13.3.1940 päättyi "talvisota"

[pirkko hagman]

otsikkoni tavoite onkin pysäyttää ko. päivämäärästä joku muistava tai muuten tietävä.
Sallittaneen myös kysymykseni listallamme , vaikkei se kenties näytäkään suoranaisesti kuuluvan sukututkimuksen piiriin.
Rustaan kehyskertomusta erääseen tutkiskelemaani sukulinjaan.
Asiaan, Pirkko!:
JATKUIKO koulunkäynti normaalisti kevätlukukaudella sodan päätyttyä?
Oliko maassamme asian suhteen samanlainen käytäntö kaikkialla( Karjalan poikkeavat olot tietysti huomioiden)
muistamaton Pirkko H:man

[Sami Lehtonen]

Asiaa saattaa valaista esimerkiksi tämä sivu:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514267869/html/c2953.html

Monet koulut eivät siis toimineet käytännössä lainkaan koko lukuvuonna - seuraavana vuonna koulua käytiin vuoroissa.

Vanhempanikaan eivät olleet vielä syntyneet, mutta esittämäsi kysymys oli mielenkiintoinen.

[Seppo Niinioja]

Tässä hyppään kyllä jatkosotaan, mutta kun tuo Arne Nevanlinnan (jota haasteltiin viime sunnuntain HS:ssa) blogi http://arne.nevanlinna.fi/ on niin mainio, siteraan yhden kohdan:

1943 ylioppilas. Ylipäällikön käskystä ilman kirjoituksia. Näin minulta riistettiin mahdollisuus viiteen ällään.

Lukiossa luettiin ainakin minun aikanani vanhoja ylioppilaskirjoituksia ja niiden joukossa oli ns. sotilasylioppilaskirjoituksia jatkosodan ajalta (jotka eivät vielä silloin olleet kovin vanhoja...) Ilman kirjoituksiakin on siis silloin voinut päästä ylioppilaaksi.

Pakko kertoa vielä esikoistyttäremme tokaisu, kun näki Arnen veljen Harrin televisiossa ja lausahti hänen tukkansa johdosta: "Ei toi ole mikään setä, se on koira!" Aika osuva toteamus ja ihan positiivisesti sanottu. Samannäköisiä veljekset muutenkin olivat (Harri N. kuoli 1994). Sukututkimukseen tämä liittyy hyvinkin, onhan Neovius-Nevanlinna merkittävä kulttuurisuku. Kansainvälisesti tunnettu matemaatikko Rolf Nevanlinna oli veljesten isä eikä ansioita ole puuttunut pojiltakaan.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

1943 ylioppilas. Ylipäällikön käskystä ilman kirjoituksia. Näin minulta riistettiin mahdollisuus viiteen ällään.


Olisihan se ollut kiusallista, jos tulevat herrat upseerit ja aliupseerit olisi pommitettu liikuntasaliin kesken kirjoitusten.

[Heikki Koskela]

Jouduin yliopistoaikana asumaan Helsingissä 1960-luvun lopulla ja olin pitkään Metsäntutkimuslaitoksella töissä maaperäosastolla. Samalla osastolla työskenteli kaksi sotaveteraania, jotka molemmat olivat sota-ajan ylioppilaita. He eivät ymmärtääkseni myöskään milloinkaan kirjoittaneet ylioppilaiksi mutta olivat saanet valkolakin jonkin poikkeusjärjestelyn avulla mielestäni aivan oikeutetusti.

Toinen sitkeästi teki loppututkintoa yliopistossa ja taisikin sen saada. Olin jo silloin päässyt pois Helsingistä, kun hän jatkoi opintojaan työn ohella.

Tämäkin liittyy sukututkimukseen, koska toinen oli kuuluisan taitelija-suvun jäsen, ei kuitenkaan tietääkseni nykyisen presidentin sukulainen.

Ainakin jatkosodan aikana olivat koulut täydessä käynnissä. On omakohtaisia kokemuksia - meinaan.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

[Sami Lehtonen]

Jouduin yliopistoaikana asumaan Helsingissä 1960-luvun lopulla ja olin pitkään Metsäntutkimuslaitoksella töissä maaperäosastolla. Samalla osastolla työskenteli kaksi sotaveteraania, jotka molemmat olivat sota-ajan ylioppilaita. He eivät ymmärtääkseni myöskään milloinkaan kirjoittaneet ylioppilaiksi mutta olivat saanet valkolakin jonkin poikkeusjärjestelyn avulla mielestäni aivan oikeutetusti.

Tätä ei liene kukaan kyseenalaistanutkaan. Erilaisin poikkeusjärjestelyin koulujaan käyneet eivät varmastikaan olisi olleet tasa-arvoisessa asemassa rauhanajan ylioppilaiden kanssa. Tosin en tiedä, oliko nykyinen kokeiden tasoeroja tasaava järjestelmä käytössä jo silloin. Ylipäällikön tavoitteena tuskin oli muu, kuin tuoreiden ylioppilaiden elossa pitäminen.

