Bengt Thomansson s.1556,k.1627 Laihia

[Uslin]

Onko jollakin tuietoa mistä Pentti tuli
Kiittäen.
Uslin

[Uslin]

Onko jollakin tuietoa mistä Pentti tuli
Kiittäen.
Uslin
Lisään seuraavana selvennyksen:Bengt Thomasson / Pentti Tuomaanpoika oli Yrjälän kylän Kumaran (Cumar)talon vävy joka sittemmin perusti
Myrmäen /Muurimäen talon Yrjälään.

[Matti Lund]

Lisään seuraavana selvennyksen:Bengt Thomasson / Pentti Tuomaanpoika oli Yrjälän kylän Kumaran (Cumar)talon vävy joka sittemmin perusti
Myrmäen /Muurimäen talon Yrjälään.


Hei

Uskoakseni tämä Pentti on se pää, johon Muurimäen suvussa voidaan päästä kriittisesti asiakirjoja seuraamalla.

Mutta jos arvioidaan Pentille mahdollisia isiä, niin ei itse Yrjäälänkylästä tai Nyystilänkylästä, johon aikaisemmin talo luettiin veroluetteloissa, löydy yhtään sopivaa ehdokasta.

Kävin joskus tässä mielessä läpi koko Ala-Laihian sillä lähtöoletuksella, että sitä Pentin ottamaa paikkaa tuskin olisi annettu siinä vaiheessa aivan muualta tulleelle. Paikka oli useita vuosia autiona maannut, ennen kuin Pentti sai siihen oikeudet osin vaimon perintömaata siihen yhdistämällä.

Kun ehdokkaita jäljitin veroluetteloista, jäi haaviin yksi ehdokas, eli Kupparlan Tanttarin talon isäntä Tuomas Niileksenpoika. Hän olisi varteenotettavin ehdokas sille paikalle pitäjän sisältä, mutta en löytänyt mitään asiakirjaa, jolla heidän välilleen olisi voitu perustella ja rakentaa yhteys. - Toisaalta jäi vain tämä yksi ehdokas, mutta se ei todista mitään (jos alueellista olettamaa lavennetaan hieman, tulee mukaan todennäköisesti muutama ehdokas lisää).

Siten mitään sukupuuhun lisättävää on tuskin mahdollista enää löytää. Valitettavasti.

Sattumoisin Pentillä asui Ylä-Laihialla ikätoveri ja täyskaima, jonka juurien selvityksen olen suorittanut ja se pikku selvitys on seuraavassa E-P Juuret -numerossa, josta näet esimerkkinä, miten Pentti Tuomaanpoika voi olla selvitettävissä, jos lähteitä riittävästi löytyy.

terv Matti Lund

[Uslin]

Tuhannet kiitokset Matti Lund !

Näyttää siis nyt siltä, että Pentti Tuomaanpojan suhteen tie nousee jollei nyt ihan pystyyn niin ainakin jyrkkenee huomattavasti. Katsellaan jatkossa mitä Pentin suhteen on tehtävissä.
Kun nyt kyselemään olen ruvennut, niin kysäisisin vielä lisäksi onko mitään tietoa Pentin pojasta Yrjänä Pentinpojasta ( Göran Bengtsson ) ja tämän pojasta Matti Yrjänänpojasta ( Matts Göransson ).Tarkoitan siis muuta tietoa kuin sen, että he kumpikin vuorollaan toimivat Muurimäen isäntinä.

Terveisin Uslin

[Matti Lund]

Tuhannet kiitokset Matti Lund !

Näyttää siis nyt siltä, että Pentti Tuomaanpojan suhteen tie nousee jollei nyt ihan pystyyn niin ainakin jyrkkenee huomattavasti. Katsellaan jatkossa mitä Pentin suhteen on tehtävissä.
Kun nyt kyselemään olen ruvennut, niin kysäisisin vielä lisäksi onko mitään tietoa Pentin pojasta Yrjänä Pentinpojasta ( Göran Bengtsson ) ja tämän pojasta Matti Yrjänänpojasta ( Matts Göransson ).Tarkoitan siis muuta tietoa kuin sen, että he kumpikin vuorollaan toimivat Muurimäen isäntinä.

Terveisin Uslin


No, Matti Yrjänänpojasta on kerrottavana, että itse maakirjassa häntä ei mainita isäntänä, mutta kyllä hän maksoi kymmenys- ja henkiveroa ja varmaankin käytännössä isännöi taloa isänsä viimeisinä vanhuusvuosina. Toisaalta se, ettei häntä asetettu maakirjassa talon veronmaksajaksi, vaan hänen isänsä, johtui kahdesta seikasta. Ensiksikin hänestä oli tullut Laihian sillanrakentaja. Pitäjänmiehet ja siltavouti antoivat siltaurakat pääasiassa hänen hoidettavakseen. Tämähän oli vaativa ja arvostettu tehtävä niihin aikoihin. Asian tärkeys tulee ilmi siinä, että kun Matti kuoli aika nuorena, siinä 40:n korvilla, vastuu keskeneräisistä siltaurakoista siirrettiin hänen pojilleen ja pojista nuorin Matti Lund myöhemmin valitteli, ettei oikein niistä selvinnyt. Ja tämä tapahtui kymmenisen vuotta vanhemman Matin kuoleman jälkeen, joten urakat olivat pahasti keskeytyneet hänen kuolemansa johdosta. Matti nuoremman puheista käräjillä saa sen kuvan, että mahdollisesti jo hänen isoisänsä Yrjänä oli huolehtinut siltaurakoista, eli tämä rakennustaito olisi kulkenut suvussa.

