Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuhmitsa -suku
Varhaisin tietämäni Kuhmitsa -suvun jäsen on Antti Aikio Ollinpoika Cumitz (1620-1696) Kuolajärveltä. Hän oli kai lappalainen.
Tuliko tuo Cumitz-suku Venäjän puolelta. Miten Aikiot liittyvät siihen?
Tietääkö Kuolajärven saamelaisten tutkija Juha K?
Mika J
Varhaisin tietämäni Kuhmitsa -suvun jäsen on Antti Aikio Ollinpoika Cumitz (1620-1696) Kuolajärveltä. Hän oli kai lappalainen.
Tuliko tuo Cumitz-suku Venäjän puolelta. Miten Aikiot liittyvät siihen?
Cumitz, Coumits, Koniets, nimi variaatioita löytyy, niin monta kuin on ollut kirjoittajaakin. Kuhmitsa nimi on sitten näistä kaikista em. muotoutunut, paremmin suuhun sopivaksi.
Veroluetteloissa Antti merkittiin nimellä Anders ja isän nimeksi aikaisemmissa luetteloissa Aijke ja myöhemmissä Åke. Siis Anders Aijkesson tai Anders Åkesson. Itse käytän muoton Antti Aijkenp., koska se on mielestäni lähempänä totuutta. Antin isän nimi ei ollut Olli, vaikka Koivisto niin esittääkin.
Aikio ei liity Kuhmitsaan mitenkään. Itse asiassa Aikio tulee etunimestä Aijke, tästäkin on monenmoista variaatiota. Aijke etunimeä on siis alettu käyttämään sukunimenä, (esim. Kuusamo, Sodankylä) ei kuitenkaan Kuhmitsa suvussa.
Kuhmitsat ovat metsälappalaisia, yhteyttä Venääjään ei voi todistaa ja tuskin tarvettakaan.
Antti Aijkenp. Kuhmitsan syntymäaikaakaan ei voi varmistaa. Tuo 1620 on vain arvio (ei minun). Kuolajärven veroluettelossa 1698 (Mf CD 997) hänet merkitään kuolleeksi 1697, ei 1696.
Nämä kaikki ovat faktaa/tutkittua tietoa, oletukset ym. sellaiset olen jättänyt muille.
Kiitos Juha,
nämä tiedot olivatkin minulle uutta.
Mika J
Olen jonkin verran seurannut Kuhmitza-tutkimusta, jota edesmennyt Pekka Salla suoritti ja vei sen sellaiseen loppupäätökseen, että sen kauemmaksi ei ole kirjallisia dokumentteja olemassakaan.
Tulimme johtopäätökseen, että Sallassa, Kuolajärvellä on kaksi Kuhmitza alkuista sukua. Se on dokumentoitukin, mutta kaikille ei viitsi, eikä jaksa todistaa asiaa vuodesta toiseen.
Toinen on Kuhmitza-Kallunki-suku, metsälappalaisia.
Toinen on Kuhmitza-Ulkuniemi-suku, venäläisiä, karjalaisia tai jopa Novgrodista lähtöisin, kuten itse uskon.
Kuhmitza-Kallunki-suvun kaikki edustajat ovat tyypillisiä lappalaisia ja
Kuhmitza-Ulkuniemi-suvun edustajat ovat vaaleita, ns. suomalaistyyppisiä ihmisiä.
Miksi Kallunki-suvulla on Kuhmitza-niminen esi-isä, on tuntematon juttu, mutta sama sukua ne eivät voi olla.
- Tämä on tietysti vain minun henkilökohtainen mielipide.
Myös alun etunimikäytänne molemmilla suvuilla oli eri tyyppinen.
siis mm. Olli Matinpoika Salmijärvi-Ulkuniemi (s.14.5.1766) olisi tätä venäläisperäistä Kuhmitsa-sukua?
Jos tämä Cumitz-suku olisi siis Novgorodista asti, niin sehän voisi olla vaikkapa juutalainen..
Minun tiedoissani on tosiaankin kaksi 1620 syntynyttä Antti Kuhmitsaa.
Toinen on Ulkuniemi-Salmijärvi -suvun esi-isä Antti Antinpoika Kuhmitsa (kuollut 1706), jonka isä olisi ollut Antti Tuomaanpoika ja isoisä siis Tuomas.
Toinen on Juhan mainitsema Kallunki-suvun esi-isä Antti Ollinpoika Kuhmitsa (kuollut 1696).
siis mm. Olli Matinpoika Salmijärvi-Ulkuniemi (s.14.5.1766) olisi tätä venäläisperäistä Kuhmitsa-sukua?
Jos tämä Cumitz-suku olisi siis Novgorodista asti, niin sehän voisi olla vaikkapa juutalainen..
Päättelin Cumitz -sukua juutalaiseksi, koska eikös juutalaisilla, varsinkin itäisessä Euroopassa, ollut usein sukunimen päätteenä -itz?
Tosin tuo koniets on venäjän kieltä ja tarkoittaa loppua.
Se on dokumentoitukin, mutta kaikille ei viitsi, eikä jaksa todistaa asiaa vuodesta toiseen.
Terve Korpikari,
Mukava tavata jälleen pienen hiljaiselon jälkeen.
Minun korviini ei ainakaan ole kuulunut "dokumentoitua asiaa" k.o. asiasta.
Jos nyt vielä yhden kerrran todistaisit, että mekin, joita "savumerkit" ei tavoita, tietäisivät miten tämä Kuhmitsan juttu oikein menee. Ja tietysti lähdetiedot/perustelut kuluu hyvän tavan mukaisesti asiaan.
Toinen on Juhan mainitsema Kallunki-suvun esi-isä Antti Ollinpoika Kuhmitsa (kuollut 1696).
Hei Mika,
En ole sanonut, että Kallungit olisivat Kuhmitsa sukuisia. Olen käynyt läpi kaikki Kuolajärven käräjäpöytäkirjat, veroluettelot ja kirkollisetluettelot. Ainakaan näistä lähteistä ei löydy todisteita, että Kallunki olisi Kuhmitsa lähtöinen.
Minun tiedoissani on tosiaankin kaksi 1620 syntynyttä Antti Kuhmitsaa.
Toinen on Ulkuniemi-Salmijärvi -suvun esi-isä Antti Antinpoika Kuhmitsa (kuollut 1706), jonka isä olisi ollut Antti Tuomaanpoika ja isoisä siis Tuomas.
Toinen on Juhan mainitsema Kallunki-suvun esi-isä Antti Ollinpoika Kuhmitsa (kuollut 1696).
Juuri tuollainen oli johtopäätökseni, siis, Pekka Sallan suorittaman alkuperäisen tutkimuksen mukaan.
Tässä pieni uutinen ameriikalaisesta paikallislehdestä. Tämä Ernie Ulku oli alunperin nimeltänsä Ernst Ulkuniemi ja suoraan alenevassa polvessa kuolajärveläisiä.
<Tuesday, December 13, 2005
Ernest J. UlkuErnie Ulku, 85, of Glen Lake, formerly of Annandale, died peacefully in his sleep on Tuesday, Nov. 15, 2005.
A memorial service was held on Saturday, Nov. 19.
He is survived by wife, Jerolyn; children, Gary (Pam), Phil (Geri), Sharon Barnhart, Gail (Gary Kline), Clyde (Terri), Rick (Wendie), Kari Keller; 14 grandchildren, 12 great-grandchildren; brother, John (Ruby); sister, Pearl Anderson, and sister-in-law, Julie.
He was preceded in death by his first wife, Lorraine; brothers, Bruno and Stan; sisters, Irene and Anne and infant sisters, Mamie and Irene; sister-in-law, Jeanne and brother-in-law, Ralph Anderson.
Ernie was the seventh child born to Jakob and Eriika Ulkuniemi on March 13, 1920. His baptism was at the family farm near West Albion. His confirmation was at the Lutheran church at French Lake and graduation was from Annandale High school. He farmed for many years and married Lorraine Heiskary and they had six children. He was preceded in death by Lorraine in 1963. In 1968 he married Jeri Stelling and they had a daughter. He took great pride in his family. “Poppi” kept a long list of birthdays of his grandchildren and his great grandchildren in his wallet. He dearly loved Christmas concerts, playing horseshoes, and sauna.
Music was provided by niece Anita Ulku-Kovic and grandniece Amy Taylor.>
Terve Korpikari,
Mukava tavata jälleen pienen hiljaiselon jälkeen.
Minun korviini ei ainakaan ole kuulunut "dokumentoitua asiaa" k.o. asiasta.
Jos nyt vielä yhden kerrran todistaisit, että mekin, joita "savumerkit" ei tavoita, tietäisivät miten tämä Kuhmitsan juttu oikein menee. Ja tietysti lähdetiedot/perustelut kuluu hyvän tavan mukaisesti asiaan.
Kiitoksia Jukive!
On pitänyt hieman kiireitä. Olen vieraillut muutaman kerran tämän sukuhaaramme Sotkajärven suvun luona Juonnissa Venäjällä ja käynyt videoimassa ja haastattelemassa vanhoja Suomea puhuvia mummoja vanhainkodissa Kovdorissa. Tutustunut muinaiseen kylään, mutta tuhottuun, Akkalaan. Videoinut tuntitolkulla erilaisissa tapahtumisssa jne.
Tässä pätkä keskustelusta, jonka kävimme Ulkuniemestä kiinnostuneen henkilön Olli Barskin kanssa.
Olli on Kuolajärveltä lähtöisin olevan Jakob Ulkuniemen siskon poika ja tuo aikaisemmin mainitsemani Ernst Ulku on Amerikaan muuttaneen Jakob Ulkuniemen ja Riikka? Kesälahden poika.
Hän oikaisi amerikalaisten käsityksiä (ptivät Kallunkia samana sukuna), jotka olivat muodostuneet rovasti Koiviston antaman informaation perusteella. Se on eklanttia, mutta etteköhän osaa sitä.
- Siitä selviää keskeiset "savumerkit" ;)
Forewords: Throughout the recent genealogy research we have corrected a whole misunderstanding caused by priest E.Koivisto’s limited research material some 30 years back. Based on this new information, a whole new family has been identified, which is unrelated to Kuhmitsa-family, but is wholly it’s own family namely Aikio-Kumitsa-Kallunki.
The oldest available register of information can be found from taxation files 1669-1673. These files have been converted on microfilms (CD. 994-996) and are available in Lapland provincial archives and may be available also in Vaasa archives as well. These files are based on Vasterbotten’s province taxation accounts. These files do have information about Keminmaa Lapp and Tornio county and Lapland on the same microfilms. These regions including Lapland belonged in the beginning of 1600-century to Vaasa province, which as such is a bit surprising.
In these files wit taxation accounts there is information about Antti Tuoma’s son Kounitz (Anders Tomasons Kounitz) born around 1590-1600 and based on assessment unit of land he died 1688 (CD. 994-996). His wife name is unknown. In the files ,there is mentioned, that Antti Tuoma’s son had at least one child, Antti Antti’s son, who was born around 1620-30 and further on Antti Antti’s son has had at least 4 sons and a daughter:
Matti Antti’s son 17.06.1656-22.03.1738,
Pekka Antti’s son 1655-20.08.1724,
Antti Antti’s son 1673-05.01.1705
Markus Antti’s son 1675-20.07.1720
Anna Antti’s daughter 1669-25.04.1751.
Already starting year 1667 in these files there is also Anders Akians’s son (Aikio), who is also mentioned with the name Kounitz-Lapp. His father has turned out to be Olau Aikian’s son, a famous Lappish warlock, who was prejudged of witchery in district court as being absent.
Even today there is Aikio family in Kuusamo Finland with roots from this Kounitz family.
Aikio – Kuhmitsa - Kallunki ancestors are as follows:
Antti Olli’s son ( Aikio ) Kounitz 1620-1696
Wife. Ingre 1625 – 10.04.1711
Children;
Olli Antti’s son 1646-02.11.1727
Iivar Antti’s son. 1656-
Kaisa Antti’s daughter 1670
A strange coincidence, which we can yet wholly explain yet, is that both Antti’s have had a wife with name Ingre, and also the fact that both Iivar and Matti are born the same year, but they are NOT mentioned to be twins….. so there is still more research to be done.
On pitänyt hieman kiireitä. Olen vieraillut muutaman kerran tämän sukuhaaramme Sotkajärven suvun luona Juonnissa Venäjällä ja käynyt videoimassa ja haastattelemassa vanhoja Suomea puhuvia mummoja vanhainkodissa Kovdorissa. Tutustunut muinaiseen kylään, mutta tuhottuun, Akkalaan. Videoinut tuntitolkulla erilaisissa tapahtumisssa jne.
