Moninkertaiset sukulaisuudet

[Henrik]

Hei kaikille!
Varmaan monet sukututkijat törmäävät moninkertaisiin sukulaisiin, kun puoliso haettiin naapurikylistä. Niin myös minun kohdalla. Osa juuristani ovat Tenhola-Bromarv alueelta jossa tämä oli yleistä.
Suurin havaitsemani minun moninkertainen sukulainen on 19-kertainen. Tämä perustuu 10 eri parin jälkeläisiin, joista kahdessa parissa on sama vaimo. En olisi ollenkaan yllättynyt jos suurempi luku löytyisi.
Miten monikertaisia kytkentöjä muilla on löytynyt?
t. Henrik

[Sanna B.]

Eräs sukututkijaystäväni ja itsekin (ainakin) 20-kertainen etäserkkuni kertoin minulle viime kesänä eräästä toisesta etäserkustani, jonka kanssa yhteisiä juuria oli muistaakseni n. 50 kertaa.

Eräs pikkuserkkupuoleni (hänen äidinisänsä on minun äidinisäni velipuoli) on myös 38-kertaa sukulaiseni.

Lasketaanko "itsensä kanssa" sukulaisuus myös tähän?:
Laskin juuri kuinka monta kertaa olen (täys-)veljeni kanssa sukulainen - 80 paremmalla puolella menin sekaisin, jonkun vajaa 90 noita kytköksiä taitaa olla omissa esipolvissani... En ole kyllä vielä naputellut kaikkia sukulinjoja koneelle enkä muutenkaan vielä kovin syventynyt moneenkaan linjaan tai paikkakuntaan, joten ehkä tästä vielä "päästään" sataan;).
Isäni vanhemmat ja äitini isä ovat kaikki kolme keskenään sukulaisia; eivät kovin läheisiä, aina on vähintään 6 sukupolvea välissä, mutta sitä moninkertaisempia...

Eli terveisiä vain erityisesti kaikille, joilla on juuria Längelmäellä, Kuhmoisissa ja muualla sielläpäin, olen teille hyvin todennäköisesti sukua:).

T. Sanna Becker
Juuria ainakin: Längelmäellä, Kuhmoisissa, Orivedellä, Jämsässä, Keuruulla, Sahalahdella, Luopioisissa, Padasjoella, Lammilla, Hollolassa, Hämeenkoskella, Janakkalassa sekä Leppävirralla, Rautalammilla ja Pieksämäellä.

[Helena Heikkinen]

Jos on selvitellyt samalla seudulla useampia sukuja, niin kyllä niiden välille löytyy paljonkin yhteyksiä. Mitä enemmän ihmisten juuria selvittelee, sitä enemmän erilaisia sukulaisuuksia löytyy.
Monesti ihmiset yllättyvät, kun kuulevat olevansa puolisonsa kolmannet serkut sitä ja sitä kautta, neljännet serkut tuota kautta ja viidennet serkut toista kautta ja vielä uudenkinlaiset sirumuruserkut, joilla yhteinen esivanhempi syntyi vuonna 1668.
Ainakin Sukujutut-ohjelmalla on helppo vilkaista kaikki mahdolliset sukulaisuudet ja tehdä sukulaisuusvertailuja. Puolisoille voi tulostaa useita erilaisia tauluja, jotka osoittavat heidän yhteiset juurensa. Hauskaa palapeliä, ehkä geneetikolle haasteita...:)

[okram]

Itselläni ja puolisollani näytti Sukujutut-ohjelma 106 erilaista sukulaisuussuhdetta.

Äitee aina sano, ettei omalta paikkakunnalta saa ottaa akkaa, kun kaikki on sukulaisia. Niinpä lähdin Pohjanmaalta Keski-suomeen ottamaan emäntää, mutta ei se sitten näköjään paljoa auttanut. :D:

[tkukkonen]

Itselläni ja puolisollani näytti Sukujutut-ohjelma 106 erilaista sukulaisuussuhdetta.


