Ruotikas

[Make]

Vuonna 1894 Pieksämäen Virtasalmella vanhuuteen kuollut Adam on merkitty kuolleiden luettelossa merkinnällä Ruotikas Adam .... Tämä nimitys ei esiinny ko. henkilön kohdalla muissa kirkonkirjoissa.

Ruotikas ei ole minulle entuudestaan tuttu eikä mikään sanastoini tai googlauskaan antaneet (lyhyellä) selvittelyllä vastausta. Täältähän saan aina varman ja nopean vastauksen :)

Siis mikä tai kuka on ruotikas?

Tässä kirjoittaessani tuli mieleen, että onko se sama kuin ruotiukko, joka kai puolestaan on ollut taloon jäänyt vanhaisäntä. Tai sitten ruodunvaivainen?

[kkylakos]

Ruotuvaivainen tuli ensimmäiseksi mieleen.

[Tapani Kovalaine]

Hiskiin laitoin vainajille ammattitiedon kohdalle hakusanan ruoti. Vastaus:
Seurakunnista löytyi yhteensä 865 tapahtumaa.
Ruotilas, kymmenittäin Karjalassa.
Ruotike, vain yksi.
Ruotia, samaten.
Ruotio, muutama.
Ruotivaivainen, satoja...
Ruotikas, ei yhtään!

[Seppo Niinioja]

Hiskiin laitoin vainajille ammattitiedon kohdalle hakusanan ruoti. Vastaus:
Seurakunnista löytyi yhteensä 865 tapahtumaa.
Ruotilas, kymmenittäin Karjalassa.
Ruotike, vain yksi.
Ruotia, samaten.
Ruotio, muutama.
Ruotivaivainen, satoja...
Ruotikas, ei yhtään!

Suomen kieli on taipuvainen. Nykysuomen sankirjan mukaan ruoti on harvinaisessa merkityksessä myös sama kuin hyvin tuntemamme ruotu. Johdannaisia mm. ruotilainen, ruotimummo, -poika, -ukko, -vaivainen, joiden tavallisempi rinnakkaismuoto on ruotu-alkuinen. Ruoti- tai ruotukasta ei kirjassa ole, mutta eihän lakikirjakaan taida kaikkia rikoksia luetella, vai miten niissä tuomarinohjeissa sanotaan. Ruotuvaivaista veikkaan.

Kirkonkirjojen muuttuessa suomenkielisiksi bondesta tuli samantyyppinen nimike talokas.

Seppo Niinioja
Huru-ukko (ei tiettävästi Tellervolle sukua)

[Make]

Täältä Pieksämäen Vehmaskylän kuolleista löytyy myös ruotikas.

http://www.jasky.net/vehmaskylapmlk/Kjah1723-1897.html

5.1.(21.1.)1894 Ruotikas Aapram Neuvonen, Wehmais 7; 79v 2kk 25p, nainut, vanhuus

Eli kuolinvuosi ja pääseurakuntakin sama Pieksämäki kuin minun henkilölläni Adam Kaipaisella, joka kuoli 8.3.1894 myös vanhuuteen, ja nainutkin oli ;)

Lienee tuolla ollut kirjaamassa ruotikas -sanaan mieltynyt pappi.

Googlaamalla ruotiukko sain mm. seuraavat selitykset:

1.
Kun tavallisesti maatalon vanhin poika otti kotitilan haltuunsa ja solmi vanhempiensa kanssa yleensä kirjallisen syytinkisopimuksen (tilanhoitosopimuksen), hänen vanhempansa jäivät asumaan taloon ruotiukkona ja ruotimummona. Heille kuului ”eläke” eli täysylläpito, huone talosta, huolenpito ja hoito hautaan saakka sekä kunniallinen hautaus.

