Mitä tarkoittaa kyl.lopp. ?

[jareolet]

Kirkonkirjoissa on nimen edessä lyhenne kyl.lopp. Mitä mahtaa tarkoittaa.

[Juha]

Luulisin sen tarkoittavan kylänloppua - eli tilatonta väestöä joka merkittiin mm henkikirjoissa sinne loppupäähän.

Ehkä voisi sanoa että he olivat niitä kaikista vähäosaisimpia



Juha

[esteri]

Rippikirjaan ei ole syystä tai toisesta sopineet kaikki ihmiset ennalta varatuille sivuille. Loput, luonnollisesti niitä vähäosaisempia on laitettu kyseessä olevan rippikirjan tyhjille sivuille, tai kirjan loppuun, näin minä olen asian ymmärtänyt.

[eeva häkkinen]

Minusta tällä ei ollut tekemistä talolle varatun tilan loppumisesta rippikirjassa, vaan siitä, ettei näillä ihmisillä ollut vakinaista asuinpaikkaa. Eli nämä eivät olleet loisia, joilla oli koti jonkin tuvan nurkassa, vaan löysiä, joiden koti oli siellä, missä he tavaranyssäkkänsä milloinkin aukaisivat.

[Tapani Kovalaine]

Kylänloppulainen on sana ja taas kerran sellainen sana, jolla on monta monituista merkitystä. Kuten kaikki olemme huomanneet, on hyvin harvinaista rippikirjoissa ja henkikirjoissa, että kylien talot eivät olekaan rekisterinumeroidensa mukaisessa järjestyksessä. Pääsääntö on, että kun kylän talot on lueteltu väestöluettelossa pienimmästä suurimpaan, niin silloin on tultu kylän loppuun.

Eipä ollakaan, vaan siitä alkaa kylän loppulaiset. Heitä ovat kylien ja jakokuntien yhteismailla asuvat, vesijättömailla asuvat, VR:n taloissa asuvat, hiekkapalstoilla asujat, jne. Heille on myöhemmin saatettu jopa merkitä kylässä talon numeroksi nolla, vaikka talo on viimeisenä kylässä.

Ensin talot torppineen ja mäkitupineen ja lopuksi palstalaiset. Joskus taas ensin kylän talot, sitten torpat ja mäkituvat. Eikä tässä kaikki. Passilla Venäjällä oleskelevat, ruotiukot, ruotimummot, Seilin saarelle sijoitetut pitaaliset, vankiloissa olevat ja monet muut vastaavat ryhmät merkittiin kylien loppuun. Osa heistä vieläpä kunnan loppuun.

Ei ole olemassa mitään täsmällistä merkitystä sanalla kylän loppulaiset. Mutta voidaan sanoa, että tällaiset henkilöt eivät asuneet manttaaliin pannulla maalla ja siinä mielessä heidät voidaan näin jälkikäteen nähdä vähäväkisempinä kuin rekisterinumeron saaneissa taloissa asuvat (ehkees loisia lukuun ottamatta, sillä loiset voitiin aivan hyvin kirjata talon kohdalle). On hyvä muistaa 1890-luvulla annettu määritelmä, että loisia ovat ne, joilla ei ole omaa savua talossa. Puuttui oma hella.

[HilkkaSinikka]

Rippikirjat kirjoitettiin ruotsiksi ja yhtäkkiä joku lyhenne kirjoitettaisiin suomeksi, vai onko niin, että tämä kyl.lopp. ei ole suomenkielinen lyhenne vaan ruotsinkielinen lyhenne.

Hilkka

[K-Erik]

Lyhenne on suomea ja tarkoittaa kylän loppua edellä olevin selityksin. Kyseinen henkilö voi olla loinen tai vastaava.
t. Karl-Erik

[Tapani Kovalaine]

Esimerkiksi Tohmajärven ja Kaavin seurakunnissa viljeltiin vuodesta 1880 lähtien tuota kaunista sanaa kylänloppulainen. Avioliitto löysän ja kylänloppulaisen välillä ei ollut mikään löysä liitto, kuten seuraava digikuva osoittaa:
30.7.1882 20.8.1882 Kaavi - Kyl.lopp. leskimies Juho Hakkarainen Löysä Anna Maria Savolainen kotipaikka: Kaavi nro 35
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1f5k5m?fi+0154+vihityt+5255)18.3.1883 1.4.1883 Wehkalaks - Kyl.lopp. Juho Räsänen Tp.leski Beata Räsänen Kortteis n: 2

Kannattaa panna merkille, että sulhasten kotikylän lopussa on molemmilla viiva ja morsiamet ovat taloista numero 35 ja numero 2. Löysä rouva Savolainen ei siis ollut kylänloppulainen, mutta hän oli kylläkin vihkimisen jälkeen kylänloppulaisen rouva...tai vaimo!