, tämä vahvistaa hypoteesini, että Anna Maria olisi Anna Helena Dettlofin äidin sisko. Hienoa, että myös Anna Marian mies ja paljon muuta selvisi samalla kertaa. Uumoilin, että mies saattaisi olla sotilas. Tästä herää toki monia muita sukuryppääseen kuuluvia kysymyksiä ja uutta pureksittavaa. Vaikkapa se, että kuinka raatimies Edner päätyi naimaan Dettlofin, kun Mårten Florin nai toisen vaimonsa (Gyllen-Grambou-Dettlof-sukuryppäästä) vasta 1724. Anna Maria Grambo ei ollutkaan se linkki tässä. Tai mitä väkeä nämä Gyllenit olivat? Näitä pureskellessä, kiitos!
Olof Edner Turun jalkaväkirykmentin upseeri- ja aliupseeriluettelossa vuodelta 1719 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19190&pnum=15
Tämä katselmus on hyvin mielenkiintoinen, sillä siinä on arvioitu rykmentin upseereita aivan kuin tulevaisuutta ajatellen. Aliupseereista on pääosin sanottu, että nämä ovat ”ductig” ja ”färdig att fortsätta. Myös terveydentila on arvioitu. Kaikki näyttävät halukkailta jatkamaan, mutta muutaman terveys on sodan jäljiltä huono. Kersantti Ednerin terveys on hyvä ja hän haluaa jatkaa, mutta häntä ei luonnehdita sanalla ”ductig”. Enteilikö tämä poislaittamista rauhan tullessa? Tuliko Olofista näin linnan vahtimestari Turkuun?
Katselmuksen edellisellä sivulla on myös silloinen vääpeli Conrad Schlyter Inkerinmaalta (sic). Hänhän avioitui sitten Anna Margareta Dettlofin kanssa ja asettui Maskun Juvalle anoppinaan Agneta Grambo. Tarkemmin katso ketjun viestit n:o 47-48. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4988&page=5 Schlyterin arvio on, että tämä on duktig aliupseeri.
Hei
Turun jalkaväkirykmentin upseeri- ja aliupseeriluettelossa vuodelta 1719 kerrotaan Olof Ednerin syntyneen hämeessä ja olevan 26 vuotta.
Ruotsin arkistosta ei löydy kuin tämä Bringsta by 9.11.1719 tehty katselmus Laitilan komppaniasta jossa on Förare Olof Edner ilman ikä,koti/syntymäpaikka ja palvelusvuosi merkintöjä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00128#?c=&m=&s=&cv=127&xywh=214%2C202%2C3973%2C3177
Osaako joku kertoa miten on samana vuonna ja saman nimisestä henkilöstä tehty kaksi täysin toisistaan poikkeavaa katselmusta. Missä tuon hämeessä syntyneen Olof Ednerin katselmus on pidetty 1719 ja missä komppaniassa.?
Kyselen kun en tämän asian vuoksi viitsi lähteä Kansallisarkistoon filmejä kelaamaan.
Laitan vielä vertailun vuoksi tämän katselmuksen uudelleen. Tuossa on merkitty ainoastaan että on syntynyt suomessa. Aikaisemmassa rullassa R.W. von Essenin rykmentti vuonna 1716 oli maininta että on tienst vid detta regement 1710 ja on saanut myös varusteet.
Komppania on ollut tämän katselmuksen aikana vielä ruotsissa.
Capitain Mårten Miltopeus Gefle 14 September 1720
Lethala comppanie
Föraren Oloff Edner född i Finland 26 år gl är ogift tienst 9 ½ år
--- Kong Maj: bref är in dr------ Sergeanten af Nousis Companie den
29 December 1719
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00272#?c=&m=&s=&cv=271&xywh=912%2C2355%2C1329%2C1062
Wikipedia Reinhold Wilhelm von Essen
https://sv.wikipedia.org/wiki/Reinhold_Wilhelm_von_Essen
Jos Erik Ednerin puoliso Anna Maria olisi Meri-Maskun Koverista, Kapteeni Luutnantti Dettlofin tytär, niin ei voisi olla Anna Helenan äidin puolelta sukua. Kapteeni Luutnantin leski Maria on haudattu puolison sukunimellä. Marian patronyymiä en vieläkään muista, vaikka olen sen joskus nähnyt.
Anna Marian sisar Christina oli lastensa kanssa ruotsissa sotaa paossa, mutta Anna Mariaa ei löytynyt pakolaisapua saaneiden luettelosta.
Koverin Kapteeni Luutnantin tietoja, eli mistä on kotoisin en ole etsinyt eikä se tällä hetkellä ole tarpeellista.
Täytyy korjata 28.7. laitettua viestiä, Erikille tuli mainittua väärä titteli.
Lainaus
”Raatimies Erik Edhner (14)
Luettelo 14 (päivämäärätön ja allekirjoittamaton) käsittää eritelyn Turun kaupungin virkamiehistä ja heidän palkkamenosäännöstään. Mainittujen 14 henkilön kerrotaan olevan elossa ja aikeissa palata Suomeen.”
Kaksi tositetta vuodelta 1713
Mainitaan Räntamestare i Åbo Anders Hedman ja Räntamestare Erik Edhner
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12399486
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12399487
allekirjoitus Leijonmark
Mainitaan Räntamestare Anders Hedman ja Räntamestare Erik Edhner
allekirjoitus Åbo 20. Maj 1713 J.Palmberg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12398493
Anders Hedman oli ollut jo pitkään virassaan Turussa.
Eihän tuota tutkimatta tiedä, mutta omasta mielestä olisi vähän liikaa titteleitä jos sama henkilö olisi samanaikaisesti Rådman, Räntamestare ja sitten vielä Proviantmestare.
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
30.07.20, 13:19
Hei
Turun jalkaväkirykmentin upseeri- ja aliupseeriluettelossa vuodelta 1719 kerrotaan Olof Ednerin syntyneen hämeessä ja olevan 26 vuotta.
Ruotsin arkistosta ei löydy kuin tämä Bringsta by 9.11.1719 tehty katselmus Laitilan komppaniasta jossa on Förare Olof Edner ilman ikä,koti/syntymäpaikka ja palvelusvuosi merkintöjä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00128#?c=&m=&s=&cv=127&xywh=214%2C202%2C3973%2C3177
Osaako joku kertoa miten on samana vuonna ja saman nimisestä henkilöstä tehty kaksi täysin toisistaan poikkeavaa katselmusta. Missä tuon hämeessä syntyneen Olof Ednerin katselmus on pidetty 1719 ja missä komppaniassa.?
t. Pirkko
Maaliskuussa 1719 tehty upseeri- ja aliupseeriluettelo ei ole katselmusluettelo vaan luettelo upseereista ja aliupseereista.
Olarran viittaamassa "Karoliinien soturiarvot, Kunnian hallitsema maailmankuva, Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun alussa" kerrotaan että armeijaa pienenettiin kesken sodan 1719 ennen rauhansopimusta. Ilmeisesti valtion kassa oli tyhjä? Luettelon avulla järjestettiin aliupseeristo ja upseeristo uusiksi. Kyseessä oli siis taloudellisista syistä tehty henkilöstön vähentäminen, johon ei tarvinnut pitää YT-neuvotteluja.
Loppuvuodesta 1719 Nousiaisten komppanian kersantti oli siis siirrettynä Laitilan komppanian föraren (lippumies) virkaan. Arvo edelleen kersantti vaan palkka oli föraren.
Pietari Suuren heti Nyen valtauksen jälkeen 1703 rakentama Pietari oli 1712 julistettu Venäjän uudeksi pääkaupungiksi ...
Ruotsilta sota oli siis mennyt ihan poskelleen. Eikä vieläkään ole saatu varmuutta ammuttiinko Kaarle XII vihollisen vai omien puolelta.
Hannu Virttaalainen
30.07.20, 14:41
Maaliskuussa 1719 tehty upseeri- ja aliupseeriluettelo ei ole katselmusluettelo vaan luettelo upseereista ja aliupseereista.
Olarran viittaamassa "Karoliinien soturiarvot, Kunnian hallitsema maailmankuva, Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun alussa" kerrotaan että armeijaa pienenettiin kesken sodan 1719 ennen rauhansopimusta. Ilmeisesti valtion kassa oli tyhjä? Luettelon avulla järjestettiin aliupseeristo ja upseeristo uusiksi. Kyseessä oli siis taloudellisista syistä tehty henkilöstön vähentäminen, johon ei tarvinnut pitää YT-neuvotteluja.
Loppuvuodesta 1719 Nousiaisten komppanian kersantti oli siis siirrettynä Laitilan komppanian föraren (lippumies) virkaan. Arvo edelleen kersantti vaan palkka oli föraren.
Lainaus edellä viitatusta kirjoituksesta, johon linkki aikasemmin ketjussa:
"Karoliiniarmeijan demobilisaatio alkoi heti Norjan retken jälkeen vuonna
1719, vaikka sota itsessään oli vielä kesken ja venäläiset tekivät painostavia
hyökkäyksiä Ruotsia vastaan miehittämältään Suomen alueelta. Jo kesällä ja
syksyllä monet saivat puolen vuoden palkan ja eron. Suureksi osaksi nämä ero-
tetut olivat puolalaisia ja saksalaisia palkkasotureita."
Kuninkaan kuoleman jälkeen Armfeltin Trondheimia valtaamaan tunturien yli määrätyt joukot käskettiin palaamaan tunturien yli takaisin. Paluun aikana puhkesi raju lumimyrsky ja iso osa joukosta kuoli tuntureille. Suomalaiset jäljellä olleet joukot kuuluivat Armfeltiin joukkoihin.
Hei
Perintönä olen saanut Dr Otto Sjögrenin toimittaman kirjan Karl den tolfte och hans man.
Tryk å Victor Petterson Boktryckeri 1899 Stockholm
Kaarlen sotaretki alkoi 25.7.1700 Humblebäck ja päättyi tunnetuin seurauksin 30.11.1718 Fredrikshall.
Suomi oli miehitetty mutta oliko ruotsissa vihollisen sotajoukkoja 1718.
Kirjassa on piirroskuva Kaarlesta ja kuvaus siitä mihin kohtaan luoti oli osunut.
On myös tarkka luettelo päivämäärät ja paikat, 13 vuoden valloitusretken jälkeen Demotika (Timurtasch) 17.3.1713-20.9.1714 Pitesti 8.10.1714 ja sieltä takaisin kohti ruotsia. Kotimatka kesti 4 vuotta.
t. Pirkko
Hei
Perintönä olen saanut Dr Otto Sjögrenin toimittaman kirjan Karl den tolfte och hans man.
Tryk å Victor Petterson Boktryckeri 1899 Stockholm
Kaarlen sotaretki alkoi 25.7.1700 Humblebäck ja päättyi tunnetuin seurauksin 30.11.1718 Fredrikshall.
Suomi oli miehitetty mutta oliko ruotsissa vihollisen sotajoukkoja 1718.
Kirjassa on piirroskuva Kaarlesta ja kuvaus siitä mihin kohtaan luoti oli osunut.
On myös tarkka luettelo päivämäärät ja paikat, 13 vuoden valloitusretken jälkeen Demotika (Timurtasch) 17.3.1713-20.9.1714 Pitesti 8.10.1714 ja sieltä takaisin kohti ruotsia. Kotimatka kesti 4 vuotta.
t. Pirkko
Suuressa Pohjan sodassa oli mukana muitakin maita kuin Venäjä. Norjassa Ruotsi oli sotimassa Tanskaa vastaan 1718 (Norja kuului Tanskaan, kuten Suomi Ruotsiin). Venäläisiä oli Ruotsissa lähinnä 1719. Tuolloiset sotaretket tunnetaan siellä nimellä Skärdgårskriget: http://www.janmilld.se/historia/3/1719.html#3
Jos Erik Ednerin puoliso Anna Maria olisi Meri-Maskun Koverista, Kapteeni Luutnantti Dettlofin tytär, niin ei voisi olla Anna Helenan äidin puolelta sukua. Kapteeni Luutnantin leski Maria on haudattu puolison sukunimellä. Marian patronyymiä en vieläkään muista, vaikka olen sen joskus nähnyt.
Anna Marian sisar Christina oli lastensa kanssa ruotsissa sotaa paossa, mutta Anna Mariaa ei löytynyt pakolaisapua saaneiden luettelosta.
Koverin Kapteeni Luutnantin tietoja, eli mistä on kotoisin en ole etsinyt eikä se tällä hetkellä ole tarpeellista.
Täytyy korjata 28.7. laitettua viestiä, Erikille tuli mainittua väärä titteli.
Lainaus
”Raatimies Erik Edhner (14)
Luettelo 14 (päivämäärätön ja allekirjoittamaton) käsittää eritelyn Turun kaupungin virkamiehistä ja heidän palkkamenosäännöstään. Mainittujen 14 henkilön kerrotaan olevan elossa ja aikeissa palata Suomeen.”
Kaksi tositetta vuodelta 1713
Mainitaan Räntamestare i Åbo Anders Hedman ja Räntamestare Erik Edhner
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12399486
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12399487
allekirjoitus Leijonmark
Mainitaan Räntamestare Anders Hedman ja Räntamestare Erik Edhner
allekirjoitus Åbo 20. Maj 1713 J.Palmberg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12398493
Anders Hedman oli ollut jo pitkään virassaan Turussa.
Eihän tuota tutkimatta tiedä, mutta omasta mielestä olisi vähän liikaa titteleitä jos sama henkilö olisi samanaikaisesti Rådman, Räntamestare ja sitten vielä Proviantmestare. t. Pirkko
Olen pyrkinyt puhumaan sukuverkostosta, jossa myös aviopuolisoiden suvuilla on merkityksensä. Näillä sukuverkostoilla oli entisinä aikoina iso merkitys. Raatimies Ednerin vaimolla ei ollut Grambo-taustaa, mutta Grambo:t vaikuttivat Dettlofien lähipiirissä. Arvelen myös Nyenin ja muun Inkerinmaan olleen ihmisiä yhdistävä tekijä tässä piirissä. Palaan tähän myöhemmin vielä.
Raatimies ei ole työ, vaan luottamustehtävä kaupungin hallinnossa. Yleensä raadin jäseniksi valittiin luotettuja ja varakkaita kauppiaita (porvareita). Erik oli raatimies ja myöhemmin myös valtiopäivämies (luottamustehtävä sekin, ei elinkeino). https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Raatimies
Mitä tulee noihin kahteen muuhun nimikkeeseen, niin yritin jo aiemmin esittää, että ne saattoivat muodostaa yhden kokonaisuuden.
Sukuforum on hyvä sivusto (mahtaako noilta monilta facebookin ryhmiltä olla vuosien aikoina kertynyttä tietoa haettavissa?), josta löytyy tällainenkin vanha ketju:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=27799
Meillä voi siis olla kaksi nimikettä, mutta yksi ja sama Erik. Se, joka pakeni Tukholmaan, avioitui ja suunnitteli paluuta koska oli myös raatimies ja liiketoimet Turussa ehkä huolettivat kuten siellä oleva omaisuuskin. Turkuun hän
myös palasikin, vaikkemme aivan tarkkaa aikaa tiedä.
Täytyy vielä kehua Ritvan hienoa ja tarkkaa suurennusta Rautalammin rippikirjasta. Kiitos! Siinä näkyy, kuinka Erik oleskeli Ruotsissa ennen uraansa Turussa. Erik teki hienon uran valtiopäivämiehensi asti. Miten se oli mahdollista? Löytyvätkö alkupotkut uralle Ruotsista ja siellä olleista äidin sukulaisista ja sukupiiristä? Tyhjästä ei varmaan armeijan muonitusmestariksi ja tavarantoimittajaksi noustu. Tehtävän merkitystä kuvaa sekin, että sillä mahdollistui myös pääsy raadin jäseneksi. Turun kauppiaillekaan eivät armeijan isot hankinnat olleet vähäpätöinen asia.
Yrittänyttä ei laiteta: Oheisessa kuvassa Rautalammin rippikirja-aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta Erik ja Olof Ednerin rivit hieman suurennettuina. Ylimmäisellä eli Erikin rivillä taitaa ensin olla luettavissa "I Swerige" (sitten ehtoolliskäynnit Rautalammilla), ja edelleen: "I Åbo, nu mehra felt Proviantmestare". Ja Olofin rivillä puolestaan: "Wäg" (ehtoolliskäynnit Rautalammilla) "wid Armeen"?
Terveisin, Ritva Jurvanen
Hannu Virttaalainen
31.07.20, 11:10
Hei
Hiskissä on Turun seurakunnista kastettujen, vihittyjen ja haudattujen
tietoja. Missä raatimies Ednerin Carl Fredrik poika on kastettu. Oliko
Erikillä Maria Forstenin kanssa enemmän lapsia, kastettujen kirjasta ei
löytynyt.
Turun Ruotsalainen srk haudattuja
20.6.1742/22.6.1742 son Carl Friedrich 7 v
omainen Herr Rådman Edner
28.5.1747/30.5.1747 barn Herman Friedrich 4 kk
omainen Herr Rådman Erich Edner
t. Pirkko
Erich Edner oli siis raatimies 1742.
Sehän ei tarkoita, että olisi ollut raatimies jo 1720-luvulla tai aikaisemmin?
Onko joku nyt vetänyt mutkat suoriksi?
Erich oli proviantmestare, räntmästarre ja rådman, mutta ei välttämättä samanaikaisesti vaan eri aikoina. Proviantmästare ja ehkä räntmestarekin hän oli kruunulle, armeijalle, eikä kaupungille. Katsokaa mitä tuotteita 1713 tilikirjoissa näkyy. Minusta olivat muonaa armeijalle.
Onko jotain alkuperäislähdettä vuosien 1721 - 1742 väliltä, josta selviäisi missä oli ja mitä teki?
Hei
Laitan tämän vielä uudelleen, ei ole Erik Ednerin luottamustoimi Turussa
vuonna 1713 "hatusta vedettyä" tietoa.
Tositekirjasta on löytynyt asiakirja missä mainitaan, Rådman här i Åbo
Erik Ednär den 6 August. 1713 mottagit och gvitterat, -------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10464366
On ainoa ”elonmerkki” Erik Edneristä Turussa ennen pakoa ruotsiin.
Raatimiehet istui käräjillä ja isonvihan jälkeen Erik oli säännöllisesti käräjillä, ei kuitenkaan omissa asioissaan.
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
31.07.20, 16:36
Hei
Laitan tämän vielä uudelleen, ei ole Erik Ednerin luottamustoimi Turussa
vuonna 1713 "hatusta vedettyä" tietoa.
Tositekirjasta on löytynyt asiakirja missä mainitaan, Rådman här i Åbo
Erik Ednär den 6 August. 1713 mottagit och gvitterat, -------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10464366
On ainoa ”elonmerkki” Erik Edneristä Turussa ennen pakoa ruotsiin.
Raatimiehet istui käräjillä ja isonvihan jälkeen Erik oli säännöllisesti käräjillä, ei kuitenkaan omissa asioissaan.
t. Pirkko
Tässä kirjanpitoa vuodelta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19075559
jossa ilmiselvästi kyse provianteista ...
Ei siis ollut "viisi virkaa ja kuusi nälkää"
Näitten mukaan Erich Edhner olisi ollut myös Proviantmestare 1713. Oliko Räntmestare sama kuin Proviantmestare vai oliko virkoja monta yhtäaikaa?
PS. Kyllä on kirjoitettu kauniilla ja selkeällä käsialalla ...
Hannu Virttaalainen
31.07.20, 20:05
Hienoja sattumia (etsittyjä löytöjä) on soppaan saatu, kun keittäjiä on useampia ja joukkoon saadaan toivottavasti uusiakin.
Erik Edner vanhempi näyttää olleen myös vatiopäivämies. Outoa, ettei asiaa mainita hänen poikansa yhteydessä (esim. wiki) vaikka tämäkin oli valtiopäivämies. Vanhemman Erikin tiedot valtiopäivämiehenä 1726-27 löytyvät vuonna 1911 julkaistusta Viktor Millqvistin porvarisäädyn valtiopäivämies-matrikkelin sivulta 55. Matrikkelissa julkaistut tiedot ovat kovin tutun oloiset, selkeästi ne ovat olleet pohjana muualla julkaistuille Erik Ednerin tiedoille, tai sitten ne pohjautuvat johonkin muuhun julkaisuun hänestä. Millqvist toteaa Erikin isän pikkutulli-taustan ja Erikin vaimon nimen. Toisaalta, jos usein esitetetyt tiedot olisivat Millqvistiltä, niin miksi valtiopäivätiedot olisivat pudonneet pois? Linkki Millqvistiin:
https://weburn.kb.se/riks/ståndsriksdagen/pdf/bg_1719-1866_reg_/bg_1719-1866_reg_.pdf
Millqvist "1726—27.Edner, Erik, f. 1682, son af tullinspektören i Åbo Olof Eriksson Edner (f 1693) och M argareta Lindeman. Rådman och stadskassör i Åbo sedan »stora ofreden», f 1762 19/6.Gift 1) med Anna Maria Detlojson, 2) 1726 med MariaForstén."
Hei
Erik Edner ei ole ollut Turussa Proviantmestare 1712 eikä 1713.
Olisiko Raatimies tullut Turkuun vasta verojen keruun jälkeen.
Taxering och Contributions längd
Anders Hedman oli Krono Räntamestare ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11006306
Johan Johanson Proviantmestare.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11006287
Olof Ednerin ja Margareta Lindemanin lapset olivat ensimmäisen kerran
veroluetteloissa Turussa, dtr Catharina 1695, dtr Anna 1696.
Aron Hofren, pso Margareta, dtr Catharina ja Anna oli vielä 1697
Turussa. Veroluettelossa Rautalammella dtr Maria 1707, s Olof 1711.
Margareta Lindemanilla oli leskeksi jäädessään 7 lasta. Viiden lapsen
nimet on nyt tiedossa.
t. Pirkko
Hei
Ruotsin arkistosta ei vielä ole löytynyt vuoden 1710 katselmusrullaa. Olof Ednerin tiedoissa on mainittu vuosi 1710 eli on ollut jossakin sotilaana jo silloin. Toistaiseksi täytyy lopettaa Olof Ednerin tietojen haku.
Turun Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1695 (z:62)
Käräjät 6.4.1695
Up----- det af ---- Instrumentet som fordom Proviacial Inspectoren
Salig Olof Erikson Edners efterleverska dygdesamma Matrona hustru
Margareta Lindeman den 4 hujus emellan sin och sina 7 omyndiga barn
uprättat ---- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653526
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653527
Aron Hoffren oli jo 1699 Rautalammila. Yo-matrikkelissa oli viitetiedoissa maininta
Ulvilan käräjät 6-8.3.1699 s 138 (salig inspectoren Oloff Edner
Salig Edners Successore Martimonii Conrectoren Mag Aron Hoffren)
Akaa kastettuja
Wijala 9.1.1702 Susanna
Martini Florini och Catharina Edner dotter
yhtenä kummina Christina Edner
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6129743
Onko Christina Catharinan sisar?
Janakkala RK 1707-1727 Prestegården
Pastor Hr M. Mårten Florinus barn Alexander född 19/XI 1711
hu Catharina Edner
pastor moder
Susanna Shilling
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5898366
t. Pirkko
Hei
Jos tämä asia vielä kiinnostaa, niin voisi yrittää etsiä jatkoa näille käräjille. Tuossa käräjäpöytäkirjassa ei mainittu Erik Ednerin perillisiä nimeltä. Erikin poika asui Lempäälässä ja tytär Korppoossa. Millä käräjillä olisi mahdollisesti käsitelty perinnön jakoa.
