Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuka oli Matti Säisän äiti?
Hei,
Esi-isäni Matti Säisä löytyy useasta Paltamon rippikirjasta, alkaen
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/16.htm
ja viimeisen kerran
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1773-1778_ik182/129.htm
Kaikissa Juliana Pelttari on merkitty äidiksi.
Oliko Juliana äiti vai äitipuoli? Onko Paltamon rippikirjoissa yleensä tehty näille eroa?
Matti on syntynyt rippikirjan mukaan 1724. Hän olisi ilmeisesti syntynyt Tyrnävällä, koska vanhemmat muuttivat Paltamoon vasta 1730-luvun lopulla.
Juliana Pelttari ja Matin isä Antti Jaakonpoika Kaakinen Säisä on kuitenkin vihitty vasta 1728 (Oulunsalossa).
Matin ja vaimonsa Liisa Pikkaraisen vihkitietoa en ole nähnyt, olisiko siinäkin vahvistunut Matin patronyymi.
Matti on toki haudattu Antinpoikana (sukunimellä Mankinen) 1780.
Siispä, onko kellään parempaa tietoa:
a) onko Juliana Matin äiti ja rippikirjan syntymäaika on pielessä
b) onko Juliana Matin äiti ajalta ennen vihkimistä Antin kanssa (jolloin Antti saattaisikin olla isäpuoli?)
c) onko Matti kenties Antin aikaisemmasta avioliitosta (kenen kanssa?)
Ihmettelee Väinö Holopainen
Raimo Ranta
18.12.08, 10:21
Hei
Olen selvitellyt samaa ongelmaa ja kuten sinäkin. Yksi asia jota ei voi unohtaa on paikkakunnalta toiselle tapahtuvan muuton yhteydessä tapahtuvat kirjaus virheet. Tämä on aika yleinen ilmiö, joten oletan vahvasti, että Matti Säisän syntymäaika on kirjattu väärin. Vuonna 1724 syntyy Oulunsalossa Johan Kaakiselle ja Anna vaimolle Matias niminen poika, kysessä ei kuitenkaan ole nyt puheena oleva Matti. Matti Säisän ja Liisa Pikkaraisen lasten nimistä voisi päätellä jotain ja se vahvistaa teoriaa Matin syntymäajan vaihtumisesta, ja että äidin nimi on Juliana. Tulkintaahan tämä vain on, mutta mitään dokumenttia asiasta ei eteeni ole tullut.
terv Raimo R
Hei,
Kyllä muut lähteet ovatkin Julianan kannalla, paitsi tuo Matille ilmoitettu syntymäaika.
Kainuusta en ole varma, mutta savolaisen käytännön mukaan Matin (vanhin tunnettu) tytär Juliana s. 1764 olisi jomman kumman isoäidin kaima. Liisa Pikkaraisen äiti taas on Anna (Suorsa).
Kainuun rippikirjoissa on syntymäajat kovin tarkkaan - ainakin näennäisesti, mutta aivan hyvin niissäkin voi olla virhe.
Antti ja Juliana löytyy Tyrnävän rippikirjoista 1726 - 1740, samoin veljensä Jaakko vaimoineen. Vuosien 1722-27 kirjasta en ole Säisiä löytänyt.
1709-14 RK'ssa on Kaakisessa Antti Jaakonpoika ja mm. veljensä Jaakko. Mutta olenko erehtynyt heidän suhteensa, ovatko ensinkään sukua Antti Jaakonpoika Säisälle? Joka tapauksessa Matin isä taitaa kuitenkin olla aivan liian nuori tuohon rippikirjaan.
Väinö Holopainen
Hei.
Olen tutkinut ja tutkin Säisän sukua ja minun tiedoissani Matti Säisän isäksi on merkitty Antti Jaakonpoika Kaakinen eli Säisä.
Antti muutti perheineen 1738 Paltamoon ja kuolee siellä vuonna 1751 ollen 54 vuotias. Kuolleiden kirjassa teksti: Coutaniemi, Anders Jacobsson Manginen, husbonde (apr. 14). En tiedä mitä tuo päivä meinaa, onko kuolin- vai hautauspäivä.
Alla linkki oheiseen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1749-1753_ik185/88.htm
Matin äiti on Juliana Matintytär Pelttari Pudasjärveltä. Juliana on syntynyt 18.6.1702 Matti Erkinpoika Pelttarin ja Marketta Antintytär Veteläisen perheeseen.
Alla linkki oheiseen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/48.htm
Nyt pikaisesti yömyöhään en löytänyt muistiinpainoistani muuta, mutta katselen vielä löytyykö tietoja enemmän.
Onko muuten kukaan tutkinut Antin veljen Jaakon jälkeläisiä tai perhettä?
Minulla kiinnostaisi se, kun itse en vielä ole kerennyt.
Mikko
Hei,
Meillä näyttääkin olevan samat tiedot Antti Säisästä ja Juliana Pelttarista.
Tyrnävän rippikirjan mukaan Jaakko-veljen vaimo on nimeltään Elin, sen enempää en hänen perheestään tiedä.
Väinö Holopainen
Lainaus: Coutaniemi, Anders Jacobsson Manginen, husbonde (apr. 14).
Olen ollut kiinnostunut Säisöistä vähän toisesta näkökulmasta. Onko kyseessä Koutaniemen talo, jonka isonvihan aikana "tuhlaajapoika" Matts Eriksson Swahn myi. Tuolla Rantsilassa oli kai Mankila (talo ja kylä joka liittyi Schroderuksiin). Vielä
Lainaus:
"Vanhempien ja sisarusten jouduttua vangiksi löysi isänsä hopea-aarteen ja lainasi naapureilta viljaa ja rahaa vieden mennessään Siikajoelle (Rantsilaan), jonne asettui asumaan Isonvihan jälkeen. Oli tästä syystä huonoisaa väleissä vanhempiensa kanssa, jotka teki hänet perinnöttömäksi 1726 . Osti Siikajoelta kaksikin taloa Rantsilan kylässä oleen hän myi 1721 ja osti Mankilan kylästä tilalle. Ei tiedetä milloin joutui luopumaan tästä 1730-lopussa sai hoitoonsa Schroderusten omistaman Rantsilan Rantsilankylän perintötalon. Kun Rantsilan kappalainen Pehr Petruksenpoika Schroderus 1740 myi talon 1500 taalarista. Matts oli ehtinyt tehdä velkaa tähänkin taloon 448 taalarin edestä. Tätä ei käräjillä kuitenkaan hyväksyttyt talon rasituksesksi vaan se jäi Mattsille. Muutti 1763 Raaheen tyttärensä luokse. Kuolee tyttärensä luona Raahessa 4 kortelin talossa 87 (samassa korttelissa asuu kauppias Johan abrahaminpoika Schroderus)."