Jopa vain olet ollut tekemässä tärkeää asiaa. Toivottavasti saamme joskus tutustua kyseiseen materiaaliin jollain tapaa.
Kuhmitsa, Cumitz, Coumitz, Kounitz.
Jos Karin olettamus pitäisi paikkansa, että Kuhmitsa-suku oli alunperin Novgorodista. Niin pientä ajatusleikkiä...
Googlella kun laittaa hakusanaksi Kounitz löytyy joku Ben Kounitz -niminen mies. Jollakin sivulla Kounitz-sukunimi viittaa juutalaisuuteen. Ja Ben -etunimihän on tyypillinen juutalaisille.
Novgorodhan oli kauppiastasavalta ja hansakaupunki. Siellä on melko varmaan ollut myös juutalaisyhteisö.
Itäisessä Euroopassa asui aitoa juutalaista alkuperää olevia askenasijuutalaisia. Kasaarijuutalaiset taas olivat turkkilaisperäisiä.
No, lähti vähän mielikuvitus lentoon näin jouluaaton ja Jeesuksen (myös juutalainen) syntymäjuhlan auttamana.
En tahdo olla arvoituksellinen, mutta kirjoittakaapa Googleen noita samaisia hakusanoja, Kuten Kuhmitza, Miulus, Sotkajärvi, Kallungi ! jne, venäjäksi, niin jo vain uusi ikkuna kummasti aukeaa.
Jos tahdotte tietää sukulaisistamme (Koillis-Lapin metsäsaamelaisista) Venäjällä, varsinkin Kuolan suunnalla, niin Lapin Yliopiston Leif Rantalalta voisi kysellä.
Hän on kulkenut siellä ja tietää, ja on kirjoittanut monta kirjaakin aiheesta.
Kuten tietänette, Kuolajärven kylien suvut elävät varsin mielekästä ja rikasta elämää myös Ruotsissa ja Norjassa.
- Odottavat vain yhteydenottoja ja tapaamisia.
Anteeksi, jos menen ihan harhapoluille näissä hypoteeseissäni.
Nykyisestä Pohjois-Puolasta löytyy Chojnicen kaupunki (saksaksi Konitz). Sen perusti noin vuonna 1230 Saksalaisen Ritarikunnan Hermann von Balk. Kaupunki kuului ko. ritarikuntaan vuoteen 1466, jolloin siirtyi Puolan haltuun.
Ei kai tuo mikään ihme olisi, jos ko. kaupungista olisi muuttanut Novgorodiin joku kauppias tai muun ammatinharjoittaja keskiajalla. Kuuluihan Novgorodin kaupunki Hansa-liittoon, tosin aika löyhästi.
Sitten myöhemmin joku jälkeläinen olisi muuttanut kauas pohjoiseen Lapin erämaihin, ehkä kauppamatkoillaan. Vienan rannikkohan oli kauppiaskansa Pomorien asuinaluetta.
Ainakaan perusvenäläiseltä ei Cumitz/Kounitz -sukunimi kuulosta.
Sodankylässä on kylläkin -its päätteinen lappalainen sukunimi, Keitz.
Luulisin, että kyseessä on Venäjän lappalainen/karjalainen sukunimi,jonka kirjoitusasu on virallisissa lähteissä ollut ulkomaankielinen tai sitten se oli tosiaankin etelästä saksankieliseltä alueelta pohjoiseen tullut suku.
Tervehdys,
Nimivariantteja näyttää olevan joka suuntaan, mutta minun mieleeni Kounitz ja Novgorod tuovat heti venäjän sanan kunitsa (tiet. translitteroituna kunica) eli näätä, ja Kunitsyn on tavallinen venäläinen nimi. Toisessa keskusteluketjussa joku taannoin kyseli Karjalasta tulleesta Kunitsyn-nimisestä esi-isästään ja siitä, miten nimi pitäisi suomessa kirjoittaa. Eli ei tämän nimen kanssa tarvitse välttämättä koko Eurooppaa kiertää.
Hyvää joulua.
Kari K.
Sauvo
Akkalan kylä Kuolassa, Imandran rannalla oli noihin aikoihin v 1500-1600 luvuilla kuuluisa noidistaan.
Tiedetään mm. Jaakko I lähettäneen retkikunnan käymään kysymässä neuvoa Pohjan perukoiden noidilta.( Akkala oli tunnetuin paikka)
Tyko Brahe, oli tähtitieteilijä ja asui noihin aikoihin Puolassa, Prahassa.
Hän oli Englannin kuningas Jaakon tuttava, jo niiltä ajoilta, kun Jaakko vieraili Tanskassa. Molemmat olivat kiinnostuneita noituudesta, Jaakko jopa sairaaksi asti, ja Tyko teki ennustuksia tähdistä.
Tyko oli aivan varmasti tietoinen koillisen noidista, sekä siitä kuinka sinne päästiin. Itse asiassa Koillis-Suomi, Akkala ja Kuola olivat tuonaikaisen läntisen euroopan mielenkiintoisin kolkka. Ei mikään jumalan selän takana oleva kyläpahanen, kuten meille on koulussa uskoteltu,
Retkikunnan käynti Akkalassa ajoittuu 1500-luvun loppupuolelle, jolloin mm. Tuomas Kuhmitzan arvelen asettuneen asumaan Kursuun.
Samoihin aikoihin uskon Miuluksen suvun saapuneen Tenniöjärven rannoille, ilmeisesti Juonnista tai jopa Akkalasta.
Kuningas Jaakon noitavainot olivat taannoisen radio-ohjelmankin aihe
Kuuluisin lienee Tyko Brahen ennustus v, 1590 Koillis-Suomessa syntyvästä suurmiehestä, jonka arvellaan olleen Ruosin kuningas.
Tuolloin 1500-luvun puolissa välin oli Novgorodin valta Kuolassa jo taittumassa.
Jatka vain Mika asian kehittelyä, puitteet ainakin antavat myöten. Saahan siitä ainakin hyvän kirjan ainekset. Kukaan ei ainakaan voi väittää, etteikö asia olisi niin, kuten sen kirjoitat, sillä kaikki tietävät yhtä vähän, tai paljon.
Retkikunnan käynti Akkalassa ajoittuu 1500-luvun loppupuolelle, jolloin mm. Tuomas Kuhmitzan arvelen asettuneen asumaan Kursuun.
Samoihin aikoihin uskon Miuluksen suvun saapuneen Tenniöjärven rannoille, ilmeisesti Juonnista tai jopa Akkalasta.
Entäs Tennot ja Saijat?
Varhaisin tietämäni esi-isäni Saija-suvusta on Tuomas Saija (s.1620) sekä Tenno-suvusta Tuomas Tenno (s. noin 1600).
Tennot ovat mielestäni alkuperäisiä Märkäjärven ja Salmivaaran seudulla asustaneita metsälappalaisia, ja Saijat, Saijan kylän ja Tenniöjärven ympäristössä asustaneita metsälappalaisia.
Tennon kylän, muistaakseni, tuhosivat jossakin vaiheessa lähes yhettömiin Kemin, Iin ja Tervolan veronkerääjät. Se oli Tennon suvulle kuolinisku ja yleensä Koillis-Lapin tuolloiselle lappalaisasutukselle.
Luulen myös, että Inarin lappalaiset Saijétz-sukuiset ovat samaa sukua Saija-metsälappalaisten kanssa< Saija=Mustikka>.
Osia Saijan kotakunnista ja Kuusamon seudun Aikioista siityivät tuon terrorin seurauksena Inariin.
Kuusamon Aikiot ja Sompion ja Inarin Aikiot lienevät samaa sukua.
- Tämä on oma oletukseni!
Kielenä Inarin saame ja Kuolajärvellä puhuttu saame olivat sukulais kieliä,....jostakin syystä.
Tuo yllä olevakin on omaa teoriaani, ja kun en ole tohtorismiehiä, niin sillä on arveluttava painoarvo.
Suhtautuka teoriaan varauksella. Tutkiahan sitä aina silti voi.
:D:
Tennon kylän, muistaakseni, tuhosivat jossakin vaiheessa lähes yhettömiin Kemin, Iin ja Tervolan veronkerääjät. Se oli Tennon suvulle kuolinisku ja yleensä Koillis-Lapin tuolloiselle lappalaisasutukselle.:D:
Selvä, suhtaudutaan varauksella. Tämä juttu alkaa menemään nyt pois Kuhmitsa-aiheesta, mutta missä vaiheessa tuo Tenno-suku sammui?
Minulla on tiedoissani vielä Tuomas Ollinpoika Tenno (s.12.5.1769 Kuolajärvi Käsmä), joka meni naimisiin Carin Juhontytär Tapion kanssa.
Ei se ihan kokonaan sammunut. Sitä esiintyy vieläkin alunperin Salmivaarassa asuneen Tenno-Salmijärvi-sukunimen alla. Mutta sitä ei pidä sotkea Kuhmitza-Ulkuniemi-Salmijärvi-sukunimeen.
Tenno-Salmijärvi-sukua ei ole, jostakin kumman syystä, tutkittu oikeastaan lainkaan.
Luulen myös, että Inarin lappalaiset Saijétz-sukuiset ovat samaa sukua Saija-metsälappalaisten kanssa< Saija=Mustikka>.
Osia Saijan kotakunnista ja Kuusamon seudun Aikioista siityivät tuon terrorin seurauksena Inariin.
Kuusamon Aikiot ja Sompion ja Inarin Aikiot lienevät samaa sukua.
- Tämä on oma oletukseni!
Tähän nimi asiaan totean sen, että Saijat, Aikiot ym. nykyiset saamelaisten sukunimet ovat muodostuneet pääasiassa vanhoista etunimistä. Kyllä Korpikari sen tietää;).
Otetaanpa Kuolajärven veroluettelosta vaikkapa vuosi 1658 ja sieltä pari nimeä; Aggesar Aggesarsson ja Anders Aggesarsson. Kumpi heistä on myöhemmin Kuhmitsa? (siis Kursusta).
tellervoranta
25.12.08, 20:23
Hei :), kirjoitan lyhyesti tästä Enbusken kirjasta. s.347
Tähän nimi asiaan totean sen, että Saijat, Aikiot ym. nykyiset saamelaisten sukunimet ovat muodostuneet pääasiassa vanhoista etunimistä. Kyllä Korpikari sen tietää;).
Kuolajärven lapinsukuja olivat Moija, Millo ( eli Miulu/Miulus), Harri, Sajak ( eli Saija/Sarri/ Saijets), Komits, Svart ( eli Musta), Peuna, Koria eli Korva, Kursu, Nillo ( eli Niulus), Telni ( eli Tenni) ja Junsa (eli Jöns).
Hei :), kirjoitan lyhyesti tästä Enbusken kirjasta. s.347
Kuolajärven lapinsukuja olivat Moija, Millo ( eli Miulu/Miulus), Harri, Sajak ( eli Saija/Sarri/ Saijets), Komits, Svart ( eli Musta), Peuna, Koria eli Korva, Kursu, Nillo ( eli Niulus), Telni ( eli Tenni) ja Junsa (eli Jöns).
Niuluksen ja Jönsin lappalaissuvuista en ole lukenut/kuullut. Ei ainakaan omaan sukuuni ole osunut. Jöns-lisänimi esiintyy Olli Matinpoika Salmijärvi-Ulkuniemi-Jönsillä (s.14.5.1766), mutta muuten en ole erillistä Jöns-lappalaissukua löytänyt.
Rippikirjoissa ei tietääkseni Kuolajärvellä Mustaa esiinny.
Otetaanpa Kuolajärven veroluettelosta vaikkapa vuosi 1658 ja sieltä pari nimeä; Aggesar Aggesarsson ja Anders Aggesarsson. Kumpi heistä on myöhemmin Kuhmitsa? (siis Kursusta).
Kumpikaan ei ole Kursun Kuhmitzan sukua, tässä "ei metsälappalainen" mielessä.
Ovat Kuusamon Aikioita, siirtyivät mielestäni Tuderuksen vainojen aikaan ja vieläpä myöhemminkin Inariin ja ovat siellä edelleenkin Aikioita.
Sallassa esiintyvät pääsääntöisesti Kallunki-sukuna.
- Vain minun mielipiteeni.
;)
Hei :), kirjoitan lyhyesti tästä Enbusken kirjasta. s.347
Kuolajärven lapinsukuja olivat Moija, Millo ( eli Miulu/Miulus), Harri, Sajak ( eli Saija/Sarri/ Saijets), Komits, Svart ( eli Musta), Peuna, Koria eli Korva, Kursu, Nillo ( eli Niulus), Telni ( eli Tenni) ja Junsa (eli Jöns).