Turun Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1762 (z:123)
Käräjät 18.9.1762
Rådmannen Gahmberg och Kepplerus --- ---- –
---- härstädes, utaf afledna Rådman Edners arfvingar af hvilka -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11909946
Tositekirja 1762 (7623)
Klöster qvarteret Å kantten
Göös Nro 386 Rådman Edhner, Maria fru, Margareta syster dtr,Brita pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11049722
Hiskin tietojen mukaan Erikin puoliso Maria Forsteen olisi kuollut 1761. Tuossa vuoden 1762 henkikirjassa on kuitenkin Erikin Maria vaimo nimeltä mainittuna.
t. Pirkko
Hei
Tositekirja 1693 Turun Tuomiokirkon kirkonvarat
4.3.1694 Ing----Inspectoren öfver småtullen Olof Edner i höga chorat
137,-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10459657
Credit puolella merkintä
12.3.1694 Bekom Inspectorens sahl Olof Edners enkia till arfvingar
oppå ---- ----- --- Capital som 1682 Aug. till domkyrkiens ---- moot
intereste länt ähro des --- nu --- 172,-
1697 käräjähakemisto
Handelsman Hendrik Shele, Simon Eekhag med accijskrifare Hindrik Boc
fordom till förmynderna fro sahlig Edners barn p 768,820,856
Käräjät 10.7.1697
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11654265
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11654266
Käräjät 24.7.1697
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11654309
Inspectoren salig Olof Edners barn förmyndare är och resolverades
---- att såsom han ---- rättas resolution af 10: dito hvill--- -----
confirmerar i ----- tid --- --- altså kunna ---- --- 20 sölfer mynt för
---- apelltion utsom fluta --- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11654310
1697 käräjähakemisto
Olof Edner arfingar om Wirusmäki p 819,820
Käräjät 14.7.1697
----- ---- Handelsman Hans Shele och Simon Eekhag att des ---- ---
--- förmynderskapt för salig Inspectoren Olof Edners omyndiga barn
och ---- vid 40 silvermynt? Salig ---- --- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11654291
Käräjät 11.4.1698
---- salig Inspectoren Olof Ednär omyndiga barn uti -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11654705
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11654706
Käräjät 30.5.1698
Första gången --- handelsman Henrik Tolpo opbiuda Humblegård
tompt, hvilkan --- af salig Inspector Edners ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11654817
Käräjät 31.3.1699
--- ---- Johan Gran tilstånd att giöra betalet --- uth conrector
Mag. Aron Hoffrens hus ---- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655206
Käräjät 5.5.1699
Sedan förecom handelsman
Gustaf Witfot och anholt om Arrest på --- hos honom? Af
Pastoren Mag. Aron Hoffren ---- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655275
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655276
Käräjät 23.6.1699 p 194
------ Professoren hög. Mag. Petri Hahns ---- ----
----- uthi Inspectoren sal. Olof Edners gård, --- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655333
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655334
Conrad Shlyteristä on keskusteltu aikaisemmin.
Åbo läns Infanteri regemente General Majoren och Öfversten
Reinhold Wilhelm von Essen companie Gefle September Anno 1720
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00229#?c=&m=&s=&cv=228&xywh=1279%2C40%2C2996%2C2313
Bierno socken Hugo Hamilton
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00243#?c=&m=&s=&cv=242&xywh=220%2C126%2C4312%2C3329
Conrad Shlyter Transport till Nousis companie 29 December 1719
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00244#?c=&m=&s=&cv=243&xywh=600%2C596%2C2079%2C1605
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
12.08.20, 17:42
Hei
Tositekirja 1693 Turun Tuomiokirkon kirkonvarat
4.3.1694 Ing----Inspectoren öfver småtullen Olof Edner i höga chorat
137,-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10459657
t. Pirkko
Minä kääntäisin kouluruotsillani tarkastaja, joka asui pikkutullin vieressä.
Missä, minkä pikkutullin ja siis tulliaidan vieressä mahtoi asua?
Tästä on siis saatu Olof Ednerin ammatiksi pikkutullitarkastaja ... :confused::oo::D:;)
Hannu Virttaalainen
12.08.20, 18:35
Minä kääntäisin kouluruotsillani tarkastaja, joka asui pikkutullin vieressä.
Missä, minkä pikkutullin ja siis tulliaidan vieressä mahtoi asua?
Tästä on siis saatu Olof Ednerin ammatiksi pikkutullitarkastaja ...
Nyt pitää korjata omaa tulkintaa ... :oo:
Tarkastaja Olof Edner asui Aninkaisten pikkutullin takana, kaupungista katsoen, Maarian Virusmäessä, nykyisessä Turussa Raunistulassa.
Asutuksen yleisluettelo Maaria, Virusmäessä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742326
Hei
Olof Erikson Edner on ollut useasti käräjillä. Haluatko lukea 1600 luvun käräjäkirjoja. Kaikkia hakemistoista löytyneitä pöytäkirjojen sivuja en ole vielä hakenut.
Olof Erikson Ednerin titteli on osassa käräjäkirjoista Inspectoren, Provincial Inspectoren, mutta mainitaan myös Inspectoren ifron små tull. Sen vuoksi aikaisemmin ihmettelin onko Turussa ollut 2 saman nimistä henkilöä.
Turun kaupungin Henkikirjoista ei löytynyt kuin yksi Olof Edner, pso Margareta, vuodesta 1695 lähtien tytär Catharina ja palvelusväkeä.
Nämä olen etsinyt jo aikaisemmin. Wirusmäessä ei ollut kuin palvelusväkeä.
Tositekirja 1693 (7394) Warfukyrka
Wirusmäki
Inspectoren Edhnär folk, Johan,Mats drg Brita p
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10458109
Tositekirja 1694 (7397) Warfukyrka
Wirusmäki Inspector Salig O. Edners folk
Grels, Thomas och Henrik drg, Sara pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10858427
Maakirja 1697 (7405) Warfukyrka (Maaria)
Wirusmäki
Inspector Ednär Erfingar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13206763
Maakirja 1698 (7410) Warfukyrka (Maaria)
Wirusmäki
Bertil Erikson ell Hr Johan Ericus
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13210399
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
13.08.20, 04:34
Virusmäki kiinnostaa virttaalaista enemmänkin. Ollaan jo pari kilometriä Aninkaisten pikkutullista kaupungin hälinästä kohti maaseudun rauhaa, silloista Virtzanojaa, Aurajoen vartta pitkin kulkevaa tietä matkalla pohjoiseen. Vanhin reitti Maarian kirkolle lähti suunnilleen nykyistä Turun Virusmäentietä pitkin. Oltiin vain alle puolen tunnin matkan päässä, kävellen, ihan kaupungin keskustasta, Tuomiokirkolta, Akatemiasta ja torilta.
Omistiko tarkastaja Edner Virusmäen vai oliko se palkkatila vai kruununtila, jonka hän oli saanut viljelyyn. Kyllä kai siihen joku syy oli, että hänen väkeään asui tilalla.
Kun vielä tarkastajan vaimon sukulaisia oli ihan Kaarlen hallinnon huipulla niin oliko tarkastajan Turkuun ilmestymiselle jotain tekemistä Kaarlen hallinnon sen aikaisten toimien kanssa. Verotulot olivat kruunulla vähissä jo ennen Suurta Pohjan sotaa, joten verotulojen kasvattamiseksi tehtiin uudistuksia ja puututtiin myönnettyihin ja saavutettuihin etuihin
Ollako aboensis vai virttaalainen, kun kävelymatkan päässä Virttaan kylätontiltakin riittäisi tutkittavaa.
Mutta Kansallisarkiston Turun toimipistekin on ihan Aninkaisten tullin nurkilla ...
PS. Puolalan kansakoulussa lukemaan opin ja Parkin kentällä koulusta pelaamaassa käytiin. SAY:ssa Puolala on vielä Maariassa, vaikka taitaa olla jotain kommenttia, että on jo kaupunkia.;)
Hannu Virttaalainen
13.08.20, 06:03
Kun olen 7. polven insinööri Johan Wetterwikistä, Turun kartta 1710 tekijät Bergman, Wettervi ja Östring, niin linkki Turun karttaan, venäläinen topografiakartta 1880/1881, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1428114
Mutta kyllä kartasta saa paremman käsityksen Virusmäen sijainnista pääväylän varrella heti kaupungin ulkopuolella.
Näkyy kartalla jo Toijalan rata ja Turun rautatieasema rakenteilla ja Lokomossa oli jo veturinkääntöhalli. Uusi kävelysilta ei ollut silloinkaan vielä edes suunnitelmissa, (ilman suunnitelmia on vaan puoliksi tehty :D:), eikä kauppatorin sulanapitolämmitys.
PS. Kirjassa Mikko Laaksonen, Turku, Historialliset Kaupunkikartat on lisää vanhoja karttoja Turusta.
Hei
Hieman löytyy tarkennusta Olof Edhnerin Turussa olemiseen. Vuosilta 1780-81 Turun kaupungin henkikirjoja en löytänyt ja vuodesta 1682 asuivat Kirkko korttelissa. Wirusmäki oli merkitty O.Ednerille vuodesta 1789 (SAY). Margareta on ollut Olofin vaimona ainakin vuodesta 1677.
Tositekirja 1677 (7340)
Aningais söder qvarteret
Inspectoren Olof Ednär,hustru Margareta, drg Lars, pig Bothila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10469328
Tositekirja 1678 (7344b)
Aningais söder Qvarteret
Inspectoren Olof Ednär, hustru Margareta, drg Hans, pig Bothila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10877619
Tositekirja 1679 (7347)
Aningais söder qvarteret
Inspectoren Olof Ednär, hustru Margareta, 1 pig 1 drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730753
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
14.08.20, 05:28
Hei
Hieman löytyy tarkennusta Olof Edhnerin Turussa olemiseen. Vuosilta 1780-81 Turun kaupungin henkikirjoja en löytänyt ja vuodesta 1682 asuivat Kirkko korttelissa. Wirusmäki oli merkitty O.Ednerille vuodesta 1789 (SAY). Margareta on ollut Olofin vaimona ainakin vuodesta 1677.
Tositekirja 1677 (7340)
Aningais söder qvarteret
Inspectoren Olof Ednär,hustru Margareta, drg Lars, pig Bothila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10469328
Tositekirja 1678 (7344b)
Aningais söder Qvarteret
Inspectoren Olof Ednär, hustru Margareta, drg Hans, pig Bothila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10877619
Tositekirja 1679 (7347)
Aningais söder qvarteret
Inspectoren Olof Ednär, hustru Margareta, 1 pig 1 drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730753
t. Pirkko
Kun tytär Catharina näkyy ensi kerran vuonna 1695 ei tarvitse yhtään epäillä, etteivätkö Olof Edner ja Margareta Lindeman olisi molemmat hänen vanhempiansa.
Catharinan jälkeläisenä asialla on minulle merkitystä.
Olof Ednerin perheen jälkeen sivulla näkyy minusta tullmännen Olof Lindeman.
Myös Jochim Bandeman ja vaimonsa Maria on samalla sivulla. Heitähän pidetään vanhimman Jochim Branderin vanhempina ja olisivat minunkin esipolvia. 1690-luvulla kirkkokortelissa samalla sivulla Ednerien kanssa on professori ja Turun Akatemian rehtori Jakob Flachsenius, varhaisin ja ainoa professori esipolvissani. En siis ole ihan 100%:n peräkulmalainen, vaikka sukunimeni pohjalta niin voisi epäilläkin ;)
Ruotsin arkistosta löysin vanhan Turun kartan https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/K0025070_00001#?c=&m=&s=&cv=&xywh=288%2C1817%2C3672%2C6429&r=90 ,
joka on luultavasti 1700-luvun lopulta, koska siinä on jo Gaddin puutarha.
Hei
Ruotsin arkistosta löytyi lisää muutama vanha kartta.
Charta öfver stapelstaden Åbo 1754-1756
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001541_00001#?c=&m=&s=&cv=&xywh=-4190%2C4863%2C15787%2C9303
Landmäteristyrelsen, Biörneborga,Åbo,Tavastehuus,Wiborgs och Kymmenegårdz lähner med Nylan
1690
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001536_00001#?c=&m=&s=&cv=&xywh=-148%2C171%2C7221%2C4255
Juhan blogissa mainittiin Rauman aksiisioikeuden tarkastaja Olof Edner 1681-1682.
Olof Edner asui 1682 Turussa, miten on ”eksynyt” Raumalle käräjille ja miten ammattinsa puolesta liittyy alla oleviin käräjiin.
Rauman Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1680-1689 (r:3c)
Käräjät 27.3.1682 kuva 74 p 14
Inspectoren wälb. Hr Olof Edner --- Marcus Matson hafvua --- – på Sampanala ägor --- ---
Inspectoren hr Olof Edner --- --- borgaren Erich Michelson --- ---
------ ---- ifron Sampanala ägor --- till Erick f--- ut --- --- ifron –
blef f-- tullnähren uppå Inspectores --- –
---dato är – --- uthi Inspectoren wälb hr Olof Edners ---- --
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11425178
Maakirja 1676 (7334) Raumo kyrkiegeldh
Korla
Erik ---- 1651 den 2 Aug. Hafua öfverste sahl hr B--- giortz bekommit
till ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12789063
Sampanala 1651 13 Aug. haf. Rikz tyygmästaren
sahl gref Arfvid Wittenbergh kiöpt
Maakirja 1682 (7355) Lappo socken och kyrkiegeldh
Kordela
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13183060
Sampanala
Carl Grelson Salig gref Arfvid Wittenberg ---- på
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13183061
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
16.08.20, 17:57
Hei
Ruotsin arkistosta löytyi lisää muutama vanha kartta.
Charta öfver stapelstaden Åbo 1754-1756
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001541_00001#?c=&m=&s=&cv=&xywh=-4190%2C4863%2C15787%2C9303
t. Pirkko
Kartta on maanmittari Daniel Gadolinin 1754-1756 mittaama kartta, joka on tehty vastauksena Ruotsin kuninkaan 1750 antaman kuninkaalliseen käskyyn mitata kaikista kaupungeista ajanmukaisen kartta. Kyseessä Turun toinen yritys, kun ensin lähetetty epätarkka kartta ei kelvannut.
Kartalta löytyy myös raatimies Ednerin tontti, luostarikorttelin tontti numero 386,
teksti tonttiäyreineen tällä sivulla: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001541_00002#?c=&m=&s=&cv=1&xywh=7085%2C1746%2C2207%2C1058
ja sijainti tällä sivulla https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001541_00003#?c=&m=&s=&cv=2&xywh=1717%2C5403%2C3816%2C1830
Paikka on siis nykyisen Aurasillan itäpuoleisessa päässä Tuomiokirkon puolella Liljanpuiston paikkeilla. Paikannus perustuu Uusitoriin (Nya Torget), nykyiseen Kauppatoriin, jonka merenpuoleisella sivulla on Aurakatu, joka Aurasillan toisella puolella on Kaskenkatu. Aboa Vetus Nova on Ednerin tontista hieman Tuomiokirkolle päin.
Hannu Virttaalainen
16.08.20, 23:08
Hei
Juhan blogissa mainittiin Rauman aksiisioikeuden tarkastaja Olof Edner 1681-1682.
Olof Edner asui 1682 Turussa, miten on ”eksynyt” Raumalle käräjille ja miten ammattinsa puolesta liittyy alla oleviin käräjiin.
Rauman Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1680-1689 (r:3c)
Käräjät 27.3.1682 kuva 74 p 14
Inspectoren wälb. Hr Olof Edner --- Marcus Matson hafvua --- – på Sampanala ägor --- ---
Inspectoren hr Olof Edner --- --- borgaren Erich Michelson --- ---
------ ---- ifron Sampanala ägor --- till Erick f--- ut --- --- ifron –
blef f-- tullnähren uppå Inspectores --- –
---dato är – --- uthi Inspectoren wälb hr Olof Edners ---- --
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11425178
Maakirja 1676 (7334) Raumo kyrkiegeldh
Korla
Erik ---- 1651 den 2 Aug. Hafua öfverste sahl hr B--- giortz bekommit
till ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12789063
Sampanala 1651 13 Aug. haf. Rikz tyygmästaren
sahl gref Arfvid Wittenbergh kiöpt
Maakirja 1682 (7355) Lappo socken och kyrkiegeldh
Kordela
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13183060
Sampanala
Carl Grelson Salig gref Arfvid Wittenberg ---- på
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13183061
t. Pirkko
Sampaala oli ilmeisesti Arvid Wittenbergin (k. 1658) saamia läänityksiä ja Kordela ilmeisesti everstiluutnantti Berend von Gertenin (k. 1665 Tukholma) saamia läänityksiä.
Wittenbergin läänitykset perinyt poika Leonard Johan Wittenberg kuoli 1679 ilman miespuolisia jälkeläisiä. Vuoden 1680 valtiopäivillä päätettiin ns. isosta reduktiosta.
Miten Edner liittyy ison reduktion läänitysten peruutuksiin ei ole selvää. Mutta jos liittyy niin kai nimi löytyy myös Loimijoen kärajiltä sillä siellähän Wittenbergeillä oli oikein kreivikunta, josta muistona yhä edelleen Kartanonmäki.
PS. SAY:ssa Rauman mlk. on Lappi Tl:n yhteydessä
Hei
Arvid Wittenbergin läänityksiä oli myös Porvoon seudulla. 1676 Maakirjan merkintöjen mukaan olisi ostanut Sampanalan 13.8.1651.
Inspector Olof Edner on ollut Turun Raastuvanoikeudessa useasti. Minkä vuoksi titteli vaihtuu käräjillä? Turun kaupungin asukkaista ei löytynyt kuin yksi Inspector Olof Edner.
Vuosilta 1687-1692 löytyisi vielä lisää käräjiä.
Käräjät 6.2.1683
Inspectoren Olof Edner
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11551624
Käräjät 19.11.1683
---- Inspectoren ifron Små Tull Wälb Olof Edner -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11551896
Käräjät 20.10.1684
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11573613
jatkoa Olof Edner
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11573614
Käräjät 24.2.1693
Såsom Inspectoren Wälb Olof Erikson Edner hafvua låtit anhålla om
Execution opå ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11699378
Käräjät 29.4.1693
Provincial Inspectoren Wälb Olof Erikson Edner låt? upwijsa ------
Staphan Meunieurs revens? Af dato den 27 hujus opå 106 10 2/3
silver mynt som han moste tagit till Stockholm att ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11699391
Käräjät 3.5.1693
Sedan Inspectoren wälbet. Oloff Erichson Edners begiära, att kunna ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11699393
Käräjät 20.5.1693
Sedan låt? Inspectoren vidh små tullen Wälbetrodde Olof Edhner
opwijsa Borgaren Adam Bahns revers af den 17 hujus opå 528 -- 8/ silvermynt
---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11699411
Käräjät 29.5.1693
Andra gången låter Provincial Inspectoren Olof Erikson Edner upbiuda är
dehl af skinnares Johan Henriksons gård, som honom pantt---- för 30
koppar mynt ------- ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11699417
Käräjät 10.8.1693
Låt? Provincial Inspectoren Wälb Olof Edner upwijsa Borgaren Anders
Naulas ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11699545
Käräjät 25.9.1693
Låt? Inspectoren Wälb. Olof Erikson Edner upwijsa borgarens -----
----- Johan Koppars Revers opå cronons ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11699527
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
19.08.20, 16:25
Hei
Inspector Olof Edner on ollut Turun Raastuvanoikeudessa useasti. Minkä vuoksi titteli vaihtuu käräjillä? Turun kaupungin asukkaista ei löytynyt kuin yksi Inspector Olof Edner.
t. Pirkko
Ilmeisesti Provincial Inspectoren ja Inspectoren från/öfver Småtull ovat saman viran eri nimityksiä
Tämä Oulun tullitarkastaja En(e)bergin leski https://www.geni.com/people/Gertrud-Enroth-Eneroth/6000000001389335040 on pakolaisluettelossa: 3704 Gertrud Ryss, Provincial Inspectors Enkia
Missä ominaisuudessa turkulainen tullitarkastaja Edner oli Rauman käräjillä koskien Rauman mlk:n puolella olevia tiloja? Ei ymmärrä...
Hannu Virttaalainen
19.08.20, 19:45
Dahlströmin kortisto Edner alkaa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013024
on melkoisesti tietoja
Olof Eriksson Ednerin uran alku vuonna 1676 Dahlströmin kortistossa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013468
Hannu Virttaalainen
20.08.20, 05:30
Pöytyän käräjät 7,8 ja 9.2. 1688 Samuel Wallenstierna ja tarkastaja Olof Edner, Wirusmäki mainitaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783847
Pöytän käräjät 10, 11 ja 12.6. 1689 tarkastaja Olof Edner http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783924
Kyllä näistä Ednereistä pöytäkirjoja löytyy ...
Hannu Virttaalainen
20.08.20, 08:09
Kaikkea valitettavasti ole vielä digsoitu https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Edner%2C+Olof+Eriksson&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&FacettFilter=arkis_ark_arkivinstitution%24Riksarki vet%3A&FacettState=rhBy3w%3Ac%7C1UXH7A%3Ac%7Cundefined%3A c%7C&page=1&postid=Arkis+FA5B58DB-1E2E-4BBC-B698-11004854CAF1&tab=post#tab
Kuka oli Edner, Olof Eriksson, reg. i kammarrevisionen?
Selviäisikö mitä tarkastaja Edner teki ennen Turkuun tuloaan?
Dahlströmin kortisto Edner alkaa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013024
on melkoisesti tietoja
Olof Eriksson Ednerin uran alku vuonna 1676 Dahlströmin kortistossa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013468
Pari pikahuomiota mainiosta Dahlströmin kortistosta:
Olof Olofsson Edner näyttää tulleen linnanvahtimestariksi 1725, mikä ajallisesti sopisi hyvin uumoilemaamme armeijaeroon. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013031
Raatimies Erik Ednerin vaimo Anna Maria kuoli 1723 ja Erikin toinen avioliitto solmittiin 1726. Dahlström on varustanut kysymysmerkillä Anna Marian yhteyteen laittamansa sukunimen Detlofson. Muista, myöhemmistä julkaisuista kysymysmerkki on jäänyt pois ja näin Detlof-nimen sijalla oleva, virheellinen Detlofson on vakiintunut eri lähteisiin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013047
Hei
Dahlströmin kortistosta pikaisella katsomisella en löytänyt Aron Hoffrenia.
Olof Erikson Ednerin omaisuutta on selvitelty vielä 1700.
Tämä on mainittu Aron Hoffrenin yo-matrikkelin viitetiedoissa
Ulvilan Käräjät 6-8.3.1699 kuva 260 p 138
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3869382
kuva 261
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3869383
rätten ---- original bref af den 18 Maj 1697 --- sahl Edners
successon Matrimonii conrectoren Mag. Aron Hoffren
Turun Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1696 (z:63)
Käräjät 9.3.1696 p 117
--- --- conrectoren Mag.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653654
Aron Hoffren --- supplicationer --- –
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653655
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653656
Käräjät 4.5.1696 p 274
--- bekom conrector Mag. Aron Hoffren uppå ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653774
Käräjät 7.5.1696 p 279
Conrect Mag. Aron Hoffren bekom arrest uppå -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653777
Käräjät 23.11.1696
---- Resolverad, att fordom till Inspect. Sahl. Olof Edners enkia ----
--- conrectoris schola cathedralis ---- – Mag. Aron Hoffren hustru
Margareta Lindeman skall ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11699875
27.11.1699
mainitaan candidaten Michel Fant, Aron Hoffren, Inspectoren Salig
Olof Edner balance
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655525
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655526
Käräjät 20.4.1700
käräjillä mukana Magister Aron Hoffren ja Magister Florino
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655744
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655745
Käräjät 4.7.1700 fol 206
---- Candidaten Mich. Fant ---- ---- Pastoren Aron Hoffren --- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655749
---- des till Inspectorens Sahl. Edners balance ---- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655750
hakemistosivu
Salig Olof Edner Diamantz --- bör Auchtioneras fol 104, 241, 246
Käräjät 24.4.1700
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655640
fol 104
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655641
Käräjät 18.8.1700 fol 241
--- --- Inspectoren salig Olof Edners stadhus Inventar ----- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655784
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655785
Käräjät 1.9.1700 fol 246
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655789
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655898
t. Pirkko
Hei
Dahlströmin kortistosta pikaisella katsomisella en löytänyt Aron Hoffrenia.
Olof Erikson Ednerin omaisuutta on selvitelty vielä 1700.