Olen pohtinut liittykö Schroderus suku (Rantsilan kappalainen Petrus voisi olla Hans Erikssonin poika?) Koutaniemessä olleeseen Swahn-sukuun.
Lainaus:
"Suku omisti Koutaniemen (Pulkilan) tilaa noin 100 vuotta 1633-1736
Kantaisä Hans Erikssoon oli Koutaniemen Pulkkilan isäntä 1633-55 ?
Tuli Koutaniemen isännäksi isäpuolensa 1633 tai 1634 isäpuolensa Paltamon kappalaisen Matts:in jälkeen. Matts mainitaan kylässä vuodesta 1622 ja osti sieltä lisää maata 1624. Hän on luuntavasti se Matts Johanis joka mainitaan kappalaisena v 1629. Häntä sanotaan Kajaanin linnan saarnaajaksi 1613 mutta Paltamon kappalainen olis Mathias Georgi. Henkilöllisyys ei siis ole täysin selvä. Pulkkilan tilalla oli helpotuksia Postinkuljetuksessa 1642 ja kestikievarina jo 1672."
Paltamon Koutaniemen talollinen, kirkonisäntä Matts Hansson († 1689) puoliso Elisabet Johansdotter Meilund (Teerijärven kappalaisen sisar).
Johan Mattson (pso. Beata Ericus Brax, huom periytyi isoäitinsä puolelta vasta palstalla keskustellusta Bång ehkä Spåra suvuista). Käytti ensimmäisenä Swahn nimeä 1695 kymmenysluettelossa. Pitäjän kirjuri 1691-1726 Kirkonisäntä Koutaniemessä vuodesta 1690 alkaen isäntä vuodesta 1692-.Sanotaan (?) myös asuneen Paltaniemen Immolan taloa 1700-luvun alussa? Asui Koutaniemen taloa pitäen kestikievarina ja postitalona isoonvihaan asti.Venäläiset veivät hänet Venäjälle n.1716
Palasi n. 1719 Osti Melalahdesta 17 20 Asikkalan talon.
Imollasta tieto on uudesta kirjasta (pitääköhän paikkaansa?) "Paltaniemi kotiseutuni" jossa kerrotaan: 1712 Sarkasodan aikana sarkakauppias Hilppa Simonpojan johdolla sissit riehui Paltaniemellä ryöstäen kirkon ja Johan Tammelanderin omistaman Immolan talon. Isäntä oli pois mutta perhettä kidutettiin ja taloryöstettiin.
Petrus Schroderuksen vanhin poika Johan tuli Kainuuseen juuri Tammelanderin veronkantokirjuriksi. Itse olen arvellut hänen äitinsä olevan joku muu kuin Beata Remahl, joka olisi liian nuori vanhemman papin puolisoksi Johanin syntymän aikaan. Myös kummittelee Beata Remahlin kutsuminen Raahessa "Tammelanderi kälyksi". Olen arvellut olisiko Petrus ollut aiemmin naimisissa Tammelanderin sisaren kanssa joita tiedetään hänellä olleen.
Olavi
Lainaus: Koutaniemi
En ole koskaan ehtinyt selvittelemään perheen vaiheita muualta kuin kirkonkirjoista.
Paltamo RK 1738-44 Anders Säisä on merkitty sivulle 72: Coutaniemi.
RK 1761-66 poika Matti on sivulla 17: Paltaniemi 15 Huovila.
Kuitenkin Matin vuosina 1749-68 syntyneet lapset ovat kastekirjan mukaan syntyneet kylässä/talossa nimeltä Koutaniemi. Vuosina 1761 ja 1764 syntyneille on jopa merkitty paikaksi Koutaniemi, F 17.
Näin ollen en edes tiedä onko kyseessä yksi vai kaksi eri paikkaa...
Väinö Holopainen
Terve!
Kyllä kyseessä on kaksi eri paikkaa. Paltaniemi on Oulujärven vesistön pohjoispuolelle, kun taas Koutaniemi on vesistön eteläpuolelle. Paltaniemellähän sijaitsee vanhin Paltamon kirkko. Paikat ovat kylläkin verraten lähellä toisiaan (vajaa 10km). Molemmat paikat ovat vanhoja asuinpaikkoja, en tiedä onko joskus ollut samaa kylää?
Terveisin Martti K.
Hei!
Sotkamon vesistä laskee Kajaanin läpi Oulujärveen tuon lahdeksi leviävän "suiton" pohjoispuolella on Paltaniemi ennen kylänä nimettyä Paldamoby ja eteläpuolen kylää on nimetty Coutaniemiby mutta muistelen jotain taloakin tuolla nimellä nimetyn. Molemmat kylät ovat siinä mielessä erityisä että niissä olevissa useissa taloissa on asunut enimmäkseen Kainuun ja Kajaninn kaupungin säätyläisiä. Pappila ja vanha kirkko sijaitsi lahden toisella puolella Koutaniemeä vastapäätä.
Rippikirjassa 1731-38 Koutaniemessä asuu talollisina:
- Johan Tolonen
- Anders Cajanus poikansa Jöranin kanssa
- Mathias Strömmer Kajanin kihlakunnan kirjuri
- Erik Johansson Swahn pitäjän kirjuri puoliso Magadalena Groen (ilmeisesti saaneet talonsa takaiisin) talossa asuu äiti Beata Brax ja myös isänäiti Elisabeth Meilund.