Sivustaseuraajasta olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka monen polven takaa tämä verkko on syntynyt. Mitä kauempaa yhteys on syntynyt, sitä vähemmän sillä on merkitystä.

Minulla on käytössä Geneweb-ohjelma, joka laskee sukulaisuuden prosentteina. Esimerkiksi jos nai vanhempansa serkun, eikä ole muita sukulaisuuskomponentteja, sukulaisuus on 3,1%. Omassa aineistossani suurin aviopuolisoiden sukulaisuusmäärä oli 6 linkkiä. Nämä kaikki olivat seurausta vuoden 1700 jälkeen tapahtuneista avioliitoista, koska aiempi aineisto puuttuu. Yhteenlaskettu sukulaisuus oli silti vain 0,81%. Se on merkityksetön.

”Biologinen sukulaisuus kasvaa rajoitetuissa ja eristetyissä ihmispopulaatioissa. Suomessa tämä ilmiö johtaa noin 1-2 % yleiseen biologiseen sukulaisuuteen, mikä vastaa noin kuutta sukupolvea. Tätä pienemmät sukulaisuusasteet eivät siis eroa väestön yleisestä sukulaisuudesta.” (Samuel Panelius geneettisestä sukulaisuudesta. Lähde: Genos vuosi*kerta 71).

Jos saan gedcom tiedoston okramilta (yhteyspyyntö yksityisellä viestiillä), voin laskea kyseisen prosentin. Mikäli lähin sukulaisuuskomponentti on neljännen tai viidennen serkun luokkaa, arvo jäänee alle prosentin.

[Henrik]

Minulla on käytössä Geneweb-ohjelma, joka laskee sukulaisuuden prosentteina. Esimerkiksi jos nai vanhempansa serkun, eikä ole muita sukulaisuuskomponentteja, sukulaisuus on 3,1%. Omassa aineistossani suurin aviopuolisoiden sukulaisuusmäärä oli 6 linkkiä. Nämä kaikki olivat seurausta vuoden 1700 jälkeen tapahtuneista avioliitoista, koska aiempi aineisto puuttuu. Yhteenlaskettu sukulaisuus oli silti vain 0,81%. Se on merkityksetön.

”Biologinen sukulaisuus kasvaa rajoitetuissa ja eristetyissä ihmispopulaatioissa. Suomessa tämä ilmiö johtaa noin 1-2 % yleiseen biologiseen sukulaisuuteen, mikä vastaa noin kuutta sukupolvea. Tätä pienemmät sukulaisuusasteet eivät siis eroa väestön yleisestä sukulaisuudesta.” (Samuel Panelius geneettisestä sukulaisuudesta. Lähde: Genos vuosi*kerta 71).



Kaikkihan riippuu siitä miltä kannalta asian haluaa tarkastella. Genewebin laskennassa ilmeisesti oletetaan että vanhemman ja lapsen välinen sukulaisuus on 0,5 ja samoin sisarusten välillä. Silloin saamme tuon luvun 3,1% (=0,5 potenssiin 5) sukulaisuudelle vanhemman serkulle. Mutta saamme saman luvun esivanhemmalle viiden sukupolven takaa, (olettaen ettei sukupolvikatoa ole). Eli silloin tuon Samuel Paneliuksen väittämän mukaan, ei enää 6-7 sukupolven takainen esivanhempi ole sen enempää sukua kun muut samalla aikakaudella eläneet. Silloin tuo luku putoaa alle esitetyn rajan (1-2%). Kuka sukututkija lopettaa tutkimuksen kun on päässyt 7 sukupolvea taaksepäin koska sukulaisuutta laskettu luku putoaa alle 1%:n ja siten sukulaisuus on jo niin kaukainen? Ja siten myös monelta sukuseuralta menisi pohja pois jos kantaisä ja –äiti olisi 1700-luvun alussa elänyt.
Lienee selvä että kun sukulaisuuslinkit lisääntyvät, ne menevät usean sukupolven taakse. Joten tuosta lasketusta luvusta tulee väkisin pieni. Eli, lukuja voidaan laskea, mutta mitä ne merkitsevät on toinen asia ja jokaisen on itse päätettävä missä menee raja.
Itseäni kiinnostaa enemmän noiden sukulinkkien lukumäärä kuin sitä miten läheistä sukua on. Ja kun on löytynyt sellaisia joihin löytyy useampi sukulinkki minuun, sitten näitä tietenkin on paikkakunnalla muidenkin välillä. Niiden avulla voi myös pohtia missä määrin sukulaisuus on vaikuttanut elämään paikkakunnalla.

