Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Claudius Brenneruksen opiskelupaikka?
HY:n ylioppilasluetteloon on niinikään istutettu Elin (Helena) Brennerus, vaikkakin referensseissä viitatuissa tuomiokirjaotteissa Elin esiintyy pelkällä patronyymilla. On nähty paljon vaivaa, mutta lopputulos ontuu.
Yllättävästi samainen matrikkeli ei tiedä mitään Claudiuksen opiskelusta.
Oppiahan hän toki oli saanut, koskapa maisteriksi tituleerataan.
Katsoinko huonosti?
Oppiahan hän toki oli saanut, koskapa maisteriksi tituleerataan.
Ihan yleinen kommentti ilman Brennerus -vittausta: Vaikuttaa olevan kyllä noita "maistereita" tuohon aikaan paljonkin sellaisia, joita ei löydy matrikkeleista. Osa varmaan kateissa kirjoista, mutta lienee myös ollut aika helppo tituleerata itseään (tai toista) maisteriksi, jos kerran sukunimäkin otettiin ilman ko. sukua. Siis toistan: tämä ilman viittausta puheena oleviin sukuihin ja henkilöihin. Ja jatkoksi: jäipä lukioaikainen (35v sitten) opettajanikin myöhemmin kiinni maisterina esiintymisestä, vaikka ei ollut opintoja. Tuli liian ahneeksi ja haki rehtorin paikkaa ja jäi kiinni.
Sami Lehtonen
06.12.08, 12:18
HY:n ylioppilasluetteloon on niinikään istutettu Elin (Helena) Brennerus, vaikkakin referensseissä viitatuissa tuomiokirjaotteissa Elin esiintyy pelkällä patronyymilla. On nähty paljon vaivaa, mutta lopputulos ontuu.
Yllättävästi samainen matrikkeli ei tiedä mitään Claudiuksen opiskelusta.
Oppiahan hän toki oli saanut, koskapa maisteriksi tituleerataan.
Katsoinko huonosti?
Esimerkiksi Isonkyrön kirkkoherra Isaacus Henrici Brennerus oli käynyt koulunsa Uppsalassa. Toisaalta Claudius Martini oli virkatehtävissä jo 1630 niinkuin Juhan sivuilta:
http://juhansuku.blogspot.com/2006/11/claudius-martini-brennerus.html
voimme havaita. Hän oli "magister, fältpredikant vid finska rytteriet 1630-1633".
Katsoit siis ihan oikein - eli HY:n ylioppilasmatrikkelissa, joka alkaa vuodesta 1640, ei Claudiusta siis ole.
Sami Lehtonen
06.12.08, 12:20
Ihan yleinen kommentti ilman Brennerus -vittausta: Vaikuttaa olevan kyllä noita "maistereita" tuohon aikaan paljonkin sellaisia, joita ei löydy matrikkeleista. Osa varmaan kateissa kirjoista, mutta lienee myös ollut aika helppo tituleerata itseään (tai toista) maisteriksi, jos kerran sukunimäkin otettiin ilman ko. sukua. Siis toistan: tämä ilman viittausta puheena oleviin sukuihin ja henkilöihin. Ja jatkoksi: jäipä lukioaikainen (35v sitten) opettajanikin myöhemmin kiinni maisterina esiintymisestä, vaikka ei ollut opintoja. Tuli liian ahneeksi ja haki rehtorin paikkaa ja jäi kiinni.
Vielä muutama vuosikymmen sitten kandidaatin ja maisterin ero oli jonkin verran rahaa. Eli lainaus wikipediasta "Hieman alasta riippuen vuosien 1972–1994 välisenä aikana maisteri oli kandidaateille anomuksesta myönnetty arvonimi."
Tulkoon nyt mainituksi, että omat lähteeni näissä Brenner-kuvioissa ovat mm. Tapio Vähäkankaan, Olavi Rundtin ja Brennerien sukukirjan tiedot.
En itse pysty lukemaan tuon aikakauden tekstejä, joten pitää luottaa asiantuntijoihin. Mielestäni Vähäkangas on selvittänyt sukujohdon erinomaisen selkeästi.
En alaa enää kiistelemään asiasta, jokainenhan voi lukea nuo samat tekstit ja tehdä omat johtopäätöksensä.
Juha
Lisää Brennereistä on täällä;
http://tinyurl.com/5gxojn
Hei,
Myöskään Jussi Nuortevan Suomalaisten Ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640 (1999) ei tunne Claudius Martini Brennerusta (eikä myöskään Claudius Martinia eikä Brenner-nimisenäkään; Espoon kh:n poika Martinus Johannis Brenner* mainitaan s. 363, 376, 377).
Nuorteva kertoo varsin laajasti kaikista löydetyistä ulkomailta oppia hakeneista suomalaisista kuin myös vain sellaisiksi epäillyistäkin. Maisteriksi myöhemmin Suomessa tituleerattuja, joiden tutkinnoista ei löydy todisteita on useita. Sivulla 184 Nuorteva kirjoittaa: "Monissa tapauksissa maistereiksi (mester) kutsutaan esimerkiksi koulumestareina toimineita henkilöitä, vaikka näillä ei olisikaan ollut tutkintoa."
* Opiskelun aloitus Uppsalassa 12/1628, 8/1633 ilmoittautuminen Rostockissa, jossa käynnillä ei ilmeisesti ollut korkeita opillisia tavoitteita, sillä pääasiallisena kohteena oli kotimainen Uppsalan yliopisto. Toimi 1636 sotilaspappina. Lähteet: Uppsalan ja Rostockin matrikkelit, Bergholm 1892, Blomstedt & Matinolli 1963.
t. Helena V.
Arvelen, että Claudius on opiskellut Rostockissa, kuten hänen sukulaisensa
Mårten Stodiuskin. Rostock on myös se opinahjo johon Henrik Claesson
Tott kirjoittautui v. 1588. Selkeä "sukutraditio" siis.
Hei,
Myöskään Jussi Nuortevan Suomalaisten Ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640 (1999) ei tunne Claudius Martini Brennerusta (eikä myöskään Claudius Martinia eikä Brenner-nimisenäkään; Espoon kh:n poika Martinus Johannis Brenner* mainitaan s. 363, 376, 377).
Nuorteva kertoo varsin laajasti kaikista löydetyistä ulkomailta oppia hakeneista suomalaisista kuin myös vain sellaisiksi epäillyistäkin. Maisteriksi myöhemmin Suomessa tituleerattuja, joiden tutkinnoista ei löydy todisteita on useita. Sivulla 184 Nuorteva kirjoittaa: "Monissa tapauksissa maistereiksi (mester) kutsutaan esimerkiksi koulumestareina toimineita henkilöitä, vaikka näillä ei olisikaan ollut tutkintoa."
* Opiskelun aloitus Uppsalassa 12/1628, 8/1633 ilmoittautuminen Rostockissa, jossa käynnillä ei ilmeisesti ollut korkeita opillisia tavoitteita, sillä pääasiallisena kohteena oli kotimainen Uppsalan yliopisto. Toimi 1636 sotilaspappina. Lähteet: Uppsalan ja Rostockin matrikkelit, Bergholm 1892, Blomstedt & Matinolli 1963.
t. Helena V.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.