Tämä on mainittu Aron Hoffrenin yo-matrikkelin viitetiedoissa
Ulvilan Käräjät 6-8.3.1699 kuva 260 p 138
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3869382
kuva 261
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3869383
rätten ---- original bref af den 18 Maj 1697 --- sahl Edners
successon Matrimonii conrectoren Mag. Aron Hoffren
Turun Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1696 (z:63)
Käräjät 9.3.1696 p 117
--- --- conrectoren Mag.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653654
Aron Hoffren --- supplicationer --- –
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653655
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653656
Käräjät 4.5.1696 p 274
--- bekom conrector Mag. Aron Hoffren uppå ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653774
Käräjät 7.5.1696 p 279
Conrect Mag. Aron Hoffren bekom arrest uppå -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653777
Käräjät 23.11.1696
---- Resolverad, att fordom till Inspect. Sahl. Olof Edners enkia ----
--- conrectoris schola cathedralis ---- – Mag. Aron Hoffren hustru
Margareta Lindeman skall ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11699875
27.11.1699
mainitaan candidaten Michel Fant, Aron Hoffren, Inspectoren Salig
Olof Edner balance
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655525
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655526
Käräjät 20.4.1700
käräjillä mukana Magister Aron Hoffren ja Magister Florino
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655744
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655745
Käräjät 4.7.1700 fol 206
---- Candidaten Mich. Fant ---- ---- Pastoren Aron Hoffren --- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655749
---- des till Inspectorens Sahl. Edners balance ---- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655750
hakemistosivu
Salig Olof Edner Diamantz --- bör Auchtioneras fol 104, 241, 246
Käräjät 24.4.1700
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655640
fol 104
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655641
Käräjät 18.8.1700 fol 241
--- --- Inspectoren salig Olof Edners stadhus Inventar ----- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655784
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655785
Käräjät 1.9.1700 fol 246
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655789
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655898
t. Pirkko
Konrehtori Aron Hoffren löytyy Turun henkikirjasta vaimoineen 1696
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10502857
ja 1697
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12962679
ja myöhemmin kirkkoherrana mm. Rautalammin rippikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28121095
Hei
kortti 2581 Erik Edhner, Carpelan s 182
son till insp. över småtullen Olof Edner
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013047
Onko nämä tiedot Carpelanin julkaisemista Turun konsistorin pöytäkirjoista.
Erik Edhnerin ensimmäisen puolison nimi Anna Maria Detlofson on ilmeisesti saatu em. pöytäkirjoista.
Kansallisarkisto on digitoinut konsistorin pöytäkirjoja vuodesta 1755 lähtien.
Erikin pojan, Lempäälän kirkkoherran yo-matrikkelissa mainitut konsistorin pöytäkirjojen tiedot löytyvät Seuran kirjastossa olevissa kolmessa
Carpelanin julkaisussa. Seuraan ei voi nyt mennä niitä lukemaan. Kirjojen lainaaminen seuran jäsenille on kyllä mahdollista.
Jos Dahlsröm on tarkoittanut R.P. 1726 merkinnällä Turun Raastuvanoikeuden pöytäkirjaa niin sitä ei löydy. Vuoden 1726 käräjäkirjassa ei ole sivua 1051.
kortti 2601 Edhner Rådman
ärnar ingå nytt gifte, ang. Förmynderskap för hans mindeårig barn
R.P. 1726 pag 1051
bröllops äges ---- 1 juli pag 2035
resen till herredagen pag 2327
ang. Herredagsgängar pag 2375
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013085
kortti 2629 Edhner Erik (Pöytäkirjaa ei löydy Turun käräjäkirjoista p541)
Rådman, rest till Stockholm. R.P. 1737 pag 541
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013139
kortti 2651 Erich Edhner
R.P. 7/11 1758 pykälä 5 (ei löytynyt?)
ansökes på grund av ålder --- avsked --- rådmanstjänst
30.11.1758 pykälä 3 avsket-----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013183
Turun Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1758 (z:119)
kuva 532
Käräjät 30.11.1758 pykälä 3
--- --- Lanzhöfning Wallen, Magistraten och tjenst ------
Rådmannen Erich Edhner ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11902826
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11902827
Käräjät 20.11.1758 kuva 501
----- ---- upbörd ---- handelsman Johan Wittfoots enkans gård ----
--- till Perugemakare mästar Jacob Johan Edner, för ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11902786
kortti 2671 Rådman Edhner R.P. 13/6 1761 pag 607 on pag 254
hans fru avlidit, arvingar:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013223
Turun Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1761 (z:122)
pag 254
Käräjät 13.6.1761 pykälä 5
Capellanen i Korpo hr Magister Carl Fredrik Möllerus och Perukmakaren
Edhner påminste om uptakning hos ---- fader och svärfader Rådman
Edhner, ----- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11909312
kortti 2707 Carpelan Åbo -- sid 182
(Perukmakare J.J. Edner)
En son (Carpelan säger: till Olof, detta är örätt, skall vara:till
Rådman Erik Edhner) Perukmakare, därefter bosat i Åbo
gift; 1 med Katarina gift; 2 med Elisabet
barn Margareta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013294
Turun Tuomiokapitulin pöytäkirjat 1761 (A I:7) kuva 152
15. ----- uppå Kyrkioherden i Lempelä – Erik Edner --- till följandes
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75831002
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75831252
t. Pirkko
Hei
Turun Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1677 (z:44)
Käräjät 18.4.1677 p 228
Mainitaan aikaisemmat käräjät 14.2. sekä Inspectoren wälb Olof Edhner
joka on tullut Viipurista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11568532
Eräässä Dahlströmin kortissa oli merkintä käräjistä 1676 ja Harald Oxe
pref. Harald Oxe oli Turun ja Porin läänin Maaherra.
Arkiston digikuvissa ei ole Turun 1676 käräjiä, olisiko SSHYn digitoimina.
Hakemistosivu
Inspector Olof Erikson Edhner bekom attest (p 350)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11568408
Käräjät 20.6.1677 p 350
Inspectoren ifron smo Tullen --- --- Olof Erikson Edhner
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11568601
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11568602
Wikipedia Lainaus
”Aksiisi eli aksiisimaksu on valtiolle suoritettava vero tai maksu tavallisesti kulutustavaroiden valmistamisesta tai myynnistä. Aksiisi tarkoittaa samaa kuin valmistevero, jota nimitystä nykyisin yleisesti käytetään. Sanan tarkka merkitys vaihtelee eri maissa ja eri aikoina. Suomen ja Ruotsin lainsäädännössä aksiisi merkitsi kotimaassa valmistetuista tuotteista perittävää välillistä veroa. Tällaista veroa joutui maksamaan esimerkiksi oluesta, viinasta, tupakasta, tulitikuista ja makeisista.”
t. Pirkko
Hei
Erik Edhneristä löytyy vuoden 1713 tositekirjasta useita kuitteja joissa
mainitaan Erikin olevan räntamestare. On ollut jo Tammikuussa Turussa.
Tositekirja 1713
För gjordt arbeten till Slottet haferas Comissarien och Slotzskrifare
Jacob Wiens --- till under skrifera 34 --- som quittera Åbo den
18 Januari 1713
Allekirjoitus E. Edhner Matts Buskman Slots snickare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12399472
Oheinen tosite löytyi vahingossa muita tietoja hakiessa. Fält Profiantmästare
Erik Edner on ollut Uudellamaalla Pohjan pitäjässä 1710.
Tositekirja 1710 (8123)
------ Befalningsman Fredric Axell --- till den här finland ---- armens
---- ---- --- st--- secreteraden Sven Silke ---- fält Profiantmästaren
Erik Edners quittens af den 24 Juli ---- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12173135
Hälskulla Lagmans gård den 28 October Anno 1710
Edelleen herättää epäilyjä että on ollut kaksi saman nimistä henkilöä.
Räntamestare Turussa Erik Edhner, ruotsissa pakolaisluettelossa Raatimies
ja myöhemmin myös Turussa Raatimiehenä.
Toinen fält Profiantmästare Erik Edhner, kuulutettu 1714 ruotsissa
avioliittoon ja mainitaan olevan edelleen samassa ammatissa.
t. Pirkko
Hei
Erik Edhneristä löytyy vuoden 1713 tositekirjasta useita kuitteja joissa
mainitaan Erikin olevan räntamestare. On ollut jo Tammikuussa Turussa.
Tositekirja 1713
För gjordt arbeten till Slottet haferas Comissarien och Slotzskrifare
Jacob Wiens --- till under skrifera 34 --- som quittera Åbo den
18 Januari 1713
Allekirjoitus E. Edhner Matts Buskman Slots snickare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12399472
Oheinen tosite löytyi vahingossa muita tietoja hakiessa. Fält Profiantmästare
Erik Edner on ollut Uudellamaalla Pohjan pitäjässä 1710.
Tositekirja 1710 (8123)
------ Befalningsman Fredric Axell --- till den här finland ---- armens
---- ---- --- st--- secreteraden Sven Silke ---- fält Profiantmästaren
Erik Edners quittens af den 24 Juli ---- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12173135
Hälskulla Lagmans gård den 28 October Anno 1710
Edelleen herättää epäilyjä että on ollut kaksi saman nimistä henkilöä.
Räntamestare Turussa Erik Edhner, ruotsissa pakolaisluettelossa Raatimies
ja myöhemmin myös Turussa Raatimiehenä.
Toinen fält Profiantmästare Erik Edhner, kuulutettu 1714 ruotsissa
avioliittoon ja mainitaan olevan edelleen samassa ammatissa.
t. Pirkko
Hyviä asiakirjalöytöjä! Kun tiedämme, että raatimies oli luottamustoimi, ei varsinainen ammatti ja, että proviant- ja räntmästare saattoi olla yksi kaksiosainen nimike (Tukholman pakolaisten joukossa oli tällainenkin henkilö: Weidman proviant- och räntmästare) , niin mikä jää tukemaan sitä, että Erik Ednereitä olisi ollut samaan aikaan kaksi?
Hei
Rautalammen rippikirjassa oli merkitty että Erik Edner on Proviantmestare.
Käynyt ehtoollisella 30.11.1706 ja 25.3.1707. Löytyisikö Uudenmaan ja
Hämeen läänin tileistä 1707?
Nämä Turun läänin tositekirjat oli mielenkiintoisia. Turusta löytyi useana
vuotena tositteista skrifare Erik Edner.
Tositekirja 1708
Wälbetrodde land Räntamestare Anders Hedman såsom det Kongl Stats
contoiret förmedelt des ankomma skrifelse af den 9 April --- --- ----
----- ----
Contoirs skrifaren Jacob Wiens des 1708 åhrs löhn 100,-
Extraodrinarie Contoirs skrifare Erich Edhner 1 qvartals löhn 62,16
dito Jacob Mellenius samma 62,16
--- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11132885
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11132778
Åbo 27 Januari Anno 1708 Lars Brommenstedt
Tositekirja 1707
Wälbetrodde land Räntamestare Anders Hedman såsom det Kongl Stats
contoiret förmedelt des ankomma skrifelse af den 6 Feb. ----- ------
Land Stat betiente --- -----
Land Contoirs Extraord. skrifare 62,16
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10780273
Åbo den 28 Aprill Anno 1708 Lars Brommenstedt H.Svahn
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10780275
Tositekirja 1708
Wälbetrodde land Räntamestare Anders Hedman såsom det Kongl Stats
contoiret förmedelt des ankomma skrifelse af den 13 October ---- ----
----- ------
Land Camm. Hans Svahn 125,-
Extraordinarie Contoirs skrifare Jacob Mellenius och Erich Edner 62,16
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11132778
Åbo 5 November 1708 Lars Brommenstedt
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11132779
Tositekirja 1709 (7447) Ferificationsbok
Tosite
Wälbetrodde land Räntamestare Anders Hedman såsom det Kongl Stats
contoiret förmedelt des ankomma skrifelse af den 22 Maij ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11133730
kuva 18
Land Camm. Hans Svahn --- lön 250,-
des --- penningar 50,-
Contoires skrifaren Jacob Mellenius hela 1709 åhr lön 100,-
Extraordinarie contoiret skrifaren Erich Edner 125,-
H.Währd och M:Beckman ----- ½ löhn
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11133731
Åbo den 11 Juni Anno 1709 Lars Brommenstedt H.Svahn
Kirjojen selaaminen on vielä kesken. Edelleen on ajatuksissa se
mahdollisuus että on ollut kaksi Erik Edneriä.
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
10.10.20, 14:28
Anna Helenan arvoituksen selvittyä voidaan tarkastella muitakin Dettlofeihin ja Grambou/Krambo/Grambo (ja mahdollisesti Grambow?) sukuihin liittyviä asioita.
Aluksi pieni ”löytö”. Säätyläisistä löytyy usein paljonkin merkintöjä eri lähteistä. Upseerien osalta on usein harmittavaa, että kirkonkirjoissa ja SAY:ssä heistä mainitaan usein sotilasarvo ja sukunimi, mutta etunimeä saa etsiä pidempään ja patronyymiä ei juuri näe. Mikäli rouvat ovat säätyläisiä, niin heidän sukunimensä on yleensä kirkonkirjoissa (ainakin uudemmissa) mainittu). Nousiaisten Palolla asui 1700-luvun alkupuolella luutnantti Jacob Dettlof, mutta kuka oli hänen vaimonsa? Hiskistä löytyy kaksi syntynyttä lasta, muttei äidin nimeä:
Nousiainen - Nousis - kastetut
20.3.1711 23.3.1711 Palo Jacob Dettloff Johan Vilhelmus
4.4.1722 5.4.1722 Palo Detlof Christina
Asutuksen yleisluettelon mukaan Jacob Dettlof ilmestyy Palolle 1705 mukanaan hustru Maria. Sukunimeä ei mainita. Valitettavasti SAY päättyy Nousiaisten osalta vuoteen 1713. Nousiasten rippikirjat alkavat vasta vuodesta 1739 ja silloin Palon Isotalosta löytyy kirjaus ”salig Detlofs änka” ilman nimeä. Kuolleista löytyy nimi :26.2.1772 8.3.1772 Palo Storgård enka (Lieutn.Dettlofs Enka) Anna Spensania Af Ålderdom 80 v. 3 kk.
Mutta Anna Spensania ei ole SAY:ssa mainittu ”nimi hustru Maria”. Tämä oli tilanne vielä muutama viikko sitten. Hiskiin tuli kuitenkin uutta aineistoa ja mm. Naantali. Hakukoneena Hiski on lyömätön ja nyt haku sukunimellä Dettlof tuotti heti uuden ”löydön”:
Naantali - Nådendal - vihityt30.12.1703 Soinis gård Lentn. Ehre- o. Manhaft. Jacob Detloff dyg drädl. Jfr. Maria andersd: Petra'a
Luutnantti Jacob Dettlofin “hustru Maria” oli siis Naantalin kirkkoherra Anders Petraeuksen ja Elisabet Mårtensdotter Stodiuksen tytär: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=540
Samalla syntyy uusi ongelma. Jos Maria oli ensimmäinen vaimo Jacob Dettlofille ja Anna Spensania toinen, niin kumpi oli Jacob Dettlofin lasten äiti? SAY:ssa ”hustru Maria on mukana vielä 1713, mutta voiko siihen luottaa? Milloin siis Anna Petrae olisi kuollut ja milloin avioituivat Jacob D ja Anna S? Entä ketkä olisivat Annan S:n vanhemmat ja missä?
En jaksanut lukea ketjua loppuun. Palon Lonkin rakuunan isä oli Henrikm Henrikinpoika Wardh (nuorempi, Nousiaisten Palon ratsumies, ltn, ratsumestari, Kustavin Friisliän rusthollari), ja vaimo Lisbeta Persdotter Spensenia. Olen käsittänyt, että ltn Detlofin puoliso olisi ollut mainitun Lisbetan sisar eli siis Maria Spensenia (vhm:t Petrus Spensenius ja Catharina Allenia). Henrik Henrikson Wärdh nuoremman äidin (Anna Bergia) suvut liittyvät Tukholman Södermanlandiin. Jälkipolvissa on suvussa on m.m. Lännan (nyk. Strängnäsin kaupunkia) ent. herraskartanon vouti ja Marimaskun Tammiston ostanut Johan Mattsson Fordell (23.1.1619 Ruotsi-19.1.1691 Merimasku Tammisto, v:mo Birgitta Jacobsdotter).
PH
Hei
Luutnantti Jacob Detloff on asunut Maskussa jo 1600 luvun lopulla.
Masku RK Kanckas Herrgård
Hr Leutnant Jacob Detloff
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10074972
SAY Masku 1694-1713 Kanckas
1704 Ombusman Jacob Detloff, Maria Petrea hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1274504
terveisin Pirkko
Pekka Hiltunen
12.10.20, 18:59
Hei
Luutnantti Jacob Detloff on asunut Maskussa jo 1600 luvun lopulla.
Masku RK Kanckas Herrgård
Hr Leutnant Jacob Detloff
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10074972
SAY Masku 1694-1713 Kanckas
1704 Ombusman Jacob Detloff, Maria Petrea hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1274504
terveisin Pirkko
Kankaisissa näyttää olleen ombudsman Olof Warell, jonka jälkeen näkyy "pukkeja" kenties vaimonsa Kirstinin rivissä.
Nousiaisten Palon Isotalossa on tämän näköisiä merkintöjä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=794834
Olisikohan vaimo Maria Petraea vaihtunut Spenseniaksi? Sekä Detloffit että Spenseniukset olivat kaiketi skotteja.
Joskus näistä keskusteltiin, kun Bertil Henrikinpoika Lång minun aiemman käsitykseni mukaan asui muka tätinsä kanssa perheineen, kunnes joku korjasi, että Lisbeta Spensenia oli hänen äitinsä (kun Maria [tai joku muu Spensenia] oli jo varattu luutnantti Detloffille). Eivätkö Maskun "pukit" tarkoita vuokraajan ja asiamiehen eli ombudsman Warellin vaimoa eivätkä suinkaan Jacob Detloffin Maria-vaimoa? Oliko Detloffilla ehkä kaksi Maria-vaimoa peräjälkeen?? Olisikohan Petraea ollut sittenkin patronyymi, kun isä oli Petrus Albertinpoika? En löytänyt Nousiaisten rippikirjoja mistään, mutta olen ne kyllä käynyt perusteellisesti läpi maakunta-arkistossa aikoinani.
PH
Hei
Ombusman Jacob Detlof oli vaimonsa Maria Petrean kanssa vuonna
1704 Kankaisissa ja Olof Warell oli vasta vuodesta 1705 lähtien.
Nämä on vanhoja tietoja, haettu jo monta vuotta sitten.
Henkikirjoista 1723-1734 (v.1735-37 puuttui) löytyi Jacob Detloffin
leski Anna, mutta ei yhtään lasta. Vuodesta 1738 lähtien Anna ei
ollut Henkikirjoissa ? vaikka oli rippikirjassa merkittynä. Missähän
Christina on ollut ennen vuotta 1751. Löytyi ainoastaan näistä.
Henkikirja 1751 (7571) Nousiainen Palo
Leut Detlofs dotter Christina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11064809
Henkikirja 1752 (7576) Nousiainen Palo
Leut Detloffs dotter Christina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11061436
Nousiainen RK 1739-1744 Palo
Sal Detloffs änka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8474907
SAY Nousiainen 1694-1713 Palo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=794834
1696-1699 Kornetin Rustholli
1698 lähtien Kornetin hustru Kirstin
1701-1704 Luutnantin leski Kirstin
1705-1713 Luutnantti Jacob Detloff, Maria hustru
terveisin Pirkko
Pekka Hiltunen
13.10.20, 10:05
Ombusman Jacob Detlof oli vaimonsa Maria Petrean kanssa vuonna
1704 Kankaisissa ja Olof Warell oli vasta vuodesta 1705 lähtien.
Kyllähän nämä merkinnät näin on tulkittava: Detloff oli siis asiamiehenä Kankaisisten kartanossa 1704 vaimonsa Maria Petrin ("Petrea") kanssa ja pukit liittyvät 1705 aloittaneeseen vuokraaja Warelliin Kirstin-vaimoineen, kun Detloff oli jo Nousiaisissa. 1705 pukki liittyy siis kenraalimajuri Ribbingin perintösäteriin. Nousiaisten Palossa hu Kirstin ea on kornetista luutnantiksoi ylennetyn Schultzin leski... Kirstin mainitaan leskenä jo 1701, mutta maakirjassa rustholli on vielä 1704 luutnantti-vainajan nimissä.
PH
Hei
Naantali srk vihittyjä 1703
Vigdes på Soinis gård Lutnanten --- ---- Manhaftig Jacob Dettlof och
---- ---- jungfru Maria Andersdtr Petrea af Pr----- -----?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10080376
Kansallisarkisto on digitoinut Naantalin alkuperäisen rippikirjan.
Naantali RK 1692-1728 Soinis
Proferssorska
Elisabeta Stodia
jungfru Maria Petrea
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22248323
terveisin Pirkko
Pekka Hiltunen
14.10.20, 10:37
Hei
Naantali srk vihittyjä 1703
Vigdes på Soinis gård Lutnanten --- ---- Manhaftig Jacob Dettlof och
---- ---- jungfru Maria Andersdtr Petrea af Pr----- -----?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10080376
Kansallisarkisto on digitoinut Naantalin alkuperäisen rippikirjan.
Naantali RK 1692-1728 Soinis
Proferssorska
Elisabeta Stodia
jungfru Maria Petrea
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22248323
terveisin Pirkko
Mielenkiintoista: joku esitti vuosikymmen tai pari sitten, että ltn Jacob Detloff olisi nainut esiäitini sisaren ja Petrus Spenseniuksen tyttären, jonka nimi minulla näyttää löytyvän tiedostostani: Anna Petri Spensenia, s 1691 Nousiainen, k 26.2.1772 Nousiainen Palo.
PH
Hei
Anna Spensenia oli Nousiaisten Palon rippikirjassa Sal Detloffs änka.
Maskussa Jacob Detloff jo ainakin 1699 Luutnanttina. Ikäero Jacobin ja
Annan välillä olisi ollut aika suuri, Anna s. 1691. Jacobin ikää en tiedä,
on kuitenkin jo Maskussa käynyt ehtoollisella 1699-1700.
Nousiaisten RK 1745-1751
Palo Storgård
Lut. Detlofs änk Anna Spensenia (marginaalissa merkintä 1698?)
sivun alareunassa 1722? Christina Ditlof käynyt ehtoollisella 1751
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795351
Sotilarullista en ole Palon Luutnantti Jacob Detloffia etsinyt. Isoviha teki
suuren aukon asiakirjoihin ja on oikeastaan vielä arvailujen varassa, onko
Anna saman Jacob Detloffin leski, kun Luutnantin etunimeä ei mainita.
Terveisin Pirkko
Tällainen julkaisu löytyy netistä:
http://www.academia.edu/26896380/Eken%C3%A4s_stads_dombok_1678_1695._II_Filologisk_ utg%C3%A5va_med_kommentar_och_register_The_judgmen t_book_of_the_town_of_Eken%C3%A4s_1678_1695._II_A_ philological_edition_with_commentary_and_indices_
Ja sen henkilöluettelosta:
Detloff, Jakob (t.ex. Jacob Detloff , Jacob Detoff , Jacob Detboff ,Jacob Detlöff) (löjtnant).84v:17, 86v:8, 18, 128r:22, 128v:25, 129r:26,131r:5, 144v:11, 146r:6, 156v:11, 26, 181r:23-24, 182r:2,184v:2
Tämän ketjun sivuilla 5-8 on laajasti käsitelty (luutnantti) Detlofeja, mutta varmasti on vielä uutta löydettävissä. Myös korjauksia on hyvä tehdä, jos aihetta on ja mielellään lähde mainiten. Iso kiitos Pirkon hyville linkeille.
Pekka Hiltunen
15.10.20, 11:17
Hei
Anna Spensenia oli Nousiaisten Palon rippikirjassa Sal Detloffs änka.
Maskussa Jacob Detloff jo ainakin 1699 Luutnanttina. Ikäero Jacobin ja
Annan välillä olisi ollut aika suuri, Anna s. 1691. Jacobin ikää en tiedä,
on kuitenkin jo Maskussa käynyt ehtoollisella 1699-1700.
Nousiaisten RK 1745-1751
Palo Storgård
Lut. Detlofs änk Anna Spensenia (marginaalissa merkintä 1698?)
sivun alareunassa 1722? Christina Ditlof käynyt ehtoollisella 1751
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795351
Sotilarullista en ole Palon Luutnantti Jacob Detloffia etsinyt. Isoviha teki
suuren aukon asiakirjoihin ja on oikeastaan vielä arvailujen varassa, onko
Anna saman Jacob Detloffin leski, kun Luutnantin etunimeä ei mainita.
Terveisin Pirkko
Kyllä siltä näyttää, että sama Jacob Detloff on Maskun Kankaisista siirtynyt Nousiaisten Palon Isotalon rustholliin, joka oli muutettu luutnantin virkataloksi, ja jossa ltn Schultz oli kuollut, kun jo 1704 mainitaan Kirstin leskeksi eikä Jacobista näy merkintää sitten 1698, jolloin vielä kai oli kornetti. 1699 on hustru Kirstinin yläpuolalla ja samalla rivillä "cornets".
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=794834
PH
Bodniemi37
15.10.20, 12:56
Hei
Anna Spensenia oli Nousiaisten Palon rippikirjassa Sal Detloffs änka.
Maskussa Jacob Detloff jo ainakin 1699 Luutnanttina. Ikäero Jacobin ja
Annan välillä olisi ollut aika suuri, Anna s. 1691. Jacobin ikää en tiedä,
on kuitenkin jo Maskussa käynyt ehtoollisella 1699-1700.