t. Henrik

[okram]

No kovin läheisiä yhteisiä esi-vanhempia ei ole. Esimerkiksi näyttäisi olevan Sukujutut-ohjelman sukulaisvertailussa yhteinen esi-isä Vilppu Keisari 32 eri kertaa ja Pietari Vilpunpoika Keisari 41 eri kertaa. Muutkin yhteiset esivanhemmat on saman aikakauden ihmisiä.

[Helena Heikkinen]

<<Samuel Paneliuksen väittämän mukaan, ei enää 6-7 sukupolven takainen esivanhempi ole sen enempää sukua kun muut samalla aikakaudella eläneet. Silloin tuo luku putoaa alle esitetyn rajan (1-2%). << t. Henrik Hyllyssäni on Reijo Norion kirja Suomi-neidon geenit v.2000. Esimerkiksi s. 19 on kaavio: Neljän perheen lapsilta löytyi samaa sairautta. Sukututkimuksessa heille löytyi yhteiset esivanhemmat 1600-luvulta (v. 1691). He olivat tietämättään sukua keskenään, ja kun sama geeni tuli molempien vanhempien puolelta, niin tauti iski - kuin salama taivaalta. Välissä oli ollut 5-7 sukupolvea.
Kaukainenkin sukulaisuus on sukulaisuutta.

[Pyhälahti]

Okramille viestiä: Itselläni on myös Vilppu Keisari ainakin 32 kertaa esivanhempana. Olemmeko siis enemmän kuin veljeksiä?

[Helena Heikkinen]

<<sukututkijat törmäävät moninkertaisiin sukulaisiin, kun puoliso haettiin naapurikylistä. Niin myös minun kohdalla. Osa juuristani ovat Tenhola-Bromarv alueelta jossa tämä oli yleistä.>
>Miten monikertaisia kytkentöjä muilla on löytynyt?
t. Henrik Jos ihmisellä teoreettisesti on 20 sukupolvea sitten yli 2 miljoonaa esivanhempaa, eikä (nykyisen) Suomen alueella siihen aikaan asunut siitä kuin murto-osa, niin pakkohan yhteisiä esivanhempia on olla(vaikka toki tänne koko ajan tuli uusia maahanmuuttajia). Tätä kai tarkoittaa ns. väestön "yleinen sukulaisuus". Jokaiselle samat esivanhemmat tulevat monta reittiä.
Itselläkin samat esivanhemmat ilmaantuvat monta kautta, vaikka en ole edennyt kuin 1600-luvun ja 1700-luvun taitteeseen.
Mainitsit Tenholan ja Bromarvin. Eikös sieltä aikoinaan komennettu käsityöläisiä vasta perustettuun Helsinkiin? Tarkoittiko sukunimi siellä oikeasti sukulaisuutta vai tuliko nimi talon mukaan?
Esimerkiksi olen huomannut Bromarvissa Stenström-nimisiä. Periytyikö nimi?

[Henrik]

Mainitsit Tenholan ja Bromarvin. Eikös sieltä aikoinaan komennettu käsityöläisiä vasta perustettuun Helsinkiin? Tarkoittiko sukunimi siellä oikeasti sukulaisuutta vai tuliko nimi talon mukaan?
Esimerkiksi olen huomannut Bromarvissa Stenström-nimisiä. Periytyikö nimi?
Minulla ei ole tietoa että käsityöläisiä olisi komennettu Helsinkiin, mutta se ei tarkoita ettei niitä olisi komennettu. Mutta tutkin Tenhola-Bromarv aluetta aika tarkasti, enkä ole huomannut että oltaisiin erityisesti muuttanut Helsinkiin. Tosin moni katoaa ilman jälkiä.
Yleensä nimet periytyvät Tenhola-Bromarvissa, mutta poikkeuksiakin on. Ja sitten on saman sukunimen omaavia joiden väliltä ei löydy selvää yhteyttä.
Stenströmejä minulla on 78.
t. Henrik

