Historiaa numeronmurskaajille

[Seppo Niinioja]

Hei!

Sain tiedokseni tällaisen linkin ja pistän kierrätykseen:

Portalen för historisk statistik - historia i siffror,

http://www.historia.se/index.html .

Sisällöstä mainittakoon Ruotsin kuluttujahintaindeksi vuodesta 1290 lähtien.

Seppo Niinioja

[kkylakos]

Kiitos Seppo! (...juuri kun (vihdoin) lainasin kirjan Vad kostade det)

[Risto]

Jos ei Ruotti ihan "taitu" niin tuosta sama suomeksi:

http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=sv&u=http://www.historia.se/&sa=X&oi=translate&resnum=1&ct=result&prev=/search%3Fq%3DPortalen%2Bf%25C3%25B6r%2Bhistorisk%2 Bstatistik%2B-%2Bhistoria%2Bi%2Bsiffror%26hl%3Dfi%26sa%3DG

[Erkki Järvinen]

Jos ei Ruotti ihan "taitu" niin tuosta sama suomeksi:

http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=sv&u=http://www.historia.se/&sa=X&oi=translate&resnum=1&ct=result&prev=/search%3Fq%3DPortalen%2Bf%25C3%25B6r%2Bhistorisk%2 Bstatistik%2B-%2Bhistoria%2Bi%2Bsiffror%26hl%3Dfi%26sa%3DG


Kiitos Risto huomaavaisuudesta ja Hyvää Joulua kuin Vuotta 2009

[Seppo Niinioja]

Kiitos Risto huomaavaisuudesta ja Hyvää Joulua kuin Vuotta 2009

Huomenta!

Kuten on todettu, google-suomessa on vielä paljon parantamisen varaa, mutta ehkä siitä on apua. Alussa kohta 2) on kääntynyt jokseenkin käsittämättömäksi:

2) hur mycket arbetad tid som kunde köpas av manlig industriarbetare/hantlangare mätt med ett löneindex,

googleksi:
2) miten paljon aikaa, työtä, joka osti mies sininen / kätyrinsä(???) mitattu palkka hakemisto,

Tulee mieleen vanha kouluesimerkkikin "Koira ui joen yli, joka oli syönyt makkaran."

Vähän kimurantti alkuteksti tarkoittanee
2) paljonko työaikaa voitiin ostaa miespuoliselta teollisuustyöntekijältä/apumieheltä mitattuna palkkaindeksillä,

Rahamuseon sivulla on Suomea koskeva rahanarvolaskuri http://www.rahamuseo.fi/index.html (http://www.rahamuseo.fi/index.html) vuodesta 1860 alkaen. Näitä lienee muuallakin.

Turun yliopiston Jaakko Suomisen suunnittelema ja toteuttama Mittojen muuntaja http://www.hum.utu.fi/projects/historia/cgi-bin/mitat/ (http://www.hum.utu.fi/projects/historia/cgi-bin/mitat/) on varsin hyödyllinen työkalu.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Huomenta!

Kuten on todettu, google-suomessa on vielä paljon parantamisen varaa, mutta ehkä siitä on apua. Alussa kohta 2) on kääntynyt jokseenkin käsittämättömäksi:

2) hur mycket arbetad tid som kunde köpas av manlig industriarbetare/hantlangare mätt med ett löneindex,

googleksi:
2) miten paljon aikaa, työtä, joka osti mies sininen / kätyrinsä(???) mitattu palkka hakemisto.

Kyllä minä ole vähän samaa mieltä Google-suomesta. Ainakin vielä se on paremminkin suimenkielenmurskaaja. Olen joskus yrittänyt selvittää Google-kääntäjän avulla ruotsikielistä tekstiä, mutta siitä on tullut niin mahdoton käännös, että olen luottanut omaan vaatimattomaan kielentaitooni ja suomentanut sanakirjaa apuna käyttäen tarvittavia tekstejä.