En ole millään tavoin vahingon iloinen kirjantekijälle, mutta jälleen yksi esimerkki, kun ei kunnolla perehdytä pitäjän historiaan.
Kiitos Tellervo, tämä oli "hyvä veto".
- Vain minun mielipiteeni.
;)
Sukututkimuksellisessa mielessä esim. vuosi 1658 Kuolajärvellä on jo sitä aikaa, että mikään ei ole varmaa. Voi vain sanoa oman mielipiteensä, mihin meillä kaikilla on oikeus.
Se on tuo Kivelä.....
" Alkuperäinen lähettäjä tellervoranta http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=28080#post28080)
Hei, kirjoitan lyhyesti tästä Enbusken kirjasta. s.347
Kuolajärven lapinsukuja olivat Moija, Millo ( eli Miulu/Miulus), Harri, Sajak ( eli Saija/Sarri/ Saijets), Komits, Svart ( eli Musta), Peuna, Koria eli Korva, Kursu, Nillo ( eli Niulus), Telni ( eli Tenni) ja Junsa (eli Jöns)."
Sanonpa nyt mielipiteeni, järjestyksessä noista esitetyistä suvuista.
Vuodesta 1972 kun olen noita papereita pyörittänyt, en ole Moija:n nimeä tavannut ikinä.
Se ei tarkoita sitä, etteikö se olisi siellä, Kuolajärvellä esiintynyt.
Miulu, Miulus, Niulus, Nillo, Mylo, Mujo, jne ovat minun omaa sukuani.
Sarri, Sajak, Saijets, Saija ovat vanhaa metsälappalaissukuja joiden asuinkenttänä, talvikylänä, on ollut vuosisatoja, ellei -tuhansia Saijan ja Kuolajoen mutka.
Hari, Harri, Jöns, Junsa, Kauppi / Myöhemmin Kuhmitzan suku Salmivaarasta peri ne nautintaoikeudet / olivat vanhin Kuolajärven metsälappalaisten suvuista, sillä oli niin suuret nautintaoikeudet, kuin Kuusamon Aikioiden kotakentän alueelta, Tenniölle saakka, ja pohjoisessa Saijalle ja lännessä melkein Kursuun saakka.
ovat samaa sukua.
Komits on sama kuin Kuhmitza
Svart eli Musta on ongelmallinen monella tapaa: Esiintyy satunnaisesti ja toi paljon geneettistä harmia jälkeläisiinsä.
Mm. Korjan ja Saijan sukuihin. On nähtävillä nykypäivissä. :(
Korva Ei ole Korian sukua, eikä Kursun suku ole metsälappalaisia.
Kursun Kuhmitza ei ole mielestäni lappalaissukua, vaan "muualta tulleita".
Ja sitten kun ovat ns. kursulaisia, ovat selkeästi tulleet Kemijärveltä ja ovat Halosen tai Jaakkolan sukua.
Telni ja Tenni = Tenno, asuivat mielestäni hyvässä sovussa Saija-suvun kanssa jakaen nautinta-alueet, jotka aina lähtivät suorakulmion muotoisessa muodossa "vesijakoalueelta" itään, tai länteen.
Näin olen asioita ajatellut.
Miettikää ite tästä jatkoa ja ennekaikkea KYSEENALAISTAKAA
- En ole tohtorismiehiä, joten voitte antaa vapaasti palaa
Jonku kerran tapasi Salla-Pekan Rovaniemen kirjastossa, keskusteltiin, ja hän sanoi "Hullua"!:p:
Myöhästyin jopa junasta, mutta keskustelut; Ne olivat antoisia!
Mutta voisihan asia noinkin olla!
Hyvää Joulua kaikille.
Musta on ongelmallinen monella tapaa: Esiintyy satunnaisesti ja toi paljon geneettistä harmia jälkeläisiinsä.
Mm. Korjan ja Saijan sukuihin. On nähtävillä nykypäivissä. :(
Vakavasti puhuen, millä lailla Musta on tuonut harmia jälkeläisiin? Jos oikeasti olet läpi käynyt Kuolajärven veroluettelot, niin tiedät tasan tarkkaan ketä Mustat myöhemmin ovat.
Olen minäkin joskus ajatellut, että ottaisin yhteyttä P. Sallaan. Mutta kun tässä ei olla itsekään mitään tohtoreita, niin se sitten jäi. Nythän se sitten on myöhäistä.
Kysymyksesi on hyvin vaikea minulle vastata.
Vihjeeni oli kyllä varsin selkeä.
Mikäli tuo ongelma jotakin vaivaa, seuratkaa esim. rovasti Koiviston tutkimusten sivumarginaaleja.
Niitä, joita hän on poiminut tuonaikaisisten rippikirjojen marginaaleista.
Pienoinen maininta populaation pienuuteen ja koostumukseen on katsoakseni se, että mm. Maria Saija oli naimisissa kaksi kertaa saman suvun edustajan kanssa ja teki muistaakseni viisi lasta. Neljä "virallista", veljeksille; kaksi kummallekin ja yhden sukulaispojalle.
Tänä päivänä toinen haara sukua jatkaa suomalaisuuden edustusta salskeana vaaleana "suomalaisena" ja toinen puoli suvusta "pienenä tummana" lappalaistyyppisenä sukuna. Kaikki miettii, miksi näin?
Lisänä tuohon tummaan lappalaissukuun on jäänyt Ristiina Mustan geneettinen jälki, joka vaikutti tuohon Saijan sukuun vuosisata aikaisemmin.
Elämä on tällaista.
Mitä tuota miettimään.
Yksi asia johtaa yhteen, toinen toiseen. Minäkin tuossa äsken vyörähdin jo entisajan saksalaisten harrastaman (rotuopin) antropologian puolelle.
Minua harmittaa jo nyt, että en osaa käsitellä "sukuasioita", kuten te, asioihin perehtyneet ja jotka osaatte "haihduttaa" ikävät asiat pois.
Kuulun ilmeisesti siihen sukujen edesottamuksia ja syntyvyyttä seuraavaan sopertelevaan luokkaan, joka kohta luokitellaan sukututkimuksen "Juorulehdistöön", eli englantilaisittain "Keltaiseen Lehdistöön".
Itse kannan lähes kaikkien koillis-Lapin sukujen perimää. Sekä lappalaisten että muualta tulleiden. Ainut koillis-Lapin lappalaissuku, johon en ole törmännyt sukupuussani, on Nillo. Haloslaisuus varmaan näkyy eniten ulkonäössäni, mutta on varmaan mm. Ristiina Mustankin antamaa tummuutta.
No tämä on kai jo sitä rotuoppia, mutta lähes koko ikäni Savossa asuneena, olen törmännyt jonkinlaiseen "rasismiin", kutsumanimenikin oli yhteen aikaan Aslak :D: .
Ristiina Antintytär Musta (s.1682 Sodankylä Sompio) avioitui tietääkseni Matti Tuomaksenpoika Miuluksen (s.14.9.1664 Kuolajärvi) kanssa. Varhaista sukuyhteyttä Saija-sukuun en löydä... Tosin tiedoissani on vain kolmen hänen kahdeksasta lapsestaan, että keiden kanssa avioituivat.
Yleisesti oletetaan, että lappalaiset olisivat vetäytyneet uudisasukkaiden tieltä kohti pohjoista.
Onko siis Itä-Lappiin tullut lappalaisia etelämpää tunkeutuvien uudisasukkaiden tieltä?
Itä-Lapista pohjoiseen on tämän viestiketjun perusteella muuttanut lappalaisia, nimenomaan ankaran uuden vallan tieltä.
Osa on siis muuttanut pohjoisemmaksi, osa jäänyt paikoilleen sulautuen avioliittojen kautta tulokkaisiin, mutta etelämpää ei kai ole lappalaisia Itä-Lappiin tullut, ainakaan Kuusamoa etelämpää.
Voisi olettaa, että samanlainen assimiloituminen tulokkaisiin on tapahtunut paljon etelämpänäkin Suomessa, mm. Pohjois-Savossa.
Näyttäisi, että muualta Itä-Lappiin tulleet lappalaiset olivatkin kotoisin idän ja koillisen suunnalta Kuolan niemimaalta. Lisäksi tämä arvoituksellinen idästä tullut ei-lappalainen Kuhmitsan suku, joka avioitui osaksi Kuolajärven lappalaisten kanssa.
Otetaanpa Kuolajärven veroluettelosta vaikkapa vuosi 1658 ja sieltä pari nimeä; Aggesar Aggesarsson ja Anders Aggesarsson. Kumpi heistä on myöhemmin Kuhmitsa? (siis Kursusta).
Kuusamossa asunut Brita Matintytär Aikasarria-Tavajärvi (s.1642), joka avioitui Lauri Laurinpoika Tauriaisen (s.1640 Paltamo?) kanssa, lienee tätä samaa Aggesarin sukua.
Kuusamossa asunut Brita Matintytär Aikasarria-Tavajärvi (s.1642), joka avioitui Lauri Laurinpoika Tauriaisen (s.1640 Paltamo?) kanssa, lienee tätä samaa Aggesarin sukua.
Ei voi sanoa, että on samaa sukua. Niin kuin olen jo aikaisemmin sanonut, tämä Aggesar on etunimi, eikä siitä ole esim. vuonna 1658 tullut sukunimeä.
Esimerkki vuotenamme 1658 Maanselässä merkitään Aggesar Matzson, hän voi olla mainitsemasi Brita Matintyttären veli. Siis VOI OLLA!! Mutta tätä ei lienen voida todistaa.
Tätä Aggesar etunimeä vilisee ympäri Kemin Lappia, ei voi, eikä saa ajatella, että he kaikki ovat samaa sukua.
tellervoranta
26.12.08, 15:57
Tervehdys Juha :), oletko varma, että lainasin kirjaa tässä hullunmyllyssä oikein :p:
[quote=jukive;28084
Kiitos Tellervo, tämä oli "hyvä veto".[/quote]
Kun elää "väitöskirjaa väsäävien" keskellä, niin olen ilmoittanut Facebookissa että: Tellervo inttää SukuForumilla, lisenssi jo väikkyy.
Sain joululahjaksikin taas tällaisen väikkäriaapisen: Sofia Kotilainen: Suvun nimissä.Nimenannon käytännöt Sisä-Suomessa 1700-luvun alusta 1950-luvulle. :D::D:
Ei voi sanoa, että on samaa sukua. Niin kuin olen jo aikaisemmin sanonut, tämä Aggesar on etunimi, eikä siitä ole esim. vuonna 1658 tullut sukunimeä.
Esimerkki vuotenamme 1658 Maanselässä merkitään Aggesar Matzson, hän voi olla mainitsemasi Brita Matintyttären veli. Siis VOI OLLA!! Mutta tätä ei lienen voida todistaa.
Tätä Aggesar etunimeä vilisee ympäri Kemin Lappia, ei voi, eikä saa ajatella, että he kaikki ovat samaa sukua.
Sukunimenä tuo Aikasarria esiintynee jo ko. Britan vihkiaikana ja viimeistään 1670, jolloin hänelle syntyi lapsi. Ainakin minun tiedoissani. Netistä kylläkin tiedot olen onkinut.
Kuten itsekin kirjoitit niin Kemin Lapissa lappalaisilla etunimistä tuli sukunimiä, kuten Saija.
Jotta pysyttäisiin otsikon aiheessa, niin kysynkin ketä ovat rippikirjassa Olof Andersson (Kallunki) perheessä olevat Moder Agneta ja hieman alempana Anders fader ja Aili hustru? Mikä on heidän asemansa perheessä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/17.htm
Jotta pysyttäisiin otsikon aiheessa, niin kysynkin ketä ovat rippikirjassa Olof Andersson (Kallunki) perheessä olevat Moder Agneta ja hieman alempana Anders fader ja Aili hustru? Mikä on heidän asemansa perheessä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/17.htm
Vaikea sanoa. Ollin isä kuitenkin oli kai Antti Ollinpoika Aikio-Kuhmitsa-Kallunki?
Hänen vaimokseen olen merkinnyt Inkerin, joka olisi kuollut 10.4.1711. Tietojeni mukaan Antti kuoli kuitenkin jo 1696.
Eli vaikea sanoa kuka isä-Antti vaimoineen tuolla sivulla on.
Olisikohan Agneta Ollin jommankumman vaimon Anna Kaakurin tai Saaran äiti?
Vaikea sanoa. Ollin isä kuitenkin oli kai Antti Ollinpoika Aikio-Kuhmitsa-Kallunki?
Hänen vaimokseen olen merkinnyt Inkerin, joka olisi kuollut 10.4.1711. Tietojeni mukaan Antti kuoli kuitenkin jo 1696.
