Brennerus-suvusta

[Giösling]

On mielestäni hämäävää käyttää Mårten Simonssonista, tai Helena/Elin Mårtensdr/Mattsdr sukunimeä "Brennerus". Mårten oli vain avionsa kautta linkissä Brändön Brennerus-sukuun. Hänen omaa juurtaan ei kertakaikkiaan tiedetä. Helena/Elin Mårtensdr ei elinaikanaan käyttänyt sukunimeä tiettävästi kertaakaan. Jatkuvastipa vain nettiin ilmestyy Elin Brennerus-nimisiä Alftan-suvun kantaäitejä. Mistä niitä sikiää?

Brennerus on Claesilla otettu synnyinpaikan/kasvupaikan mukaan, kuten
monilla Brenner-sukuisilla.

Mårten Simonssonin omat juuret ovat siis täysin auki & selvittämättä, kuten hänen
lihallisiksi lapsikseen väitettyjenkin.

[Sami Lehtonen]

Aivan tyhjän päällä emme ole, mitä tulee Mårten Simonssonin lasten juuriin. Aihetta on käsitelty mm:
http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm

Kyseinen Olav Rundtin artikkeli ei muuten missään vaihessa kutsu Mårtenia tai tämän tytärtä Helenaa Brenner/Brennerukseksi.

Aihetta sivuaa yllättäen myös:
http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm

Ei ole mitenkään tavatonta, että 1500-luvulla toimineesta herrasta ei tiedetä enempää. Miksi pitäisi tai miten se olisi mahdollista?

Mårtenin lapsista yksi omistaa Brändön ja toinen jatkaa Mårtenin tointa Raaseporin lainlukijana. Tämä on sangen tavallista. Kirkonmiesten kohdalla patronyymi on sopiva ja ilmoittavat kotipaikakseen Brändön. Hevosmiehen tai mustalaisenko lapsia olivat, jos Kulosaaren tilallinen ei sovi?

[Olarra]

Hyvää itsenäisyyspäivää kollegat!
Rupesin eilen jostain syystä uudelleen lukemaan nuorena lukemaani Aimo Halilan mainiota kirjaa Opin tiellä oppineita. Sieltähän löytyy myös 1600-luvun akateemisia Brennereitä, mahtavatko olla samaa sukua? Tukholmassa asuvan suomalaisen muinaistutkijan ja taiteilijan, Elias Brennerin, maineikas rouva Sofia Elisabeth Brenner oli ensimmäinen julkisesti esiintyvä ruotsalainen naisrunoilija. Myös Elias itse runoili italiaksi 1680-90-luvuilla. Ja sitten tietysti varhainen suomalainen orientalisti Henrik Brennerus/Brenner (Kruunupyyn rovasti Jaakko Brennerin poika), joka Turun Akatemiassa (opiskeli myös Upsalassa ja Lundissa) samoihin aikoihin kiinnostui itämaisista kielistä ja hakeutui niitä oppimaan Persian silloiseen pääkaupunkiin Ispahaniin. Brennerin mukaan kuumaan, likaiseen ja sekavaan kaupunkiin, joka oli tuolloista Tukholmaa kymmenen kertaa suurempi. Sivistyksen kielenä oli Ispahanissa tuolloin arabia ja sitä tutki Henrikkikin ollen kirjeenvaihdossa myös Eliaksen kanssa. Oleilu Ispahanissa kesti kaksi vuotta. Samalla terveisiä kaikille tämän päivän orientalisteille ja muille ulkomailla oleskeleville. Aurinko paistaa niukin naukin täällä itsenäisessä Suomessa.
t. Olavi A. :)

[Juha]

Elias Brenner oli muistaakseni tätä Pohjanmaan sukua, jonka alkukoti on sijoitettu tuohon naapuripitäjä Marttilaan.


Juha