(Olla entinen opettaja Alajärvi kaupunki)

[Juha]

Anbytarforumin aloitussivun ingressi on seuraava;


Anbytarforum är ett diskussionsforum för släktforskning. Här kan du få hjälp av andra forskare att komma vidare när du stött på problem, att läsa besvärlig handstil, identifiera fotografier och mycket annat.
Det är fritt att läsa inlägg på Anbytarforum. Du kommer till Anbytarforum genom att gå till ämnessidan (http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/discus.cgi?pg=topics). För skriva inlägg på Anbytarforum behöver Du ett avgiftsbelagt (100 kr per 12 månader) användarkonto.
Villkoren för användarkonto samt instruktioner för hur Du skaffar och betalar för kontot hittar Du under Användarkonto (http://aforum.genealogi.se/front/account-info.htm).


translate.google.com avaa ainakin jonkin verran sisältöä, mutta rouva Tolvasella, yläasteen äidinkielen lehtorillani saattaisi olla sananen tämän varalle;


Anbytarforum on foorumi, sukututkimus tutkimusta. Täältä voit saada apua muiden tutkijoiden tulemaan esiin, kun törmätä ongelmiin, vaikea lukea käsiala, tunnistaa valokuvia ja paljon muuta.

Se on vapaasti lukea viestejä Anbytarforum. Sinun Anbytarforum menemällä aihe sivulla. Voit kirjoittaa viestejä Anbytarforum Sinun on maksullinen (SEK 100 per 12 kuukautta) käyttäjä.

Edellytykset sille, että käyttäjä sekä ohjeet siitä, miten saada ja maksaa tilille, löydät sen käyttäjä.




Juha

ps. huomaattehan, että anbytarforum on maksullinen - Suku Forum on Suomen Sukututkimusseuran ilmainen palvelu.

[JaskaS]

Anbytarforum är ett diskussionsforum för släktforskning.

Googlehan käänsi tämän varsin oivaltavasti, vaikkei ihan sananmukaisesti:

Anbytarforum on foorumi, sukututkimus tutkimusta.

:) Jaska

[Seppo Niinioja]

Juha Siitonen METLA:sta on laittanut esitelmänsä "Lajiston kehitys Suomessa - pysähtyykö uhanalaistuminen? osoitteseen
http://wwwb.mmm.fi/metso/arkisto/seminaarit/hanasaari_11_2004/18112004_esitelmat/esitelmat/11_esitelma_SIITONEN_Juha_18112004.pdf (http://wwwb.mmm.fi/metso/arkisto/seminaarit/hanasaari_11_2004/18112004_esitelmat/esitelmat/11_esitelma_SIITONEN_Juha_18112004.pdf)

Lajistoon on luettu myös ihminen ja diasarjassa esitetään Suomen väkiluvun kehitys vuodesta 1000 alkaen. Graafeissa se näyttää yllättävänkin tasaiselta. Tosin varsinaisia väestötilastojahan on vasta vuodesta 1749. Ainakin 1600-luvun lopun nälkävuodet ja isoviha varmaan näkyvät muissa lähteissä selvästi.

Hewoisten määrä on romahtanut 1900-luvulla, kuten ympäristöään tarkkailevat ovat huomanneet. Kaikenlaista muutakin mielenkiintoista esitelmästä löytyy.

Ympäristön monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeä asia.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Juha Siitonen METLA:sta on laittanut esitelmänsä "Lajiston kehitys Suomessa - pysähtyykö uhanalaistuminen? osoitteseen
http://wwwb.mmm.fi/metso/arkisto/seminaarit/hanasaari_11_2004/18112004_esitelmat/esitelmat/11_esitelma_SIITONEN_Juha_18112004.pdf (http://wwwb.mmm.fi/metso/arkisto/seminaarit/hanasaari_11_2004/18112004_esitelmat/esitelmat/11_esitelma_SIITONEN_Juha_18112004.pdf)


Kiitos mielenkiintoisesta linkistä

Lajistoon on luettu myös ihminen ja diasarjassa esitetään Suomen väkiluvun kehitys vuodesta 1000 alkaen. Graafeissa se näyttää yllättävänkin tasaiselta. Tosin varsinaisia väestötilastojahan on vasta vuodesta 1749. Ainakin 1600-luvun lopun nälkävuodet ja isoviha varmaan näkyvät muissa lähteissä selvästi.

