Piispa Martti Skytte

[Timo W]

Kaksi eri tulkintaa Miehestä?

MARTTI SKYTTE (MARTINUS JOHANNIS), 1528-50

Syntyi noin 1480. Vht Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Olavinpoika Skytte ja Brita Eerikintytär. Sai alkuopetusta Rauman luostarikoulussa, josta siirtyi Turun kouluun. Munkkina Sigtunan dominikaaniluostarissa.

Teki pitkiä opintomatkoja Saksaan ja Ranskaan sekä Italiaan. Aloitti v. 1500 luennoinnin dominikaanien korkeakoulussa Napolissa. Sigtunan luostarin priori v. 1522, minkä ohella Ruotsin dorninikaanijärjestön tarkastaja ja Dacian provinssin kenraalivikaari vuodesta 1524.
http://www.arkkihiippakunta.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010774

Laukon omistama Tottijärven säterikartano on ollut pitäjän merkittävin maatila keskiajalta lähtien. Kartano sijaitsi mäen kumpareella pienehkön Tottijärven kaakkoisella niemellä, n. 1 km päässä Pyhäjärvestä. Klaus Kurjen sisko Karin till Totkijärvi asui kartanossa Juho Olavinpojan kanssa 1510-luvulla. Heidän lapsensa Martti Skytte oli Kustaa Vaasan tuttava ja Suomen uskonpuhdistusajan ensimmäinen piispa. Kartanossa asui myös Juho Knuutinpoika Kurjen leski Ingeborg Tönnentytär Tott 1577-1584. Ingeborgin isä oli Tanskasta tullut ja Suomen mahtavimpiin kuulunut Tönne Eerikinpoika Tott. Äiti oli Vaasa-sukuinen Kaarina Eerikintytär Bielke Raaseporin linnasta.
http://www.narva.sci.fi/kktie/tottijarvi.html

[Timo W]

Suomen viimeisin katolinen piispa oli Laukon kartanon kuuluisimman omistajan, Klaus Kurjen poika Arvid Kurki. Hänestä olisi tullut koko Ruotsin piispa, ellei olisi haaksirikkoutunut 1522. Uskonpuhdistusajan ensimmäinen piispa, Martti Skytte oli myös Kurki-sukua. Kun Kustaa Vaasa pääsi 1523valtaan, hän otti käytäntöön luterilaisen uskon, mutta takavarikoi seurakuntien omaisuuden. Vesilahden varallisuus siirtyi Vaasoille ja kivikirkko jäi kesken siitäkin huolimatta, että Vesilahden ensimmäinen luterilainen kirkkoherra oli Kustaa Vaasan perheen hyvä ystävä Juho Laurinpoika Torsth (k. 1566). Myöhemmin kirkkoherran virat kulkeutuivat Vesilahdessa suvuittain. Tunnetuimmat pappissuvut ovat Wesilaxius, Vallenius, Wegelius ja Ticklén.

http://www.vesilahdenseurakunta.fi/historiaa/


Ensimmäinen asiakirjatieto Nokian
kartanosta on vuodelta 1505. Silloin
Maskun kihlakunnan tuomari Didrik
Hannunpoika myi perintötilansa virkaveljelleen
Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari
Jeppe Volmarinpojalle.
Kauppahinta oli 300 markkaa.
Volmarinpoika hankki tilakaupalle
valtionhoitaja
Sten Sturen vahvistuksen.
Hän oli huonoissa väleissä
Turun piispan
kanssa ja halusi vaikutusvaltaisia vakuuksia
kaupalleen sen varalta, että
kartanoa kohtaan olisi vielä “piispallisia
intressejä”.
Jeppe Volmarinpoika muodosti
kahdesta erillisestä Nokian tilasta itselleen
asuinkartanon ja solmi avioliiton
maavouti Jöns Skytten lesken Brita Erikintyttären
kanssa. Yhteydet piispanistuimeen
säilyivät, sillä Britan ensimmäisestä
avioliitosta syntynyt poika Martti
Skytte valittiin Suomen ensimmäiseksi
luterilaiseksi piispaksi vuonna 1527.

http://nds2.ir.nokia.com/EUROPE_NOKIA_COM_3/r2/aboutnokia/downloads/brochures/pdf/nokia_manor/NOKIAN_KARTANO_SUOMI.pdf

[Sami Lehtonen]

Kaksi eri tulkintaa Miehestä?