Nousiaisten RK 1745-1751
Palo Storgård
Lut. Detlofs änk Anna Spensenia (marginaalissa merkintä 1698?)
sivun alareunassa 1722? Christina Ditlof käynyt ehtoollisella 1751
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795351
Sotilarullista en ole Palon Luutnantti Jacob Detloffia etsinyt. Isoviha teki
suuren aukon asiakirjoihin ja on oikeastaan vielä arvailujen varassa, onko
Anna saman Jacob Detloffin leski, kun Luutnantin etunimeä ei mainita.
Sattumalöytö: Luutnantti Jakob Dettlofin leskenä mainitaan Nousiaisten henkikirjassa vuodelta 1730 Anna Isotalo [vrt. Pekka Hiltusen viesti ketjussa Allenius ym., http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=38002&postcount=1, "Nousiaisten kappalainen Per Spensenius hankki omistuksiinsa Palon molemmat rusthollit, Isotalon ja Lonkin."], http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12733022.
Terveisin,
Pekka Hiltunen
15.10.20, 13:38
Sattumalöytö: Luutnantti Jakob Dettlofin leskenä mainitaan Nousiaisten henkikirjassa vuodelta 1730 Anna Isotalo [vrt. Pekka Hiltusen viesti ketjussa Allenius ym., http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=38002&postcount=1, "Nousiaisten kappalainen Per Spensenius hankki omistuksiinsa Palon molemmat rusthollit, Isotalon ja Lonkin."], http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12733022.
Terveisin,
Kiitos, Ritva muistutuksesta!
PH
Hei
Löytyi vähän ”uusiakin” tietoja.
Henkikirja 1712 (7457)
Nousiainen Palo
Lutnanten Jacob Dettlof Isotalo, Maria hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10962150
Tositekirja 1713 (7461)
Nousiainen Palo
Lutnant Dettlof
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12398633
Henkikirja 1713 (7462)
Nousiainen Palo
Lutnanten Jacob Dettlof Isotalo, Maria hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19242553
Maria Petrea on ollut elossa vielä 1713. Seuraavat henkikirjat ovat vasta
vuodelta 1722. Palon Luutnantti on edelleen Jacob Dettlof, mutta onko
sama Jacob kun oli Luutnanttina jo vuonna 1699 Maskussa. Harvinaista
ettei 9 vuoden aikana olisi saanut ylennystä.
Tositekirja 1722 (7465a)
Nousiainen Palo
Henkikirja
Lutnanten Jacob Dettlof Isotalo, Anna hustru, Peter och Bertil drg
Maria pig Walborg och Anna inhys, Brita Drag hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74760589
Maakirja 1722 kuva 224
Nousiainen Palo
Lutnant Jacob Dettlof Rustholler Nro 51 af Wehmo härad companie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74761355
Jacob Dettlofin nimi on jäänyt vielä maakirjoihin. Olisiko sotilasrullissa
Nousiaisten komppanian ruodun Nro 51 kohdalla edelleen Jacobin nimi
ruodun ylläpitäjänä.
Maakirja 1725 (7471) kuva 222
Nousiainen Palo Isotalo
Lutnant Jacob Dettlof Rustholler Nro 51 af Wehmo härad companie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74877508
Maakirja 1732 (7493) kuva 110
Nousiainen Palo
Anna Isotalo Dragoune håld Nro 50 af Wehmo härad companie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74874367
Maakirja 1735 (7504) kuva 168
Nousiainen Palo
Anna Isotalo Dragoune håld Nro 50 af Wehmo härad companie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13590617
Henkikirjat vuosilta 1723-1734 on katsottu jo v 2014, niihin ei ole
otettu linkkejä. Palolla oli leski Anna ilman patronyymiä tai sukunimeä.
Vuonna 1738 Anna ei ollut veroluettelossa.
Maakirja 1736 (7507) kuva 160
Nousiainen Palo
Johan Isotalo Dragoune håld Nro 50 af Wehmo härad companie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13573813
Livdragon regementte
Vehmo härad compani Åbo 17.6.1732
Palo Nro 50
Rakuuna Carl Westerberg
Palo Nro 51 Sigfred Sigfredson
Rakuuna Jacob Long
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052153_00083#?c=&m=&s=&cv=82&xywh=1216%2C486%2C4942%2C2816
Tuosta vuoden 1732 katselmuksen tiedoista ei ollut oikeastaan hyötyä,
Sigfred Sigfredson on näköjään ollut molemmissa ruoduissa ylläpitäjänä.
Terveisin Pirkko
Pekka Hiltunen
16.10.20, 15:42
Maria Petrea on ollut elossa vielä 1713. Seuraavat henkikirjat ovat vasta vuodelta 1722. Palon Luutnantti on edelleen Jacob Dettlof, mutta onko sama Jacob kun oli Luutnanttina jo vuonna 1699 Maskussa. Harvinaista ettei 9 vuoden aikana olisi saanut ylennystä.
Ei kai Isovihan aikana ja manpaossa luutnanteille ylennyksiä jaeltu. Maakirjat ovat konstikkaita vallankin sotien ajalta. On kyllä olemassa erillisiä sotamaakirjoja, mutta niissäkin on voinut vuosikymmeniä multaa sylissään maanneet henkilöt kummitella vielä elävien kirjoissa ja tekstit ovatkin kopioita sotaa edeltävältä ajalta. Henkikirjojen laatijat niin ikään olivat Ruotsin puolella jo viimeistään 1714, kun ryssä oli Savossa 1712 ja jokainen kuutto lounaisessa maankolkassa ja Kustavin Vuosniemessä, jollei jo Askaisten Lempisaaressa täyttyi väellä aateliston, papiston ja muun säätyläistön lisäksi suurtilallisista väkineen, jos vain oli varoja maksaa rahdista eli seilistä ehkä ensin Brändöhön ja sitten soudellen ja hevoskyydillä Eckeröön ja sieltä aavalle ruotsalaisten parkkilaivoilla ja ties millä fregateilla, jollei ollut kestävää jäätä jalasten alle.
PH
Hei
Ruotsin arkiston sotilasrullista löytyi nämä. Tuosta vuodesta 1712 pitäisi
päästä taaksepäin sellaiseen katselmukseen, missä näkyisi Luutnantti
Jacob Dettlofin omat tiedot. Olisiko jo vapautunut armeijasta?
Munster rulla Åbo och Björneborg län cavalleri regement
Överst Reinhold Jean DeLa Barre regement do comp Degerby 18.9.1712
Lutnanten Georg Lybecker
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00177#?c=&m=&s=&cv=176&xywh=95%2C-488%2C5914%2C4576
Andra corporalscapet
Nousis socken
Pahlo Lutnanten Jacob Dettlof
Ryttare Nro 50 Jacob Ruuskåpp sjuk i Pohios
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00186#?c=&m=&s=&cv=185&xywh=195%2C2125%2C3422%2C2647
Suomen armeijan joukot oli siirretty isonvihan aikana ruotsiin. Vuoden
1719 katselmuksessa oli myös merkintöjä, että päällystölle oli jaettu
ylennyksiä isonvihan aikana.
Nousiaisten Palon ruodussa Nro 50 ei ollut enää Jacob Dettlofia eikä
rakuunaa. Katselmus oli pidetty ruotsissa Sundsvallissa.
Vehmo härad compani Sundsvall 7.-8.10.1719
General Lutnanten Carl Armfeldt
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00348#?c=&m=&s=&cv=347&xywh=679%2C-112%2C4830%2C3728
Nousis socken
Nro 51 Palo Pehr Longi
Ryttare Jacob Longi
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00360#?c=&m=&s=&cv=359&xywh=3%2C241%2C3354%2C2589
Terveisin Pirkko
Hei
Katselmusrullassa vuonna 1710 on myös vanhaa tietoa. Palon ruodun
Nro 50 ylläpitäjäksi on edelleen merkitty Luutnantti Schultz.
General Munster rulla Åbo och Björneborg lähn ordinarie
Cavalleri regementte 14 Juli 1710
Ryttmestare Axell Buure, Lutnant Petter Schmidt
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054629_00091#?c=&m=&s=&cv=90&xywh=2231%2C1757%2C4955%2C2920
Nousis socken
Palo Nro 50 Lutt Schultz ryttare Jacob Thomasson
Palo Nro 51 Peer Longi ryttare Jacob Mårtenson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054629_00100#?c=&m=&s=&cv=99&xywh=166%2C130%2C6241%2C3556
General Munster rulla Åbo och Björneborg läns regementte till häst
Vehmo companie Högbo by 21.9.1720
Ryttmestare Bengt Stigman Lutnanten Daniel Wigman
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00237#?c=&m=&s=&cv=236&xywh=189%2C468%2C3370%2C2602
Andra corporalskapet
Lutnanten Jacob Dettlof tienare för Pahlo Nro 50 Wacant (tyhjä)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00253#?c=&m=&s=&cv=252&xywh=33%2C2077%2C2807%2C2167
Per Lång för Pahlo Nro 51 Jacob Lång tienst ifron 1706
född i Åbo län och Masku socken 32 år gl gift
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00254#?c=&m=&s=&cv=253&xywh=182%2C37%2C2807%2C2167
General Munster rulla Åbo och Björneborg län
Ryttmestare Bengt Stiegman Lutnanten Daniel Wigman
Vehmo companie Rådmansö län 4 October 1721
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00515#?c=&m=&s=&cv=514&xywh=525%2C189%2C4309%2C3326
Andra corporalscapet
Lutt Jacob Dettlof erfvingar Pahlo Nro 50 Wacant (tyhjä)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00529#?c=&m=&s=&cv=528&xywh=407%2C373%2C2076%2C1602
Vehmaan komppanian katselmus on ollut ruotsissa 7.-8.10.1719 Sundsvall
21.9.1720 Högbo by ja seuraava Rådmansön läänissä 4.10.1721.
Onko Jacob Dettlof kuollut ruotsissa ennen Lokakuuta 1721 kun armeijan
kirjuri on merkinnyt Palon ruodun Nro 50 ylläpitäjäksi Luutnantti Jacob
Dettlofin perilliset.
Nousiaisten henkikirjassa 1722 Anna ei ollut vielä leski.?
Terveisin Pirkko
Pekka Hiltunen
20.10.20, 11:57
Hei
Katselmusrullassa vuonna 1710 on myös vanhaa tietoa. Palon ruodun
Nro 50 ylläpitäjäksi on edelleen merkitty Luutnantti Schultz.
General Munster rulla Åbo och Björneborg lähn ordinarie
Cavalleri regementte 14 Juli 1710
Ryttmestare Axell Buure, Lutnant Petter Schmidt
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054629_00091#?c=&m=&s=&cv=90&xywh=2231%2C1757%2C4955%2C2920
Nousis socken
Palo Nro 50 Lutt Schultz ryttare Jacob Thomasson
Palo Nro 51 Peer Longi ryttare Jacob Mårtenson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054629_00100#?c=&m=&s=&cv=99&xywh=166%2C130%2C6241%2C3556
General Munster rulla Åbo och Björneborg läns regementte till häst
Vehmo companie Högbo by 21.9.1720
Ryttmestare Bengt Stigman Lutnanten Daniel Wigman
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00237#?c=&m=&s=&cv=236&xywh=189%2C468%2C3370%2C2602
Andra corporalskapet
Lutnanten Jacob Dettlof tienare för Pahlo Nro 50 Wacant (tyhjä)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00253#?c=&m=&s=&cv=252&xywh=33%2C2077%2C2807%2C2167
Per Lång för Pahlo Nro 51 Jacob Lång tienst ifron 1706
född i Åbo län och Masku socken 32 år gl gift
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00254#?c=&m=&s=&cv=253&xywh=182%2C37%2C2807%2C2167
General Munster rulla Åbo och Björneborg län
Ryttmestare Bengt Stiegman Lutnanten Daniel Wigman
Vehmo companie Rådmansö län 4 October 1721
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00515#?c=&m=&s=&cv=514&xywh=525%2C189%2C4309%2C3326
Andra corporalscapet
Lutt Jacob Dettlof erfvingar Pahlo Nro 50 Wacant (tyhjä)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00529#?c=&m=&s=&cv=528&xywh=407%2C373%2C2076%2C1602
Vehmaan komppanian katselmus on ollut ruotsissa 7.-8.10.1719 Sundsvall
21.9.1720 Högbo by ja seuraava Rådmansön läänissä 4.10.1721.
Onko Jacob Dettlof kuollut ruotsissa ennen Lokakuuta 1721 kun armeijan
kirjuri on merkinnyt Palon ruodun Nro 50 ylläpitäjäksi Luutnantti Jacob
Dettlofin perilliset.
Nousiaisten henkikirjassa 1722 Anna ei ollut vielä leski.?
Terveisin Pirkko
Mielenkiintoista! Voisikohan ratsumies Jacob Long olla Detloffin poika ja myöhemmin p.o. ltn, Jacob Jacobsson D.? Anna Spensenia s. 1691 ja k. 26.2.1772. En tiedä, mitä esim. Wirilander mainitsee Detloffista.
PH
Hei
Jacob Longin mahdollisista lapsista ei ole tietoa. Palon ratsumiehinä
vuonna 1710 oli Nro 50 Jacob Thomason ja Nro 51 Jacob Mårtenson.
1720 ruotu Nro 20 oli ilman ratsumiestä ja ruodussa Nro 51 oli Jacob
Lång joka oli 32 vuotias ja tullut palvelukseen 1706.
Anna Spensenia s.1691? Ja olisi ollut 1720 noin 29 vuotias.
Maakirja 1726 (7474)
Nousiainen Palo
Sahl Luut Dettlofs enka Anna Isotalo
Rusthåld Nro 50 Wehmo Härad companie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13431614
1726 maakirjaaan oli laitettu oikeat tiedot, Annalle ei tuossakaan ole
laitettu patronyymiä tai sukunimeä.
Jos Anna Spensenian perunkirja löytyisi, niin siitä ehkä selviäisi kenen
Dettlofin leski Anna oli.
SAY Nousiainen Killais 1694-1713
1694 Capellanen hr Peer Spensenius, Catharina hustru
1702 Catharina enka Liskin dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=794838
Onko tiedossa mihin leski Catharina on muuttanut 1705 jälkeen.
Terveisin Pirkko
Pekka Hiltunen
23.10.20, 13:38
Hei
Jacob Longin mahdollisista lapsista ei ole tietoa. Palon ratsumiehinä
vuonna 1710 oli Nro 50 Jacob Thomason ja Nro 51 Jacob Mårtenson.
1720 ruotu Nro 20 oli ilman ratsumiestä ja ruodussa Nro 51 oli Jacob
Lång joka oli 32 vuotias ja tullut palvelukseen 1706.
Anna Spensenia s.1691? Ja olisi ollut 1720 noin 29 vuotias.
Maakirja 1726 (7474)
Nousiainen Palo
Sahl Luut Dettlofs enka Anna Isotalo
Rusthåld Nro 50 Wehmo Härad companie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13431614
1726 maakirjaaan oli laitettu oikeat tiedot, Annalle ei tuossakaan ole
laitettu patronyymiä tai sukunimeä.
Jos Anna Spensenian perunkirja löytyisi, niin siitä ehkä selviäisi kenen
Dettlofin leski Anna oli.
SAY Nousiainen Killais 1694-1713
1694 Capellanen hr Peer Spensenius, Catharina hustru
1702 Catharina enka Liskin dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=794838
Onko tiedossa mihin leski Catharina on muuttanut 1705 jälkeen.
Terveisin Pirkko
Isotalon rusthollarin Johan Sigfridssonin vaimo oli Anna Henrikintytär, jonka vhm:t Henrik Henriksson Wärdh (d.y.) (1679-1749 Tukholma, Kustavin Friisilän rusthollari Palon (Lonkin) ratsumies, ltn, ratsumestari, sekä Lisbeta Perdotter Spensenia (1683-5.9.1749 Nousiainen Nummi, Viinikka [nimismiehentalo]). En tunne Isotalon rusthollari Sigfrid Mattssonin kuolinaikaa tai vaimoakaan.
Jossain aiemmassa viestissä, esim. ak:n aloittamassa Allenius ym. otsikolla on Anna Spenseniaa (1691-1772) esitetty Jacob Detloffin vaimoksi. Ehkä Palon Isotalon Johan Sigfridsson löytyy henkikirjoista?
Catharina Allenia on kaiketi kuollut miehensä jälkeen ehkä Killaisten kappalaispappilassa >1730, jollei sitten esim. veljensä, Nousiaisten khra Gustaf Alleniuksen ja v:monsa Maria Jägerhornin asumassa Suikkisten kartanossa.
PH
Hei
Pehr Spenseniuksen leski Catharina ei ole maksanut veroja vuoden 1704 jälkeen. Kruunu on ylösottanut tilan 1707? ja ainoastaan Elisabet tytär näkyy SAYn tiedoissa 1702-1704.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=794838
Tositekirja 1704 (7429) Restläng Killais
Sahl Capellanen Pehr Spensenius
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10895862
SAY Palo Longi 1654-1673
1656 Ryttare huus Jöran Matson, Maria hustru, Per son
1671 Jöran Matson död, Per Jöranson,Margareta hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=792179
SAY Palo Longi 1674-1693
1674 Per Jöranson, Margareta hustru
1692 Per Jöranson, Margareta hustru, Lisa dtr Anna dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=793598
SAY Palo Longi 1694-1713
Jöran Matson ell Per Jöranson
1694 Per Jöranson, Margareta hustru, Sophia dtr
1696 Per Jöranson, Margareta hustru,Sophia dtr, Mats Måg
1702 eteenpäin Mats Henrikson,Sophia hu,Per far,Margareta mor,Maria syster
1709-1713 Coadjuctor hr Gustaf Allenius, Anna hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=794836
Geni
Gustaf Gustafson Allenius 20.5.1679 Nousiainen k 28.4.1748 Hinnerjoki
Vanhemmat Gustaf Henrikson Allen ja Maria Larsintytär Jägerhorn
af Storby. Puoliso Anna Regina Botus
Turun hiippakunnan paimenmuisto
Allenius Gustavus Gustavi 1679-1748
1722 (1724) Laitilan Hinnerjoen kappalainen
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/78#!
Turun hiippakunnan paimenmuisto
Allenius Gustavus k Nousiainen Tammikuu 1694
Gustaf Henrikson pso Naantali 7.1.1673 Maria Jägerhorn af Storby
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/79#!
Henkikirja 1722
Suikis Wälb. Lars Jägerhorns Säteri
Coadjuktor Gustaf Allenius, Anna hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74760572
Elisabet Spensenia löytyi myös rippikirjoista. Puoliso entinen korpraali Henrik Hwittkopp. Rakuunarullista en huomannut, olisiko ollut jalkaväen korpraali.
Nousiainen haudattu
15.11.1745/8.2.1746 Vinicka Henrik Hwitkopp 60 v.
5.9.1749/17.9.1749 Nummis Vinicka gl.värd. Lisa Spensenia åld 66 v.
Henkikirja 1730 Nummis
Förafskind Corporalen Hwitkopp, Winikkala, Elisabet hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12733022
Nousiainen RK 1739-1744 Nummis Winikka kuva 11
Henrik Hwitkåpp …......... ehtoollisella 1739-1744
Lisa Spensenia hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8474883
Nousiainen RK 1745-1751 Winikka p 94
Lisa Spensenia 1683 ehtoollisella 1745-49
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795355
Kaikki ei mahtunut samaan viestiin. Keräsin noita tietoja omaan käyttöön, mutta ehkä niistä on hyötyä myös täällä julkaistuna. Laitan vielä toisen viestin.
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
27.10.20, 16:52
Hei
Pehr Spenseniuksen leski Catharina ei ole maksanut veroja vuoden 1704 jälkeen. Kruunu on ylösottanut tilan 1707? ja ainoastaan Elisabet tytär näkyy SAYn tiedoissa 1702-1704.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=794838
Tositekirja 1704 (7429) Restläng Killais
Sahl Capellanen Pehr Spensenius
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10895862
SAY Palo Longi 1654-1673
1656 Ryttare huus Jöran Matson, Maria hustru, Per son
1671 Jöran Matson död, Per Jöranson,Margareta hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=792179
SAY Palo Longi 1674-1693
1674 Per Jöranson, Margareta hustru
1692 Per Jöranson, Margareta hustru, Lisa dtr Anna dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=793598
SAY Palo Longi 1694-1713
Jöran Matson ell Per Jöranson
1694 Per Jöranson, Margareta hustru, Sophia dtr
1696 Per Jöranson, Margareta hustru,Sophia dtr, Mats Måg
1702 eteenpäin Mats Henrikson,Sophia hu,Per far,Margareta mor,Maria syster
1709-1713 Coadjuctor hr Gustaf Allenius, Anna hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=794836
Geni
Gustaf Gustafson Allenius 20.5.1679 Nousiainen k 28.4.1748 Hinnerjoki
Vanhemmat Gustaf Henrikson Allen ja Maria Larsintytär Jägerhorn
af Storby. Puoliso Anna Regina Botus
Turun hiippakunnan paimenmuisto
Allenius Gustavus Gustavi 1679-1748
1722 (1724) Laitilan Hinnerjoen kappalainen
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/78#!
Turun hiippakunnan paimenmuisto
Allenius Gustavus k Nousiainen Tammikuu 1694
Gustaf Henrikson pso Naantali 7.1.1673 Maria Jägerhorn af Storby
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/79#!
Henkikirja 1722
Suikis Wälb. Lars Jägerhorns Säteri
Coadjuktor Gustaf Allenius, Anna hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74760572
Elisabet Spensenia löytyi myös rippikirjoista. Puoliso entinen korpraali Henrik Hwittkopp. Rakuunarullista en huomannut, olisiko ollut jalkaväen korpraali.
Nousiainen haudattu
15.11.1745/8.2.1746 Vinicka Henrik Hwitkopp 60 v.
5.9.1749/17.9.1749 Nummis Vinicka gl.värd. Lisa Spensenia åld 66 v.
Henkikirja 1730 Nummis
Förafskind Corporalen Hwitkopp, Winikkala, Elisabet hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12733022
Nousiainen RK 1739-1744 Nummis Winikka kuva 11
Henrik Hwitkåpp …......... ehtoollisella 1739-1744
Lisa Spensenia hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8474883
Nousiainen RK 1745-1751 Winikka p 94
Lisa Spensenia 1683 ehtoollisella 1745-49
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795355
t. Pirkko
Hei, olet Pirkko tehnyt tarkkaa ja tunnollista työtä! Olen itse joskus 15 v sitten pähkäillyt Palon Lonkin rakuunan, Bengt Långin Henrik-isää ja päätynyt intuitiivisesti Henrik Henrikinpoika Wärdhiin (nuorempi), joka näyttäisi kuolleen lapsettomana Ruotsissa - tai ainakin ilman aviolapsia Suomen puolella, yo-matrikkeli:
kl. 1703 Henrik Wärdh Henricus Henrici, Australis 4757. Vht: Taivassalon Fagernäsin vuokraaja, nimismies Henrik Henriksson Wärdh († 1695) ja hänen 2. puolisonsa Anna Pettersdotter Bergius tämän 1. avioliitossa (pso 2:o 1701 kruununvouti Vilhelm Pihl tämän 2. avioliitossa). Ylioppilas Turussa kl. 1703 Wærd. Henr. Austr. _ 249. — Majoitusmestari henkiratsuväkirykmentissä 1710, 2-kornetti 1711, 1-kornetti 1713, luutnantti 1718, ero 1722. Ratsumestarin arvo 1740. † Tukholmassa 6.2.1749.
Palon ratsumies Bertil Henriksson Långin vanhemmat olivat siis Henrik Hwittkopp ja Lisbeta Spensenia, mikä selittää sen, että heidän lastensa "varpajaisissa" oli säännöllisesti Viinikan nimismiehentalon herrasväkeä.
Ratsumestarit Peer Mattsson Röökman ja Bengt Bengtsson Fordell järjestelivät Nousiaisten kappalaiselle virkataloa, ja lopulta päätettiinkin muodostaa se Killaisten Tuoriin, kun autioitunut Joulu liitettiin samaan tilaan. Merimaskun Tammiston ostanut, Tukholman Lännan Nyckelbergin ent. kartanonvouti naitti Catharina-tyttärensä Gustaf Alleniuksen ja Maria Jägerhornin pojalle, Johanille. Nämä Tukholman seudun Fordellit lienevät olleet sukua keskenään. heidän vaimojensa patronyymit viittaavat langoksiin, mutta vaimojen ikäero taitaa olla noin 35 v. Peer Mattsson Röökman oli Nousiaisten khra Matts Bengtsson Ryökkään poika.