- Johan Uhllvik postimestari puoliso Maria Arffman
Oululaisten renovoijien mukaan Rippikirjassa 1738-44 Koutaniemen talolliset oudosti vähenee. Mutta Digiarkistossa tuo on kirjatt rippikirjan 1731-38 perään (Koutaniemi ja Paltaniemi toiseen kertaan ?). Paltaniemen vuosilukutiedoista päätelleen kuuluvat rippikirjaan 1738-48.
Kyläksi merkitty C.
- Johan Tolonen
- Ilikko-talossa Olof Moisanen
Kyläksi tai taloksi merkitty Coutaniemi Anders Säisä
- samalla sivulla sukunimi Kemppainen
-Pehr Tervonen
Rippikirjassa 1761-66 on kylänä paltamo ja Koutaniemen sekä Paltaniemen talot numeroitu ja nimetty sekaisin. Säisän asuma Huovila on nro 15 on hyvin väkirikas ja sijoittuu Paltaniemen Sivolan ja Kemilän jälkeen.
Keränen on kylläkin yhdistänyt Huovilan olevan: Koutaniemi-Tolola-Säisä-Huovila nimellä tunnettu talo, jota 1650 asui Heikki Tolonen.
Ilmeisesti viereisenä talona: Pulkkila-Koutaniemi-Koivikko nimellä tunnettu talo jota 1650 asui hannu Erikinpoika (Swahnien kantaisä).
Aiheesta on keskusteltu paljon. Tietääkö joku Heino Väisäsen kirjassa "Paltaniemi Kotiseutu" s.177 minulle uuden esitetyn tiedon lähdettä todenperäisyyttä: Immolla talossa asui 1700-luvun alussa pitäjänkirjuri Johan Swahn ja hänen jälkeensä kihlakunnan tuomari Krister Castren. Olikohan samassa kirjassa maininta JohanTammeladerin asuneen siinä.
Olavi
Vielä tuohon Koutaniemen Tolola ja Pulkkila taloihin. Hans Erikinpoika (Swahnin) yksi puoliso oli Olof Tolosen (oliko naapuri?)leski jonka lasten Elin Swahnin ja Hemming (oliko Heikki Olavinpoika?)Tolosen perinnönjako suoritettiin 1644.
Tarkastin Väisäsen kirjasta. Siellä kerrotaan kruununvouti nimismies Johan Tammelanderin asuneen 1712 Paltaniemen Immolassa, mutta olleen poissa kotoa kun Sarkasodan kostajat ryöstivät niin kirko, pappilan kuin Immollan talon. talonväki etenkin nimismiehen perheenjäsenet saivat kokea kidutusta.
Johan Schroderus oli 1712 Kajanissa Tammelanderin veronkantokirjurina.
Olisko hän ja vastaavasti Johan Erikinpoika Swahn asunut tuolloin Immollassa?
Mitähän noiden Väisäsen tietojen lähteet ovat?
Olavi
Tapani Kovalaine
24.07.09, 20:36
Kannattaa kysyä, kuka oli Brita Antintr Säisän s. 1732 äiti?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/16.htm
Brita avioitui 1755 Jöran Antinp. Sivosen kanssa. Heillä oli lapset Antti 1755 ja Juliana 1758. Britan sukunimenä näyttää välillä olevan Mankinen ja välillä Säisä.
Juliana Pelttarilla 1702 oli lapset Antti 1746 ja Juliana 1744.
Matti Säisällä oli lapset Antti 1749 ja Juliana 1764. Oli Thomas 1751 äidinisän mukaan, oli Jacob 1754 isänisänisän? mukaan...
Voisiko Britan äiti olla Juliana Pelttari?
Oman tulkintani mukaan Antti Säisän ja Juliana Pelttarin katraaseen kuuluisivat:
esi-isäni Matti, puol. Liisa Tuomaantytär Pikkarainen
Brita, puol. Jöran Antinpoika Sivonen
Margareta, puol. Johan Juhonpoika Leinonen
Juliana, puol. Henrik Yrjönpoika Tervonen
Anders, puol. Walborg Simontytär MoilatarItsekin olen jatkuvasti ihmetellyt mistä samalle perheelle ilmestyi nimi Mankinen
Väinö Holopainen
Tuntuu edelleen että tunnettua yhteyttä noilla Säisöillä, Schroderuksilla ja Swahneilla on.
Matts Johansson Swahnin puoliso oli Karin Petruksen tytär Schroderus.
Karinin sisko Anna Petruksentytär avioitui Johan Brandbergin kanssa joka oli Matts Mangisen poika Rantsilan Mankilan kylästä jolla oli veli Matts Matsinpoika Manginen.
Paltamossa oli kappalaisena n 1654 Bartholdus Mangelius, sittemin Iisalmen kirkkoherra. Hän oli Sigfrin Korolaisen poika Rantsilan Mankilan kylästä.
Lainaus:
Mankilan vauraasta Korkolan talosta poika Turkuun: "Bartholdus Mangelius
(ent. Korkolainen eli Mankila Siikajoelta), Turku 1651." Tieto on myös
"Raahen seudun..."-kirjassa. Yo-matrikkelin mukaan hän oli myöhemmin
Iisalmen kirkkoherra. Sitten lähti tuo Matti Mankisenkin poika. Ja tietysti
uusi nimi! Johan Brandberg
Vuoden 1705 kyläkestikievariluettelossa on neljä eri Mankisen taloa,
kaikki 1/4 manttaalia: Matti Yrjönpoika M., Juho Yrjönpoika M., Matti
Matinpoika M. ja Erkki Erkinpoika M. Sieltä Juho Paavo Mankinen oli
puolestaan mennyt porvariksi Raaheen. Taitavat kaikki olla niiden
ensimmäisten mankisten jälkeläisiä.
---"Mankisten jälkeen Mankilan kylän asuttajiksi saapuivat viimeistään
1560-luvun alun aikana Paakkoilat, Korkalaiset ja Koskelat. Mankilan
asemesta käytettiin kylästä Korkalaisten mukaan myös Korkalan kylän nimeä.