MARTTI SKYTTE (MARTINUS JOHANNIS), 1528-50

Syntyi noin 1480. Vht Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Olavinpoika Skytte ja Brita Eerikintytär. Sai alkuopetusta Rauman luostarikoulussa, josta siirtyi Turun kouluun. Munkkina Sigtunan dominikaaniluostarissa.

Teki pitkiä opintomatkoja Saksaan ja Ranskaan sekä Italiaan. Aloitti v. 1500 luennoinnin dominikaanien korkeakoulussa Napolissa. Sigtunan luostarin priori v. 1522, minkä ohella Ruotsin dorninikaanijärjestön tarkastaja ja Dacian provinssin kenraalivikaari vuodesta 1524.
http://www.arkkihiippakunta.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010774

Laukon omistama Tottijärven säterikartano on ollut pitäjän merkittävin maatila keskiajalta lähtien. Kartano sijaitsi mäen kumpareella pienehkön Tottijärven kaakkoisella niemellä, n. 1 km päässä Pyhäjärvestä. Klaus Kurjen sisko Karin till Totkijärvi asui kartanossa Juho Olavinpojan kanssa 1510-luvulla. Heidän lapsensa Martti Skytte oli Kustaa Vaasan tuttava ja Suomen uskonpuhdistusajan ensimmäinen piispa. Kartanossa asui myös Juho Knuutinpoika Kurjen leski Ingeborg Tönnentytär Tott 1577-1584. Ingeborgin isä oli Tanskasta tullut ja Suomen mahtavimpiin kuulunut Tönne Eerikinpoika Tott. Äiti oli Vaasa-sukuinen Kaarina Eerikintytär Bielke Raaseporin linnasta.
http://www.narva.sci.fi/kktie/tottijarvi.html

Brita Erikintytär on Ramsayn Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden -teoksesta. Itse olen ollut hyvin tyytyväinen Tapio Vähäkankaan selvitykseen Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset -artikkelissa SSS:n vuosikirjassa 44:
http://www.genealogia.fi/vsk/44/v35-77.pdf

Jöns Olofinpoika oli jo kuollut 1477, mutta Martti Skyten vanhempien tekeminä lahjoituksina mainitaan Vähäkankaan artikkelin mukaan muutama tila, jotka Jöns Olofinpojan äiti Margit Mårtenintytär oli jo tehnyt. Martti Skyten isä Juho Olavinpojan (? liekö sitten peräti eri henkilö) oleilut Tottijärvellä 1510-luvulla ei liene siis paikkaansapitävä tieto.

[Timo W]

Martinus Skytte, junior, samanniminen setä toimi vuodesta 1477
Kalannin kirkkoherrana ja 1485–88 Turun kaniikkina.63 Tuleva piispa
oli äitinsä ensimmäisestä avioliitosta. Syntynyt 1460/70. Matinolli antaa
hänelle liian myöhäisen syntymäajan noin 1480.72 Isähän on kuollut
ennen vuotta 1477.63 Aloitti koulunsa Raumalla samannimisen setänsä
avulla, jatkoi koulua Turussa, mutta siirtyi dominikaanimunkiksi
Sigtunaan. Pantakoon merkille, että Rauman koulu oli fransiskaa-
nien ylläpitämä, mutta hän hakeutui kuitenkin dominikaaniveljestöön.
Teki laajoja ulkomaisia opintomatkoja. Aloitti 1500 luennoinnin
dominikaanien korkeakoulussa Napolissa. Sigtunan luostarin priori
1522. Dacian provinssin kenraalivikaari 1524. Valittiin Turun piispaksi
Ericus Svenoniksen jälkeen, joka ei voinut vihkimyksen puuttuessa
hoitaa virkaa. Skytte vihittiin piispaksi 5.1.1528 ilman paavin vahvistusta.
63, 72Vanhana ja kivulloisena ei hoitanut käytännössä virkaa enää
1540-luvun jälkipuoliskolla.63, 72 Kuoli 30.12.1550, siis yli 80-vuotiaana.
Piispa Skytte oli Arvid Kurjen serkku.

Jeppe Kurki &Karin Klauntytär (Djäkn)

Lapset: Klaus Kurki
Anna Jakobintytär
Karin Jakobintytär
Birgitta Jakobintytär& 1 Puoliso. Jöns Olofinpoika Lapsi: Martti Skytte s.n 1470
2. Henrik Tavast
3. Jeppe Folmarinpoika

Lähde:
Rovasti Tapio Vähäkangas

Jeppe Kurjen
esivanhemmat
ja jälkeläiset