Eli vaikea sanoa kuka isä-Antti vaimoineen tuolla sivulla on.
Olisikohan Agneta Ollin jommankumman vaimon Anna Kaakurin tai Saaran äiti?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1706-1710_ik198/11.htm
1706 alkava rippikirjajakso ei tee asiaa yhtään helpommaksi. Tässä merkitään Iivarin Antinpojan perheeseen Britha svärmod. eli anoppi. Eli tämän mukaan hän olisi Iivarin vaimon Annan äiti?
Olli Antinpojan perheessä siellä alempana mainitaan Elin svärmod. Onko Elin siis Ollin anoppi?
Tervehdys Juha :), oletko varma, että lainasin kirjaa tässä hullunmyllyssä oikein :p:
Luotan sinuun kuin vuoreen:rolleyes:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1706-1710_ik198/11.htm
1706 alkava rippikirjajakso ei tee asiaa yhtään helpommaksi. Tässä merkitään Iivarin Antinpojan perheeseen Britha svärmod. eli anoppi. Eli tämän mukaan hän olisi Iivarin vaimon Annan äiti?
Olli Antinpojan perheessä siellä alempana mainitaan Elin svärmod. Onko Elin siis Ollin anoppi?
Ohessa pitäisi olla liite vuosien 1698-1705 kinkerikuulustelukirjasta. Tätä ei löydy netistä. Tässä esim. Anders fader merkitään kuolleen 1705.
Vertailkaa ja kommentoikaa.
Matti Antti’s son 17.06.1656-22.03.1738,
Pekka Antti’s son 1655-20.08.1724,
Antti Antti’s son 1673-05.01.1705
Markus Antti’s son 1675-20.07.1720
Anna Antti’s daughter 1669-25.04.1751.
Wife. Ingre 1625 – 10.04.1711
Matin, Pekan, Antin, Markuksen ja Annan äiti on Ingre, korjatkaa edes se.
Jotta pystyttäisiin erottamaan Kuhmitsa ja Kallunki suvut toisistaan, niin kannattaa huomioida myös Kuusamon puolen Kallungit.
Kuusamossa ja Posiolla asuu vielä Aikioita, jotka mielestäni ovat tätä vanhaa "Aikesen jne."-sukua.
Rovasti Koiviston tutkimukset ovat valitettavasti hieman harhauttaneet Koillis-Lapin ihmisiä sekoittamaan nämä kaksi Kuhmitza-sukua ja - nimeä keskenään. Mm. Lampelat, joista osa juurtuu tähän Kallunki-Kuhmitzaan, haluaisi mielellään kuulua tähän toiseen, miksi tuon nimeäisi?, vänäläisperäiseen Kuhmitzan sukuun.
En ole ryhtynyt asiaa "oikomaan", enkä ruvennut siitä kummemmin keskustelemaan, sillä mielipiteeni ovat omiani ja pystyn ne tutkimuksella perustelemaan.
Mm. Esko Pitkänen Kuusamosta lienee joutunut osiltaan oikomaan tätä vakiintunutta "Koivisto käsitystä".
http://pitka.hopto.org/
Välillä nämä kysymykset menevät "henkien taisteluiksi", joita omassa duunissa on jo ihan tarpeeksi. Paperit näyttävät, mitä näyttävät, niiden perusteella voi tehdä ihan mukiinmeneviä johtopäätöksiä, mutta sotaa niiden tuottamien tulosten perusteella ei kannate synnyttää. :D:
tellervoranta
27.12.08, 22:35
Heips :), olen yrittänyt omasta suvusta vastaavaa katsoa, vaan ei tärppää. Minusta tuo Britha on Iivarin anoppi, koska siinä jatkuu vain renkiä ja piikaa. Tuo Elinin paikka ihmetyttää? Onko Ollin vai Ollin aviossa olevan pojan anoppi.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1706-1710_ik198/11.htm
1706 alkava rippikirjajakso ei tee asiaa yhtään helpommaksi. Tässä merkitään Iivarin Antinpojan perheeseen Britha svärmod. eli anoppi. Eli tämän mukaan hän olisi Iivarin vaimon Annan äiti?
Olli Antinpojan perheessä siellä alempana mainitaan Elin svärmod. Onko Elin siis Ollin anoppi?
Muuten, mikä se tuo Ingre homma on? Pitkät lapsien välit ja viisikymppisenä synnyttää :confused:
Olisi tässä Enbusken kirjassa juttua Kuolajärvestä 1500-luvulta alkaen (maksajien määrän kasvu 15:sta 20:een ja sitten tipahtaminen yhteentoista; v.1706 veroluettelossa 28, joista vain 12 maksoi; osa kuoli, osa joutui kerjuulle)
Siis minähän en tiedä Itä-Lapin suvuista juuri mitään. :rolleyes::cool:
Matin, Pekan, Antin, Markuksen ja Annan äiti on Ingre, korjatkaa edes se.
Antti Ollinpoika Kuhmitsa-Kallungin (s.1620) vaimona näyttäisi rippikirjan mukaan olevan Aili (Abigail?).
Ehkä tieto, että hänen vaimonsa oli Inkeri on väärä tai Inkeri kuoli jo ennen 1698.
Edelleen veikkaisin, että Agneta oli Olli Antinpojan toisen vaimon Saaran äiti. Saara sopisi hyvin Agneta Juhontytär Kaikkosen (s.1657) tyttäreksi syntymävuotensa (1685) puolesta. Itse asiassa nyt huomasin, niin Agnetan toiseksi mieheksi olen merkinnyt Antti Antinpoika Kuhmitsan (Cumitz-sukua) (s.1673, kuollut 5.1.1705). Ensimmäinen mies oli joku tuntematon.
tämä menee nyt vähän off-topikiksi.
mutta pitääköhän tietoni ,että Agneta Juhontytär Kaikkonen olisi syntynyt 1657, paikkansa?
Hän avioitui tietojeni mukaan kolmannen kerran Olli Tuomaksenpoika Halonen-Ollilan kanssa 26.7.1713 ja synnytti vanhoilla päivillään 15.5.1714 Elisabet-tyttären. Ollikin oli syntynyt jo 1648.
Tuolla sivulla Kuhmitsoja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/20.htm
Ylimpänä Pekka Antinpoika ,seuraavaksi tämän veli Matti, sitten Matin vaimo Saara (Matintytär Oinas), seuraavaksi 1672 syntynyt veli Antti, sitten tämän vaimo Agneta (Juhontytär Kaikkonen), seuraavaksi äiti Ingeborg (mutta kenen äiti?), sitten tytär Anna (mutta kenen?).
Oliko Antti Antinpoika Cumitz-Kuhmitsan vaimo sitten Ingeborg, eikä Inkeri?
Vai oliko tämä Ingeborg Agnetan äiti?
Jospa Kuhmitsa-sukunimi tuli Kallungin perheeseen tämän (Saaran äidin) Agnetan miehen Antti Antinpoika Kuhmitsan (s.1672) kautta?
Kallistuisin sille kannalle, että Antti Antinpoika Kuhmitsan (s.1620) vaimo oli kuitenkin Inkeri.
Tuolla sivulla http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/27.htm Pekka Antinpoika Kuhmitsan äidiksi on merkitty Ingre.
Ingeborg oli kai sitten Agneta (Kaikkosen) äiti?
tellervoranta
28.12.08, 13:07
Anteeksi, että päntiöhnään pomisen :rolleyes:
Ingeborg, Ingrid, Inkeri, Inga, Inka...samoja nimiä.
Inkeri on ikivanha suomalainen muoto Ingridistä. Nimi on viehkeä, muinaisskandinaviassa liitetty jumalalliseen kauneuteen. Inka, almanakkaan v.1973 on inkerinsuomalainen lyhenne. :):)
Inkeri ihana neito
varasi vakuhun naida.
Laalmanti iso ritari
anto kättä kätkysehen.
( RITVALAN HELKAVIRSI)
Heips :), olen yrittänyt omasta suvusta vastaavaa katsoa, vaan ei tärppää. Minusta tuo Britha on Iivarin anoppi, koska siinä jatkuu vain renkiä ja piikaa. Tuo Elinin paikka ihmetyttää? Onko Ollin vai Ollin aviossa olevan pojan anoppi.
Muuten, mikä se tuo Ingre homma on? Pitkät lapsien välit ja viisikymppisenä synnyttää :confused:
Olisi tässä Enbusken kirjassa juttua Kuolajärvestä 1500-luvulta alkaen (maksajien määrän kasvu 15:sta 20:een ja sitten tipahtaminen yhteentoista; v.1706 veroluettelossa 28, joista vain 12 maksoi; osa kuoli, osa joutui kerjuulle)
Siis minähän en tiedä Itä-Lapin suvuista juuri mitään. :rolleyes::cool:
Se, että et tiedä Itä-Lapin suvuista mitään, ei välttämättä ole huono asia. Joskus voi huomata tärkeitäkin asioita, kun katselee kauempaa ja puolueettomasti.
Kyllä Iivarin anopiksi voidaan Brita varmasti sanoa, vuoden 1710 alkavassa luettelossa hän on vielä mukana ja sukulaisuussuhde tuodaan selvästi julki.
Kuolleidenluettelostaakaan ei löydy näitä kiistanalaisia henkilöitä.
Vaikea näistä on sanoa, se mikä näyttää yhdellä sivulla varmalta, kaatuu sitten muulla sivulla.
Tämä Inkeri (Ingre) ilmoitetaan selkeästi edesmenneen Antti Kuhmitsan vaimoksi ja asuu poikansa perheessä. Se, että on pitkät lasten syntymävälit voi tarkoittaa sitä, että Antti Kuhmitsalla on vaimo aikaisemminkin. Mutta tätäkään ei liene voida toteen näytää, joten näillä mennään.
Antti Antinpoika Kuhmitsalla (1672-5.1.1705) ja Agneta Juhontytär Kaikkosella (1657-3.10.1749) ei kai ollut yhteisiä lapsia, vai oliko? Antista eikä veljestä Pekastakaan ei tainnut Kuhmitsan suku jatkua? Muista sisaruksista Matilla ja Annalla on jälkeläisiä, joiden jälkeläinen minäkin olen. Jatkuikohan suku Markus-veljestä?
Jännää kyllä, olen Agnetan jälkeläinen hänen 3.miehensä Olli Halonen-Ollilan kanssa tekemänsä iltatähtensä Elisabetin (s.15.5.1714) kautta. Jos tuo tietoni, että Agneta Kaikkonen teki vielä 57-vuotiaana lapsen, pitää paikkansa.
Voitais kai lopettaa Kuhmitsa-nimen käyttö Kallunkien yhteydessä ,ettei tule sekaannuksia.
Vedän tässä vähän omaa yhteenvetoani Kuhmitsoista ja Kallungeista.
Tuomas Cumitz (Kounitz, Koniets). Tullut 1500-luvun lopulla tod.näk. Venäjän puolelta Kuolajärvelle.
Lapset:
Antti Tuomaanpoika Cumitz-Kuhmitsa (s. 1590-1600, kuollut 1688 Kuolajärvi).
Lapset:
Antti Antinpoika Cumitz-Kuhmitsa (s. noin 1620, kuollut 1697 Kuolajärvi), vaimo Inkeri (s. noin 1625, kuollut 4.10.1711 Kuolajärvi).
Lapset:
Pekka Antinpoika Kuhmitsa (s.1655, kuollut 20.8.1724 Kuolajärvi).
Matti Antinpoika Kuhmitsa-Salmijärvi (s.17.6.1658, kuollut 22.3.1738 Kuolajärvi), 1.vaimo Saara Matintytär Oinas, vihitty 1691, (s.1664 Kemijärvi, kuollut 5.4.1730 Kuolajärvi), 7 lasta. 2.vaimo Elin Matintytär Oinas, vihitty 23.7.1732, (s.1669 Kemijärvi, kuollut 13.2.1745 Kuolajärvi), ei lapsia.
Anna Antintytär Kuhmitsa (s.1669, kuollut 25.4.1751 Kuolajärvi), aviomies Olli Hannunpoika Tenno, vihitty 1686, (s.1660 Kuolajärvi, kuollut 25.1.1726 Kuolajärvi), 8 lasta.
Antti Antinpoika Kuhmitsa (s.1672, kuollut 5.1.1705 Kuolajärvi), vaimo Agneta Juhontytär Kaikkonen (s.1657, kuollut 3.10.1749 Kuolajärvi). Ei jälkeläisiä.
Markus Antinpoika Kuhmitsa (s.1675, kuollut 20.7.1720).