Olisi perin omituista, jos ei ihmistä luettaisi lajistoon. Ihminen on sentään vaarallisin ja verenhimoisin peto (oikeastaan omnivori, mutta puhekielessä peto varmaan käy kuvaamaan ihmisen toimintaa), mitä tellus todennäköisesti koskaan tulee päällään kantamaan.

Mielenkiinnolla pistin merkille tuon tervantuotantoalueista tehdyn kartan. Kartta oli valitettavan pieni, mutta jotain muinaisesta tervan tuotannosta voidaan päätellä mm. Janakkalan nimestä, joka joidenkin arvioiden mukaan pohjautuu Janhus -sanaan, joka tarkoittaa joko havupuun pihkaa eli tervaa tai puun tervaisinta paikkaa. Janakkala tunnetaan asiakirjoista jo vuodesta 1341 asti, joten ilmeisesti kyse on tuota ajankohtaa vanhemmasta tervantuotantoalueesta. Varmemmaksi vakuudeksi Janakkalassa on myös kylä nimeltä Tervakoski.

Itse olen perinteisesti kuulunut janakala-koulukuntaan, eli mielelläni näen pitäjänimen takana viiksikalan eli monnin. Männäaikoina lajien säilymisen nimissä mm. mentiin istuttamaan vesistöihin sinne kuulumattomia täplärapuja näiden rapuruton sietokykynsä takia. Valitettavasti vain täpläravut toimivat kantajina ja levittivät ruttoa jokirapujen kantoihin vielä tehokkaammin.

Osin tästä viisastuneena nyt ei olla enää niin herkästi paikkaamassa jo kadonneita lajistoja, vaikka itse mielelläni näkisin Janakkalankin vesistöissä taas 1800-luvulla kadonneita monneja. Ilmaston lämmettyä ne varmaan taas tulisivat toimeen täkäläisillä leveysasteilla. Tekisivät muuten hyvää monen järven särkikalakannoillekin. Näin maallikkona näkisin vain win-win-win -tilanteen, jos monneja istutettaisiin takaisin niiden muinaisille esiintymisalueille.

[tellervoranta]

Minusta näyttää, että Seppo ja Sami aloittivat todellisen "ei-murskaamisen" eli viestit leveää Telluksella mahdollisesti enemmän kuin eräs Tellu joulunaikana.
ps. hewoisia näkynyt ympär pidäjää, jopa vasdaan tulewan jalankulkuwäylillä :eek:

[Sami Lehtonen]

Minusta näyttää, että Seppo ja Sami aloittivat todellisen "ei-murskaamisen" eli viestit leveää Telluksella mahdollisesti enemmän kuin eräs Tellu joulunaikana.
ps. hewoisia näkynyt ympär pidäjää, jopa vasdaan tulewan jalankulkuwäylillä :eek:

Se on kato, kun on katto korkeella ja seinät leveellä - ei ala ahdistaa :D:

Eikö ne olleetkaan Jokisen eväät, jotka levis?

[Seppo Niinioja]

Hyllyjä siivotessa löytyi kirjamessuilta ostamani Suomen historiallisen seuran toimittama Biografinen nimikirja, julkaistu 1879-83. Sattuneesta syystä vastaan tuli tähteintutkija Johan August Hugo Gyldén (s. 1841). Kun biografioissa fysiikan kaavat ovat yleensä taka-alalla, laitan tähän pienen sitaatin. Älkää kysykö minulta, mitä elliptilliset funktionit ovat!