Toinen sitkeästi teki loppututkintoa yliopistossa ja taisikin sen saada. Olin jo silloin päässyt pois Helsingistä, kun hän jatkoi opintojaan työn ohella.

Tämäkin liittyy sukututkimukseen, koska toinen oli kuuluisan taitelija-suvun jäsen, ei kuitenkaan tietääkseni nykyisen presidentin sukulainen.

Ainakin jatkosodan aikana olivat koulut täydessä käynnissä. On omakohtaisia kokemuksia - meinaan.

Varmasti osa kouluista toimi normaalisti talvisodankin aikana. Poikkeusjärjestelyiltä ei sen sijaan vältytty luultavasti millään koululla - osa opettajista oli rintamalla.


Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Hyvää itsenäisyyspäivän aattoa!

[Erkki Järvinen]

otsikkoni tavoite onkin pysäyttää ko. päivämäärästä joku muistava tai muuten tietävä.
Sallittaneen myös kysymykseni listallamme , vaikkei se kenties näytäkään suoranaisesti kuuluvan sukututkimuksen piiriin.
Rustaan kehyskertomusta erääseen tutkiskelemaani sukulinjaan.
Asiaan, Pirkko!:
JATKUIKO koulunkäynti normaalisti kevätlukukaudella sodan päätyttyä?
Oliko maassamme asian suhteen samanlainen käytäntö kaikkialla( Karjalan poikkeavat olot tietysti huomioiden)
muistamaton Pirkko H:man

Sota-aika ja siirtoväki
[ Pekka Kuisma 2001 / Visuveden Koulu 110 v. ]

Tuon historiikin tekoon itsekin osallisena lainaan sitä ajatellen jos siitä olisi jotain apua Pirkon kysymykseen.

Koko maassa ja kaikilla elämänalueilla siirryttiin heti sodan alkaessa poikkeusjärjestelyihin. Niinpä Visuveden kansakoulun toimintakin keskeytettiin 1.12.1939 sen vuoksi, että kodeistaan lähtemään joutuneille karjalaisille piti saada tilapäismajoitus. Kautta maan tähän tarkoitukseen käytettiin mm. kansakouluja.

Visuveden koululle piti majoittaa 40 henkeä siirtoväkeä. Tosiasiassa heitä lienee ajoittain ollut huomattavasti enemmänkin. Siirtoväen ruokalaksi muutettu koulukeittola valmisti nyt aterioita siirtoväelle eli evakoille. Alakoulurakennuksen kellarihuoneessa ruokaili päivittäin noin 160-170 henkeä. Sellainen määrä tuskin sentään on voinut asua koululla, joten ilmeisesti lähitienoon taloihin sijoitetutkin kävivät koululla aterioimassa.

Koko Talvisodan ajan huomattavin tapahtuma Visuveden koululla oli inhimillisestä erehdyksestä johtunut alakoulun keskuslämmityskattilan rikkoutuminen, joka aiheutti kylmän herätyksen kouluun majoitetuille. Johtokunta ryhtyi ripeästi toimenpiteisiin uuden kattilan hankkimiseksi ja koko lämmitysjärjestelmän kunnostamiseksi. Sattuikin niin, että koululle majoitetun siirtoväen joukossa oli Sundman -niminen lämpö- ja vesijohtoliikkeen omistaja ja hänelle annettiin näiden korjaustöiden suorittaminen.

Talvisota päättyi 13.3.1940. Koulutyön aloittamisesta keskusteltiin, mutta Haapamäen piirin kansakouluntarkastaja sekä koululääkäri kielsivät sen jyrkästi tarttuvien tautien leviämisvaaran takia. Alakoulu oli siis suljettuna lukuvuoden loppuun saakka. Yläkoulustakin vain ylin eli IV luokka - nykyistä 6. luokkaa vastaava - kävi koulua vielä 20.5.-8.6., mutta heillekin opetettiin vain lukuaineita. Pitämättä jääneitä koulupäiviä korvattiin jonkin verran aloittamalla seuraava syyslukukausi eri luokilla porrastetusti alkaen elokuun 5. päivästä.

[Heikki Koskela]

otsikkoni tavoite onkin pysäyttää ko. päivämäärästä joku muistava tai muuten tietävä.
Sallittaneen myös kysymykseni listallamme , vaikkei se kenties näytäkään suoranaisesti kuuluvan sukututkimuksen piiriin.
Rustaan kehyskertomusta erääseen tutkiskelemaani sukulinjaan.
Asiaan, Pirkko!:
JATKUIKO koulunkäynti normaalisti kevätlukukaudella sodan päätyttyä?
Oliko maassamme asian suhteen samanlainen käytäntö kaikkialla( Karjalan poikkeavat olot tietysti huomioiden)
muistamaton Pirkko H:man

Löysin omasta kotikylästäni tehdyn kirjan, jossa on käsitelty kylän kouluasioita aina sen lopettamiseen saakka vuonna 1969.