1. Olli Aikio (metsälappalainen)
Lapset:
11. Antti Ollinpoika Aikio-Kallunki (s.1620, kuollut 1705 Kuolajärvi), vaimo Aili (Abigail?, Venäjän puolelta?).
Lapset:
111. Olli Antinpoika Kallunki (s.1646 Kuolajärvi, kuollut 2.11.1727 Kuolajärvi), 1.vaimo Anna Hannuntytär Kaakuri, vihitty 1666, (s.noin 1650, kuollut 20.8.1698 Kuolajärvi), 5-6 lasta (onko Marcus-niminen poika?). 2.vaimo Saara, vihitty 1702, (s.1685, kuollut 20.3.1785), onko lapsia?.
112. Iivar Antinpoika Kallunki (s.1656, kuollut 1.12.1732 Kuolajärvi), vaimo Anna Antintytär Oinas (s.1656 Kemijärvi, kuollut 25.7.1730).
113. Pekka Antinpoika Kallunki (s.1668, kuollut 20.8.1724 Kuolajärvi).
114. Kaisa Antintytär Kallunki (s.1670, kuollut 25.10.1719 Sodankylä Kemikylä), aviomies Heikki Heikinpoika Pietilä-Värriö, vihitty 1695, (s.1659 Kemijärvi). 6 lasta.
Nyt tulee kirjoiteltua sitä mukaa kuin tulee mieleen.
Päättelin tuon Antti Ollinpoika Aikio-Kallungin (s.1620, kuollut 1705 Kuolajärvi) vaimon Ailin olevan Venäjältä etunimen perusteella.
Sukupuussani on eräs toinenkin Aili eli Hannu Ollinpoika Kallungin (s.21.9.1676) vaimo Abigail (eli Aili) Igorintytär. Patronyymi viittaa selvääkin selvemmin Venäjälle. Tämä Aili Igorintytär ei ole Lämsä-Onkamon sukua tiettävästi, kuten taitaa Koiviston arkistossa olla.
Tuota Abigail/Aili nimeä en ole muualla tavannut kuin Kuolajärvellä. Eli ei liene Ruotsi-Suomen kirkon ristimänimi.
No jaa, on tuota Aili-nimeä ollut samoihin aikoihin muuallakin Suomessa.
Mutta vuoteen 1812 asti, jolloin Suomen suuriruhtinaskunta perustettiin ja itäraja vedettiin pohjoisessa uuteen uskoon, niin Kuolajärven itäosat kuuluivat virallisesti Venäjään. Eikös se raja mennyt Kuusamon Iivaarasta suoraa linjaa Inarinjärveen? Tosin rippikirjoista päätellen Ruotsin valta ulottui käytännössä kai Alakurttiin saakka. Eikös rajajääkäri Esaias Juhonpoika Granroth (s.1742) asunut reilusti virallisen rajan itäpuolella Palojärvellä jossain Alakurtissa päin?
Oma yhteenvetoni. Laitan selitteen myöhemmin, kunhan löydä. Epäilkää ja kysykää!:oo:
Jälkipolvitaulu: KUHMITSA Tuomas * 1570L † 1640L
28.12.2008
TAULU 1
1. Sukupolvi
Tuomas KUHMITSA
* 1570L † 1640L
Kuhmitsan suvun tunnetuin esi-isä lienee THOMAS COÛNIZ syntynyt n. 1550
Oma mielipiteeni on, että Kuhmitsat eivät ole lappalaissuku. Mielipiteeni tueksi esitän vain 3 yksinkertaista asiaa.
1. Rodullisilta ominaisuuksilta ei löydy mitään viitteitä, että he olisivat lappalaisia.
2. Missään tutkimissani dokumenteissa ei heidän mainita olleen lappalaisia (Kuhmitsa Lapp)
3. Suvun lähtöisyys ja kasvu perustuu vain yhden henkilön tunnettavuuteen ( THOMAS COÛNIZ )
Mikäli kysymyksessä olisi alkuperäinen- ja lappalainen tai karjalainen suku Kuhmitsoja olisi alueella esiintynyt enemmältikin.
Uskoisin heidän olevan alkuperältään venäläisiä ja tulleen Kuolajärvelle Novgorodista joskus 1400-luvun lopulla.
Novgorodin valta ulottui Lappiin 1300-luvun alkupuolella ja v. 1326 tehtiin Lappia koskeva rajasopimus Norjan ja Novgorodin
välillä. Venäläisvaltaa edustivat tällöin karjalaiset ja kerrotaan karjalaisen päällikön Vallitun, Novgorodin toimeksiannosta, alistaneen lappalaiset Suur-Novgorodin alaisiksi.
Moskova valloitti Novgorodin v. 1478 ja sai tuolloin myös Lapin perintömaakseen.
Tässä vaiheessa "sekaannusta" uskoisin Kuhmitsojen siirtyneen Kursuun asumaan.
Lapsi
1) Antti KUHMITSA *1590, Kuolajärvi, †1688 (Taulu 2)
Lähteet
Kolttakylän arkisto J.J. Mikkola, Padasjoki [1].
TAULU 2
2. Sukupolvi
Antti Tuomaksenpoika KUHMITSA
Isä: Tuomas KUHMITSA (Taulu 1)
* 1590, Kuolajärvi † 1688
Ikään ja ajankohtaan liittyvät arviot tehty voudin veroluetteloiden ja manttaalikirjojen perusteella vuodelta 1688
Lapsi
1) Antti KUHMITSA *1620, Kuolajärvi, †1685, Kuolajärvi (Taulu 3)
Lähteet
Västerbottenin läänin tilit, Rovaniemi s.CD 994-996 [2].
TAULU 3
3. Sukupolvi
Antti Antinpoika KUHMITSA
Isä: Antti Tuomaksenpoika KUHMITSA (Taulu 2)
* 1620, Kuolajärvi, Kursu † 1685, Kuolajärvi, Kursu
Toimi Kuolajärven nimismiehenä vuosina 1669-1673
Tiedot perustuvat Västerpottenin läänin luetteloihin ja tileihin
Puoliso
INGRE
*1625, Kuolajärvi, †10.09.1711, Kuolajärvi
Lapset
1) Pekka KUHMITSA *1655, Kuolajärvi, †20.08.1724, Kuolajärvi
2) Matti KUHMITSA *17.06.1656, Kuolajärvi, †23.03.1738, Kuolajärvi (Taulu 4)
3) Anna KUHMITSA *1666, Kuolajärvi, †19.04.1721, Kuolajärvi (Taulu 5)
4) Antti KUHMITSA *1673, Kuolajärvi, †05.01.1705, Kuolajärvi (Taulu 6)
5) Markus KUHMITSA *1675, Kuolajärvi, †20.07.1721, Kuolajärvi
TAULU 4
4. Sukupolvi
Matti Antinpoika KUHMITSA
Isä: Antti Antinpoika KUHMITSA (Taulu 3), Äiti: INGRE
* 17.06.1656, Kuolajärvi, Kursu † 23.03.1738 (81v), Kuolajärvi, Kursu [†]03.04.1738
Puolisot
A) SAARA
*1661, Kuolajärvi, †05.04.1730, Kuolajärvi
Lapset
1) Anna KUHMITSA *1691, Kuolajärvi, †17.02.1699, Kuolajärvi
2) Elin KUHMITSA *16.09.1694, Kuolajärvi, †13.03.1770, Kuolajärvi (Taulu 7)
3) Margareta KUHMITSA *05.01.1697, Kuolajärvi, †05.03.1730, Kuolajärvi (Taulu 8)
4) Matti KUHMITSA *19.02.1700, Kuolajärvi, †03.07.1701, Kuolajärvi
5) Antti KUHMITSA *27.02.1703, Kuolajärvi, †06.08.1709, Kuolajärvi
6) Pekka KUHMITSA *02.02.1706, Kuolajärvi, †19.10.1777, Kuolajärvi (Taulu 9)
7) Saara KUHMITSA *07.10.1716, Kuolajärvi, †22.01.1777, Kuolajärvi (Taulu 10)
B) Elin OINAS
*1669, Kemijärvi, †13.02.1745, Kuolajärvi
TAULU 5
4. Sukupolvi
Anna Antintytär KUHMITSA
Isä: Antti Antinpoika KUHMITSA (Taulu 3), Äiti: INGRE
* 1666, Kuolajärvi, Kursu † 19.04.1721, Kuolajärvi, Märkäjärvi [†]23.04.1721
Puoliso
Olli Hannunpoika TENNO-Märkäjärvi
*1650, Kuolajärvi, †25.01.1726, Kuolajärvi
Lapset
1) Tuomas TENNO *1688, Kuolajärvi, †30.08.1750, Kuolajärvi
2) Kaisa TENNO *1689, Kuolajärvi, †17.12.1750, Kuolajärvi
3) Hannu TENNO *26.06.1690, Kuolajärvi, †29.10.1773, Kuolajärvi (Taulu 11)
4) Ristiina TENNO *1695, Kuolajärvi, †03.05.1697, Kuolajärvi
5) Margeta TENNO *20.03.1700, Kuolajärvi, †11.01.1770, Kuolajärvi
6) Olli TENNO *1701, Kuolajärvi, †24.01.1741, Kuolajärvi
7) Saara TENNO *26.02.1703, Kuolajärvi, †08.04.1767, Kuolajärvi (Taulu 12)
TAULU 6
4. Sukupolvi
Antti Antinpoika KUHMITSA
Isä: Antti Antinpoika KUHMITSA (Taulu 3), Äiti: INGRE
* 1673, Kuolajärvi, Kursu † 05.01.1705, Kuolajärvi, Kursu [†]15.01.1705
Rippikirjoihin Antti on kirjattu nimellä Cursu
Puoliso
Agneta KAJKONEN
*1667, Sodankylä, †02.12.1749, Kuolajärvi
Lapset
1) Antti KURSU-Kuhmitza *25.03.1698, Kuolajärvi, †1768LL (Taulu 13)
2) Johan PALOJÄRFI *01.03.1701, Kuolajärvi, †14.01.1769, Kuolajärvi (Taulu 14)
3) Kaisa KUHMITSA *1703, Kuolajärvi, †1773LL (Taulu 15)
Oma yhteenvetoni. Laitan selitteen myöhemmin, kunhan löydä. Epäilkää ja kysykää!:oo:
4. Sukupolvi
Antti Antinpoika KUHMITSA
Isä: Antti Antinpoika KUHMITSA (Taulu 3), Äiti: INGRE
* 1673, Kuolajärvi, Kursu † 05.01.1705, Kuolajärvi, Kursu [†]15.01.1705
Rippikirjoihin Antti on kirjattu nimellä Cursu
Puoliso
Agneta KAJKONEN
*1667, Sodankylä, †02.12.1749, Kuolajärvi
Lapset
1) Antti KURSU-Kuhmitza *25.03.1698, Kuolajärvi, †1768LL (Taulu 13)
2) Johan PALOJÄRFI *01.03.1701, Kuolajärvi, †14.01.1769, Kuolajärvi (Taulu 14)
3) Kaisa KUHMITSA *1703, Kuolajärvi, †1773LL (Taulu 15)
Minun tietojen mukaan Antti ja Agneta olisivat menneet naimisiin vasta 1701, joten Antti ei liene heidän yhteinen lapsensa, vaan ehkä Agnetan edellisestä liitosta.
Vielä tuosta Matti Antinpoika Kuhmitsa-Salmijärven (s.17.6.1656) puolisosta Saarasta. Olet merkinnyt, että hän olisi syntynyt 1661 Kuolajärvellä. Voidaanko hänet yhdistää mihinkään Kuolajärven perheeseen tuohon aikaan?
Vai oliko hän tiedostossani oleva Saara Matintytär Oinas Kemijärveltä?
Olisi luonnollista, että Matti olisi menny uusiin naimisiin eukkovainaan siskon kanssa.
Moni seikka kyllä viittaa Kuhmitsa-suvun venäläisperäisyyteen tai ainakin siihen, että se tuli Novgorodin valtakunnasta/Venäjältä, ei välttämättä itse samannimisestä kaupungista.
Tosin onhan se vaaleus/pituus voinut tulla sukuun Kuolajärvellä naitetuista suomalaisista (kuten Oinaat, Haloset jne.).
Kari vetoaa siihen, että Kuhmitsa-suvulla oli 1500-luvulla vain yksi kantaja, suvun kantaisä. Mutta niinhän oli noilla muillakin Kuolajärven lappalaissuvuilla. 1500-luvulla mm. Mikko Miulus, Juho Saija, 1600-luvun alussa Tuomas Tenno, Hannu Koria, Pekka Hari ... Juhan mukaan ainakin Saija saanu nimensä etunimen mukaan. Minun mielestä Saija tulee saamenkielen sanasta Siida/Saida eli asuinpaikka.