Pääesineenä Gyldén'in tieteellisissä tutkimuksissa on ollut n.s. absolutisten perturbationien teoria. Älkää kysykö siitäkään. Lisää kaavoja on vaikka Wikipediassa.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Yritin laittaa Gyldénin elliptillisen funktionin kaikkien ihailtavaksi ja viisaitten ratkaistavaksi. Mutta kopion siirto tänne ei onnistunut. Kaava lienee ollut liian kova pala purtavaksi tämän forumin tietotekniikalle.

Olisi ollut tason korotus osalle forumin kirjotuksista :D:

[Seppo Niinioja]

Yritin laittaa Gyldénin elliptillisen funktionin kaikkien ihailtavaksi ja viisaitten ratkaistavaksi. Mutta kopion siirto tänne ei onnistunut. Kaava lienee ollut liian kova pala purtavaksi tämän forumin tietotekniikalle.

Olisi ollut tason korotus osalle forumin kirjotuksista :D:

Näin olisi. Toimiikohan tämä linkki, jonka päässä pitäisi olla kuulemma yksinkertaisin elliptinen funktio, Weierstrassin sellainen.
http://mathworld.wolfram.com/WeierstrassEllipticFunction.html . Kauniita kuvia ainakin. Vähän tulevat Mandelbaumin kuviot mieleen. Ne olivat kovasti muotia jokunen vuosi sitten, mutta en yllä muista, mihin niitä voi käyttää.

Tässä kerrotaan transkendenttisista kuntalaajennuksista: http://users.utu.fi/mikhirve/ellipt.pdf . Kun kuntalaajennuksia tehtiin vuodenvaihteessa seitsemisenkymmentä, on hyvä tietää, että teoreettinen pohja on vankka.

Seppo Niinioja

[tellervoranta]

......eikö löydy mitään vaikeampaa :confused:.Sitäpaitsi joukko-oppia ei enää suosita kuin ennen ;):cool::rolleyes:

[Heikki Koskela]

......eikö löydy mitään vaikeampaa :confused:.Sitäpaitsi joukko-oppia ei enää suosita kuin ennen ;):cool::rolleyes:

On kertomataulu - ainakin minulle. Minä kansakoulussa reputin, kun pidettiin kokeet. Yhdestä kympistä pääsi ringistä pois tai kahdesta ysistä jne. Pirhosen Helvi (terveisiä) sai kympin eka kerralla. Turhaan se Helvi niitä kertomatauluja opiskeli kun hänestä tuli humanisti.

Koska nyt on vauhti päällä, kerron vielä oman saksankielen taitoni kehtyksestä lukiossa ja siihen liittyvästä numeronmurskauksesta. Opettaja (jo edesmennyt) piti tiheään kokeita ja kuten kaikki saksaa lukeneet tietävät, sen kielioppi on monimutakinen mutta silti looginen. Opettajalla oli tapana laittaa jaettavat koevihkot aina paremmuusjärjestykseen, paras päällimmäiseksi ja heikoin viimeiseksi. Vain yksi oppilas sanattoman sopimuksen mukaan sitten kiersi jakamassa vihkot, jotta järjestys varmasti säilyisi.

Minun vihkoni oli viimeiseen luokkaan saakka viiden viimeisen vihkon mukana. Tosin se nousi pinkassa viimeisellä luokalla jonkin verran ylöspäin. Mutta olennaista oli tietekin numeron suuruus. Ne viimeiset vihkot olivat kaikkein kiinnostavimpia. Se johtui siitä, että opettaja ei osannut enää antaa riittävän pientä numeroa tietystä tasosta alaspäin ja antoi nollan. Arvostelu perusti virhepisteisiin (en tiedä miten nykyään laitetaan) ja me taas osasimme sen verran matematiikkaa, että kyenimme laskemaan lukusuoran miinus-puolelle lukuja. Luultavasti osa meistä teki sen koulun historiaa saadessaan arvosanan viisi mutta sen edessä oli miinus-merkki.