PH
Pekka Hiltunen
27.10.20, 19:32
Korjaus edelliseen: "Bengt Henriksson Lång" p.o. Bertil H:sson L.
Mahdollisesti siis myös Palon Isotalon rustin vaimo ja Detloffin leski "Anna Isotalo" oli Henrik Hwitkoppin tytär. Milloin rusthollari vaihtui Isotalossa, kun minulla on rakuuna Bertil Henriksson Långin pojan, rakuuna Jacob Westerbergin tiedoissa näin (sulkeissa omia lisäyksiäni):
--------------
Nousiainen - Nousis - kastetut
Syntynyt, Kastettu, (Kylä, Talo), Isä, Äiti, Lapsi
22.4.1741, 24.4.1741... drag: Bertil Long, Anna Jörans dr, Jacob
Kummit Sigfrid Sigfridsson Heikkilä-Longi, Lisa Pärsdotter Vastlahti-Longi, Simon Jacobsson Wiinicka (nimismiehentalo) & Maria Jöransdotter (Nummi Kirvelä)
----------------
Jostain syystä DNA-osumissani esiintyvät Espingit, Walsteniukset, Limingius-Lithoviukset, Sursillit, Buret, Thomas De Hanias sekä Bergiukset. Olsikohan ratsumestari Henrik Wärdhillä sittenkin ollut jälkeläisiä Suomen puolella, kun en löydä Savosta näitä mätchejä?
item
Pekka Hiltunen
27.10.20, 20:03
Korjaus edelliseen: "Bengt Henriksson Lång" p.o. Bertil H:sson L.
Mahdollisesti siis myös Palon Isotalon rustin vaimo ja Detloffin leski "Anna Isotalo" oli Henrik Hwitkoppin tytär. Milloin rusthollari vaihtui Isotalossa, kun minulla on rakuuna Bertil Henriksson Långin pojan, rakuuna Jacob Westerbergin tiedoissa näin (sulkeissa omia lisäyksiäni):
--------------
Nousiainen - Nousis - kastetut
Syntynyt, Kastettu, (Kylä, Talo), Isä, Äiti, Lapsi
22.4.1741, 24.4.1741... drag: Bertil Long, Anna Jörans dr, Jacob
Kummit Sigfrid Sigfridsson Heikkilä-Longi, Lisa Pärsdotter Vastlahti-Longi, Simon Jacobsson Wiinicka (nimismiehentalo) & Maria Jöransdotter (Nummi Kirvelä)
----------------
Jostain syystä DNA-osumissani esiintyvät Espingit, Walsteniukset, Limingius-Lithoviukset, Sursillit, Buret, Thomas De Hanias sekä Bergiukset. Olsikohan ratsumestari Henrik Wärdhillä sittenkin ollut jälkeläisiä Suomen puolella, kun en löydä Savosta näitä mätchejä?
item
Korjausajan umpeuduttua vielä lisäys: Bergius-sukua esiintyy FT-DNA -osumissani, samoin kuin Alftanuksia. Nämä eivät voi tulla 3:lta savokarjalaiselta isovanhemmalta, ja olen kyllä parhaani mukaan kolunnut myös äidinidäni lounaissuomalaisia sukuja: aloitin harrastukseni niistä jo viime vuosituhannen puolella. Jossain täytyy nyt olla äpärähaara. Onko Lisbeta Spensenia naitettu korpraalille, joka sattuu olemaan "kirkasotsainen" Henrik Hwitkopp? "Henrik Wärdh: Palon Kartanonvuokraaja Henrik Henrikinpoika Wärdin (k.1695) leski oli Anna Bergia, Taivassalon khra Andreas Bergiuksen sisar." olen kirjannut tiedostooni.
item
Hei
Nousiaisten RK 1739-1744 Palon Longi näköjään puuttuu, kun henkikirjasta
vuodelta 1722 löytyy Sigfred Sigfredson ja pso Lisa.
Rusth. Sigfred Sigfredson Longi, Lisa hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74760589
(kaikkia nimiä en kirjoittanut, esim. piiat ja rengit jäi pois.)
Nousiainen RK 1739-1744 Palo Isotalo
Lampuoti Johan Henrikson, Gertrud Matsdtr hustru, Johan son
Anna Matsdtr hustru, Simon Pålson Måg, Anna Johansdtr hustru
LB? Anders Sigfredson, Lisa Jacobsdtr hustru
Carl Johanson poicke?
Sahl Detlofs änka
Erik Matson åbo , Walborg Eriksdtr hustru, Erik svärfader, Maria Eriksdtr
Mats son, Anna dotter, Maria dotter
Dragon Carl Thomasson Westerberg
Anna Matsdtr hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8474907
Nousiainen RK 1745-51 Palo Isotalo
Erik Matson 1698 (k.5.4.1775 gl.rusth. Erik Matson åld.och lungs.78 år)
Walborg Eriksdtr hu 1707 (k.8.1.1760 Storg.Wärd.Walborg Bröstv. 54 år)
Erik Erikson
Maria Eriksdtr 1659 svärmor?
Erikin ja Walborgin 11 lasta
Mats Erikson 16.9.1729, Anna Eriksdtr, Maria Eriksdtr 1733
Brita Eriksdtr 1735, Johan Erikson 1737, Walborg Eriksdtr 1739
Erik Erikson 1741, Michel Erikson 1743, Lisa Eriksdtr 1745
Kirstin Eriksdtr 1747, Anders Erikson 1750
Lut Detlofs änka Anna Spensenia
Dragon Carl Thomasson Westerberg s.1710
Anna Matsdtr hustru s.1709
4 lasta
Christina Detloff 1722 (1720?)
uusi mies ruodussa Nro 50
Drag Gustaf Erikson Westerberg s.1730
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795351
RK 1745-1751 Palo Longi
Sigfred Sigfredson 1677 (k.7.8.1749 gl. åboen Sigfred åld. 69 år)
Lisa Pärsdtr hustru 1694 (k.28.12.1764 gl.wärd. Lisa Petterdtr åld 71år)
Anders Sigfredson 7.11.1724
Anna Andersdtr hustru 1729
Johan Sigfredson 25.11.1731
Anna Henriksdtr hustru 1731 s.Rusko
Lisa Sigfreddtr 14.3.1729
Henrik Sigfredson 16.6.1738
ym
Drag Bertil Henrikson Lång s.1716 (vihitty 11.9.1737)
Anna Jöransdtr hustru s.1714
6 lasta
16.6.1738 Maria
22.4.1741 Jacob
10.5.1745 Erik (nimi puuttui kastekirjasta)
30.1.1748 Matthias
13.6.1751 Henrik
27.7.1754 Anna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795243
Rusko vihitty
20.10.1751 Nousis Palo Rusth.Johan Sigfridson - Anna Henriksdtr Ingis
http://hiski.genealogia.fi/hiski/47gw0?fi+0462+vihityt+105
Rusko kastettu 1731/28.10.1731 Anna Ingis
vanhemmat Henrik Johanson - Anna Simonsdtr
http://hiski.genealogia.fi/hiski/47gw0?fi+0462+kastetut+283
--------
Entinen korpraali Henrik Wittkop (Hwittkop) pso Elisabet oli jo vuonna
1727 Winikkalassa. Sitä en tiedä onko Henrik itse ollut Lif komppanian
korpraalina ennen Winikkaan tuloa.
Nummen Winikka oli Lif komppanian ruodun Nro 33 aputila.
Varsinainen ruodun Nro 33 ylläpitäjä näyttäisi olevan, jos olen oikein
lukenut Johan Erikson enka för Wirusmäki ruotu Nro 33 Wacant tyhjä
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00026#?c=&m=&s=&cv=25&xywh=261%2C2059%2C1731%2C1336
Lif komppanian katselmus on ollut 21.9.1720
(Wirusmäki Turku Raunistula?)
Tositekirja 1727 (7478) Nousis
Palo Rusthol Sahl Lutnant Jacob Dettlofs enkia Anna Isotalo
LB Erik Matson,Anna hu,Jöran och Mats son,Walborg dtr,Kirstin Drag hu
Rusth.Sigfred Sigfredson Långi,Lisa hu,Mickel drg, Sophia Drag hu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499144
kuva 508 Nummis
Förafsk. Corporalen Wittkop Winikkala, Elisabet hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499144
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
29.10.20, 11:53
Hei
Nousiaisten RK 1739-1744 Palon Longi näköjään puuttuu, kun henkikirjasta
vuodelta 1722 löytyy Sigfred Sigfredson ja pso Lisa.
Rusth. Sigfred Sigfredson Longi, Lisa hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74760589
(kaikkia nimiä en kirjoittanut, esim. piiat ja rengit jäi pois.)
Nousiainen RK 1739-1744 Palo Isotalo
Lampuoti Johan Henrikson, Gertrud Matsdtr hustru, Johan son
Anna Matsdtr hustru, Simon Pålson Måg, Anna Johansdtr hustru
LB? Anders Sigfredson, Lisa Jacobsdtr hustru
Carl Johanson poicke?
Sahl Detlofs änka
Erik Matson åbo , Walborg Eriksdtr hustru, Erik svärfader, Maria Eriksdtr
Mats son, Anna dotter, Maria dotter
Dragon Carl Thomasson Westerberg
Anna Matsdtr hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8474907
Nousiainen RK 1745-51 Palo Isotalo
Erik Matson 1698 (k.5.4.1775 gl.rusth. Erik Matson åld.och lungs.78 år)
Walborg Eriksdtr hu 1707 (k.8.1.1760 Storg.Wärd.Walborg Bröstv. 54 år)
Erik Erikson
Maria Eriksdtr 1659 svärmor?
Erikin ja Walborgin 11 lasta
Mats Erikson 16.9.1729, Anna Eriksdtr, Maria Eriksdtr 1733
Brita Eriksdtr 1735, Johan Erikson 1737, Walborg Eriksdtr 1739
Erik Erikson 1741, Michel Erikson 1743, Lisa Eriksdtr 1745
Kirstin Eriksdtr 1747, Anders Erikson 1750
Lut Detlofs änka Anna Spensenia
Dragon Carl Thomasson Westerberg s.1710
Anna Matsdtr hustru s.1709
4 lasta
Christina Detloff 1722 (1720?)
uusi mies ruodussa Nro 50
Drag Gustaf Erikson Westerberg s.1730
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795351
RK 1745-1751 Palo Longi
Sigfred Sigfredson 1677 (k.7.8.1749 gl. åboen Sigfred åld. 69 år)
Lisa Pärsdtr hustru 1694 (k.28.12.1764 gl.wärd. Lisa Petterdtr åld 71år)
Anders Sigfredson 7.11.1724
Anna Andersdtr hustru 1729
Johan Sigfredson 25.11.1731
Anna Henriksdtr hustru 1731 s.Rusko
Lisa Sigfreddtr 14.3.1729
Henrik Sigfredson 16.6.1738
ym
Drag Bertil Henrikson Lång s.1716 (vihitty 11.9.1737)
Anna Jöransdtr hustru s.1714
6 lasta
16.6.1738 Maria
22.4.1741 Jacob
10.5.1745 Erik (nimi puuttui kastekirjasta)
30.1.1748 Matthias
13.6.1751 Henrik
27.7.1754 Anna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795243
Rusko vihitty
20.10.1751 Nousis Palo Rusth.Johan Sigfridson - Anna Henriksdtr Ingis
http://hiski.genealogia.fi/hiski/47gw0?fi+0462+vihityt+105
Rusko kastettu 1731/28.10.1731 Anna Ingis
vanhemmat Henrik Johanson - Anna Simonsdtr
http://hiski.genealogia.fi/hiski/47gw0?fi+0462+kastetut+283
--------
Entinen korpraali Henrik Wittkop (Hwittkop) pso Elisabet oli jo vuonna
1727 Winikkalassa. Sitä en tiedä onko Henrik itse ollut Lif komppanian
korpraalina ennen Winikkaan tuloa.
Nummen Winikka oli Lif komppanian ruodun Nro 33 aputila.
Varsinainen ruodun Nro 33 ylläpitäjä näyttäisi olevan, jos olen oikein
lukenut Johan Erikson enka för Wirusmäki ruotu Nro 33 Wacant tyhjä
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00026#?c=&m=&s=&cv=25&xywh=261%2C2059%2C1731%2C1336
Lif komppanian katselmus on ollut 21.9.1720
(Wirusmäki Turku Raunistula?)
Tositekirja 1727 (7478) Nousis
Palo Rusthol Sahl Lutnant Jacob Dettlofs enkia Anna Isotalo
LB Erik Matson,Anna hu,Jöran och Mats son,Walborg dtr,Kirstin Drag hu
Rusth.Sigfred Sigfredson Långi,Lisa hu,Mickel drg, Sophia Drag hu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499144
kuva 508 Nummis
Förafsk. Corporalen Wittkop Winikkala, Elisabet hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499144
t. Pirkko
Kiitos näistä tiedoista. Olen olettanut, että kummeihin lukeutunut Isotalon isäntäväki olisi ollut sukua. Anna Henrikintyttären kotipaikka, Ruskon Ingis/ Inkilä/ Inkinen oli minulle uutta, kun Rusko on konkonaan jäänyt selvittämättä. Henrik Whitkopp näyttäisi olleen täydennysmies, joka on ehkä saanut ylennyksen siirtyessään henkivartiorykmentistä Suomen puolelle 1722 Isovihan päätyttyä.
- Ruotsin Ramselesta (SVAR) saa lainaksi tai muutamalla kymmenellä sentillä omakseen kuninkaan ja kuningattaren henkivartiokaartin sotilaitten mikrokortit, jollei tietoja jo ole siirretty nettiin. Minulla ei ole lukulaitetta (kääntyvällä kelkalla kun ovat 90 asteen kulmassa suomalaisiin nähden niin, että niska kipeytyisi päätä kenossa pitämällä - jollei sitten leikkaa kortteja kahteen osaan, jolloin osat olisivat luettavissa kaikilla laitteilla), joten lähetän mielelläni kortit 1700-l:n 1.-2. vuosikymmeniltä kortit 1-7 (Svea LIVG S BAT Ala: 1 81324), jos saan osoitteen privaatisti.
Bertil Henriksson Lång siis syntyi 1716 ja sisar Elisabeth 2.2.1722 Palon Långissa. Palon Långin ent. vuokraajan, Henrin Henrikinpoika Wärdhin poika palveli Palossa ratsumiehenä, sai ylennyksen majoitusmestariksi, kornetiksi ja 1-kornetiksi ennen ylennystä luutnantiksi 1718, kunnes erosi 1722 isovihan päätyttyä. Ratsumertariksi ylennetty Henrik Wärdh kuoli Tukholmassa 1749. Hän on voinut siirtyä sinne ilmeisen isoisänsä, Henrik Klasson Flemingin suvun piiriin. Näyttää siltä, että Henrik Wärdhillä oli kaksi äpärää Lisbeta Spensenian kanssa Palossa. Elisabetin puolisoksi tuli Nutturlan sotilas Bertil Simonsson Murckman. Elisabeth Henriksdotter kuoli Killaisten Tuorissa (kappalaispappila).
Henrik Hwitkoppille ja Elisabet Spensenialle en ole löytänyt yhteisiä lapsia ainakaan Suomen puolelta.
PH
Pekka Hiltunen
29.10.20, 21:42
Kiitos näistä tiedoista. Olen olettanut, että kummeihin lukeutunut Isotalon isäntäväki olisi ollut sukua. Anna Henrikintyttären kotipaikka, Ruskon Ingis/ Inkilä/ Inkinen oli minulle uutta, kun Rusko on konkonaan jäänyt selvittämättä. Henrik Whitkopp näyttäisi olleen täydennysmies, joka on ehkä saanut ylennyksen siirtyessään henkivartiorykmentistä Suomen puolelle 1722 Isovihan päätyttyä.
- Ruotsin Ramselesta (SVAR) saa lainaksi tai muutamalla kymmenellä sentillä omakseen kuninkaan ja kuningattaren henkivartiokaartin sotilaitten mikrokortit, jollei tietoja jo ole siirretty nettiin. Minulla ei ole lukulaitetta (kääntyvällä kelkalla kun ovat 90 asteen kulmassa suomalaisiin nähden niin, että niska kipeytyisi päätä kenossa pitämällä - jollei sitten leikkaa kortteja kahteen osaan, jolloin osat olisivat luettavissa kaikilla laitteilla), joten lähetän mielelläni kortit 1700-l:n 1.-2. vuosikymmeniltä kortit 1-7 (Svea LIVG S BAT Ala: 1 81324), jos saan osoitteen privaatisti.
Bertil Henriksson Lång siis syntyi 1716 ja sisar Elisabeth 2.2.1722 Palon Långissa. Palon Långin ent. vuokraajan, Henrin Henrikinpoika Wärdhin poika palveli Palossa ratsumiehenä, sai ylennyksen majoitusmestariksi, kornetiksi ja 1-kornetiksi ennen ylennystä luutnantiksi 1718, kunnes erosi 1722 isovihan päätyttyä. Ratsumertariksi ylennetty Henrik Wärdh kuoli Tukholmassa 1749. Hän on voinut siirtyä sinne ilmeisen isoisänsä, Henrik Klasson Flemingin suvun piiriin. Näyttää siltä, että Henrik Wärdhillä oli kaksi äpärää Lisbeta Spensenian kanssa Palossa. Elisabetin puolisoksi tuli Nutturlan sotilas Bertil Simonsson Murckman. Elisabeth Henriksdotter kuoli Killaisten Tuorissa (kappalaispappila).
Henrik Hwitkoppille ja Elisabet Spensenialle en ole löytänyt yhteisiä lapsia ainakaan Suomen puolelta.
PH
Täydennän itseäni:
Mahdollisesti Nutturlan sotilas Bertil Simonsson Murckman on niin ikään syntynyt Ruotsissa; näyttää siltä, että Lisbetha Petri Spensenian tytär on syntynyt 1722 kaartinsotilas Hwikoppille (jonka alkuperäistä nimeä voi arvuutella, jos haluaa). Lisbeta Lisbetantytär näyttäisi siinneen joka tapauksessa Ruotsissa. Lisbeta Spensenian avioliitto ent. kaartinsotilaan ja korpraaliksi korotetun Henrik Hwikoppin kanssa voisi liittyä Ruotsin-paon ajan eriskummallisuuksiin.
Minulla on DNA-matchejä, joilla on kummallisia, yhteisiä sukunimiä, kuten Lithovius, Bure, Sursill, Wallenius/ Walstenius, mutta myös Hand, Tun, Drake, Stenbock y.m. sparre över stjärnat ja sparre över bladit, joita ei ole savolais-karjalais -esivanhemmissani, ja ilman ainuttakaan savolaisnimeä patronyyminimien lisäksi.
Tunnen omat sukujuureni, mutta niitä ei välttämättä voi julkaista ilman polemiikkia, joten vaikenen.
PH
Hei
Kirjoitit aikaisemmin että Henkivartiorykmentistä olisi 1722 siirretty
suomeen Henrik Witkopp niminen sotilas. Tiedätkö mihin komppaniaan on täällä joutunut.
Entiselle corpraalille löytyi Turun henkikirjasta nimikaima.
Tositekirja 1727 (7478)
Söder Qvarteret
Nro 39 Sårka Hindrick Witkopp Cass. Dragon med des hustru
vuosi 1727
Nummis
Förafsk. Corporalen Wittkop Winikkala, Elisabet hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499144
Ruotsin arkisto on digitoinut sotilasrullia. Olisiko mitään vihjettä mistä
joukoista lähtisi hakemaan.
Henrik Wärd on ylläpitänyt ruodun Nro 92 Rakuunaa. Sitä missä Henrik
Wärd on ollut Luutnanttina en vielä löytänyt.
Åbo och Björneborgs läns Kavalleri regementte
Katselmus Högbo by 21.9.1720
Henrik Wärd tienare Paistio? Ryttare Nro 92 Johan Taberman född i
Åbo län och Nystad 21 åhr ---- tienst 1717
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00266#?c=&m=&s=&cv=265&xywh=123%2C217%2C2201%2C1699
Åbo och Björneborg läns Kavalleri regemente
Katselmus Rådmansö 4.10.1721
Henrik Wärd tienare Paistanoja Ryttare Nro 92 Johan Taberman
(saanut siirron 18.6.1721)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00537#?c=&m=&s=&cv=536&xywh=453%2C2215%2C2168%2C1674
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
31.10.20, 14:27
Hei
Kirjoitit aikaisemmin että Henkivartiorykmentistä olisi 1722 siirretty
suomeen Henrik Witkopp niminen sotilas. Tiedätkö mihin komppaniaan on täällä joutunut.
Entiselle corpraalille löytyi Turun henkikirjasta nimikaima.
Tositekirja 1727 (7478)
Söder Qvarteret
Nro 39 Sårka Hindrick Witkopp Cass. Dragon med des hustru
vuosi 1727
Nummis
Förafsk. Corporalen Wittkop Winikkala, Elisabet hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499144
Ruotsin arkisto on digitoinut sotilasrullia. Olisiko mitään vihjettä mistä
joukoista lähtisi hakemaan.
Henrik Wärd on ylläpitänyt ruodun Nro 92 Rakuunaa. Sitä missä Henrik Wärd on ollut Luutnanttina en vielä löytänyt.
Åbo och Björneborgs läns Kavalleri regementte
Katselmus Högbo by 21.9.1720
Henrik Wärd tienare Paistio? Ryttare Nro 92 Johan Taberman född i
Åbo län och Nystad 21 åhr ---- tienst 1717
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00266#?c=&m=&s=&cv=265&xywh=123%2C217%2C2201%2C1699
Åbo och Björneborg läns Kavalleri regemente
Katselmus Rådmansö 4.10.1721
Henrik Wärd tienare Paistanoja Ryttare Nro 92 Johan Taberman
(saanut siirron 18.6.1721)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00537#?c=&m=&s=&cv=536&xywh=453%2C2215%2C2168%2C1674
t. Pirkko
Listasi punaisella merkityt kunnat/ alueethan ovat Ruotsissa, Högbo Sandhamnissa Gävlen länsipuolella ja Rådmansö Tukholmassa. Henrik Wärdhiä paikkaa siis Johan Taberman Nousiaisten Paistanojalla. Ehkä Ruotsin sotilasasiakirjat tai Sandhamnin/ Tukholman kirkonkirjat tietävät Henrik Wärdhin liikkeistä?
Henrik Hwittkopp on 1727 Sorkassa(?), Rauman lähistöllä tullut hylätyksi ja esiintyy eronneena vaimoineen Nousiaisten Nummenkylän Viinikassa samana vuonna. On siis kirjattu Turun ja porin ratsuväkirykmenttiin ja sen eteläiseen neljännekseeen. Aktiiviajan kaartin pitäisi kai siis löytyä näiltä main.
Henrik Wärd oli yo-matrikkelin mukaan "Majoitusmestari henkiratsuväkirykmentissä 1710, 2-kornetti 1711, 1-kornetti 1713, luutnantti 1718, ero 1722."
-Taivassalon ylim. käräjät 23.1.1706 f. 713; KA mf. ES 3241 (Åland 16) Lemlandin ja Lumparlandin käräjät 10.–11.3.1711 s. 138 (Compagnie Qwartermestaren under Kongl: Maij:tz Lijf Regemente till Häst Manhaftigh Hindrich Wärd, som blifwit stemdh att Swara Gästgifwaren Jacob Anderson Graan, angående Slagzmåhl inför sände dess Skriftelige uhrsächt Dateradt Berg d: Martii 1711); KA mf. ES 3242 (Åland 16) Lemlandin ja Lumparlandin käräjät 7.–8.3.1712 s. 322 (Crono Befallningzman Wälbetrodde Wilhelm Pihl ... uppå des Stiufsons Cornettens Edell och Manhaftigh Hinrich Wärdz wäg:r).
------------------
Wilhelm Pihl:
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4758
PH
Hei
Edelliseen viestiin tuli paha virhe ruodun Nro 92 tietoihin. Ei ollut
Nousiaisten Paistio?, oli Taivassalon Kaustion ruotu Nro 92.
SAY Taivassalo 1694-1713 Kaustio
1694 Henrik Wärd (Ryttare hus af Lindelöf companie)
1704 Henrik Wärd erfingar ruotu Nro 92
1712 Qvartermestare hus
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326114
Henrik Wärd (vanhempi) on asunut perheensä kanssa Kaustiossa.
Henrik Wärd nuorempi on asunut ehkä vielä 1711 siellä.