Vuosisadan lopulla, vuonna 1598, Mankilassa oli jo kahdeksan
viljakymmenyksiä maksavaa taloutta."
Olavi
Pikainen tonkaisu Paltamon henkikirjoihin paljasti tällaista:
- Huofwila on henkikirjassa Paldamoby'n numeroista 15 ja 16 koostuva talo
Henkikirja 1738 (päivätty 8-11.3.1738): Anders Säisä ja vaimo Juliana
1739: Andersin ja Julianan lisäksi myös kappalainen Mich: Forsberg ja vaimo Soffia Ervast, sekä renki Georg Kofall.
1745: Anders Säisä ja vaimo Juliana
1750: Mattsin vaimo Lijsa, sisar Brita
1760: Mats ja vaimo, lanko Jöran ja vaimo, sisar Juliana
Vuonna 1737 Anders ja Juliana ovat vielä Jacob veljen kanssa Limingan pitäjän Ängeslevä 23 Säisällä.
Sen sijaan Paldamoby 15+16 Huofwilassa asuvat henkikirjoittaja Johan Strömmer ja vaimo Hedvig, vävy Johan Biörckfors ja vaimo Magdalena, lisäksi renki Matts ja piika Anna.
Näillä lisäavuilla löytyi Paltamon käräjien ilmoitusasioista:
henkikirjoittaja Mathias Strömmer möi 2.6.1737 Huofwilan (1/4 manttaalia) Anders Säisälle 800 kuparitaalerin hintaan. Kauppa kuulutettiin valituksitta käräjillä 8.3.1738, 31.7.1738 ja 2.8.1739.
Väinö Holopainen
Pystyitkö päätelemään onko Huovila Paltaniemen vai Koutaniemen puolella kun Keränen nimeää talon: "Koutaniemi-Tolola-Säisä-Huovila " ja 1650 isännäksi Olof Tolosen.
Kuten aiemmin kerroin rippikirjoissa 1731-38 Strömmer asuu Koutaniemessä. Onko sama tai viereinen talo Swahnien Pulkkilan kanssa, jota ei rippikirjat tunne asuttuina? Ja miten noissa henkikirjoissa tuo Koutaniemen (Swahnien) Pulkkila on sijoittunut?
Ensin mainitset Strömmerin etunimeksi Johan pitäisi olla kai Mathias. Pso on Hedvig Bäck Bäckman ja toinen puoliso minulla jostain Hedvig Kranck jonka kanssa olisi lapsi s. 1738. Kenen tytär ? viittaako jotenkin tuonne Liminka Tyrnävän suuntaan?
Kun Mathias on syntynyt n 1690 ja lapset syntyvät 1730-luvulla tuo vävy hieman ihmetyttää? Onko sittenkin myös Johan Strömmer. Mathias on minulla vaasalaisen porvarin Mikel Abrahamsson (?Skjäll Strömmerin) poika? Hänellä veli Abraham Strömmer Oravaisten kappalainen yo-matrikkeli.
Olavi
Heh heh ... taas kerran olisi kannattanut digikuvata kaikki mitä katsoo eikä vain tehdä paperimuistiinpanoja "tärkeistä" asioista, mutta kun tiesin sen tarpeettomaksi ... ;)
Oma lähtökohtani oli pelkästään selvittää miksi/miten Anders Säisä muutti Huovilaan.
Nämä loput tulee ulkomuistista, joten voipi sisältää enemmän väärää tietoa:
- talojen sijaintia kartalla en pysty henkikirjasta arvioimaan. En muutenkaan katsonut kylää kokonaisuutena
- talot olivat numerojärjestyksessä, paitsi nro 19 oli 3'n (tai 4'n) jälkeen
- talo 9 oli nimeltään Koutaniemi
- myös talo 20 oli nimeltään Huovila, en kirjannut ylös ketä asui (ei Säisän perhettä)
- talo 17 oli ehkä Tolola
- henkikirjassa on Johan Strömmer, ihmettelen itsekin kuka on Mathias - ehkä henkikirjoittaja vaihtui alkuvuoden 1737 aikana? tai varsinainen omistaja oli joku muu?
Väinö Holopainen
Tapani Kovalaine
27.07.09, 16:52
Sukuviesti 1989 nro 9 sivut 5-7 kertovat kihlakunnankirjuri Matias Strömmeristä
mainion kuvauksen Aarno Strömmerin artikkelissa. Artikkelissa kerrotaan, että
Matias Strömmer uurasti 56 vuotta kruunun hommissa. Hänen poikansa
Johan Strömmer ja pojanpoikansa Jonas Strömmer toimivat Korsholman
keskisessä ja eteläisessä kihlakunnassa vara- ja vakinaisenakin
kihlakunnankirjurina. Vävy Anders Liljeroth toimi Kajaanissa alkuuun
varahenkikirjoittajana.
Referointia artikkelin pohjalta: Mathias valitti v. 1732 kirjeessään lääninhallitukselle joutuneensa ”suureen köyhyyteen” kehnon palkkauksen vuoksi. Myös omiin sota-ansioihinsa vedoten kirjuri Mathias laskee ”tämän kaiken alamaisella nöyryydellä korkean esivallan armolliselle sydämelle vanhan 42 vuoden ikään eläneen ja hyvin rasitetun kruununpalvelijan jonkinlaiseksi muistamiseksi”. - Köyhyys hellittikin sen verran, että 1736 tämän kihlakunnankirjurin perhe pääsi muuttamaan Kajaanin kaupunkiin ja siellä häntä jo 1740-luvulla verotettiin nuuskaamisesta, tupakoinnista sekä puuterin käyttämisestä, mutta ei sentään kahvin tai teen juomisesta.
Peräti 56 vuotta kerkesi kihlakunnankirjuri Mathias Strömmer töitä tehdä.
Strömmer Aarno: Karoliinikorpraalista Kainuun kihlakunnankirjuriksi. Sukuviesti 1989 nro 9, s. 5-7.