Meidän kunniaksemme on kuitenkin laskettava se, että selvitimme muistaakseni kaikki saksan kielen pakollisen ylioppilaskirjoituksen kunnialla läpi. Saavutus sekin.

[JaskaS]

Kauniita kuvia ainakin. Vähän tulevat Mandelbaumin kuviot mieleen. Ne olivat kovasti muotia jokunen vuosi sitten, mutta en yllä muista, mihin niitä voi käyttää.

Kun 20 vuotta sitten testailtiin silloin harvinaisia monivärimonitoreja, näitä Mandelbrotin kuvia oli kiva esitellä. Väripaletin jatkuvalla muuttamisella sai varsin psykedelisiä kuvia.
Omaakin käyttöä löytyi, kun printtasin niitä silloin pikku setin joulupuun koristeiksi :cool:
Wikipediassa on parempi esitys englanniksi (http://en.wikipedia.org/wiki/Mandelbrot_set) kuin suomeksi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mandelbrotin_joukko).

:) Jaska

[Sami Lehtonen]

Näin olisi. Toimiikohan tämä linkki, jonka päässä pitäisi olla kuulemma yksinkertaisin elliptinen funktio, Weierstrassin sellainen.
http://mathworld.wolfram.com/WeierstrassEllipticFunction.html . Kauniita kuvia ainakin. Vähän tulevat Mandelbaumin kuviot mieleen. Ne olivat kovasti muotia jokunen vuosi sitten, mutta en yllä muista, mihin niitä voi käyttää.

Tässä kerrotaan transkendenttisista kuntalaajennuksista: http://users.utu.fi/mikhirve/ellipt.pdf . Kun kuntalaajennuksia tehtiin vuodenvaihteessa seitsemisenkymmentä, on hyvä tietää, että teoreettinen pohja on vankka.

Seppo Niinioja

Olen työssäni joutunut vilkaisemaan (onneksi en ymmärtämään) elliptisten käyrien kryptografiaa, josta tulee vielä iso juttu joskus lähitulevaisuudessa. Päätään voi vaivata:
http://en.wikipedia.org/wiki/Elliptic_curve_cryptography

[Sami Lehtonen]

Kun 20 vuotta sitten testailtiin silloin harvinaisia monivärimonitoreja, näitä Mandelbrotin kuvia oli kiva esitellä. Väripaletin jatkuvalla muuttamisella sai varsin psykedelisiä kuvia.
Omaakin käyttöä löytyi, kun printtasin niitä silloin pikku setin joulupuun koristeiksi :cool:
Wikipediassa on parempi esitys englanniksi (http://en.wikipedia.org/wiki/Mandelbrot_set) kuin suomeksi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mandelbrotin_joukko).

:) Jaska

Joskus 80/90-lukujen taitteessa raksuttelin vanhalla 286:lla Mandelbrotin joukkoa - tosin vain mustavalko (tai oikeammin amber-musta) -monitorilla. Aikaa meni pirusti ja kuvakin oli aika rupunen. Muistaakseni Julian joukko oli jonkin verran kevyempi. Näiden kahden välillä oli joku relaatio, jota en enää ihan tarkkaan muista, mutta olisiko ollut niin, että ne olivat saman "kolmiulotteisen" avaruuden erisuuntaisia leikkauksia ts. ne leikkaavat jollakin tasolla.

[Seppo Niinioja]

Olen työssäni joutunut vilkaisemaan (onneksi en ymmärtämään) elliptisten käyrien kryptografiaa, josta tulee vielä iso juttu joskus lähitulevaisuudessa. Päätään voi vaivata:
http://en.wikipedia.org/wiki/Elliptic_curve_cryptography

Eikö salakirjoituksen tarkoitus ole juuri se, että siitä ei ymmärrä mitään?:D:

[Seppo Niinioja]

On kertomataulu - ainakin minulle. Minä kansakoulussa reputin, kun pidettiin kokeet. Yhdestä kympistä pääsi ringistä pois tai kahdesta ysistä jne. Pirhosen Helvi (terveisiä) sai kympin eka kerralla. Turhaan se Helvi niitä kertomatauluja opiskeli kun hänestä tuli humanisti.