2.
Ruoti- tai ruotu-ukko ja mummo olivat alun perin vaivaishoitoon kuuluvia käsitteitä ns. ruotuvaivaisena eläneitä henkilöitä. Ruotu oli taloryhmä, johon kuuluvien talojen velvollisuutena vanhan köyhäinhoitolainsäädännön mukaan oli vuoron perään elättää yksi köyhäinapua nauttiva.
Ruotiukot ja mummot kiersivät siis talosta taloon – oleskeluaika vaihteli muutamista päivistä jopa vuoteen, riippuen talon varallisuudesta. Joten ainakaan alun perin ei ollut kysymys sukulaisista.

Noista sopii varmasti Adam Kaipaisen vanhuuteen paremmin tuo ruotuvaivainen.

Adam meni 19-vuotiaana naimisiin 49-vuotiaan lesken kanssa (1844). Ja tämän kuoltua (1878) ollessaan itse 55v. meni toiseen avioliittoon 34v. yksinhuoltajan kanssa (1880). Ensimmäisen vaimon kanssa ei näemmä lapsenteko onnistunut, mutta toisen kanssa sain kaksi lasta, joista nuoremman (1886) ollessaan itse 61v. :cool:

Kun Adam eleli Virtasalmella torpparina ja itsellisenä perheensä kanssa ja kun nuo lapset syntyvät vasta vanhemmalla iällä ja nuorempi eli tytär kuoli jo 1891 5-vuotiaana ja vanhempi eli poika oli isän kuoltua 13v, ei ole ihme, että ruotuvaivaisia eli ruotikkaita siis. Poika lähti Virtasalmelta 1904 Mikkelin ja Lappeen kautta Viipuriin, missä kuoli poliisina ja kahden lapsen isänä 1918. Ja lapsista vanhemman eli pojan tyttärestä tuli vaimoni vuonna 1974....

[tellervoranta]

.....saatamme olla kohta ruotikkaita :D::D:. Missä se komea avattaresi...verrattaisiin näköä. Jos sittenkin sukulaisia.:)

Ruotuvaivaista veikkaan.

Kirkonkirjojen muuttuessa suomenkielisiksi bondesta tuli samantyyppinen nimike talokas.

Seppo Niinioja
Huru-ukko (ei tiettävästi Tellervolle sukua)

[Julle]

<Kirkonkirjojen muuttuessa suomenkielisiksi bondesta tuli samantyyppinen nimike talokas.>

Onkohan se nykyisin talollinen eli entinen talonpoika, -isäntä?

Talollista käyttävä

[tellervoranta]

Bonde(n) on Arontauksen: Askel sukututkimuksen pariin: talonpoika, Kankaanpään jne :Sukututkimus askel askeleelta: talollinen, isäntä.

Talonpojan, Haukipudas, yksi jälkeläinen ;):cool::rolleyes:

[Seppo Niinioja]

<Kirkonkirjojen muuttuessa suomenkielisiksi bondesta tuli samantyyppinen nimike talokas.>

Onkohan se nykyisin talollinen eli entinen talonpoika, -isäntä?

Talollista käyttävä

Siitä, tottakai on kysymys, sanoo Peter Nyman, mutta kirkonkirjoissa näkee lähinnä 1800-luvun lopulla ainakin joissakin paikoin muotoa talokas.

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

.....saatamme olla kohta ruotikkaita :D::D:. Missä se komea avattaresi...verrattaisiin näköä. Jos sittenkin sukulaisia.:)

Voi että (tässä pitäisi olla sydänhymiö :)). Katsotaan mitä voidaan tehdä. Nyt nukkumaan, että jaksaa juhlia koko Suomen kanssa vaimon syntymäpäivää.

[eeva häkkinen]

Googlaamalla ruotiukko sain mm. seuraavat selitykset:

1.
Kun tavallisesti maatalon vanhin poika otti kotitilan haltuunsa ja solmi vanhempiensa kanssa yleensä kirjallisen syytinkisopimuksen (tilanhoitosopimuksen), hänen vanhempansa jäivät asumaan taloon ruotiukkona ja ruotimummona. Heille kuului ”eläke” eli täysylläpito, huone talosta, huolenpito ja hoito hautaan saakka sekä kunniallinen hautaus.