Satu Matero
27.07.09, 17:16
Tämä menee nyt "hieman" sivuun aiheesta, mutta löysin seuraavan muistiinpanoni, josta ehkä on Mangelius-Mankisasiassa apua:
Vuoden 1655 talvikäräjillä Paltamon kappalainen Bertil Mangelius kertoi ostaneensa Johan Antilliukselta ja tämän kanssaperillisiltä 3/8 mtl tilan Paltamonkylältä. Bertilin nykyinen vaimo Dorothea Johanintytär omisti tilasta puolet ja oli Samuel Thomaen leski, Samuel taasen oli Johanin appi. Jutussa selostettiin laajemminkin perheen sukuyhteyksiä.
Käräjäkirja on minulla kotona, tarvittaessa voin lähettää sähköpostilla.
Terveisin,
Satu Matero
Yritän jonkunlaista yhteenvetoa:
- Antti Jaakonpoika (Säisä) ja myöhemmin poika Matti asuivat Paltaniemi 15 Huovilassa 1737 lähtien
- rippikirjoissa 1738-1778 nimellä Säisä
- ainakin henkikirjoissa 1738, -39, -43, -44 ja -45 nimellä Säisä
- Matti Antinpojan lapset on kastettu nimellä Säisä
- RK 1773-78 esi-isäni Jaakko Matinpoika meni vävyksi Mainua 6 Koljolaan, samalla nimi muuttuu rippikirjassa: Manginen
- Jaakko muutti myöhemmin Iisalmen, jossa nimi Säisä säilyi
- Antti Matinpojan ja Anna Tervosen lapsia on kastettu kummallakin nimellä Säisä ja Manginen
- Antti Jaakonpoika haudattiin 1751 nimellä Manginen
- alkaen RK 1781-1785 Matti Matinpoika on nimellä Manginen
Tulkitsenko siis oikein että Manginen olisikin tässä tapauksessa länsisuomalaiseen tapaan käytetty talonnimi, joka periytyi 1600-luvun puolivälistä silloisten omistajien mukaan (Mangelius/Mankila)? Kuitenkin se on rippikirjassa merkitty henkilöiden eikä talon kohdalle. Huolimatta siitä että sitä ei ole merkitty Huovilan talon nimeksi 1700-luvulla.
Sattumoisin 1738 henkikirjassa kaikki kolme Huovilaa ovat kukin 1/8 manttaalin suuruisia, liittyneekö tuohon Satu Materon mainitsemaan kauppaan.
Väinö Holopainen
P.S.
Hämäykseksi vielä toinen alkuperältään tuntematon Mankinen:
Brita Antintytär Manginen eli Staffanain oli Iisalmen Ollikkalassa 1730-luvulla naimisissa rumpali Anders Kubinin kanssa. Andersin kuoltua Lappeenrannan taistelussa Brita vihittiin leski Henrik Sonnisen kanssa.
Vähän tosiaan rönsyilee Säisä suvusta, ja palaa usein keskusteltuihin aiheisiin!
Satu ottaisn mielelläni tuon käräjäpöytäkirja kopion. Vaikka ehkä se on hyvin tutkittu, tuossa perheessähän on avoina useita kysymyksiä? Olen yrittänyt nimetä tuota Paltaniemen taloa, Keränen nimeää sen Paltasenlampi-Lanteriksi kysymysmerkillä? Paltaniemen ja Koutaniemen talohistoria ansaitsisi parempaa tutkimusta-yhteenvetoa.
1. Kuka oli Samuel Paldaniuksen ensimmäinen appi kirkkoherra Mathias laurentii (Björneburgis), liittyikö hän tuohon Swahn sukuun avioituneeseen "arvoitukselliseen kappalaiseen-linnansaarnaajaan"?
2. Johan Cajanus Samuel Paldaniuksen toinen vävy omisti jonkun talon kai Sutelan lisäksi Paltaniemellä jota ei ole pystytty määrittelemmään. (olikohan henkikirjojen teksti jota kerran käsiteltiin keustellussa?). Vaikuttava tuo Samuelin vävyjen ja miniöiden luettelo: Antillius, Cajanus, Argilander, Skopa, Kauhanen, Peterelius, Sinius, Lyra,
3. Dorde Johanintyttär Lithoviuksen ensimmäinen puoliso Muhoksen kappalainnen Zachris Sigfridi joka hukkui 1643. Itse olen ARVELLUT tuon Zachriksen olevan Hailuodon kirkkoherran Sigfrid Canutin poika, jonka yhteyttä "tuohon arvoitukselliseen Bylow sukuun ja Bång (ehkä Spåra sukkun) on usein pohdittu. Eli Ericus Brax olisi näin hänen veljensä. Ja Beata Brax Swahn sisar.
4. Tuo Dorde Johansdr oli Johannes Lithoviuksen ja Christina Sursillin tytär joka leskenä avioitu kappalainen Bartholdus Mangeliuksen kanssa. Bartholduksesta tuli Iiisalmen kirkkoherra 1659.
5. Voikohan tuosta "puolet omistamisesta" päätellä toisen puolen kuuluneen Samuelin ensimmäisen puolison Brita Björneburgisin lapsille vävyille (Johan Paldanius, Johan Cajanus, Johan Antillius?)
Olavi
Juhani Heikkinen
10.10.09, 13:59
Pelttarin sukututkimuksessa esiintyy Juliana Pelttari kohdassa C.
Onkohan tästä apua ?
Linkki:
http://www.jurvansuu.net/pelttari_liikanen_suku.htm
Olen aloitteleva sukunsa tutkija. Pyytäisin apuja seuraavaan?
Minulla löytyy tälläinen isäpolku ja päädyinkö oikeaan esi-isään Påhl Manginen s.6.6.1761 /Paulus Säisä s.6.8.1761? Onko Påhl ja Paulus sama henkilö? Jos ei niin kuka tietäisi siitä? Ja mistä on tullut Matti Säisä s.1724?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1767-1772_ik181/20.htm
((Matti (Matths) Säisä s.1724))
v
Påhl Paul Paulus Manginen l. Säisä s.8.6.1761/s.6.6.1761
v
Erik Manginen s.15.12.1794
v
Kalle(Carl) Manginen s.1836
v
Renne Mankinen s.1865
v
Aarne Mankinen s.1903, joka on isäni isä.