Monia samannimisiä kotakuntia ei vielä kai 1600-luvulla Kuolajärvellä ollut.
Olisi mukava tietää, minä vuonna esiintyy ensimmäinen merkintä tästä Couniz-suvusta.
Tämä nyt hieman rönsyilee osaltani, mutta on niin mielenkiintoista.
Tuo Kaikkosen perhe Sodankylästä. Tietojeni mukaan ainakin kaksi Juho Kaikkosen lasta olisivat syntyneet Sodankylässä ennen vuoden 1673 Lapin plakaattia.
Miten tämä on mahdollista?
Oliko Juho päässyt Paavali Pelkosen tavoin erikoisoikeuksin asumaan johonkin lapinkylään ennen kuin uudisasukkaat pääsivät Lapinmaahan kuninkaan luvalla asumaan?
Ehkä kuitenkin esim. Agneta Kaikkonen syntyi jossain muualla ja muutti sitten vanhempiensa mukana Lapinmaahan Sodankylään 1673 jälkeen. Ja muutti sitten Sodankylästä Kuolajärvelle.
Minun tietojen mukaan Antti ja Agneta olisivat menneet naimisiin vasta 1701, joten Antti ei liene heidän yhteinen lapsensa, vaan ehkä Agnetan edellisestä liitosta.
Heillä oli lapsia kolme kappaletta.
Antti Kursu 25.03.1698 < rippikirja 1718-1727> vmo Kaisa
Saattanut muuttua Sodankylässä nimeksi Keijtza (Arvelu, kun erikoinen sukunimi ilmestyy näkyviin Agneta Kaijkosen kotipalkisilla).
Johan 01.03.1701 eli Palojärvi, yksi lapsi
Kaisa 00.00.1703 < pso. Heikki Halonen (Värriö käräjäp.kirja 1736)
Vielä tuosta Matti Antinpoika Kuhmitsa-Salmijärven (s.17.6.1656) puolisosta Saarasta. Olet merkinnyt, että hän olisi syntynyt 1661 Kuolajärvellä. Voidaanko hänet yhdistää mihinkään Kuolajärven perheeseen tuohon aikaan?
Vai oliko hän tiedostossani oleva Saara Matintytär Oinas Kemijärveltä?
Olisi luonnollista, että Matti olisi menny uusiin naimisiin eukkovainaan siskon kanssa.
Ei voida yhdistää. Olen pohtinut hänen liittyvän jotenkin Miuluksen, Myjon, Mujon sukuun. Saattaa ihan hyvinkin olla "eukkovainaan sisko"
Hyvät akat olivat tuolloin seuduilla vähissä ja toisaalta Haloset ja Oinaat tahtoivat täyttää maan. :D:
Moni seikka kyllä viittaa Kuhmitsa-suvun venäläisperäisyyteen tai ainakin siihen, että se tuli Novgorodin valtakunnasta/Venäjältä, ei välttämättä itse samannimisestä kaupungista.
Tosin onhan se vaaleus/pituus voinut tulla sukuun Kuolajärvellä naitetuista suomalaisista (kuten Oinaat, Haloset jne.).
Kari vetoaa siihen, että Kuhmitsa-suvulla oli 1500-luvulla vain yksi kantaja, suvun kantaisä. Mutta niinhän oli noilla muillakin Kuolajärven lappalaissuvuilla. 1500-luvulla mm. Mikko Miulus, Juho Saija, 1600-luvun alussa Tuomas Tenno, Hannu Koria, Pekka Hari ... Juhan mukaan ainakin Saija saanu nimensä etunimen mukaan. Minun mielestä Saija tulee saamenkielen sanasta Siida/Saida eli asuinpaikka.
Monia samannimisiä kotakuntia ei vielä kai 1600-luvulla Kuolajärvellä ollut.
Olisi mukava tietää, minä vuonna esiintyy ensimmäinen merkintä tästä Couniz-suvusta.
Niin, tarkoitin, että muilla suvuilla oli kotakuntia. Kuhmitsa sukua esiintyy alkuaikoina vain yhtenä ainoana henkilönä.
Katsokaa Västerbottenin läänintilit
Kuolajärven manttaalit
Kuolajärvi by / CD 994, vuodelta 1667
Moni seikka kyllä viittaa Kuhmitsa-suvun venäläisperäisyyteen tai ainakin siihen, että se tuli Novgorodin valtakunnasta/Venäjältä, ei välttämättä itse samannimisestä kaupungista.
Tosin onhan se vaaleus/pituus voinut tulla sukuun Kuolajärvellä naitetuista suomalaisista (kuten Oinaat, Haloset jne.).
Kari vetoaa siihen, että Kuhmitsa-suvulla oli 1500-luvulla vain yksi kantaja, suvun kantaisä. Mutta niinhän oli noilla muillakin Kuolajärven lappalaissuvuilla. 1500-luvulla mm. Mikko Miulus, Juho Saija, 1600-luvun alussa Tuomas Tenno, Hannu Koria, Pekka Hari ... Juhan mukaan ainakin Saija saanu nimensä etunimen mukaan. Minun mielestä Saija tulee saamenkielen sanasta Siida/Saida eli asuinpaikka.
Monia samannimisiä kotakuntia ei vielä kai 1600-luvulla Kuolajärvellä ollut.
Olisi mukava tietää, minä vuonna esiintyy ensimmäinen merkintä tästä Couniz-suvusta.
Saamani kuvaukset suvun ominaisuuksista yltävät yli sadan vuoden päähän, ja ovat saaneet minut, sekä useat vakuuttuneiksi, että kyseessä on resessiivinen ominaisuus, joka tukee ajatusta, että suvun edustajat eivät edusta lappalaistyyppiä. Siis muualta tullut.
- Heidän kohdallaan saattaisi olla paikallaan ns. geenitutkimus :confused: , jotta tutkimus edistyisi.
Saija, ainakin Itkosen mukaan tulisi sanasta Sarri, Sarre, Saija jne. muusta en tiedä. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se olisi mahdollista. Sooo on Itkosen vika ;)
Heillä oli lapsia kolme kappaletta.
Antti Kursu 25.03.1698 < rippikirja 1718-1727> vmo Kaisa
Saattanut muuttua Sodankylässä nimeksi Keijtza (Arvelu, kun erikoinen sukunimi ilmestyy näkyviin Agneta Kaijkosen kotipalkisilla).
Johan 01.03.1701 eli Palojärvi, yksi lapsi
Kaisa 00.00.1703 < pso. Heikki Halonen (Värriö käräjäp.kirja 1736)
Arveletko, että Antti Kuhmitsa Kursu (s.25.3.1698) olisi Antti Keitza Sodankylässä?
Minun tieto, että Antti Keitzalla olisi ollut jo 1704 syntynyt Kristiina -niminen tytär, voi siis olla väärä. Kristiina olisi avioitunut Pekka Heikinpoika Värriön kanssa 20.12.1732. Mutta voiko Keitza/Keihtä-nimeä jatkanut poika Hannu s. 1712 olla virheellinen tieto?
Anders Keitza meni tietojeni mukaan toisen kerran naimisiin Kaisa Heikintytär Mursun kanssa 5.3.1727. Pariskunnalle syntyi ainakin yksi lapsi, Margareta 1729.
En usko, että Sodankylän Antti Keitza oli Kuolajärven Antti Antinpoika Kuhmitsa-Kursu.
Arveletko, että Antti Kuhmitsa Kursu (s.25.3.1698) olisi Antti Keitza Sodankylässä?
Minun tieto, että Antti Keitzalla olisi ollut jo 1704 syntynyt Kristiina -niminen tytär, voi siis olla väärä. Kristiina olisi avioitunut Pekka Heikinpoika Värriön kanssa 20.12.1732. Mutta voiko Keitza/Keihtä-nimeä jatkanut poika Hannu s. 1712 olla virheellinen tieto?
Anders Keitza meni tietojeni mukaan toisen kerran naimisiin Kaisa Heikintytär Mursun kanssa 5.3.1727. Pariskunnalle syntyi ainakin yksi lapsi, Margareta 1729.
En usko, että Sodankylän Antti Keitza oli Kuolajärven Antti Antinpoika Kuhmitsa-Kursu.
Olen erityisopettajana tutustunut monenmoisiin kirjoitus-, ääntämis- ja kuullunymmärrys "juttuihin", ja Keitza vastaa jollakin tavalla äidinkielenään ruotsia puhuvan Kuhmitza-ääntämykseen. Kirjoittamis,- kuulemisproblematiikasta puhumattakaan.
- Ajatus on arvio, en tiedä! Tutkikaa!
- Mistä muualta Keitza sukunimi voisi tipahtaa yht'äkkiä kehiin mukaan.
Kenenkähän Kuolajärven Kuhmitsan jälkeläinen tämä Antti Keitsa voisi olla, jos hänelle on syntynyt lapsi jo viimeistään 1704? Hän olisi siis syntynyt viimeistään 1686.Ken
Itse en ainakaan sopivaa Anttia ole löytänyt. Ainut Antti Kuhmitsa on tämä 1673 syntynyt, joka ei voi olla Sodankylän Antti Keitsa. Mutta olisko 1673 syntyneen Antin ja 1620 syntyneen Antin välissä kuitenkin yksi sukupolvi? Jos se yksi sukupolvi, hänkin Antti, olisi muuttanut Sodankylään omaksuen siellä Keitza-nimen?
Tosin 1698-1705 rippikirjassa Pekka Antinpoika Kuhmitsan veljeksi on selkeästi merkitty 1672 syntynyt Antti.
Tai jos asia onkin niin päin, että yksi Keitza-suvun haara on muuttanut Kuolajärvelle omaksuen siellä Kuhmitsa-nimen?
Tuskin Antti s.1620 ja Antti s.1590 olivat vanhempiensa ainoita lapsia.
Siis hyvinkin on yksi Kuhmitsa-suvun haara voinut muuttaa Sodankylään jossain vaiheessa.
Ja tuo Antti-nimi näkyy olevan yleinen suvussa.
Sodankylässähän on se Kevitsan kaivoshanke. Selvästikin Kevitsa tulee Keitza- ja ehkä Kuhmitsa-nimestä.
En ole ryhtynyt asiaa "oikomaan", enkä ruvennut siitä kummemmin keskustelemaan, sillä mielipiteeni ovat omiani ja pystyn ne tutkimuksella perustelemaan.
Mielestäni tälläiset väärydet (esim. Kuhmitsa) pitää "oikoa", jotta vältyttäisiin näiltä "surkuhupaisilta huhuilta":mad:, joita liikkuu esimerkiksi Kuhmitsan osalta netissä. Olen muutaman vuoden yrittänyt oikoa näitä vääriä tietoja ja saanut "vastarannan kiiskin maineen". No, onneksi myös vanha tutkijakaarti on nykyään samoilla linjoilla kanssani, jokaisella tietysti omanlainen variaatio asiasta. Mutta sehän kuuluu asiaan.
Mukava kuitenkin huomata Kari, että olet sittenkin läksysi lukenut. Olen suurin piirtein samoilla linjoilla kanssasi Kuhmitsasta, mutta suvun alkua, jossa Tuomas tulee kuvaan en itse allekirjoita muutaman muun asian lisäksi. Kaipa ne on sitten niitä "miten lakia luetaan" juttuja.
Perustan oman tutkimukseni siihen, että vain varma on varmaa. En halua sitä häpeää itselleni enkä lapsenlapsilleni jotka joskus lukevat (toivottavasti) esivanhemistaan, jonka asiansa osaava sukututkija sittemmin repii riekaleiksi. Siinä yksi motiivi varovaisuuteeni.
Totta kai on minustakin mukava antaa mielikuvitukselle kyytiä, mutta yritän välttää sitä näin julkisesti. No, olishan se mukava olla Joulu-Pukin sukulainen, muulloinkin kuin Jouluna:).
Kaikenkaikkiaan ei ole helppo tutkia Kuolajärveä/Kemin Lappia 1600-luvun osalta, ei Kuhmitsaa, eikä mitään muutakaan sukua. Lähteitä on vähän käytettävissä ja niissäkin on omat tulkinta vaikeutensa.
Hyvää Uutta Vuotta 2009! Tutkitaan, mutta varovaisesti;).
Olen liikkunut, neljän valtakunnan alueella ja varovaisesti tarkastellut yhden suvun muutoksia vuosien 1850 - 2000 välillä.
Sukulinja on, kuten varmaankin tiedättekin Miulus - Sotkajärvi - jne., tuo jälkimäinen (jne.) sen vuoksi, että tuosta ajankohdasta lähtien suku rupesi ns. länsimaistumaan. - On sille tapahtumalle olemassa rumempikin nimi! Sitä nyt en käytä.