2.
Ruoti- tai ruotu-ukko ja mummo olivat alun perin vaivaishoitoon kuuluvia käsitteitä ns. ruotuvaivaisena eläneitä henkilöitä. Ruotu oli taloryhmä, johon kuuluvien talojen velvollisuutena vanhan köyhäinhoitolainsäädännön mukaan oli vuoron perään elättää yksi köyhäinapua nauttiva.
Ruotiukot ja mummot kiersivät siis talosta taloon – oleskeluaika vaihteli muutamista päivistä jopa vuoteen, riippuen talon varallisuudesta. Joten ainakaan alun perin ei ollut kysymys sukulaisista.


Papit ja muut kirjurithan joutuivat vuodesta 1880 lähtien laatimaan kirjansa suomenkielellä, ja tämän vaiheen kielikukkaset olisivat oma jutunaiheensa. Todennäköisesti he joutuivat itse kehittämään käyttämänsä terminologian. Lönnrotin sanakirja taisi tosin olla jo ilmestynyt, mitähän se sanoisi näistä asioista?

Itse tykästyin erityisesti erään papin versioon inhysningin käännöksestä: "ihteolewainen".

Lainauksen ykkösselitys on minusta monella tavoin kyseenalainen, enkä ole koskaan nähnyt ruotiukko tai -mummo -sanaa käytetyn tällä tavoin.
Eri asia on sitten se, että syytinkiläisestä saatettiin käyttää kaunista ilmaisua "elätti", kun taas ruotuvaivaisesta oli tuolloin jo tullut "kunnan elätti".

[esteri]

Tiesitteko muuten, että vielä 1960 luvulla viranomaiset tilastoivat maalaistalojen emännät, aikuiselätettäviksi. Siitä oli kirjoituksia lehdissä.
Sata vuotta aikaisemmin kumottiin aviossa olevan naisen, miehen holhouksen alla olo, mutta vielä se kummitteli jopa virallisissa tilastoissa.
esteri

[Make]

Siitä, tottakai on kysymys, sanoo Peter Nyman, mutta kirkonkirjoissa näkee lähinnä 1800-luvun lopulla ainakin joissakin paikoin muotoa talokas.

Seppo Niinioja

ja

Papit ja muut kirjurithan joutuivat vuodesta 1880 lähtien laatimaan kirjansa suomenkielellä, ja tämän vaiheen kielikukkaset olisivat oma jutunaiheensa. Todennäköisesti he joutuivat itse kehittämään käyttämänsä terminologian. ....

Kyllä ja kyllä kumpaankiin sitaattiin. Tutkin eilisen päivän Pieksämäen kuolleiden luetteloita 1865-1886 ja kas kas juuri tuon jakson loppupuolella niihin kirjoihin ilmestyivät merkinnät talokas ja ruotikas. Rakas ei liene samaa -kas alkuperää :p:

[Sanna H]

Tämä keskustelu oli muutaman vuoden takaa, mutta törmäsin äsken "ruotikas"-sanaan kun lueskelin lainhuudatuspöytäkirjassa (vuodelta 1871) lainattua vaihtokirjaa. Maanvaihto on tapahtunut Kalajoen pitäjässä, ja ehdoissa lukee, että "Tämän vuoden ruotikkaat pitää kunkin maksaa ennen omistetuilta mailtaan tähän päivään."

Ja kas, näissä ja muissa käsiini saamissani kalajokisissa asiakirjoissa käytetään myös termiä "talokas".

[Hannu Numminen]

Talokas-termiä muistan nähneeni noin sadan vuoden ikäisissä hautakivissäkin, eli käyttäjiä on ollut myös "yhteiden kansan" keskuudessa.