[Helena Heikkinen]

Minulla ei ole tietoa että käsityöläisiä olisi komennettu Helsinkiin, mutta se ei tarkoita ettei niitä olisi komennettu. Mutta tutkin Tenhola-Bromarv aluetta aika tarkasti, enkä ole huomannut että oltaisiin erityisesti muuttanut Helsinkiin. Tosin moni katoaa ilman jälkiä.
Yleensä nimet periytyvät Tenhola-Bromarvissa, mutta poikkeuksiakin on. Ja sitten on saman sukunimen omaavia joiden väliltä ei löydy selvää yhteyttä.
Stenströmejä minulla on 78.
t. Henrik Kaupungin alkuvaiheessa sinne tosiaan "komennettiin" muuttamaan mm. porvareita ja monia käsityöläisiä, koska pitihän kunnon kaupungissa olla eri alojen taitajia. Luin jostakin, että mm. Bromarvista siirrettiin käsityöläisiä Helsinkiin.
Tämä pellavankutoja (linväfvare), myöhemmin kutojamestari Henrich Stenstöm, jonka juuria etsin, syntyi noin v. 1697 ja kuoli 29.10.1757 Helsingissä, kieleltään ruotsinkielinen. Olisi mielenkiintoista löytää jostain hänelle vanhemmat...

[Henrik]

Vanhin minulla oleva Stenström on sotilas Jonas Abrahamsson Stenström, s. 19.11.1709 Tenhola, Hellsby, k. 15.5.1788 Bromarv, Kivitok, vanhemmat Abraham Sigfredsson ja Hebla Clasdotter s. n. 1675 k. 29.1.1744 Bromarv, Kivitok.
Koska moninkertaisia sukulaisuuksia esiintyy tiheästi alueella, olen omien esivanhempien ja heidän jälkeläisten lisäksi etsinyt aviopuolisoiden esivanhempia. Tällä tavalla olen monasti päässyt takaisin omiin esivanhempiini. Mutta aviopuolisoiden esivanhempien haussa olen pääasiassa pitäytynyt rippikirjosta saataviin tietoihin. Tämä on tilanne Stenströmien kohdalla. Lähes kaikki Jonas Stenströmin lapsenlapsista ovat mennet naimisiin etäisten sukulaisteni kanssa.
t. Henrik

[jorma oksanen]

Moninkertaiset sukulaisuudet tietää myös sukupolven katoa.

Minun on vaikea laskea montako kytköstä on. Äitini äidin isän Kurt Enoch Kurten on serkusten lapsi ja kolmen hänen isovanhemmistaan on saksalaiset esivanhemmat. Ja siellä on tapahtunut paljon sukujen välisiä avioliittoja. Myös siten on että kahdet kahden vaimon lapset ja kahdet perheen kolme lasta ovat Kurtin esivanhempia.

Veljesten Nils ja Henrik Kurtenin äidin Wendela Wetter esivanhempana on pariskunta Johan von Schulman ja Elisabeth von Cronman (Elisabethin sukujuuret menevät todennäköisesti ruotsin puolelle) ja Nilsin vaimon Aurora Tihlman kautta esivanhempina ovat pariskunta Otto von Delwig ja Hildegard Rehbinder. Auroran äiti on Catarina Castren ja häneen tulee kolme linja Sursill suvusta.

Näistä saksalaisista esivanhemmista olen juuri saanut tehtyä blogin ositteeseen www.oksanenjorma.blogspot.com (http://www.oksanenjorma.blogspot.com)

Tiedot on kirjattu GHBR sivuilta. Korjauksia, lisäyksiä ja kommentteja kiitos.