Suku siis jakautui, olosuhteista johtuen neljään, jopa useampaankin suuntaan, mutta olen keskittynyt tähän ns. kalottialueeseen, ajoittain jopa työni puolesta.
Kun tuolla aikaisemmin olemme keskittyneet siihen, että miksi Kuhmitzan suvun edustajat olisivat voineet pysyä ns. alkuperäisen oloisena, eli vaaleana, hintelänä. Ehkäpä "tyypillisenä" keskieurooppalaisen ihmisen edustajana.
Voimmekin siirtyä siihen, minkälaisia muutoksia ravinto ja ympäristö ovatkaan tuoneet, ihan oikeaan metsälappalais-edustajaan ja millä tavalla ne tulevat esiin, tänä päivänä, tyypillisessä sukunsa edustajassa.
- Jos näkisitte ja tutustuisitte Miulus-Sotkajärven edustajiin neljän valtakunnan alueella, niin paikoin ette voisi uskoa kysymyksessä olevan sukulaiset, ns. toiset serkut, vain parin sadan vuoden aikajänteellä.
Edes hyvä mielikuvitus ei voi keroa, minkälaisiin nimi, suku, vaimo, mies, lapsi jne. kohtaloihin voimme törmätä.
Elävä elämä on jo nyt huikeata, niin, mitä se sitten oli silloin, kun "kauniita ja Rohkeita" ei ollut sarjana televisiossa.
Oli mielenkiintoista keskustella!
Aika vain loppuu!
Kesällä minut saa kiinni Kursusta.
Jos on kysyttävää, tms. osoitteeni on:
kari piste korpela at kuolajarvi piste fi
Minulla on olemassa linjaus n. muutamaan kymmeneen tuhanteen kuolajärven nimeen ja lähes kaikkiin sukuihin itä-lapista.
Osa perustuu koiviston tutkimuksiin, joita olen korjannut, osa omiini ja osa Pekka Sallan tekemiin.
Pekka Salla oli järjestelmällinen, pidin häntä arvossa, hän kouli myös poikansa Juhan....ainakin tekemään vanhan ruotsin käännökset oikein. :-D
Mikäli tarvitsette karttoja tai kuvia kuolajärveltä, yritän olla Sallan Kunnan kanssa avuksi.
Hyvää Uutta Vuotta 2009 http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon14.gif
KariK
Mielestäni tälläiset väärydet (esim. Kuhmitsa) pitää "oikoa", jotta vältyttäisiin näiltä "surkuhupaisilta huhuilta":mad:, joita liikkuu esimerkiksi Kuhmitsan osalta netissä. Olen muutaman vuoden yrittänyt oikoa näitä vääriä tietoja ja saanut "vastarannan kiiskin maineen". No, onneksi myös vanha tutkijakaarti on nykyään samoilla linjoilla kanssani, jokaisella tietysti omanlainen variaatio asiasta. Mutta sehän kuuluu asiaan.
Mukava kuitenkin huomata Kari, että olet sittenkin läksysi lukenut. Olen suurin piirtein samoilla linjoilla kanssasi Kuhmitsasta, mutta suvun alkua, jossa Tuomas tulee kuvaan en itse allekirjoita muutaman muun asian lisäksi. Kaipa ne on sitten niitä "miten lakia luetaan" juttuja.
Perustan oman tutkimukseni siihen, että vain varma on varmaa. En halua sitä häpeää itselleni enkä lapsenlapsilleni jotka joskus lukevat (toivottavasti) esivanhemistaan, jonka asiansa osaava sukututkija sittemmin repii riekaleiksi. Siinä yksi motiivi varovaisuuteeni.
Totta kai on minustakin mukava antaa mielikuvitukselle kyytiä, mutta yritän välttää sitä näin julkisesti. No, olishan se mukava olla Joulu-Pukin sukulainen, muulloinkin kuin Jouluna:).
Kaikenkaikkiaan ei ole helppo tutkia Kuolajärveä/Kemin Lappia 1600-luvun osalta, ei Kuhmitsaa, eikä mitään muutakaan sukua. Lähteitä on vähän käytettävissä ja niissäkin on omat tulkinta vaikeutensa.
Hyvää Uutta Vuotta 2009! Tutkitaan, mutta varovaisesti;).
Sinäkin Juha olet sitä mieltä että Kuhmitsat eivät olleet lappalaisia?
Tervehdys,
Aikaisemmin keskustelussa on mainittu, että Matti Antinpoika Kuhmitsan puoliso oli 1691 Saara Matintytär Oinas (1664-5.4.1730). Olivatko Saaran vanhemmat Matti Erkinpoika Oinas ja Saara Ollintytär, alkuaan Rovanemeltä? Olen joltain verkkosivulta löytänyt tiedon, että heillä olisi ollut myös Anna-niminen tytär (k. 1.4.1727 Rovaniemellä), pso Jöns Juhonpoika Viiri (k. 1721 Rovaniemen Kemihaarassa), mutta lopullinen vahvistus puuttuu.
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historian (III:28) mukaan Matti Oinas muutti 1640-luvulla Korkalosta Kemijärvelle. Entä toinen vaimo Elin Matintytär Oinas, vihitty 1732, millä tavalla oli sukua Saaralle?
Kysymys koskee vaimoni esivanhempia, joita en itse ole voinut paljon tutkia, ja olisin kiitollinen kaikista tiedoista.
Hyvää uutta vuotta,
Kari K.
Sauvo
Tervehdys,
Aikaisemmin keskustelussa on mainittu, että Matti Antinpoika Kuhmitsan puoliso oli 1691 Saara Matintytär Oinas (1664-5.4.1730). Olivatko Saaran vanhemmat Matti Erkinpoika Oinas ja Saara Ollintytär, alkuaan Rovanemeltä? Olen joltain verkkosivulta löytänyt tiedon, että heillä olisi ollut myös Anna-niminen tytär (k. 1.4.1727 Rovaniemellä), pso Jöns Juhonpoika Viiri (k. 1721 Rovaniemen Kemihaarassa), mutta lopullinen vahvistus puuttuu.
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historian (III:28) mukaan Matti Oinas muutti 1640-luvulla Korkalosta Kemijärvelle. Entä toinen vaimo Elin Matintytär Oinas, vihitty 1732, millä tavalla oli sukua Saaralle?
Kysymys koskee vaimoni esivanhempia, joita en itse ole voinut paljon tutkia, ja olisin kiitollinen kaikista tiedoista.
Hyvää uutta vuotta,
Kari K.
Sauvo
Tietojeni mukaan Elin Matintytär Oinas ja Saara Matintytär Oinas olivat siskoksia keskenään.
Minulla on sellainen tieto, että siskoksien vanhemmat olivat Matti Matinpoika Oinas (1639-17.11.1713) ja Briita Sigfridintytär (1647-5.3.1717). Matti saattoi olla syntyjään Rovaniemeltä. Voin olla väärässä.
Siis Matti Matinpoika Oinaalla ja Briita Sigfridintyttärellä Anna-niminen tytär? Tiedoissani ei ole sellaista.
Matti Kuhmitsalla ja Saaralla oli Anna-niminen tytär, joka kuoli jo 17.2.1699 8-vuotiaana.
Olin porukoilla joulun aikana, jolloin tein korjauksia tuohon Kallunki/Kuhmitsa-sekaannukseen.
En ole vielä päivittänyt sukupuutani niiden osalta. Joten tuo Anna-niminen tytär (k. 1.4.1727 Rovaniemellä) saattaa löytyä Kuhmitsa-suvusta jostain haarasta.
Tietojeni mukaan Elin Matintytär Oinas ja Saara Matintytär Oinas olivat siskoksia keskenään.
Minulla on sellainen tieto, että siskoksien vanhemmat olivat Matti Matinpoika Oinas (1639-17.11.1713) ja Briita Sigfridintytär (1647-5.3.1717). Matti saattoi olla syntyjään Rovaniemeltä. Voin olla väärässä.
Siis Matti Matinpoika Oinaalla ja Briita Sigfridintyttärellä Anna-niminen tytär? Tiedoissani ei ole sellaista.
Matti Kuhmitsalla ja Saaralla oli Anna-niminen tytär, joka kuoli jo 17.2.1699 8-vuotiaana.
Täytyy vielä hieman sotkeentua juttuihin.Tähän astisten sukuselvitysten ja mm. Koiviston tutkimusten mukaan Kuolajärven Kesälahden sukua on pidetty Halos-lähtöisenä. Kysymyksessä on kuitenkin Erkki Antinpoika Oinaan jälkeläisiä. - Pekka Salla epäili asiaa!
Tutki ja löysi Ali-Kemistä Vilmoilan manttaaliluettelosta Oinaan suvun, joka on sieltä sitten levinnyt Tervolan kautta Rovaniemelle, Kemijärvelle ja aina Kuolajärvelle saakka. Ja tämän asian hän sitten myöhemmin tarkisti Kemin-Lapin manttaalikirjojen perusteella.
Minulla on tuolla jossakin tarkistamaton Oinaan sukuluettelo, yritän kaivaa sen esille, jos sieltä löytyisi vastaus Elin- ja saara oinaan ongelmaan.
Aika käy vähiin, pahus.:eek:
Sinäkin Juha olet sitä mieltä että Kuhmitsat eivät olleet lappalaisia?
Aijke/Aijkesar nimien vuoksi on toistaiseksi sitä mieltä, että Kuhmitsat olivat metsälappalaisia, kunnes toisin todistetaan.
Entä toinen vaimo Elin Matintytär Oinas, vihitty 1732, millä tavalla oli sukua Saaralle?
Kirkollisista lähteistä ei löydy vahvistusta huhulle, jonka mukaan he olisivat olleet sisaruksia.
Aijke/Aijkesar nimien vuoksi on toistaiseksi sitä mieltä, että Kuhmitsat olivat metsälappalaisia, kunnes toisin todistetaan.
Eihän Aikesar-nimeä ole esiintynyt Kuhmitsa-suvussa, vaan Kallunki-suvussa?
Se on tullut selväksi , että Kallungit ja Kuhmitsat ovat kaksi eri sukua.
Ja tuo Kuhmitsa-sekaannus on voinut tulla Kallunki-sukuun edellä esittämieni perustelujen kautta.
Eihän Aikesar-nimeä ole esiintynyt Kuhmitsa-suvussa, vaan Kallunki-suvussa? Se on tullut selväksi , että Kallungit ja Kuhmitsat ovat kaksi eri sukua.
Nimen omaan Kuhmitsa suvussa!!! Esimerkkejä; Vuonna 1695 mainitaan Anders Åkesson, Uthgammal. 1693 Anders Åkesson. Vuonna 1692 nimi on Anders Aijkiesson. Näin päästään melko luetettavasti vuosi vuodelta vuoteen 1678, jossa onkin jo Anders Aikiesarsson.
Tämä on vain minun mielipiteeni, joka perustuu Kuolajärven vero/manttaaliluetteloihin.
Nimen omaan Kuhmitsa suvussa!!! Esimerkkejä; Vuonna 1695 mainitaan Anders Åkesson, Uthgammal. 1693 Anders Åkesson. Vuonna 1692 nimi on Anders Aijkiesson. Näin päästään melko luetettavasti vuosi vuodelta vuoteen 1678, jossa onkin jo Anders Aikiesarsson.
Tämä on vain minun mielipiteeni, joka perustuu Kuolajärven vero/manttaaliluetteloihin.
Eihän ollut kysymys Kuhmitsa-suvusta?
Heitän väliin kiitokset Oinas-kommenteistanne. Anna Matintyttärestä on kirjoittanut Risto tammikuussa -08 ketjussa Tolonen-Ounasjoki. Viirin Annan tausta näyttää jääneen käsittelyä vaille, joten siitä kysymysmerkki taulussani ja uusi utelu. Anna ei siis kuitenkaan sovi Matti ja Saara Oinaan tyttäreksi, toivottavasti vanhemmat selviävät joskus jollakin tavalla.
Terv.
Kari K.
Ehdottaisin seuraavaa!
Tarkoitettaessa Aikesen-Kallungin sukua, puhuttaisiin Kuhmitza-Kallunki suvusta
ja
Tarkoitettaessa Kuhmitzan sukua, puhuttaisiin Kuhmitza-Salmijärvi suvusta
Alkaa jo itsenikin eppäilyttään...:D:
Ehdottaisin seuraavaa!
Tarkoitettaessa Aikesen-Kallungin sukua, puhuttaisiin Kuhmitza-Kallunki suvusta ja Tarkoitettaessa Kuhmitzan sukua, puhuttaisiin Kuhmitza-Salmijärvi suvusta
Itse en pysty noudattamaan edellistä ehdotusta ihan siitä syystä, että en ole nähnyt missään asiakirjoissa mainintaa Kallungin suvun yhteydessä Kuhmitsa nimeä.