Kun Påhl Manginen/Säisällä on Carin Suutarin kanssa lapsia sukunimillä Manginen ja Säisä. (Hiski Kajaani kastetut)
17.2.1797 3.3.1797 Wuottol. Påhl Säisä Carin Sutari Gretha Lisa
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2p4sxx?fi+0155+kastetut+1019)9.10.1798 23.10.1798 Wuottolax No 5 Påhl Säisä Carin Sutari Anna
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2p4jy9?fi+0155+kastetut+641)21.7.1790 22.7.1790 Paldamo Påhl Manginen Marg. Moilatar 26 Påhl
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2p4jy9?fi+0155+kastetut+1138)2.1.1801 15.1.1801 Wuottolax Påhl Manginen Carin Sutari Susanna Johanna
Sitten kuka on Säisä Pehr? (Sama Påhl/Paulus Säisäkö vai joku muu?)(Hiski Siikajoki kastetut)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2p4sxx?fi+0488+kastetut+2877)2.1.1787 3.1.1787 Revolax nämnes som far Pehr Säisä qv Anna Patokangas Maria
t.emankinen
Tapani Kovalaine
19.12.10, 19:53
Edellä viestissä nro 21 on annettu vahva vastaus kysyjän esittämään pulmaan. Pelttarien taulukko on aluksi outo, mutta pian lyhyen haparoinnin jälkeen sen esitystapa osoittautuu aivan käteväksi.
Paulus/Påhl/Paul/Paavo ovat yksi ja sama asia. Isä on Matti Säisä ja isänisä on ... jne. Taulukko tietää.
Kiitos vastauksestasi! Näillä mennään.
Muuten onko tietoa kenen Säisän ao. poikia Simon, Anders ja Mats?
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2p4565?fi+0155+kastetut+780)27.4.1794 8.1.1794 Wuottolax Simon Säisä Carin Haataja 27 Carin
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2p4565?fi+0380+kastetut+7405)11.2.1772 15.2.1772 Paldaniemi Anders Säisä Anna Terfvotar Samuel
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2p4565?fi+0380+kastetut+8680)21.9.1776 22.9.1776 Paldamo Anders Säisä Anna Tervot. 25 Anna-Christina
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2p4565?fi+0380+kastetut+10641)17.8.1782 18.8.1782 Paldamo Mats Säisä Sara Karjalatar 29 ? Mats
Löytyi, Seuraavan sukupolven lapsia.
Edellä viestissä nro 21 on annettu vahva vastaus kysyjän esittämään pulmaan. Pelttarien taulukko on aluksi outo, mutta pian lyhyen haparoinnin jälkeen sen esitystapa osoittautuu aivan käteväksi.
Paulus/Påhl/Paul/Paavo ovat yksi ja sama asia. Isä on Matti Säisä ja isänisä on ... jne. Taulukko tietää.
Kenen Andersin (Säisänkö/Manginen?) poika on Anders And.s. Manginen s. 15.5.1749? Onko Antti Kaakinen/Säisällä s.1697 Antti/Andreas/Anders niminen poika myös s.1720-1730?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1773-1778_ik182/460.htm
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2pd9fm?fi+0380+vihityt+1040) 6.3.1770 Bds. Anders And.s. Manginen Pig. Walb. Sim.dr Moilatar Törmämäki
Voisiko olla Siikajoelta?
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2pd9fm?fi+0488+kastetut+177)1.7.1730 5.7.1730 Anders Manginen Margeta And:dr Anders
Tapani Kovalaine
20.12.10, 19:51
Rippikirjan oikean puoleinen sivu on pompannut ylöspäin. Kun se huomaa, niin måg Anders Mankiselle on merkitty syntymävuosi 1744. Kun sitten menee Pelttarin suvun taulukkoon ja valuu siellä vasenta reunaa aina D-osastoon saakka, niin eikös juuri ennen D-kirjainta ole Anders Andersinp Mankinen Valpurinsa kanssa. Taulukossa on hänelle syntymävuodeksi laitettu 1746 ja siskonsa Juliana Mankinen (presidentti Koiviston esiäiti) on syntynyt 1744.
Siikajoen Mankiset taitavat olla jotakin toista Mankis-haaraa?
Kiittäen! Onko tietoa näistä ranttis-mankisista? Ovatko he "samaa" sukua?
Onko tietoa tästä Pål/Påhl Mangisesta (esipolvia)? Säisiäkö?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1773-1778_ik182/150.htm
emankinen
Påhl vihitään 1.2.1757 Vapun kanssa Paltamossa. Isän nimi Påhl.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1754-1767_ik185/9.htm
Tapani Kovalaine
07.01.11, 20:29
Paltamossa vihittiin 26.4.1761 Samuel Mankinen, josta tuli Paavo Mankiselle lanko. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1754-1767_ik185/15.htm
Paavolla ja Samulilla oli siskokset vaimoina ja näiden kahden perheen lasten etunimissä on outoa yhtäläisyyttä. On Heikki ja Kerttu, on Jaakko ja Elli... Paavon perheessä ei yksi Jaakko riittänyt - tarvittiin kaksi, vaikka vuoron mukaan ja kainuulaisittain pojalle olisi tullut antaa nimeksi Paavo. Miksi? Siis keiden Mankisten poikia olivat Paavo ja Samuli?
Kiitos Sari! Siis Påhl Mangisen s.1730 isä on ilmeisesti Påhl "Manginen" s.1700-1710?
Löysin myös Samuel Mangisen s.1733. Säisän Andersin vai Påhl "Mangisen" poika?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1754-1767_ik185/184.htm --> Samuelille synt. tyttö Anna ja kummeina Matts Säisä ja "Anders?" Säisä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/18.htm --> Påhl ja Samuel Manginen vävyinä Henric Karjalaisella Paltaniemi Mustola No 9.
ja Margareta Säisän/Mangisen s.1735-40? Säisän Andersin tytär vai Påhl "Mangisen"?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1754-1767_ik185/190.htm --> Margareta Säisälle ja Johan Leinoselle syntynyt Brigitta ja samalla aukeamalla Brita Säisälle ja Göran Sivoselle synt. poika Matthias.