Taivassalo RK 1696-1711 Kaustio
Henrik Wärd
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5353058
kuva 80 Kaustio
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5353028
1710 Henrik Wärdin Rakuuna ruodussa Nro 92 oli Matts Matson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054629_00107#?c=&m=&s=&cv=106&xywh=-275%2C939%2C5256%2C2995
Katselmus on ollut Degerbyssä 18.9.1712
Taivassalon Kaustion ruodussa Nro 92 oli Rakuuna Matts Bergståck?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00193#?c=&m=&s=&cv=192&xywh=225%2C554%2C4234%2C3268
(Ruotsin arkiston tietoihin ei tarvitse enää ostaa katseluaikaa. Linkit
avautuu yhtä helposti kuin Kansallisarkiston linkit jos ei ole huoltokatkoa)
Tositekirja 1726 (7476) Turku
Söder Qvarteret Tontti Nro 39 Sårka
Hindrik Witkopp Cass. Drag med des hustru. Giör skredd.hantv.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25935286
Rest läng
Söder Qvarteret Tontti Nro 39
Hendrik Witkopp Caserad Dragon
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25935322
Turun henkikirjan tiedot uudelleen. Vuonna 1727 entinen Rakuuna oli
Turussa ja samaan aikaan entinen Korpraali Nousiaisten Winikkalassa.
Tositekirja 1727 (7478)
Söder Qvarteret Tontti Nro 39 Sårka
Hindrick Witkopp Cass. Dragon med des hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10500517
Nummis
Förafsk. Corporalen Wittkop Winikkala, Elisabet hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499144
Jostakin katselmusrullasta ehkä löytyy Rakuuna Henrik Witkopp joka
on ollut siviilissä ollessaan räätäli.
Högbo by on netistä löytyvien tietojen mukaan Gävleborgin kunnassa ja
siellä on 3 seurakuntaa.
Rådmansö on kartalla Ahvenanmaata vastapäätä ja ehkä jäljellä ollut
sotaväki on siirretty Ahvenanmaan kautta suomeen. Turun ja Porin
läänin Ratsuväen luettelossa on paljon tyhjiä vakansseja 1721.
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
01.11.20, 18:05
Hei
Edelliseen viestiin tuli paha virhe ruodun Nro 92 tietoihin. Ei ollut
Nousiaisten Paistio?, oli Taivassalon Kaustion ruotu Nro 92.
SAY Taivassalo 1694-1713 Kaustio
1694 Henrik Wärd (Ryttare hus af Lindelöf companie)
1704 Henrik Wärd erfingar ruotu Nro 92
1712 Qvartermestare hus
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326114
Henrik Wärd (vanhempi) on asunut perheensä kanssa Kaustiossa.
Henrik Wärd nuorempi on asunut ehkä vielä 1711 siellä.
Taivassalo RK 1696-1711 Kaustio
Henrik Wärd
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5353058
kuva 80 Kaustio
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5353028
1710 Henrik Wärdin Rakuuna ruodussa Nro 92 oli Matts Matson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054629_00107#?c=&m=&s=&cv=106&xywh=-275%2C939%2C5256%2C2995
Katselmus on ollut Degerbyssä 18.9.1712
Taivassalon Kaustion ruodussa Nro 92 oli Rakuuna Matts Bergståck?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00193#?c=&m=&s=&cv=192&xywh=225%2C554%2C4234%2C3268
(Ruotsin arkiston tietoihin ei tarvitse enää ostaa katseluaikaa. Linkit
avautuu yhtä helposti kuin Kansallisarkiston linkit jos ei ole huoltokatkoa)
Tositekirja 1726 (7476) Turku
Söder Qvarteret Tontti Nro 39 Sårka
Hindrik Witkopp Cass. Drag med des hustru. Giör skredd.hantv.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25935286
Rest läng
Söder Qvarteret Tontti Nro 39
Hendrik Witkopp Caserad Dragon
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25935322
Turun henkikirjan tiedot uudelleen. Vuonna 1727 entinen Rakuuna oli
Turussa ja samaan aikaan entinen Korpraali Nousiaisten Winikkalassa.
Tositekirja 1727 (7478)
Söder Qvarteret Tontti Nro 39 Sårka
Hindrick Witkopp Cass. Dragon med des hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10500517
Nummis
Förafsk. Corporalen Wittkop Winikkala, Elisabet hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499144
Jostakin katselmusrullasta ehkä löytyy Rakuuna Henrik Witkopp joka
on ollut siviilissä ollessaan räätäli.
Högbo by on netistä löytyvien tietojen mukaan Gävleborgin kunnassa ja
siellä on 3 seurakuntaa.
Rådmansö on kartalla Ahvenanmaata vastapäätä ja ehkä jäljellä ollut
sotaväki on siirretty Ahvenanmaan kautta suomeen. Turun ja Porin
läänin Ratsuväen luettelossa on paljon tyhjiä vakansseja 1721.
t. Pirkko
Hienoa työtä! Kaustio on kyllä tuttu muutenkin esivanhempitauluistani. Rådmansö "on vastapäätä Ahvenanmaata"? Eikö kyseessä ole Norrtäljen kunta, Tukholman pohjoispuolella?
PH
Pekka Hiltunen
02.11.20, 12:11
Hienoa työtä! Kaustio on kyllä tuttu muutenkin esivanhempitauluistani. Rådmansö "on vastapäätä Ahvenanmaata"? Eikö kyseessä ole Norrtäljen kunta, Tukholman pohjoispuolella?
PH
Grisslehamnin syväsatamassa olen joskus 1970-l:lla käväissyt - Arlandasta bussilla sinne ja junalla Kapellkäriin tai Tukholmaan Ruotsin-laiva -satamaan ja takaisin Turkuun. Ahvenanmaan Eckeröstä, pääsaaren länsirannalta kulkee vanhaa postireittiä noudattaen nykyinen Eckerö-linjen Upplannin Norrtäljeen.
PH
Hei
Henrik Wärdiä ei löydy Turun ja Porin läänin henkirakuuna rykmenttien
rullista 1719, 1720, 1721.
Ollut Luutnanttina 1718-1722, Yo-matrikkelissa ei kerrota missä komppaniassa.
Jalkaväen rullat on myös katsottu, ei ollut Henrik Wärdiä.
Myöskään Wirilanderin kirjasta ei löydy Henrik Wärd nimistä Luutnanttia.
Jalkaväen Eversti Luutnantin komppaniassa 1719 oli Trumslagare
Henrik Wittkop, mutta seuraavana vuonna oli ruodut melkein tyhjiä ja
rummunlyöjäkin oli poistunut.
Maskun ja Mynämäen tuomiokunnan tuomiokirjat 1746 (KO:a 54)
Talvikäräjät 4.-11.4.1746 Nousiainen, Masku, Vahdon verokunta
Käräjäjillä mainitaan Winikka ja huusbonde corporalen Wittkopp
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51354306
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51353729
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51353289
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51354979
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51353494
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51354594
Maskun ja Mynämäen tuomiokirjat, Ilmoitusasioiden pöytäkirjat
1747-1757 (KO b:3)
Ensimmäisen lainhuudon pöytäkirjaa en vielä löytänyt.
Nousis och Masku socken den 20 October --- hr Adjukten Anstens
beg----- uplös --- Andra gongen för --- --- Winikka Skattehemman
i Nummis by och ---- Nousis socken, som bemälta Adjunet för -----
---- kiöp skilling utaf afledne corpporalen Wittkopps änka Elisabetha
Spensenia af den 15 Marti förlad-- åhr, sig till handlat, dombok ----
hvilckat kiöp --- vid detta uplad --- nogot klandra för ---- som --- i
rättens dombok anteknades
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23677369
Nousis och Masku socken den 8 April 1748
--- upbörd tredje resan? Winicka Skatte hemman i Nummis by och
Nousis socken hvilkat Adjucten Ansteen af afledne corpporalen Wittkopps
enka Elisabet Spensenia för ----? hundrade ----- ----- kiöpkilling ---
tillhandet up--- ---- ----- som --- blef annoteradt
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23677379
20.2.1751
Bonden Matts Johanson ifr Nummis ---- ---- ---- ---- capellanen i
Nousis socken Erik Ansteen till --- --- uti Nummis by egenda?
bördhemman Winicka kallad anhollandes Mats Johanson at detta
hemman ---- till --- ----- --- kiöpbref af följande ------ -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23677415
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23677416
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23677417
pv 1750 Erik Ansteen Sacellanus i Nousis säljare
Mats Johanson Ifr Nummis kiöpare
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
04.11.20, 14:07
Hei
Henrik Wärdiä ei löydy Turun ja Porin läänin henkirakuuna rykmenttien
rullista 1719, 1720, 1721.
Ollut Luutnanttina 1718-1722, Yo-matrikkelissa ei kerrota missä komppaniassa.
Jalkaväen rullat on myös katsottu, ei ollut Henrik Wärdiä.
Myöskään Wirilanderin kirjasta ei löydy Henrik Wärd nimistä Luutnanttia.
Jalkaväen Eversti Luutnantin komppaniassa 1719 oli Trumslagare
Henrik Wittkop, mutta seuraavana vuonna oli ruodut melkein tyhjiä ja
rummunlyöjäkin oli poistunut.
Maskun ja Mynämäen tuomiokunnan tuomiokirjat 1746 (KO:a 54)
Talvikäräjät 4.-11.4.1746 Nousiainen, Masku, Vahdon verokunta
Käräjäjillä mainitaan Winikka ja huusbonde corporalen Wittkopp
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51354306
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51353729
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51353289
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51354979
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51353494
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=51354594
Maskun ja Mynämäen tuomiokirjat, Ilmoitusasioiden pöytäkirjat
1747-1757 (KO b:3)
Ensimmäisen lainhuudon pöytäkirjaa en vielä löytänyt.
Nousis och Masku socken den 20 October --- hr Adjukten Anstens
beg----- uplös --- Andra gongen för --- --- Winikka Skattehemman
i Nummis by och ---- Nousis socken, som bemälta Adjunet för -----
---- kiöp skilling utaf afledne corpporalen Wittkopps änka Elisabetha
Spensenia af den 15 Marti förlad-- åhr, sig till handlat, dombok ----
hvilckat kiöp --- vid detta uplad --- nogot klandra för ---- som --- i
rättens dombok anteknades
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23677369
Nousis och Masku socken den 8 April 1748
--- upbörd tredje resan? Winicka Skatte hemman i Nummis by och
Nousis socken hvilkat Adjucten Ansteen af afledne corpporalen Wittkopps
enka Elisabet Spensenia för ----? hundrade ----- ----- kiöpkilling ---
tillhandet up--- ---- ----- som --- blef annoteradt
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23677379
20.2.1751
Bonden Matts Johanson ifr Nummis ---- ---- ---- ---- capellanen i
Nousis socken Erik Ansteen till --- --- uti Nummis by egenda?
bördhemman Winicka kallad anhollandes Mats Johanson at detta
hemman ---- till --- ----- --- kiöpbref af följande ------ -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23677415
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23677416
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23677417
pv 1750 Erik Ansteen Sacellanus i Nousis säljare
Mats Johanson Ifr Nummis kiöpare
t. Pirkko
Sånt är livet.
PH
Hei
Bertil Lång löytyi myöskin sotilasrullista. On syntynyt suomessa joten
ei tarvitse lähteä ruotsista etsimään. Paikkakuntaa ei mainittu.
Kansallisarkistossa on rekrytointi rullia, jos niistä löytyisi jokin merkintä
Bertil Henriksonista vuodelta 1735 tai 1736.
Livdragon regementet
General Munster rulla Lif compani Åbo 5.10.1739
Capitain Baron Johan Hastfer
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029131_00473#?c=&m=&s=&cv=472&xywh=239%2C235%2C4241%2C3337
Vehmo härad kompani
Andra corporalscapet
Nro 51 Pahlo
Dragon Jacob Lång --- afladen den 7 September 1735
i stället den 20 Jan 1736 Bertil Lång 21 år gl tienst 3 år född i Finland
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029131_00504#?c=&m=&s=&cv=503&xywh=117%2C532%2C2453%2C1929
Livdragon regementet
General Munster rulla Lif compani Åbo 31 Augusti 1743
Capitain Baron Johan Hastfer Lutnanten Friedrich Grönhagen
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052153_00241#?c=&m=&s=&cv=240&xywh=408%2C974%2C5160%2C2985
Vehmo härad compani
Andra corporalscapet
corporalen Baron Gustaf Rehbinder
Nro 50 Carl Westerberg 41 år gl tjenst 19 år
Nro 51 Bertil Lång 25 år gl tjenst 7 år
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052153_00248#?c=&m=&s=&cv=247&xywh=1533%2C-313%2C6195%2C3583
General Munster rulla Lif compani Åbo Stad 18.9.1753
Capitain Överste Baron Johan Hastfer
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029132_00253#?c=&m=&s=&cv=252&xywh=86%2C592%2C3960%2C3115
Vehmo härad compani
Andra corporalscapet
Nro 51 Pahlo Anders Sigfredson och Johan Sigfredson ---- ----
Dragon Bertil Lång 35 år gl tienst 17 år född i Finland Approberad
General Munstering den 5 October 1739
i stället den 20 Januari 1736
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029132_00285#?c=&m=&s=&cv=284&xywh=299%2C1410%2C2034%2C1600
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
05.11.20, 21:49
Hei
Bertil Lång löytyi myöskin sotilasrullista. On syntynyt suomessa joten
ei tarvitse lähteä ruotsista etsimään. Paikkakuntaa ei mainittu.
Kansallisarkistossa on rekrytointi rullia, jos niistä löytyisi jokin merkintä
Bertil Henriksonista vuodelta 1735 tai 1736.
Livdragon regementet
General Munster rulla Lif compani Åbo 5.10.1739
Capitain Baron Johan Hastfer
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029131_00473#?c=&m=&s=&cv=472&xywh=239%2C235%2C4241%2C3337
Vehmo härad kompani
Andra corporalscapet
Nro 51 Pahlo
Dragon Jacob Lång --- afladen den 7 September 1735
i stället den 20 Jan 1736 Bertil Lång 21 år gl tienst 3 år född i Finland
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029131_00504#?c=&m=&s=&cv=503&xywh=117%2C532%2C2453%2C1929
Livdragon regementet
General Munster rulla Lif compani Åbo 31 Augusti 1743
Capitain Baron Johan Hastfer Lutnanten Friedrich Grönhagen
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052153_00241#?c=&m=&s=&cv=240&xywh=408%2C974%2C5160%2C2985
Vehmo härad compani
Andra corporalscapet
corporalen Baron Gustaf Rehbinder
Nro 50 Carl Westerberg 41 år gl tjenst 19 år
Nro 51 Bertil Lång 25 år gl tjenst 7 år
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052153_00248#?c=&m=&s=&cv=247&xywh=1533%2C-313%2C6195%2C3583
General Munster rulla Lif compani Åbo Stad 18.9.1753
Capitain Överste Baron Johan Hastfer
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029132_00253#?c=&m=&s=&cv=252&xywh=86%2C592%2C3960%2C3115
Vehmo härad compani
Andra corporalscapet
Nro 51 Pahlo Anders Sigfredson och Johan Sigfredson ---- ----
Dragon Bertil Lång 35 år gl tienst 17 år född i Finland Approberad
General Munstering den 5 October 1739
i stället den 20 Januari 1736
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029132_00285#?c=&m=&s=&cv=284&xywh=299%2C1410%2C2034%2C1600
t. Pirkko
Moi.
Ahvenanmaa oli Isovihan aikana 1716 osa Suomea eikä siis kuulunut emämaahan. Henrik Wärdh d.y. toimi siellä. Jos Lisbeta on synnyttänyt Suomessa, on ainoa mahd. paikkunta kenties juuri Ahvenanmaa ja ehkä Eckerön pitäjä. Ennen venäläisten lähtöä ei Ahvenanmaalta varmuudella palattu rustholleihin mahorkan eli papirossin hajuihin ja sotilaitten raiskattaviksi ja ryöstettäviksi. On ollut suuri saavutus pitää Eckerö, ja tässä on joku rakuuna ja kornetti saattanut jopa saavuttaa ltn:n arvon.
PH
Pekka Hiltunen
05.11.20, 22:12
Olen tainnut jättää mainitsematta, että Palonkylän molemmatkin, vierivieressä sijainneet rusthollit toimivat Nousiaisten kappalaisten asuinsijoina ennen kuin saatiin Killaisten kylästä - noin 300 m:n päästä Palosta Hurvijoen laaksoon päin - aikaiseksi kappalaispappila Spenseniusten ja Alleniusten sukupiiriin kuuluneitten henkilöitten aloitteesta hiukan lähempää kirkkoa ja omalla tilalla.
item
Hei
Turun ja Porin läänin katselmusrullista ei Henrik Wärdiä löytynyt, olisiko
ollut ruotsin armeijan palveluksessa. Linkki Wirilanderin laatimaan
luetteloon löytyy tämän ketjun viestistä Nro 120. Kirjan lopussa on
aakkosellinen hakemisto ja siinä ei ole Henrik Wärd tai Henrik Wittkop
nimisiä sotilaita.
Bertil Henrikson Långin katselmustiedoissa oli i stället 20 Jan 1736.
Tuo viittaisi siihen että on tullut siirron kautta Palon ruotuun.
Ruotsin arkistossa ei ole kaikkia samoja katselmusrullia mitä on suomen
arkistossa. Vielä ei ole tiedossa löytyykö v.1735 tai 1736 rullia.
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
07.11.20, 11:10
Hei
Turun ja Porin läänin katselmusrullista ei Henrik Wärdiä löytynyt, olisiko
ollut ruotsin armeijan palveluksessa. Linkki Wirilanderin laatimaan
luetteloon löytyy tämän ketjun viestistä Nro 120. Kirjan lopussa on
aakkosellinen hakemisto ja siinä ei ole Henrik Wärd tai Henrik Wittkop
nimisiä sotilaita.
Bertil Henrikson Långin katselmustiedoissa oli i stället 20 Jan 1736.
Tuo viittaisi siihen että on tullut siirron kautta Palon ruotuun.
Ruotsin arkistossa ei ole kaikkia samoja katselmusrullia mitä on suomen
arkistossa. Vielä ei ole tiedossa löytyykö v.1735 tai 1736 rullia.
t. Pirkko
Minäkään en ole löytänyt Bertel Långia Suomesta ennen Paloa. Jossain näkyy olevan patronyymi Henrik. Hän lienee tullut Tukholman seuduita - jollei Gävleborgin Högbosta. Näyttää siltä, että Lisbeta Spensenia on jo ruotsissa naitettu henkirakuunarykmentin Henrik Hwitkoppille... Lisbetan tytär Elisabet syntyi Palossa 1722 ja kuoli Killaisten kappalaispappilassa, p:so siis Nutturlan sotilas Bertil Simonsson Murckman. Mahdollisesti hänkin on Henrik Wardhin avioton lapsi. Hwitkopp mainitaan Suomen puolella vaimoineen, mutta ilman lapsia.
Bertil Långin lasten kummeja:
1. Maria: Anna Magdalena Skoug, Simon Jacobsson & fru Maria Jöransdotter ifrån Nummis Kirvelä, Thomas Andesson & fru Brita Jöransdotter ifrån Alakylä Tuori.
2. Jacob (Westerberg): Kummit Sigfrid Sigfridsson Heikkilä-Longi, Lisa Pärsdotter Vastlahti-Longi, Simon Jacobsson Wiinicka (nimismiehentalo) & Maria Jöransdotter (Nummi Kirvelä)
3. Erik Lång: Kummit Sigfrid Sigfridsson Heikkilä-Longi, Lisa Pärsdotter Vastlahti-Longi, Simon Jacobsson Wiinicka (nimismiehentalo) & Maria Jöransdotter (Nummi Kirvelä)
4. Matthias Lång: Lisa Pärsdotter, son Anders Sigfridsson & Lisa Andersdotter, soldat Bertil Neuman (Nurkman?, Murckman?) & Lisa Henriksdotter
5. Henrik Lång: Kummit skräddare Thomas Thomasson, des son drag Gustaf Westerberg, Lisa Pärsdotter
6. Anna Lång: Kummit Palo rusth Anders Sigfridsson & Anna Andersdotter, dito Johan Sigfridsson & Anna Heriksdotter, Nutturla soldat Bertil Murckman & Lisa Henriksdotter
PH
Hei
Mistä Henrik Hwitkopp tuli Nousiaisten seurakuntaa on vielä etsinnässä.
On haudattu kirkon kuorissa olevaan Palon hautaan. Olisiko Henrikillä
ollut sukujuuria Palossa.
Nousiaisten srk Kirkonvarat
8.12.1745 Begraf Nummis Winikka husbonde Hwitkopp i choret uti Palo
graf --- öpningen 6:-
--- ---- 4 ringningen --- 1,24
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8803327
Nousiaisten haudattujen luettelossa on merkitty
15.11./8.12.1745 Winicka Henrik Hwitkopp 60 år
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8799250
Hiskissä oli hautauspäiväna 8.2.1746?
17.9.1749 Begraf Winickas gl värdinna 7,24
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8803364
vuosi 1727
Nummis Corporal Witkops barn begraf i kyrk ---- den 16 Juli
för muld. 1,16 2 ringning -12,- --- bärkläder -24,-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8803215
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
10.11.20, 14:21
Hei
Mistä Henrik Hwitkopp...
... On haudattu kirkon kuorissa olevaan Palon hautaan. Olisiko Henrikillä
ollut sukujuuria Palossa.
Tuskin. Luulen, että hän on nainut toisen Henrikin frillan ja tullut lastensa (omien?) ja vaimonsa Lisbeta Spensenian kera haudatuksi vaimoonsa eli leskeensä liittyvän, varakkaan "klaanin" (Lemun Martinus Olai ja Spåret - Ryökäs / Röökman - Laukka/ Allenius - Spensenius sekä näihin liittyvät Keskiajan rälssisuvut ja ehkä siten myös Taivassalon Bergiuksetkin) hankkimaan, kirkon kuorin lattian alle rakennettuun muurihautaan.
Bertil Henriksson Långin ja lankonsa, sotilas Bertil Simonsson Murckmanin vaimon, Elisabetin ikäero on 6+ v, kun edellinen syntyi 1716 ja jälkimmäinen, Palonkylässä syntynyt ja Killaisten kappalaispappilassa kuollut Elisabet on saanut alkunsa 1721 eli rauhansolmimisen vuonna Isovihan päättyessä. Murckmanin vaimo ei siis ole se Hwitkoppin tytär, joka on haudattu 1727 lapsena, mutta todennäköisesti täyssisar hänelle.
PH
Pekka Hiltunen
10.11.20, 15:54
V.P. Toropainen laajassa kirjoituksessa Turun Sanomissa 30.10.2020:
"Joulukuussa 1624 tuomittiin Grels Valkiapää kuolemaan varkaudesta. Turun raastuvanoikeuden kirjuri piirsi tuomion kohdalle kirveen."
Teos "13 pyöveliä – Päätöntä menoa 1600-luvun Turussa" esittelee erilaisia oikeustapauksia kulloisenkin virassa olleen pyövelin kaudella.
Hwitkopp on tietenkin voinut olla tämän turkulaisen sukulainen, mutta yhtä hyvin esim. "Swartzkopf", joka "hygianiasyistä" on ottanut käyttöönsä sotilasnimen...
PH
Uusi Genos (2/2020) rapsahti postiluukusta ja Heikki Vuorimiehen hieno työ Ruotsin arkistoissa tarjosi jälleen (vrt. ketjun viesti n:o 75) itselleni mieluisan yllätyksen suuren Pohjan sodan vuosina Ruotsissa majailleista suomalaissotilaista. Kiitos siitä!
Tukholman kaupungin Hedvig Eleonoran seurakunnassa kuulutettiin avioliittoon 20.6.1714 Suomen armeijan muonitusmestari Erik Olofsson Edner ja neito Anna Maria Dettlof. Nimi Dettlof liittyy keskeisesti tähän ketjuun, mutta niin myös nimi Edner.
Ja tässä nyt tuli yhteys Ednerien ja Dettlofin välille. Anna Helenan asuminen Mårten Florinuksen taloudessa selittyy ainakin sillä, että hän on sukulaisensa avioliiton kautta ”sukua” Mårten Florinuksen ensimmäiselle vaimolle. Samalla selviää sekin, että ylioppilasmatrikkelin Dettlofsson onkin Dettlof, kuten olin uumoillut ketjun viestissä n:o 51.