Koska nyt on vauhti päällä, kerron vielä oman saksankielen taitoni kehtyksestä lukiossa ja siihen liittyvästä numeronmurskauksesta. Opettaja (jo edesmennyt) piti tiheään kokeita ja kuten kaikki saksaa lukeneet tietävät, sen kielioppi on monimutakinen mutta silti looginen. Opettajalla oli tapana laittaa jaettavat koevihkot aina paremmuusjärjestykseen, paras päällimmäiseksi ja heikoin viimeiseksi. Vain yksi oppilas sanattoman sopimuksen mukaan sitten kiersi jakamassa vihkot, jotta järjestys varmasti säilyisi.

Minun vihkoni oli viimeiseen luokkaan saakka viiden viimeisen vihkon mukana. Tosin se nousi pinkassa viimeisellä luokalla jonkin verran ylöspäin. Mutta olennaista oli tietekin numeron suuruus. Ne viimeiset vihkot olivat kaikkein kiinnostavimpia. Se johtui siitä, että opettaja ei osannut enää antaa riittävän pientä numeroa tietystä tasosta alaspäin ja antoi nollan. Arvostelu perusti virhepisteisiin (en tiedä miten nykyään laitetaan) ja me taas osasimme sen verran matematiikkaa, että kyenimme laskemaan lukusuoran miinus-puolelle lukuja. Luultavasti osa meistä teki sen koulun historiaa saadessaan arvosanan viisi mutta sen edessä oli miinus-merkki.

Meidän kunniaksemme on kuitenkin laskettava se, että selvitimme muistaakseni kaikki saksan kielen pakollisen ylioppilaskirjoituksen kunnialla läpi. Saavutus sekin.

Vanhan työkaverini matematiikan opettaja kannusti oppilaita kokeita palauttaessaan: Kyllä teidän kaikkien pitäisi edes yli keskiarvon päästä!

[Seppo Niinioja]

Nyt on saatavissa matematiikan nettiohjelma Lasku-Lassin maatila, jonka parissa viihtyy ja oppii samaan aikaan. Ohjelmaa käytetään internetissä, ja se toimii niin Windowsissa, Linuxissa kuin Macissäkin. Soveltuu erinomaisesti talonpoikaissukujen tutkijoille. Jotta tämä ei menisi mainokseksi, en mainitse valmistajaa.

[tellervoranta]

Tämän linkin perusteella mittailin sotilaan pituutta :D: ja het ens kerralla tuli järkevä pituus...voihan tokkiisa :cool::eek::rolleyes:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t#Pituusmitat

[Lasse1951]

Seuraavan kerran kun menen pubiin, haluan tuoppini vanhan ruotsalaisen mitan mukaan:-) eli 1.31 litraa

Lasse

[JaskaS]

Korttelikapakkaan on vain vaaksan matka, mutta kapallisen jälkeen voi paluumatka olla useitakin virstoja.

Näkyyhän tuosta myös meillä yleisen pullokoon eli 0,33 litraa tausta.
Sehän on neljä jumprua (ruots. jungfru)! Ei taida piisata nykyajan jungfruille :cool:

:) Jaska

[Seppo Niinioja]

Korttelikapakkaan on vain vaaksan matka, mutta kapallisen jälkeen voi paluumatka olla useitakin virstoja.

Näkyyhän tuosta myös meillä yleisen pullokoon eli 0,33 litraa tausta.
Sehän on neljä jumprua (ruots. jungfru)! Ei taida piisata nykyajan jungfruille :cool:

:) Jaska

Teekkarilassa Lönnrotinkadulla asuneet osasivat kontata hyvin kotiin, kun pistivät Bulevardilla nenän ratikkakiskon uraan. Raidevälillä ei ole merkitystä.

Seppo N.