Ovatko he (Påhl, Samuel ja Margareta) sisaruksia? serkkuja? Tietääkö joku asiasta enemmän? Mitä mieltä olet Sari ja muut?
Margareta näyttäisi olevan Antintytär (Hiskin vihityissä) eli oli todennäköisesti Säisä?
Paltamossa oli ilmeisesti toisetkin Mankiset kuin Säisät? Olisivatkohan he asuneet tässä Huovilan talossa joskus ennen Säisiä?
Paltamossa vihittiin 26.4.1761 Samuel Mankinen, josta tuli Paavo Mankiselle lanko. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1754-1767_ik185/15.htm
Paavolla ja Samulilla oli siskokset vaimoina ja näiden kahden perheen lasten etunimissä on outoa yhtäläisyyttä. On Heikki ja Kerttu, on Jaakko ja Elli... Paavon perheessä ei yksi Jaakko riittänyt - tarvittiin kaksi, vaikka vuoron mukaan ja kainuulaisittain pojalle olisi tullut antaa nimeksi Paavo. Miksi? Siis keiden Mankisten poikia olivat Paavo ja Samuli?
Kiitos Tapio! Kun katsoin tuota rk:ta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/18.htm ,
niin Kerttu on mennyt Liminkaan Jaakon (Manginen) kanssa. Naimisiin Paltamossa --> http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1754-1767_ik185/18.htm
Onko Jaakko Jaakonpoika Manginen/Säisä/Kaakinen?
Tapani Kovalaine
09.01.11, 10:57
...Tyrnävän rippikirjan mukaan Jaakko-veljen vaimo on nimeltään Elin, sen enempää en hänen perheestään tiedä. - Väinö Holopainen
Onko tuo Tyrnävän rippikirjan sivu jo netissä?
Ei ole nimittäin vielä osunut kohdalle. Jaakko voi olla siis Kaakinen, Säisä tai Mankinen? Ja onko hänellä ollut poikia nimeltä Påhl ja Samuel ja miniä Gertrud Karjalainen?
Etunimi Elin Jaakon puolisolla voisi tehdä ymmärrettäväksi, miksi Påhl Mankisen esikoistyttö oli Elin ja miksi Samuel Mankisen esikoistytär oli Elli. Jos siis etunimiä jaettiin näljänkäläisittäin...
Onko tuo Tyrnävän rippikirjan sivu jo netissä?
Ei ole nimittäin vielä osunut kohdalle. Jaakko voi olla siis Kaakinen, Säisä tai Mankinen? Ja onko hänellä ollut poikia nimeltä Påhl ja Samuel ja miniä Gertrud Karjalainen?
Etunimi Elin Jaakon puolisolla voisi tehdä ymmärrettäväksi, miksi Påhl Mankisen esikoistyttö oli Elin ja miksi Samuel Mankisen esikoistytär oli Elli. Jos siis etunimiä jaettiin näljänkäläisittäin...
Olen löytänyt Säisän perheen Tyrnävän rippikirjoista seuraavasti.
1703-1708: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrnava/rippikirja_1703-1708_mko1-2/14.htm,
1709-1714: digitaaliarkisto Tyrnävä, rippikirjat 1709-1714 jakso 52,
1722-1725: digitaaliarkisto Tyrnävä, Rippikirjat 1703-1725 jakso 72,
1726-: digitaaliarkisto Tyrnävä, Rippikirjat 1726-1740 jakso 10, 79 ja 134.
Sitten vielä Jaakko Jaakonpoika: digitaaliarkisto Tyrnävä Rippikirjat 1780-1786 jakso 28.
Tämä tila Ängeslevä 23 tunnetaan nykyisin nimellä Matinolli.
Kiitos tiedoista Tapani ja Timo!
Hei !
Jo tuossa rippikirajssa tila on nimellä Matin-Olli ja toisella sivulla läheinen tila Könönen.
Minkälaisen isäntäketjun olet löytänyt noista julkaisemattomista rippikirjoista.
Minulla kuitenkin on käsitys että nykyinen Matinollin suku periytyisi Johan Johanssoninsta s. n. 1800, joka oli naimisissa sekä Anna Johansdr Matinolin sekä Margareta Andersdr Pikkaraisen kanssa ja lapset olisivat Margaretan kanssa. Johani Johaninpoika Matinollin on arveltu olleen Siira tai Säisä.
Miten sitten tulkitsette nimet:
Onko otsikon mukaiseti Henrik? Ja sitten:
Bengta, Olof, Anna, Jakob, Maria, Lisa
Myös Könösen nimet kiinostaisi tulkittuina?
Minun käsittääkseni tätä tilaa (Ängeslevä 23) ovat hallinneet nämä kyseiset Säisät 1820-luvun alkupuolelle saakka, sitten tulee mainitsemasi Johan Johaninpoika ja tilan nimi muuttuu takaisin Matinolliksi.
Isäntäväkenä olivat ensin Jaakko ja Elin, sitten Jaakko Jaakonpoika ja Carin Johanintytär, viimeisenä Jaakko Antinpoika. Väliin jää Antti Jaakonpoika ja Beata Olofintytär, jotka kyllä asuivat talossa koko ajan, mutta isännyysaika jäi luultavasti hyvin lyhyeksi. Rippikirjoissa on katkoja, joten aivan varmaa kuvaa niistä ei voi muodostaa.
Johan Johaninpojan sukujuurista minulla ei ole mitään käsitystä.
Samuel Manginen oli ilmeisesti Jaakko Jaakonpoika Säisän veli, sillä Tyrnävän rippikirjassa 1787-1793, jakso 31, näkyy veljen poika Samuel Samuelson Manginen, s. 28.2.1775. Hiskin mukaan Paltamon Melalahdessa on syntynyt tuolla päivämäärällä Samuel poika Samuel Mangiselle ja Anna Karjalaiselle.