Pienenenä sivuhuomautuksena ”asian vierestä” en malta olla nostamatta esiin viime lauantaina alkanutta mainiota tv-sarjaa ”Belgravia”. Huomasittehan, että sarjan pääosassa olevan perheen pää oli armeijan muonittaja. Toki paljon suuremmassa yksikössä eli Wellingtonin armeijassa. Mielenkiintoista oli seurata hänen roolinsa ja asemansa arviointia englantilaisten aatelisupseereiden taholta. Mukava sarja jatkuu ylihuomenna, mutta on toki myös areenassa.
Hei
Laitan tämän vielä uudelleen. Kaustiossa mainittu Qvartermestare
ei ole Henrik Wärd.
SAY Taivassalo 1694-1713 Kaustio kuva 28
1694 Arrendator Henrik Wärd, Anna hustru
1700 Enkia hustru Anna Bergia
Johan Dahlman on perheensä kanssa vuodesta 1703 lähtien Kaustiossa.
Tytär Anna Dahlman näkyy vuodesta 1706 ja on 1709 korpaalin vaimo
ja 1712 Qvartermestarin vaimo.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326114
Tositekirja 1712 (7457)
Taivassalo Kaustio
Upbördz skrifare Johan Dahlman,Carin hu,Henrik,Hans och Anders drg
Maria,Elsa och Margareta p
Anna Qvartermestare hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10961659
Taivassalo srk vihitty
9.4.1708 Kaustio Samuel Arp med Jungfru Annika Dahlman
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7575868
Vuoden 1709 tositekirjasta Turusta löytyy merkintä Henrik Wärd
nimisestä henkilöstä.
Extraordinarie contoiret skrifaren Erich Edner 125,-
H.Währd och M.Beckman ----- ½ löhn
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11133731
Åbo den 11 Juni Anno 1709 Lars Brommenstedt H.Svahn
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
27.11.20, 20:07
Hei
Laitan tämän vielä uudelleen. Kaustiossa mainittu Qvartermestare
ei ole Henrik Wärd.
SAY Taivassalo 1694-1713 Kaustio kuva 28
1694 Arrendator Henrik Wärd, Anna hustru
1700 Enkia hustru Anna Bergia
Johan Dahlman on perheensä kanssa vuodesta 1703 lähtien Kaustiossa.
Tytär Anna Dahlman näkyy vuodesta 1706 ja on 1709 korpaalin vaimo
ja 1712 Qvartermestarin vaimo.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326114
Tositekirja 1712 (7457)
Taivassalo Kaustio
Upbördz skrifare Johan Dahlman,Carin hu,Henrik,Hans och Anders drg
Maria,Elsa och Margareta p
Anna Qvartermestare hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10961659
Taivassalo srk vihitty
9.4.1708 Kaustio Samuel Arp med Jungfru Annika Dahlman
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7575868
Vuoden 1709 tositekirjasta Turusta löytyy merkintä Henrik Wärd
nimisestä henkilöstä.
Extraordinarie contoiret skrifaren Erich Edner 125,-
H.Währd och M.Beckman ----- ½ löhn
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11133731
Åbo den 11 Juni Anno 1709 Lars Brommenstedt H.Svahn
t. Pirkko
No, ei kai ollut, kun Henrik Henrikinpoika nuoremman äiti oli Anna Bergia. Kumpikaan Henrik Henrikinpoika ei ole koskaan ollut neljänneksen- eli kortteerimestarin/ "rättimikon" (joka sodassa muuntui kenttävääpeliksi) asemassa. Henrik Henriksson Wärdh oli Flemingien Lehtisten isäntä, kunnes ed.m. Henrik Flemingin aviolapsi tuli täysi-ilkäiseksi. Hän vuokrasi sitten Palon Lonkia ja kaiketikin toimi nimismiehenä samassa pitäjässä. Vanhemmat nähtävästi Henrik Klasson Fleming ja Karin Thomasdotter Ålänning. Hänellä oli kaksi vaimoa:
1:o Maria Adamia
lapsia:
Simon
Maria (p:so Michel Brunlöf)
Sara (p:so Anders Bergius)
Jacob (p:so Catharina Johansdotter Reuter
2:o Anna Bergia
lapsia;
Henrik Henriksson (p:so Lisbeta Spensenia)
Margareta (p:so Johan Hacks)
Anna Bergian 2:o p:so oli Wilhelm Pihl, oo 8.10.1701 Taivassalo, Ahvenanmaan krununvouti, k. 1741 Kastelholma Sund Ahvenanmaa
PH
Hei
Henrik Wärdin ylioppilasmatrikkelissa oli viite Lemlandin ja Lumparlandin
käräjät 10.-11.3.1711 (compagnie Qvartermestare under Kongl: Maj:tz
Lijf Regemente till Häst Manhaftigh Hindrich Wärd, som blifwit stemdh
att swara Gästgifwaren Jacob Anderson Graan, angående Slagzmåhl inför
sände ….... …....
Taivassalon käräjät ehkä löytyy, mutta onko Ahvenanmaan käräjiä digitoitu?
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 (helsinki.fi)
Kuka oli Turussa 1709 mainittu Extraordinarie contoiret skrifare Henrik
Währd.
Muutamia Nousiaisten henkikirjoja puuttuu 1730 luvulta, joten Henrik
Wittkopin mahdollisia verotusikäisiä lapsia ei voi tarkistaa.
Tositekirja 1734 (7502) kuva 811
Palo Rusth Sahl Lut.Jacob Dettlof enkia Anna Isotalo
LB Johan Henrikson, Gertrud hu, Johan son, Maria p Anna Drag hu
Inhys Walborg
Rusth Sigfred Sigfredson Lång,Lisa hu, Jacob drg, Bertill drg, Sophia
Drag hu
Digitaaliarkisto (narc.fi)
Nummis
Corp. Wittkop Winikkala, Lisa hu, Michell drg, Kirstin och Lisa p
Digitaaliarkisto (narc.fi)
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
29.11.20, 14:45
Kuka oli Turussa 1709 mainittu Extraordinarie contoiret skrifare Henrik
Währd
Hän oli Henrikinpoika Wärdhin (<1630-1695 Taivassalo Kaustio) saman niminen poika.
PH
Hei
Käräjäkirjoista löytyy mielenkiintoisia tietoja. Sitä en voi ihan varmaksi sanoa että Luutnantti Jacob Detloff olisi myynyt juuri Nousiaisten Palon tilan Maisteri Jeremias Walleniukselle. Kaupat on tehty jo vuonna 1718 mutta lainhuudot Mag. Jeremias Wallenius on saanut vasta 1723-1724.
Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokirjat 1723 II (KO a:30)
kuva 835 p 810v
Kesäkäräjät 25-26-27-28.6.1723 Vehmaa ja Lokalahti
Kyrkioherden uti Wehmo och Lokalax församling magister Jeremias Wallenius
mainitaan myös Luutnantti Detloffin ensimmäinen vaimo (Maria Petrea)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26701290
kuva 836
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26701384
Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokirjat
Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1704-1745 (KO b:1)
kuva 112
Wehmo Tinglag 1723
Kyrkioherden hr Magister Jeremias Wallenius låtit intekna 90 sölfer
som han 1718 kiöpt af Lutnanten hr Jacob Detlof ---- ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24747963
kuva 113
Wehmo Tinglag 1723
Kyrkio herden hr Magister Jeremias
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24747907
Wallenius låtit andra gången opbiuda 90 --- sölfver, som han 1718
kiöpt af Lutnanten hr Jacob Detlof ----- ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24747908
kuva 115
Wehmo härad Tinglag 1724
Kyrkioherde hr Magister Jeremias Wallenius låtit nu tredje gongen
upbjuda 95 ¼ --- silfver ----- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24747964
Käräjäkirjoista löytyy tietoja Luutnantti Jacob Detloffista ennen isonvihan aikaa. Tuli Maskusta Nousiaisten seurakuntaan, sitä en ole vielä löytänyt missä ja milloin oli Luutnanttina.
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
09.11.21, 16:17
Hei
Käräjäkirjoista löytyy tietoja Luutnantti Jacob Detloffista ennen isonvihan aikaa. Tuli Maskusta Nousiaisten seurakuntaan, sitä en ole vielä löytänyt missä ja milloin oli Luutnanttina.
t. Pirkko
Ketjussa vuonna 2014 http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=240404&postcount=60
Kun Jacob Detlof ja Maria Petrea Kankaisissa oli Johan Ribbing jo kenraalimajuri ja kaatunut jo 1700 Narvassa ...
Mutta 1687-1700 eversti Johan Ribbing oli Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin komentaja. Tammisaari jossa Jacob Detlof mainitaan 1687 sopisi Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmenttiin. Löytyiskö Ruotsin puolelta rullia ko rykmentistä?
Hei
Sitä olen kauan miettinyt että voiko kyseessä olla sama Luutnantti Jacob Detloff, jonka vaimo ja lapsia on 1690 luvulla haudattu Tammisaaren uuteen kirkkoon. Jacob Detloff ja Maria Petrea vihittiin 1703. Ei tunnu ihan uskottavalta että Jacob olisi elänyt leskenä n.13 vuotta. Uudeltamaalta löytyy Jacob Detloffista tietoja vielä 1700 luvulta.
Vehmaan ja Lokalahden käräjillä mainitaan Jacobin ensimmäinen vaimo, mutta nimeä ei kerrota.
Nämä sotilasrullien tiedot on jo aikaisemmin löytyneet ruotsin arkistosta. Jacob Detloff on ollut jo 1678 Cornetti. Syntynyt ehkä 1660 luvulla.
kuva 37
Nylands och Tavastehus fördublings kavalleri
Johan Hammels companie ryttare, Helsingfors 23 Juli 1678
Ryttmestare Johan Hammel, Lutnanten Axel Matson
Cornet Jacob Dittlof --- mondering
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029856_00037#?c=&m=&s=&cv=36&xywh=1371%2C-186%2C4064%2C3197
Sverige - Finland Kavalleri och dragoner
1678
Överste Fritz Wachtmeister kavalleriregemente
kuva 41
Nylands och Tavastehus läns fördublings regemente
Ryttmestare Johan Hammels companie ryttare
General Munstingen Helsingfors 23 Juli 1678
Rytmestare Johan Hammel, Lutnanten Axel Matson
Cornet Jacob Ditloff
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053964_00041#?c=&m=&s=&cv=40&xywh=1906%2C372%2C4220%2C2487
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
09.11.21, 19:48
Hei
Sitä olen kauan miettinyt että voiko kyseessä olla sama Luutnantti Jacob Detloff, jonka vaimo ja lapsia on 1690 luvulla haudattu Tammisaaren uuteen kirkkoon. Jacob Detloff ja Maria Petrea vihittiin 1703. Ei tunnu ihan uskottavalta että Jacob olisi elänyt leskenä n.13 vuotta. Uudeltamaalta löytyy Jacob Detloffista tietoja vielä 1700 luvulta.
Vehmaan ja Lokalahden käräjillä mainitaan Jacobin ensimmäinen vaimo, mutta nimeä ei kerrota.
Nämä sotilasrullien tiedot on jo aikaisemmin löytyneet ruotsin arkistosta. Jacob Detloff on ollut jo 1678 Cornetti. Syntynyt ehkä 1660 luvulla.
kuva 37
Nylands och Tavastehus fördublings kavalleri
Johan Hammels companie ryttare, Helsingfors 23 Juli 1678
Ryttmestare Johan Hammel, Lutnanten Axel Matson
Cornet Jacob Dittlof --- mondering
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029856_00037#?c=&m=&s=&cv=36&xywh=1371%2C-186%2C4064%2C3197
Sverige - Finland Kavalleri och dragoner
1678
Överste Fritz Wachtmeister kavalleriregemente
kuva 41
Nylands och Tavastehus läns fördublings regemente
Ryttmestare Johan Hammels companie ryttare
General Munstingen Helsingfors 23 Juli 1678
Rytmestare Johan Hammel, Lutnanten Axel Matson
Cornet Jacob Ditloff
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053964_00041#?c=&m=&s=&cv=40&xywh=1906%2C372%2C4220%2C2487
t. Pirkko
Ainakin Uudenmaan ja Hämeen rakuunat on Jacob Detlofin vai Detlofit(?) Johan Ribbingiin yhdistävä tekijä. Luutnantti on kornetista seuraava arvo. Olisiko välissä 3. tai siis 2. vaimo ja Petrea 3.?
Pekka Hiltunen
10.11.21, 15:02
Hei
Käräjäkirjoista löytyy mielenkiintoisia tietoja. Sitä en voi ihan varmaksi sanoa että Luutnantti Jacob Detloff olisi myynyt juuri Nousiaisten Palon tilan Maisteri Jeremias Walleniukselle. Kaupat on tehty jo vuonna 1718 mutta lainhuudot Mag. Jeremias Wallenius on saanut vasta 1723-1724.
Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokirjat 1723 II (KO a:30)
kuva 835 p 810v
Kesäkäräjät 25-26-27-28.6.1723 Vehmaa ja Lokalahti
Kyrkioherden uti Wehmo och Lokalax församling magister Jeremias Wallenius
mainitaan myös Luutnantti Detloffin ensimmäinen vaimo (Maria Petrea)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26701290
kuva 836
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26701384
Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokirjat
Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1704-1745 (KO b:1)
kuva 112
Wehmo Tinglag 1723
Kyrkioherden hr Magister Jeremias Wallenius låtit intekna 90 sölfer
som han 1718 kiöpt af Lutnanten hr Jacob Detlof ---- ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24747963
kuva 113
Wehmo Tinglag 1723
Kyrkio herden hr Magister Jeremias
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24747907
Wallenius låtit andra gången opbiuda 90 --- sölfver, som han 1718
kiöpt af Lutnanten hr Jacob Detlof ----- ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24747908
kuva 115
Wehmo härad Tinglag 1724
Kyrkioherde hr Magister Jeremias Wallenius låtit nu tredje gongen
upbjuda 95 ¼ --- silfver ----- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24747964
Käräjäkirjoista löytyy tietoja Luutnantti Jacob Detloffista ennen isonvihan aikaa. Tuli Maskusta Nousiaisten seurakuntaan, sitä en ole vielä löytänyt missä ja milloin oli Luutnanttina.
t. Pirkko
Maisteri Jeremias Wallenius (jonka nimi tulee Naantalin lat. nimestä) oli kaiketi sukua Margareta Wallenius - Walsteniukselle, jonka p:so oli Taivassalon khra Petrus Bergius. Näitten ttr Anna Bergia (k. 30.3.1738 Kastelholma, Åland) naitiin 1:o Henrik Henrikinpoika Wärdhille (d.ä., p:ka Henrik H:sson W. d.y.), ja 2:o Wilhelm Pihlille (k. 1741 Kastelholma), Ahvenanmaan kruununvouti.
H.H. Wärdh d.y. oli aikoinaan toiminut m.m. Palonkylässä sen kahden rusthollin (idän puoleisen Longin ja lännen puoleisen Isotalon) arrendaattorina. Hän kuoli tietääkseni naimattomana Tukholmassa 1749, mutta frillansa oli Lisbeta Spensenia, jonka kanssa tunnetaan yksi poika (s. 1716), joka käytti Lång-nimeä, sekä mahdollisesti v.m:n täyssisar Lisbeta (s. 1722), jonka p:so 1:o oli sotilas Bertil Simonsson Murckman.
Walleniuksilla saattaa olla yhteyksiä Astrenius-ketjussa mainittuun Pihl-sukuun.
PH
Hei
Kiitos vastauksesta.
Henrik Henrikson (Wärd) oli Palon vuokraajana vuosia ennen Luutnantti Jacob Detloffin Palon rustholliin tuloa.
Elisabet Spensenialla ei veroluetteloissa eikä Nousiaisten rippikirjassa ollut yhtään lasta. Mistä asiakirjasta on löytynyt varma tieto että Palolla 1722 syntynyt Elisabet olisi Elisabet Spensenian tytär. Jos huomasit niin Nousiaisissa on syntynyt kaksi Elisabet nimistä lasta vuonna 1722.
Sotilas Bertil Simonson Norkmanin vihkitiedoissa ei tulevan Elisabet vaimon tiedoissa ollut talon nimeä.
Ei kuullosta kivalta kun Elisabet Spenseniaa nimitetään Henrik Henrikson Wärdin frillaksi kun ei ole tiedossa minkäänlaista asiakirjaa, joka tukisi ajatusta.
Isonvihan jälkeen on taas käyty käräjiä ja Nimismies on haastanut aviottomia lapsia saaneet äidit käräjille. Hyvällä tuurilla saattaisi jopa jotakin löytyä. Palolla oli vielä 1725 veroluettelossa Inh. Lisa merkittynä.
Pienenä vihjeenä, Ahvenanmaan rippikirjat löytyy ruotsin arkistosta digitoituna.
Luutnantti Jacob Detloffin tiedoissa on vielä paljon selvitettävää, joten en ehdi muita tietoja hakemaan.
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
10.11.21, 23:43
Ymmärän maallikkona tuohtumuksesi.... Asiakirjoja jo aikoinaan salatuista tiedoista ei tietenkään ole p.o. seikasta kuten ei siitäkään, että H.H W. oli Henrik Flemingin äpäräpoika Sigrid Kurtzelin ajalta; Ebba Bootin lapset edustivat melkein toista sukupolvea.
Minulla ei ole tiedoissani merkittäviä faktoja liittyen Lisbeta Spensenian ja Bertil Henriksson Långin esiintymiseenh samassa taloudessa - olen tulkinnut ensimmäiseksi kirjatun "Lissun" rakuuna Pärttylin äidiksi k.o. rk- sivulla.
Mitä tulee skitsofrenian ja luovuuden liittymiseen tosiinsa, niin joudun vain toteamaan, etten 30 v. kestäneitten selvittelyitteni jälkeen ole löytänt muita p.o. genetiikan kantajia kuin Erik Vasan Britta -frillan jälkeläisen Britan, jonka jälkeläiset "Erkin" jälkeen koulutettiin papeiksi. Kuinkahan peltomies, seppä, puuseppä ja sorvari Anders mahtoikaan kouluttaa poikansa, Mathiaksen ja Petruken papeiksi, kun jo yhden papin koulutus maksoi kokonaisen maatilan arvon verran?
Suvuissani esiintyy skitsofreniaa ja tietyn laisiin persoonallisuushäiriöihin liittyvää genetiikkaa vain yhdessä, nyt käsitteillämme olevassa sukuhaarassa.
En tarvitse olemattomia lähteitä sen seikan selvittämiseksi, että maamarsalkka Henrik Flemingin Mynämäen kirkon haudassa on oman esi-isäni luut.
En ole missään määrin kiinnostunut "genealogiasta" omana tieteenalanaan osana historian henkilöhistoriaa: kiinnostukseni kohteet ovat aina, lääket. koulutustani myöten, liittyneet omien läheisteni skitsofreniaan Onnittelen koko sydämestäni niitä, jotka eivät ole perinneet äidinisäni genetiikkaa...
PH
Pekka Hiltunen
11.11.21, 12:35
Hei
Kiitos vastauksesta.
Henrik Henrikson (Wärd) oli Palon vuokraajana vuosia ennen Luutnantti Jacob Detloffin Palon rustholliin tuloa.
Elisabet Spensenialla ei veroluetteloissa eikä Nousiaisten rippikirjassa ollut yhtään lasta. Mistä asiakirjasta on löytynyt varma tieto että Palolla 1722 syntynyt Elisabet olisi Elisabet Spensenian tytär. Jos huomasit niin Nousiaisissa on syntynyt kaksi Elisabet nimistä lasta vuonna 1722.
Sotilas Bertil Simonson Norkmanin vihkitiedoissa ei tulevan Elisabet vaimon tiedoissa ollut talon nimeä.
Ei kuullosta kivalta kun Elisabet Spenseniaa nimitetään Henrik Henrikson Wärdin frillaksi kun ei ole tiedossa minkäänlaista asiakirjaa, joka tukisi ajatusta.
Isonvihan jälkeen on taas käyty käräjiä ja Nimismies on haastanut aviottomia lapsia saaneet äidit käräjille. Hyvällä tuurilla saattaisi jopa jotakin löytyä. Palolla oli vielä 1725 veroluettelossa Inh. Lisa merkittynä.
Pienenä vihjeenä, Ahvenanmaan rippikirjat löytyy ruotsin arkistosta digitoituna.
Luutnantti Jacob Detloffin tiedoissa on vielä paljon selvitettävää, joten en ehdi muita tietoja hakemaan.
t. Pirkko
Palonkylän Longin rusthollin ratsimies Bertil Henriksson Långin syntymävuodeksi on rk:ssa kirjattu 1716. Hän on kai syntynyt Ruotsissa. Lisbeta Spensenia mainitaan sivulla ylimpänä ja Bertil Henriksson hänen alapuolellaan. Lisbeta oli siirtynyt vanhimman lapsensa luokse Paloon Nummenkylän Viinikan rakuuna Henrik Hwitkoppin kuoltua 1745. Lisbeta Spensenia oli syntynyt v. 1683. Jos Palossa 2.2.1722 syntynyt Elisabet oli Lisbetan ja Henrik Hwitkoppin tytär, on Lisbeta ollut mahd. tyttären syntyessä 39-vuotias. Hänen puolisokseen tuli Nutturlan sotilas Bertil Simonsson Nurckman, joka on saattanut saada nimensä mahd. kummiltaan, kun hän puolestaan esiintyy Bertil Långin ja p:sonsa Anna Georgiin pojan, Matiaksen,s. 30.1.1748 kummina... E.m. Elisabet Henriksdotter syntyi Palon Longissa, jota kirkon läheisyyden vuoksi kappalaiset käyttivät epävirallisena virkatalonaan, kunnes Killaisiin oli kaksi taloa yhdistämällä saatu kappalaisentalo. Leskeytynyt Elisabet siirtyikin Killaisten Tuoriin, kun Bertil Henriksson Långin Palon Isotalon ratsumiehenä toiminut poiki Jacob Bertilsson Westerberg (22.4.1741-1790) oli 21.10.1764 nainut Walkjärvellä kuolleen khra Johan Alleniuksen kuopuksen, Maria Allenian, joka päätyi isänsä veljen, Turun porvari Jacob Alle´nin huollettavaksi; Jacob Alle´nin 4. puolisolla kun oli sukua Killaisten Tuorissa. Maria (s. 1735 Valkjärvi) näkyy Tuorissa ennen avioitumistaan Palon Isotalon rakuunan kanssa.
Näyttää siltä, että Elisabet Henrikdotter (Hwitkopp) oli oli saanut alkunsa Ruotsissa Ruotsin pyrkiessä pitämään Ahvenanmaan ratsumiestensä avulla. Sundin Kastelholman menettämisen jälkeen paettiin pääsaaren Eckeröstä ruotsalaisfregateilla emämaahan. Elisabet oli siis saanut alkunsa rauhan vuonna 1721 touko-kesäkuussa. Hänen vanhempiensa on täytynyt olla Lisbeta Spensenia ja Henrik Hwitkopp.
Kustavin Friisilän rusthollari, Nousiaisten Palon Longin ratsumies, luutnantti ja ratsumestari Henrik Wärdh (nuorempi) kuoli tietääkseni naimattomana Tukholmassa 1749.
Päätelmäni Palon Longin rakuuna Bertil Henriksson Långista Lisbeta Spensenian ja Henrik Wärdh nuoremman Tukholmassa 1716 syntyneenä poikana perustuu sukulaisverkostoon sekä äitinsä Lisbeta Spensenian ainoaan tunnettuun avioon rakuuna Hwitkoppin kanssa.
PH
Hei
Nousiaisen seurakunnasta kannattaa tehdä uusi oma ketju.
Palolla näkyvä Spensenia on Luutnantti Detloffin leski Anna Spensenia.
Elisabet Spensenia ei muuttanut pois Winikan talosta, asui vielä leskenä
samassa paikassa. Rippikirjojen tiedot on haettu jo aikaisemmin ja
veroluetteloiden tiedot löytyy tämän ketjun aikaisemmista viesteistä.