Nähtävästi Matti kuoli vähän ennen isäänsä Yrjänää, ja siten merkinnät veroluetteloissa jäivät hänestä niin vähäisiksi.

Isän ja pojan, Matin ja Yrjänän kuoltua Matin vanhin poika Sifferi eli Sippo Matinpoika Kumara oli saavuttanut juuri täysi-ikäisyyden ja saattoi astua Kumara-Muurimäen isännyyteen pian heidän jälkeensä.

Sillanrakentaja -Matin vaimo oli Johanna Knuutintytär Lund Kupparlankylästä. Hän vaikuttaa olleen sangen voimakastahtoinen nainen. Hänen isänsä Knuutti Matinpoika oli alkuaan Isonkylän Wiikistä, joka oli vielä Knuutin syntyessä eräs Pohjanmaan mahtitaloista, jonka vauraus oli hiipumaan päin, vaikkakin Knuutin veli Pertteli ja tämän poika Martti toimivat valtiopäivämiehinä, Pohjanmaan talonpoikien edustajina herranpäivillä Tukholmassa. Knuutti oli ostanut 1643 Lundin-Mallilan taloparin ja hän nosti Lundin uudestaan veronmaksukykyiseksi, kun sitä oli asuttu sitä ennen verottamattomana torppana Mallin kyljessä. Johannan veli Juho Knuutinpoika ajautui niihin aikoihin koviin vaikeuksiin ja lähti ulos sotamieheksi jättäen talon naisväen hoivaan. Johanna Knuutintytär halusi pitää talon suvulla ja ryhtyi sitä silmällä pitäen tarmokkaisiin toimiin jättämällä Kumara-Muurimäen yksin vanhimman poikansa Sifferin eli Sipon hoitoon ja ottamalla nuoremmat poikansa Yrjänän ja Matin sekä tyttärensä Mallun avukseen tekemään työtä Lundin eteen. Malliin hän istutti syytinkimieheksi Laihian silloisen nimismiehen Hannu Hannunpoika Kinnarin sopien tämän tyttären Kaarinan naittamisesta veljenpoikansa Juhon kanssa. Hän siis pani suvun asiat järjestykseen, toki hänen poikansa Yrjänä joutui lainaamaan järjestelyihin melkoisesti rahaa Vaasan porvareilta kuten Iisak Bäckiltä ja Hannu Niilonpojalta, ja talo oli myöhemmin helisemässä niiden kanssa. Varsinkin Iisakin poika Joosef Bäck, myös Vaasan kaupunginvouti, joka joutui taloudellisiin vaikeuksiin, itse asiassa konkurssin partaalle, ryhtyi kovasti vaatimaan velkojensa takaisinmaksua.

Tästä Matti Yrjänänpojan vaimosta Johanna Knuutintytär Lundista tiedän aika paljon enemmän kuin Matista itsestään johtuen hänen useista voimakkaista esiintymisistään puolustamassa taloaan käräjillä.

terv Matti Lund

[Uslin]

Kiitos taasen Matti Lund.

Tuli taas aimo annos semmoista aikaisemmin allekirjoittaneelle tuntema-tonta asiaa suvun esi-isistä ja heidän ammateistaan. Tuo sillanrakennus-
taito osittain selittänee jo aikaisemmin ihmettelemäni tiedon, että Jaakko Mikinpoika siirtyi v. 1762 Käyppälään pitäjänsepäksi. Ihmettelyni oli lähin-
nä se mistä mies sai tiedot ja taidot sepän ammattiin. Esipolvien sillanrakennustaidot oheistaitoineen ovat kait periytyneet Jaakollekin. Tuo Johanna Knuutintytär ei mielestäni ole jäänyt ainoaksi voimakastahtoiseksi vaimoksi suvun isälinjassa. Mm Susanna Mikintytär o.s Fogde oli yksi heistä.
Hänhän toimi pitäjänkuuluna kupparina ja lääkitsijänä Kupparlan kylässä.Piti kuulemma suvun miehetkin aika hyvin aisoissa.
Mutta jatketaan selvittelyjä ja palataan taas asiaan kun kysyttävää ilme-nee. Ja vielä kerran kiitokset.
Uslin

[OSTFRESEWESTFRESE]

Mistäs talosta on peräisin Johan Cumar sittemmin Huhku, Huhcku?
Hän menee naimisiin Sophia Domarin kanssa 05.02.1699 Laihialla.
He saavat ainakin neljä lasta ... Brita *31.08.1700, Lijsa *02.10.1702, Maria *20.08.1706 ja Susanna *07.01.1712.

Joku Johan Huhkus dotter kuolee 20.11.1718 10 vuoden iässä.

Sophia Domar sittemmin Huhku mainitaan leskenä vuonna 1723-1724.

Olisikohan Johan Cumar ollut sittemin sotilas Johan Huhcku?
Mahdollisesti kuollut, kadonnut isonvihan aikana tai pian sen jälkeen. Viimeistään ennen vuotta 1723.
Ruotsissa olevia arkistoja ei vielä ole tutkittu.

Hänestä tullut tähän mennessä eteen viimeinen maininta, kun hän on Laihialla vaimonsa kanssa Matz ja Brita Leikaksen lapsen Britan kummina 05.07.1712.