Tapani Kovalaine
09.01.11, 18:42
Samuel Manginen oli ilmeisesti Jaakko Jaakonpoika Säisän veli, sillä Tyrnävän rippikirjassa 1787-1793, jakso 31, näkyy veljen poika Samuel Samuelson Manginen, s. 28.2.1775. Hiskin mukaan Paltamon Melalahdessa on syntynyt tuolla päivämäärällä Samuel poika Samuel Mangiselle ja Anna Karjalaiselle.
Samuli Mankinen muutti kolmen sisaruksensa kanssa Melalahdesta Tyrnävälle jo vuonna 1785, jolloin hän oli vasta 10-vuotias. Hänet löytää jaksosta 28 jo rippikirjasta 1780-1786 Säisän talosta nro 23. Samulin isä kuoli Melalahdessa vuonna 1790.
Puuttuu vielä netistä sen verran rippikirjoja, ettei pääse näkemään, ovatko Antti Jaakonp Mankisen veljen Jaakon ja vaimonsa Elsan poikia Jaakko 1720, Paavo 1730 ja Samuli 1733, mutta viitteitä tuohon suuntaan näyttää löytyvän. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101658)
Anna Mankinen s. 1764 tuli Tyrnävältä takaisin ja avioitui Manamansaloon Karppisille isosiskonsa Elinan s. 1762 tavoin, mutta minne mahtoivat jäädä siskot Kerttu Mankinen ja Riitta Mankinen? http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1781-1785_ik182_l/186.htm
Tervehdys!
Onkohan synnyinkotikyläni Paltaniemen silloisen Matinmäen kylän Kantolassa asunut lapsuuteni naapuri, Eino (Einar Adolf) Kallenpoika Mankinen s. 1.9.1889 Paltamo myös tämän Mankisen suvun tutkimuskohteena?
Einon isä oli Kalle Mankinen s. 1868, puoliso Kaisa Sofia Antitntytär Rajander s. 13.7.1851.
Tällä kylällä asuneet henkilöt ja heidän elämäänsä liittyvät asiat ovat myös mielenkiintoni kohteena.
Lienöökö tässä mulla vanahuuven tulo alakamassa, kun penska-aekoja jo alottellelen muistelemmaan?
Terveisin Eila
Tapani Kovalaine
09.01.11, 19:02
Kalle Mankinen oli syntynyt jo 1850 ja avioitui 1875.
isänsä oli Matti Matinp Mankinen s. 1821 ja hänen isänsä oli Matti Heikinp Mankinen s. 1792 Melalahti nro 9.
Sitten on esipolvissa Heikki Paavonp Mankinen s. 1757 ja sitten Paavo Jaakonp Mankinen s.1730 tai oikeastaan vasta tutkitaan sitä, oliko hän Jaakko Jaakonp Säisä-Mankisen ja vaimonsa Elinan poika? Jos oli, niin sukulaisuus presidentti Koivistoon löytyy vasta seuraavan esipolven Jaakko Säisän kautta. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1786-1791_ik183/121.htm
Muistin oululaisten renovoimat rippikirajat. Niiden mukaan Matinollissa asui 1703-09
Henrik Ohlsson puoliso Brijta
veli Olof puoliso Anna
veli Jakob
sisko Maria
Lisa pojan vaimo (myöhemin jakobin jälkeen)
Ewa tytär ilmeiseti Jakobin
rippikirjassa 1709-14
Henrik isäntä puoliso Brita
veli Olof
Anna Sigfridsdr (ilmeiseti Olofin puoliso)
toisella sivulla ennen häntä Carin hustr onko toinen puoliso)
Veli Jakob puoliso Lijsa
Ewa tytär
sisko Maria
Anders poika
toisella sivulla Marja tytär (ehkä Jakobin)
Anders täsmentyy Jakobin pojaksi
Eli onko tämä viimeinen Antti Säisä joka lähtee Paltamoon ? Entä Jaakko Jaakonpoika onko osan sisaruksista patronyymi Jaakko? Kun isännälle tiedetään Olof?
Olavi
Säisät ovat mielenkiintoinen tutkimuksen kohde. Nimi Matinolli tulee suoraan Säisän tilan ensimmäisestä isännästä Matin Ollista eli Olli Matinpojasta, joka mainitaan käräjäkirjoissa 1680-luvulla Säisän vanhana isäntänä. Hänen isänsä mainitaan Limingan käräjäillä 1630-luvun lopulla. Itse olen päässyt tutkimuksissani tänne asti. Laitan tutkimusteni tuloksia lisää kotisivuille ja Säisien sukuseuran kotisivuille. Tällä hetkellä siellä on vanhaa tietoa. Itse en ole tätä aikaisemmin päässyt osallistumaan tähän keskusteluun. Minulla on kuitenkin paljon lisätietoa tästä suvusta.
Mikko
Kalle Mankinen oli syntynyt jo 1850 ja avioitui 1875.
isänsä oli Matti Matinp Mankinen s. 1821 ja hänen isänsä oli Matti Heikinp Mankinen s. 1792 Melalahti nro 9.
Sitten on esipolvissa Heikki Paavonp Mankinen s. 1757 ja sitten Paavo Jaakonp Mankinen s.1730 tai oikeastaan vasta tutkitaan sitä, oliko hän Jaakko Jaakonp Säisä-Mankisen ja vaimonsa Elinan poika? Jos oli, niin sukulaisuus presidentti Koivistoon löytyy vasta seuraavan esipolven Jaakko Säisän kautta. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1786-1791_ik183/121.htm
Tervehdys!
Kiitos Tapani korjauksesta ja lisävihjeistä! Minulla olisi pitänyt hälytyskellojen soida puolisoiden poikkeuksellisen ikäeron vuoksi. Tällä kertaa minulla meni vain toinen lapsen (Einon) vanhemmista vaihtoon. :)
Täällä Paltaniemen Kemilässä näyttävät asustelleen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6873&pnum=315
Kylällä puhuttiin Eino Mankisesta s. 1889, että hän kylpee saunassa vastalla villapaita päällä, ettei nahka pala. Hän oli satuttanut itsenä pöydänkulmaan ja sen jälkeen sahannut pöydänkulman pois.
Terveisin Eila
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.