Nousiainen RK 1739-1744 Palo Isotalo
Lampuoti Johan Henrikson vuodet 1739-44
Sahl Detlofs änka
Dragon Carl Thomasson Westerberg
Anna Matsdtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8474907
Nousiainen RK 1745-51 Palo Isotalo
Lutt Detlofs änka Anna Spensenia
Drag Carl Thomason Westerberg 1710
Anna Matsdtr hustru 1709
uusi mies ruodussa
Drag Gustaf Erikson Westerberg 1730
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795351
Palo Longi kuva 17
Drag Bertil Henrikson Lång 1716
Anna Jöransdtr hustru 1714
5? lasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795243
Nousiainen RK 1739-1744 Nummis Winikka kuva 11
Henrik Hwitkåp ehtoollisella 1739-1744
Lisa Spensenia hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8474883
Nousiainen RK 1745-1751 Winikka p 94 kuva 96
Mats 1710
Maria Matsdtr hustru 1728
Lisa Spensenia 1683 ehtoollisella 1745-49
Lisa Matsdotter 1749
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8795355
t. Pirkko
Pekka Hiltunen
12.11.21, 09:05
Tästä keskusteltiin aikoinaan Turun seudun sukututkijoitten kanssa, kun olin kirjannut sukututkimusharrastelijana Bertil Henrikssonin äidiksi "Anna" Spensenian (oma tieteenalani on aivan muuta kuin historia ja henkilöhistoria, mutta sivuaa kyllä molekyylibiologiaa ja ihmisen genetiikkaa). Kun osoittautui, että Anna Petri Spensenian p:so Palossa oli ltn Jacob Detlof, päädyttiin siihen, että Annan sisar Lisbeta (1683 Nousiainen, Palo - 5.9.1749 Nousiainen Nummi, Viinikka) oli Bertil Henriksson Långin äiti, kun isänsä oli Lonkin entinen, Ruotsiin Isovihan aikana siirtynyt rakuuna Henrik Henriksson ja poikansa Jacob Bertilsson Westerberg viereisen, lännempänä sijainneen Isotalon rakuuna.
Ilman jonkinlaista säätyyn sopivuutta olisi outoa, jos Jacob Alle´n olisi naittanat ed.m. khra-veljensä tyttären talonpoikaiselle rakuunalle, joka vartavasten oli muuttanut Turusta Nousiaisten Killaisten Tuoriin avioaikeissa. Rakuuna Jacob Westerbergin tytär Maria (18.7.1765 Palo Isotalo - 26.7.1872 Nousiainen Kulola Walcken) avioitui Tukholmasta Maarian Littoisten verkatehtaaseen veranvanuttajaksi pestatun kaartinsotilaan pojan Sven Ahrnbergin ja tukholmalaisen Elisabetha Reli´nin pojan, Otto Wilhelm Ahrnbergin kanssa v.m:n siirryttyä isänsä Kulolaan perustamaan valkkiin eli verkatamppiin veranvanuttajaksi. Otto Wilhelm oli molempien vanhempiensa osalta "ummikko-ruotsalainen", ja ruotsi oli nähtävästi myös Maria Allenian äidinkieli, kun oma äitinsä & isoäitinsä olivat tukholmalaiset Sara Stenudd sekä Catharina Fordell & Carin Hjorth.
Palon Longin rakuuna Bertil Henrikssonin p:so oli joku Anna Jöransdotter, jonka asuinpaikka vihittäessä oli "prästegården". Tuolloin näyttäisi vanhassa pappilassa olleen kirjoilla vain Jöran-niminen "spögubbe" eli unilukkari. En tunne tämän taustoja.
En ole nähnyt Ruotsin-pakolaisten syntyneissä Lisbeta Spensenian mahd. Bertil-poikaa, jonka isä olisi ollut Henrik-niminen ratsumies, kuten Palon Longin Henrik Wärdh nuorempi...
Säätyläistö ja Etelä- & Lounais-Suomen rusthollarit ja suurtilalliset väkineen pakenivat venäläisten hyökkäyksen edellä m.m. Nousiaisista Taivassalon kautta Kustavin Vuosnaisiin, mistä jäitse tai kesällä purjealuksilla jatkettiin Ahvenanmaan Brändön ja Kumlingen kautta pääsaarelle ja Eckerön sataman kautta edelleen emämaan puolelle. Isovihan ajalla on laadittu sotamaakirjoja ainakin Lounais-Suomen osalta, mutta niitten "uutisarvo" saattaa olla vähäinen.
PH
Pekka Hiltunen
12.11.21, 10:01
P.S. Ennen kirkonkirjojen digitointia tutkin Turun Maakuntamuseon rullilta rippikirjakopioita, mutta enimmän osan tiedoistani kopioin mikrofilmeiltä joskus 1990-luvun puolivälin vaiheilla. Olen joutunut aika monesti päättelemään tiedoissa olevien aukkojen kattamiseksi. Voi olla, ettei mitkään kirjalliset lähteetkään täytä aivan kaikkia aukkoja.
Ed. tekstissä mainitun veranvanuttaja Otto Wilhelm Ahrnbergin isä Sven A. oli ollut vanuttajanopissa Huddingessa. Hänen vanhempansa olivat kaartinsot. Lars Ahrnberg, s. 1715, ja Maja Svensdotter silloisen Tukholman eteläpuolelta (nyk. Stchm Södern), sekä Elisabetha Reli´n, s. 1731. Elisabetha oli kaartinsotilaan/ upseerin tytär ja esikoinen syntyi hänelle 17-vuotiaana Svenin "Fästegivarinnalle"; avioliitto solmittiin tulevan vaimon odottaessa 2. lastaan Kaarinan Littoisissa ¨- ei siis Maariassa (kuten. ed. erheellisesti ilmasen). Kirkonkirjoissa Sven Ahrenberg esiintyy tittelillä "kädesvalckar mästare", mutta tosiasiassa hän sai mestarinkirjan vasta vuosikymmentä myöhemmin oman tampin perustettuaan. Tukholman Ahrnbergeilla ei ole yhteyttä paremmin tunnettuun Mietoisten Aarlahden sukuun.
Tuttavani, FM Timo Havia on Koskelaisen "Littoisten verkatehtaan historiaa" referoiden maininnut Sven Ahr(e)nbergin velkojen ylittäneen monin kertaisesti hänen varallisuutensa. Tämä johtuu siitä, että Ahrnberg oli Kaarinan Hulkkioon perustamansa vanuttamon lisäksi perustanut tampin myös Nousiaisiin. Hänen vanhin poikansa hallinnoi Littoisten tamppia (eikä suinkaan "toimelias leski"; Havia), ja kaksi vävyä puolestaan vuoroillaan Kulolan laitosta.
Olen huomannut Genissä erheellisiä ja puutteellisia tietoja tähän sukuun liittyen...
Item
Hei
Christina Detloffin puolison Adam Johan Palkenin sotilasurasta löytyi
muutama katselmusrulla ruotsin arkiston digitoiduista rullista.
Mynämäen (Virmon) seurakunnan kirjoista Adam Johan Palken löytyy
puolison kanssa. Otettu Hietamäen ruotuun 1740, on Rippikirjassa vasta
vuonna 1752 alkavassa kirjassa.
Mynämäki RK 1736-1744 kuva 26 Hietamäki
drg? Adam Pahl? Af -----? med Fend. Kosofski till Lund
https://digihakemisto.net/item/1261308920/5842334754/26
Vänrikki Kosofski jonka mukana renki Adam Pahl olisi matkustanut
Lundiin? on vielä löytymättä sotilasrullista.
Mynämäki RK 1744-1751 kuva 24 Hietamäki
drg? Adam Pahl?
https://digihakemisto.net/item/1261320872/5842310558/24
Mynämäki Rk 1752-1758 kuva 26 Hietamäki
Drag Adam Palken 19.3.1722
hustru Christina Detloff 15.7.1723
https://digihakemisto.net/item/1261334948/5842427254/26
Livdragonregementet 1732-1743
General Munster rulla Lijf Regemente Dragouner och Wehmo härad comp
Åbo 31 Augusti 1743
Capitain Baron Johan Hastfer
kuva 250
Nro 62 Adam Palken 22 år tjenst 3 år
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052153_00250#?c=&m=&s=&cv=249&xywh=436%2C199%2C4162%2C2595
Generalmönsterrullor 1753 Livdragonregemente (yngre)
kuva 253
General Munsterrulla Kongl Majs. Liif Regimente Dragoun Åbo 18.9.1753
Vehmo härads companie
Capitain Översten och Riddren Baron Johan Hastfer
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029132_00253#?c=&m=&s=&cv=252&xywh=47%2C45%2C5220%2C3116
kuva 290
Nro 62 Hietamäki Dragon Magnus Collberg
fäst afskeddar 5 October 1739 vid General munstring och hit blifvit
transporterad ----- ----- annotation vid Nro 42 den 6 October 1739
Gustaf Rehbinder som kommit utafgå, ------ i ställat den 22 Januari
1740 utan laga tienande? Adam Johan Palken ny carl
32 år gammal, tienst 13 år född Sverige
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029132_00290#?c=&m=&s=&cv=289&xywh=89%2C1865%2C3017%2C1801
Ruotsin arkistosta en löytänyt mainittua vuoden 1740 katselmusta.
Olisiko sshy:n digitoimissa Kansallisarkiston sotilasrullissa.
Ämnesordnade handlingar F I:352 1749-1762
kuva 390 Besitnings och cassations Munster rulla för Nousis compagne
Åbo stad 26 Marti 1762
Capitain Major och Riddaren Friedric von Wallvijk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052353_00390#?c=&m=&s=&cv=389&xywh=189%2C100%2C5053%2C2922
kuva 404 Nousis
Nro 591/77 Hakola Adam Johan Palken 40 år gl tjenst 3 11/12 år
föd Västergötland gift -------?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052353_00404#?c=&m=&s=&cv=403&xywh=1065%2C485%2C2925%2C1692
Ämnesordnade handlingar F I:354 1763
kuva 156
Besitnings och Cassations Munster rulla 9.3.1763
Capitains Riddaren Fiedric von Wallvijk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052354_00156#?c=&m=&s=&cv=155&xywh=639%2C1290%2C2936%2C1698
kuva 169
Nro 590/77 Hakola
Adam Johan Palken 41 år gl tjenst 4 10/12 år född Wästergötland gift
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052354_00169#?c=&m=&s=&cv=168&xywh=723%2C2679%2C2936%2C1698
Ämnersordnade handlingar 1773-1776
Åbo läns infanteriregemente 1773
General Lutnanten för Capitain Baron Berndt Otto Stackelberg
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052355_00006#?c=&m=&s=&cv=5&xywh=491%2C813%2C3968%2C2295
kuva 95 Masku/Nousis
Hakola Nro 590/77
Adam Johan Palken 58 år tjenst 14 år föd Wästergötland gift
tjenst vid detta regemente förut som vollonteur i 2 ½ år, sedermera
vid Lif Dragon regementet som vollonteur 18 ½ år des samt bivistat
Finska compagnen.
Sivun oikeassa reunassa merkintä; gammal och bräcklig, för afsked,
----- lenge --- väl, -------- ?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052355_00095#?c=&m=&s=&cv=94&xywh=1022%2C2580%2C3579%2C2070
General munsterrullor 1775-1778
Åbo län regemente 1775 Andra majorens companie
kuva 139 Nousis Hakola
Nro 590/77 Adam Johan Palken inhåller afskrifvit vid General besitning
och cassations munstringer den 7/8 Februari 1773 med commande
action underhåld och samma åhr den 31 Marti i ställat antagen
nu ---------? soldaten Matts Rakett
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029046_00139#?c=&m=&s=&cv=138&xywh=1063%2C1846%2C1903%2C1136
t. Pirkko
Hannu Virttaalainen
23.11.23, 16:57
Hei
Dahlströmin kortistosta pikaisella katsomisella en löytänyt Aron Hoffrenia.
Olof Erikson Ednerin omaisuutta on selvitelty vielä 1700.
Tämä on mainittu Aron Hoffrenin yo-matrikkelin viitetiedoissa
Ulvilan Käräjät 6-8.3.1699 kuva 260 p 138
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3869382
kuva 261
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3869383
rätten ---- original bref af den 18 Maj 1697 --- sahl Edners
successon Matrimonii conrectoren Mag. Aron Hoffren
Turun Raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1696 (z:63)
Käräjät 9.3.1696 p 117
--- --- conrectoren Mag.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653654
Aron Hoffren --- supplicationer --- –
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653655
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653656
Käräjät 4.5.1696 p 274
--- bekom conrector Mag. Aron Hoffren uppå ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653774
Käräjät 7.5.1696 p 279
Conrect Mag. Aron Hoffren bekom arrest uppå -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653777
Käräjät 23.11.1696
---- Resolverad, att fordom till Inspect. Sahl. Olof Edners enkia ----
--- conrectoris schola cathedralis ---- – Mag. Aron Hoffren hustru
Margareta Lindeman skall ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11699875
27.11.1699
mainitaan candidaten Michel Fant, Aron Hoffren, Inspectoren Salig
Olof Edner balance
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655525
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655526
Käräjät 20.4.1700
käräjillä mukana Magister Aron Hoffren ja Magister Florino
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655744
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655745
Käräjät 4.7.1700 fol 206
---- Candidaten Mich. Fant ---- ---- Pastoren Aron Hoffren --- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655749
---- des till Inspectorens Sahl. Edners balance ---- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655750
hakemistosivu
Salig Olof Edner Diamantz --- bör Auchtioneras fol 104, 241, 246
Käräjät 24.4.1700
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655640
fol 104
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655641
Käräjät 18.8.1700 fol 241
--- --- Inspectoren salig Olof Edners stadhus Inventar ----- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655784
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655785
Käräjät 1.9.1700 fol 246
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655789
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655898
t. Pirkko
Kun Pirkko toisessa ketjussa viittasi Tuokon kortistoon niin katsoin mitä sieltä löytyi Olof Edneristä:
Länsi-Suomen tuomiokirjakortisto - Tuokko 98.5 Henkilönimikortit, Dijrich - Eekman, jakso 59: Edner, Ohlof; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5746968086&aineistoId=641569106 / Viitattu 23.11.2023, on 1. ja
Länsi-Suomen tuomiokirjakortisto - Tuokko 98.5 Henkilönimikortit, Dijrich - Eekman, jakso 62: Edner, Ohlof; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5746967915&aineistoId=641569106 / Viitattu 23.11.2023, viimeinen.
Tämä viimeinen oli jo Pirkon lainatusa viestissä, mutta jaksot 59-61 ovat ehkä uusia. En ihan koko ketjua käynyt läpi, joten voi olla, että ne on jo mainittu ketjussa.
Kun Pirkko toisessa ketjussa viittasi Tuokon kortistoon niin katsoin mitä sieltä löytyi Olof Edneristä:
Länsi-Suomen tuomiokirjakortisto - Tuokko 98.5 Henkilönimikortit, Dijrich - Eekman, jakso 59: Edner, Ohlof; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5746968086&aineistoId=641569106 / Viitattu 23.11.2023, on 1. ja
Länsi-Suomen tuomiokirjakortisto - Tuokko 98.5 Henkilönimikortit, Dijrich - Eekman, jakso 62: Edner, Ohlof; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5746967915&aineistoId=641569106 / Viitattu 23.11.2023, viimeinen.
Tämä viimeinen oli jo Pirkon lainatusa viestissä, mutta jaksot 59-61 ovat ehkä uusia. En ihan koko ketjua käynyt läpi, joten voi olla, että ne on jo mainittu ketjussa.
Ach! rijk man död? lastar/ han hög/ wijs/ redlig kastar all i en mörkswart grifft; alt hwad man här högt skattar åth alt slijkt döden skrattar som sannar denna skrifft på hans Kongl. Maij:tz wår allernådigste konungz troo=tienare och inspector öfwer små tullarne i Finland/ den fordom ehreborne och högachtat/ nu hoos Gudh ewinnerligen sahlige herren/ herr Oloff Erichson Edner/ då deß andelöse lekamen i närwaro af en förnähm försambling/ iordsattes vthi Åbo doom=kyrckia/ den 4. martii åhr 1694
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2706197?page=1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2155629?page=1
Hannu Virttaalainen
23.11.23, 17:36
Ach! rijk man död? lastar/ han hög/ wijs/ redlig kastar all i en mörkswart grifft; alt hwad man här högt skattar åth alt slijkt döden skrattar som sannar denna skrifft på hans Kongl. Maij:tz wår allernådigste konungz troo=tienare och inspector öfwer små tullarne i Finland/ den fordom ehreborne och högachtat/ nu hoos Gudh ewinnerligen sahlige herren/ herr Oloff Erichson Edner/ då deß andelöse lekamen i närwaro af en förnähm försambling/ iordsattes vthi Åbo doom=kyrckia/ den 4. martii åhr 1694
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2706197?page=1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2155629?page=1
Erik Olofsson Ed(h)nerin tyttären Catharinan puoliso oli Kangasalan kirkkoherra Mattin Advidsson Florinus (pariskunta esipolviani), joka selittää lyhenteen s.. Myös hautajaisten aika ja paikka tiedetään nyt. Oli minulle uusi tieto.
Hannu Virttaalainen
23.11.23, 18:23
Erik Olofsson Ed(h)nerin tyttären Catharinan puoliso oli Kangasalan kirkkoherra Mattin Advidsson Florinus (pariskunta esipolviani), joka selittää lyhenteen s.. Myös hautajaisten aika ja paikka tiedetään nyt. Oli minulle uusi tieto.
Korjaus: Jos kirjoittaja oli Florin Martin Ardvidsson, niin s. oli varmaan student...
Korjaus: Jos kirjoittaja oli Florin Martin Ardvidsson, niin s. oli varmaan student...
S. Florin on varmaan Samuel Henrici Florinus
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=3653
joka mainitaan respondenttina Petrus Olai Hahnin
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=2187
väitöskirjassa De principiorum chymicorum natura et indole (1693)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1981038?page=1
sillä Olaus Edner mainitaan dedikaatiossa
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1981038?page=9
Kävin läpi muissa asioissa 1600-luvun Turun läänin ratsuväen katselmusrullia 1600-luvulta ja törmäsin siellä Grambouhun, josta ei vielä taida olla puhuttu tässä ketjussa (?). Kyseessä on kenraalimajuri Fabian Bernedesin ratsuväen rykmentin patarummunlyöjä Benedikt Grambou vuoden 1658 katselmuksessa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053698_00329#?c=&m=&s=&cv=328&xywh=-796%2C170%2C5225%2C2479
Tämä Grambou lienee ajallisesti varhaisin Suomessa mainittu suvun jäsen. Ajallisesti hän olisi ehkä syntynyt 1630-luvulla. Näin ollen hän saattaisi ajallisesti olla ketjussa käsiteltyjen rumpali Christian Gramboun, torvensoittaja Otto Henrich Grambon ja Agnetha Krambo/Grambo/Gramboun isä (ks. esim. tämän ketjun viesti n:o 8 ja siitä eteenpäin). Ajallisesti Benedikt Grambou on myös lähempänä viestissä n:o 12 alkaen käsiteltyjä Tallinnan, Narvan ja Inkerinmaan Grambow/Grambou-nimisiä henkilöitä 1600-luvun alkupuolelta: porvari Claes Grambou (kuollut 3.1.1605), hänen jälkeläisensä Bartholomeu ja eversti Henrik Flemingin vouti, Jochim Granbo (Grambow) Inkerinmaalla.
Eversti Gustaf Kurckzin rykmentin maakirjassa patarummunlyöjä Bengt Grambou mainitaan jo vuonna 1651, mikä voi varhentaa syntymäaikaa myös 1620-luvun lopulle. Grambou näyttää nauttineen palkkansa Nousiaisissa, mikä merkitsee läheisyyttä Detloffeihin ja saattaa osaltaan selittää Agnethan avioliittoa (sikäli kuin tämä oli Benedikt/Bengtin tytär).
https://digihakemisto.net/item/1596202461/9202406831/287
Väitöskirjassaan on Ali Pylkkänen käsitellyt 1600-luvun upseereiden ja aliupsereiden palkkausta (talonpojan vainiolta sotilaan ruokapöytään SHS Helsinki 1998). Pylkkänen kertoo (s. 81) kuningatar Kristiinan vuonna 1651 panostaneen sotilassoiton laatuun (signaalisoittoon). Vuosipalkkojen säilyessä ennallaan nousivat soittajien palkat. Trumpetisti sai 60 talaria, mutta patarumpali peräti 120 talaria, mikä noin kaksi kertaa enemmän kuin ratsuväen aliupseerien palkka tuolloin. Mielenkiintoista on, että Grambou-sukua olevia sotilaita oli tuona aikoina useita juuri sotilassoittajina.
Kävin läpi muissa asioissa 1600-luvun Turun läänin ratsuväen katselmusrullia 1600-luvulta ja törmäsin siellä Grambouhun, josta ei vielä taida olla puhuttu tässä ketjussa (?). Kyseessä on kenraalimajuri Fabian Bernedesin ratsuväen rykmentin patarummunlyöjä Benedikt Grambou vuoden 1658 katselmuksessa.Tämä Grambou lienee ajallisesti varhaisin Suomessa mainittu suvun jäsen. Ajallisesti hän olisi ehkä syntynyt 1630-luvulla.
Riksarkivetin katselmusrullien yhteydessä on myös digitoituna kortisto, jossa on lueteltu katselmuksissa mainittuja päällystön jäseniä. Täydellinen ei kortisto ole, sillä esim. yhtään Grambouta ei ole mainittu.https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=cavalleri&EndastDigitaliserat=true&page=5&postid=Arkis+0603d359-c3b4-42e7-b958-8be268449c94&tab=post&s=Balder
Kortistosta löytyy kuitenkin useita Detlofeja. Varhaisimmat Detlofit löytyvät rullista Ruotsin puolelta. Majuri Detlof (etunimeä ei mainita) vuodelta 1655:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300108_01081#?c=&m=&s=&cv=1080&xywh=-397%2C-82%2C2582%2C1225
sekä vänrikki Jürgen Detlof vuodelta 1653: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300108_01082#?c=&m=&s=&cv=1081&xywh=-386%2C-77%2C2559%2C1214
Suomen puolelta varhaisimmat sotilaat kortistossa ovat Kornetti Reinhold Detlof Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentiissä 1676: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300108_01085#?c=&m=&s=&cv=1084&xywh=-388%2C-78%2C2558%2C1214
sekä parturi Peter Detlof Uudenmaan rykmentissä 1687: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300108_01084#?c=&m=&s=&cv=1083&xywh=-389%2C-78%2C2558%2C1214
Reinhold ja/tai Peter saattavat hyvinkin olla Suomessa myöhemmin esiintyvien Detlofien esivanhemmat. Ajallisesti he ovat luultavimmin seuraavaa polvea ruotsalaisissa yksiköissä mainituille Detlofeille. Asiasta tarkemmin kiinnostuneiden kannattanee suunnata katse lahden toiselle puolen. Näihin siis itse törmäsin muita asioita etsiessäni, mutta halusin ne tuoda tähän ketjuun.
Hei
Puckslagare Christian Grambousta oli viimeksi tässä ketjussa juttua 2014.
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4988&page=6
Ollut käräjillä 1.-3.2.1697 Pohja ja Karjalohja.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6726167514&aineistoId=657290274
https://astia.narc.fi/uusiastia/uusiastia/viewer/?fileId=6726167517&aineistoId=657290274
sekä 1.-3.7.1697 Pohja ja Karjalohja
Mainitaan Regement Puckslagare Manhaftig Christian Grambou,
Fullmacktig Manhaftig Jacob Dettlof, Wälb. Nils Lindegrantz
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6726168093&aineistoId=657290274
Uudelleen kuvatut käräjäkirjat eivät ole helposti luettavia kun muste on
haalistunut aivan vaaleaksi. En saanut selville mikä ”rooli” Jacob
Detloffilla oli näillä käräjillä.
Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä
Kuva 261 Maakirja 1694
Pojo socken Lappvijk bohl Österby Henrik Roth ell Clemet Ohlson
Puckslagarens hästhem boställ af Cavallerij
https://digihakemisto.net/item/1776187912/8954841342/261
kuva 308 Maakirja 1699 (8082)
Poijo socken Lappvijk bohl Österby Henrik Roth ell Puckslagare Grambou
Puckslagarens hästhemma och Boställe af Caval: af skattet till 17.....
https://digihakemisto.net/item/1776456637/8954912520/308
Ruotsin arkiston sotilasrullista ei vielä löytynyt Puckslagare Cristian
Gramboun tietoja. Olisiko mahdollisesti Kansallisarkiston sotilasrullissa.
SAY Pohja, Kisko 1694-1713 Österby
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6292902467&aineistoId=3615999226
Merimaskun Cåwerossa asuneen Kapteeni Luutnantin R. Detloffin lesken
Maria Detloffin patronyymi oli Enevald dotter. Hiskin haudattujen tiedoissa
16.10.1710 49 åhr.
Patronyymi löytyi kastettujen luettelosta, Marian ollessa yhden lapsen
kummina.
1676 sotilarullasta löytyvä Kornetti Reinhold Detloff löytyy Merimaskun
seurakunnan kirjoista ja oli jo autuaan Kapteeni Luutnantti Reinhold
Detloffin poika.
t. Pirkko
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.