Pirkon kysymys jäi vaivaamaan sen verran, että jouduin perhetymään koulun historiaan pelkästään sen vuoksi, että tuli tehtyä työrupeama opettajana.

Tekstistä käy ilmi, että talvisodan alettua "varauduttiin vastaanottamaan Karjalasta tulevia siirtolaisia. Koskenvarrelle sijoitettiin Pyhäjärveltä, Impilahdelta ja Inkeristä tulevia siirtolaisia. Koulun oppilasmaäärä lisääntyi huomattavasti ja opetusryhmät paisuivat." Lainattu teksti merkitsee sitä, että talvisodan aikana koulu oli kylässämme toiminnassa.

"Koulu toimi myös kreikkalaiskatolisten "kirkkona" sovittuina aikoina pappi Alekssanteri Olannon hoivissa."

Sitten sanotaan: "Syksyllä 1941 koulutyö aloitettiin normaalia myöhemmällä ja lopetettiin keväällä 15.5.1942."

Tällaisia käytäntöjä oli tuohon aikaan ja varmasti käytännöt vaihtelivat jonkin verran eri kunnissa. Riippui myös kansakoulutarkastajasta, kuinka asioita hoidettiin hänen piirissään.

Vanhat muistot pullahtivat väkisinkin pintaan, kun katselin vanhaa valokuvaa kirjasta. Siinä Heikki Ilmari Koskela ja siirtolaispoika Erkki Huovinen seisovat vierekkäin kuvassa kasvot vakavina. Joko ennen kuvan ottoa tai sen jälkeen otimme tiukan nyrkkitappelun koulun tampuurissa. Ottelu jäi kesken, kun opettaja tuli väliin ja otti meitä molempia niskavilloista kiinni ja talutti kahteen eri nurkaan häpeämään. Minua jäi harmittamaan se tappelu vähän sen vuoksi, että nenästäni alkoi tulla verta eikä Erkille käynyt kuinkaan. Hyviä kaveria me kuitenkin oltiin.

[tellervoranta]

Hei
Reija Satokankaan kirjoittamassa Kiimingin koululaitos osana kunnan kehitystä 1885-2007 on seuraavanlainen maininta:
Sotavuosina kansakoululaitosta ei juuri kehitetty, hyvä kun pystyttiin jotenkuten jo aloitettu koulutyö ylläpitämään: koulut lämpiminä, opettajat pois rintamalta ja oppilaat koulussa. Siinäkään ei aina onnistuttu. Hannusperällä jouduttiin toukokuussa 1940 toteamaan: " alakoulun oppilaita ei voida huonontuneen elintarviketilanteen tähden majoittaa senkään vertaa kuin keväällä, joten heitä ei voida velvoittaa koulua käymään."
Katsoin myös isäni kirjoittaman Alakylän koulun historiikin, mutta siinä ei ollut mainintaa tuosta ajasta. Muuten tuo aika on ollut raskasta perheessämme, koska isä ei palannut talvisodasta silloin kuin muut eikä äidillä ollut tietoa, mitä on tapahtunut. Mutta tämä onkin sitten eri stoori :)

[H.Arjava]

Ylioppilaskirjoitusten poikkeusjärjestelyistä kukaan ei ole tainnut mainita, että vuosina 1940 ja 1942 ei järjestetty lainkaan ylioppilaskirjoituksia, vaan koko vuosiluokan abiturientit julistettiin suoraan ylioppilaiksi edellisen kevättodistuken ja opettajakunnan lausunnon perusteella. Sama järjestely oli myös vuonna 1918. Erikseen olivat sitten sotaylioppilaskirjoitukset, joita järjestettiin keskeisissä aineissa rauhallisempien vaiheiden aikana rintamasotilaille.
Syksyllä 1940 koulu aslkoi jo 1.8. , jolloin paikattiin edellistä kevättä syyskuun loppuun. Uusi työvuosi alkoi 1.10.
Keväällä 1944 ainakin pääkaupungin abiturientit kävivät "leirikoulua" maaseutupaikkakunnilla ja kirjoittivat ylioppilaaksi normaalisti.

Koulunkäynti oli kaiken kaikkiaan epäsäännöllistä, lukukaudet lyhennettyjä. Keväällä 1944 pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleviin kouluihin sijoitettiin evakkoluokille oppilaita, joilla oli aivan erilainen oppikirja- ja kurssitausta jne. Opettajat olivat myös sijoitettuja. Muille, joilla ei ollut mahdollisuutta käydä koulua, Kouluhallitus organisoi sanomalehti- kirje ja radio-opetusta. Koetettiin selvitä vaikeissa oloissa mahdollisimman vähillä vaurioilla.
H.Arjava

[pirkko hagman]

Iloitsen kysymykseni virittämästä antoisasta vuoropuhelusta nimenomaa Itsenäisyyspäivän tuntumassa ja alkuperäiseen kysymykseeni koen saaneeni tyydyttävän vastauksen.
Valoisaa juhlapäivää kaikille
yst. t. Pirkko Hagman