Tarkoitatko ja oletko samaa mieltä Sallapäivilläkin esitelmöineen herrasmiehen ajatuksesta, että Kuhmitsa ja Kallunki ovat samaa sukua, koska Antti Kuhmitsan pojista Olli ja Iivari muuttivat Kallunkiin? Onko tämä se mitä tarkoitat?
Eihän ollut kysymys Kuhmitsa-suvusta?
Tarkoitan nimenomaan Kursun/Salmivaaran Kuhmitsoja. "Niitä ainoita, oikeita, alkuperäisiä"
Tarkoitan nimenomaan Kursun/Salmivaaran Kuhmitsoja. "Niitä ainoita, oikeita, alkuperäisiä"
Kyllä! Tarkoitan juuri niitä; Oikeita ja alkuperäisiä!
Eihän tämän pitäisi olla niin vaikeata? Eihän?
Juuri noiden Juhan itsensä esille tuomien seikkojen vuoksi esitin tuon asian esittämistä muille asiaan kovin perehtymättömille, jota voitaisiin olla edes silloin tällöin olla edes samassa ................sukulinjassa.
Vilkuteltaisiin toisen suvun linjalta, että täällä se minä menen!
Kunnes joku huutaa; Pöljä, olet siltikin samassa suvussa, mutta vilkuttelet sieltä eri haarasta, tai mutkasta, tai jostakin. - Vai mistä se nyt oli?
Hyvää Uutta Vuotta 2009 http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon14.gif
Alkaa jo itsenikin eppäilyttään...:D:
Samma här, onpa pyöritystä, kuin karusellissa olisi. Nyt ei ole kivi-jussi ymmärtänyt, kuka tarkoittaa mitäkin:confused:.
tellervoranta
31.12.08, 21:42
...ajattelinki tingata, että onkos se niin, että tet pospotatte itteksheen... kukhan saanu selhvää, mitä tet porisit....:eek:
...vanhoila ämmiraukhoillaki synnytätte lapsiriepuja...;):cool::rolleyes:
...ajattelinki tingata, että onkos se niin, että tet pospotatte itteksheen... kukhan saanu selhvää, mitä tet porisit....:eek:
...vanhoila ämmiraukhoillaki synnytätte lapsiriepuja...;):cool::rolleyes:
noo...., met mettälappalaiste mokurat olemmaki vähä kälämiä, seku vain raatatessame yritämmä vasite eksyttää ittemme ja jaarat lantalaiset näijje atimoje kanssa .......
Etelä-pohojanmaalaiset juuret omaavana kemijärveläisenä seuraan mielenkiintoista keskusteluanne.
Kiitokset teille kaikille! Jatkoa odottelen ja mielellään eri murteilla, please!
Leena
Kiinnostavaa noiden Keitsa- ja Kuhmitsa-sukujen äänteellinen samankaltaisuus. Joku alan asiantuntija varmaan voisi kertoa enemmän.
Jos sukunimien välillä on yhteys, niin tuntuisi todennäköiseltä ,että Kuolajärveltä on muuttanut yksi Kuhmitsa-suvun haara Sodankylään. Kuolajärven Kuhmitsa-suvun varhaisin tunnettu edustaja on jo 1500-luvun lopulta eli Tuomas Kuhmitsa. Kun taas Sodankylän varhaisin tuntemani Keitsa-suvun edustaja on Antti Keitsa 1600-1700-lukujen taitteesta.
Mitenkähän lie?
Itse kuulun molempiin sukuihin, kuten lähes kaikkiin Itä-Lapin saamensukuihin (Nillo taitaa olla ainut, mihin en kuulu). Lisättäköön, että Kuhmitsa-suku siis oli kai saamelaistunut venäläisperäinen suku.
Mika J
Kiinnostavaa noiden Keitsa- ja Kuhmitsa-sukujen äänteellinen samankaltaisuus. Joku alan asiantuntija varmaan voisi kertoa enemmän.
Jos sukunimien välillä on yhteys, niin tuntuisi todennäköiseltä ,että Kuolajärveltä on muuttanut yksi Kuhmitsa-suvun haara Sodankylään.
Kuolajärven Kuhmitsa-suvun varhaisin tunnettu edustaja on jo 1500-luvun lopulta eli Tuomas Kuhmitsa. Kun taas Sodankylän varhaisin tuntemani Keitsa-suvun edustaja on Antti Keitsa 1600-1700-lukujen taitteesta.
Mitenkähän lie?
Vaikka joku "äänne asiantuntija" löytäisikin Keitsasta ja Kuhmitsasta jotain saman kaltaista, niin se ei riitä millään tavoin todistamaan, että näillä suvuilla olisi jokin yhteys.
Koillis-Lapissa on viisi eri Kivelä sukua. Vaikka ne kaikki äännetään ja kirjoitetaan samalla tavalla, niin nillä ei ole keskenään mitään yhteyttä.
Oletettu Tuomas Kuhmitsa tuskin on käyttänyt sukunimeä 1500-luvun lopulla. Näyttöä ei löydy, joten kyseessä on tässä(kin) tapauksessa pelkästään arvauksesta. Ja eipä ole näyttöä siitäkään, että Tuomas Kuhmitsa niminen henkilö olisi ollut olemassa.
Jäitä hattuun!
Mistäs tuo Couniz sitten tulee? oliko se Kuhmitsa -nimen muunnos ruotsinkielisissä kirkonkirjoissa? Vai tuliko Kuhmitsa-muunnos siitä?
Vaikka joku "äänne asiantuntija" löytäisikin Keitsasta ja Kuhmitsasta jotain saman kaltaista, niin se ei riitä millään tavoin todistamaan, että näillä suvuilla olisi jokin yhteys.
Koillis-Lapissa on viisi eri Kivelä sukua. Vaikka ne kaikki äännetään ja kirjoitetaan samalla tavalla, niin nillä ei ole keskenään mitään yhteyttä.
Oletettu Tuomas Kuhmitsa tuskin on käyttänyt sukunimeä 1500-luvun lopulla. Näyttöä ei löydy, joten kyseessä on tässä(kin) tapauksessa pelkästään arvauksesta. Ja eipä ole näyttöä siitäkään, että Tuomas Kuhmitsa niminen henkilö olisi ollut olemassa.
Jäitä hattuun!
Mistäs tuo Couniz sitten tulee? oliko se Kuhmitsa -nimen muunnos ruotsinkielisissä kirkonkirjoissa? Vai tuliko Kuhmitsa-muunnos siitä?
Minun mielestä näissä metsälappalaisten "sukunimissä" on sellainen ongelma, että ruotsalaiset virkamiehet, ym. eivät välttämättä osanneet kirjoittaa nimeä oikein. Toisin sanoen esim. Miulus, Saija ja monet muut suvut ovat kirjoitettu mitä erilaisimmilla variaatioilla (veroluettelot ja käräjäkirjat).
Eihän toki Miulus tai Saijakaan ole se alkuperäinen variaatio, vaan ovat muokkautuneet sittemmin suuhun sopivammaksi.
Näin ollen minä ainakaan en osaa sanoa, mikä on ollut Kuhmitsa nimen oikea variaatio.
Ja on myös muistettava, että lappalaiset alkoivat käyttämään sukunimeä vasta 1600-ja 1700-luvun vaihteessa.
Onhan ensimmäinen Kuhmitsa voinut tulla vaikka Kiinasta, mutta se pitää pystyä näyttämään toteen.
Tennon suku ilmottaa itsestään keminmaalta. Isukit menee sinne Tuomas Tennoon asti kirjallisina. Tyttäreni ovat muistaakseni 13. sukupolvi. Paperit on jossakin varaston kätköissä. Kaivetaan jos jotakuta kiinnostaa.
Olemme pienessä piirissä pähkäilleet Kuhmitsa sukunimen tai luullakseni alun alkaen korkonimen muodostumista ja syntymistä. Itse kuulun Lars Larsson Callungin (s.1735 k.1808) sukulinjaan. Nimen kirjoitusasu sellaisenaan, kuin se mikrofilmatulla kirkonkirjan sivulla ilmenee; Lauri Kallungistahan tässä on kysymys.
Poikkitieteellinen ja siten vähemmän vakavasti otettava arvaukseni on, että jossain 1550-luvun tietämillä Kallunkijärven kotakentällä syntynyt poikalapsi olisi ollut muuhun sisaruskatraaseen verrattuna huomattavasti fyysiseltä ominaisuuksiltaan pidempi. Olisikohan ympäristötekijät vaikuttaneet?
Se poika olisi sitten opittu tuntemaan korkonimellä KUHHKES, ja se korkonimi olisi ollut käytössä sukunimenä kirkonkirjoissa ainakin seitsemän sukupolven ajan. Myöhemmin tämä sukunimi otettiin käyttöön alakitkalla Pitkä sukunimenä, joka olisi suomennos KUHHKES sukunimestä. Kuhmitsa sukunimien monet variaatiot on erittäin todennäköisesti ummikko ruotsinkielisten kappalaisten ja kirkkoherrojen syytä, heidän tulkitessaan saamenkielellä lausutun nimen ääntämistä.
Kielitieteilijät paneutukoon tarkemmin tuohon KUHHKES nimen kirjoitus -ja ääntämisasuun, siihen minun koulutus ja tietämys ei riitä.
Käykää Suomi DNA-projektin sivulla, valitkaa Y-taulukot, 1-taulukko, rivit 140 ja 141 ja verratkaa niitä. Sitten vaan nimien osalta hieman kuuklausta: pientä päänvaivaa viikon ratoksi.
Keskustelu on vapaa. Jatkakaa, olkaa hyvä!
Toisessa viestiketjussa laitoin Kuhmitsa-nimeä muistuttavan koltansaamenkielisen nimen Kue´smm (Kuezme, K31u3qs'me) , sen perässä on selkeästi samanlainen nimi Kuhmunen.
Lauri Antinpoika Kallungin (18.10.1735-2.5.1808) kuuluminen I-haploryhmään poikkeaa Itä-Lapin pääasiallsiesta haploryhmästä N-ryhmästä (suomalais-ugrilainen). I-haploryhmää (kantagermaaninen/indoeurooppalainen) löytyy länsi-Suomesta etelärannikolta Tornionjokilaaksoon. Hän onkin melko yksinäinen FDNA:n vertailukartalla Itä-Lapissa. Kallunki on minun tietojen mukaan alunperin saamelaista Aikio-sukua. No, saattaahan kyseisen Kallunki-suvun mieslinjan esi-isä olla joku äpärä 1500-luvulta, isä ollut joku matkalainen lännestä.
Mikäli tuo näytteenantajan tieto, että hän todellakin on isälinjassa ko. henkilön jälkeläinen, pitää paikkansa.
Nyt pitäisi saada tietoon Kuhmitsa-sukua mieslinjassa olevan Y-DNA. Kuhmitsa-suvun edustajat ovat kai olleet pitkiä.
Mika J
Yhtenä esimerkkinä kuinka mennään metsään, jos ei varmisteta kenet laittaa esi-isäkseen Y-DNA-näytteeseen.
Familytree DNA:ssa näytteet 148578, N56767 ja 155964.
Näytteen 148578 (Haploryhmä I1d) on antanut väärän henkilön mieskantaisen linjan esi-isäkseen eli Henrik Paalaisen (1620-1680).
Näytteen N56767 (N1c1) on antanut samaisen henkilön esi-isäkseen. Näytteen 155964 (N) antaja on laittanut esi-isäkseen Paal Henriksen Paalaisen (1647-1710), joka on em. henkilön poika.
Itse olen N-ryhmää. Paal Henriksen Paalainen on 7 mutaation päässä minusta.
Mika J
Joku saamelaisen Eira-suvun jälkeläinen mieslinjassa on näköjään I-haploryhmää.
Mika J
Näyttää vahvasti siltä, että Callung/Kallunki ei ollut saamelainen suku.
Äkkiseltään katsottuna Callungit eivät vielä 1600-luvulla avioituneet saamelaisten kanssa, vaan vasta 1700-luvun alusta alkaen, jolloin Kemin Lapissa alkoi uudisasukkaiden ja saamelaisten veri sekoittua.
Antti Ollinpoika Callungin (1620-1705) vaimosta ei ole tietoa, mutta kaikki hänen lapsensa avoituivat suomalaisten kanssa: Olli (s.1646) Anna Hannuntytär Kaakurin (s.1650) kanssa, Iivari Anna Antintytär Oinaan (s.1656) kanssa, Kaisa Heikki Heikinpoika Pietilä-Värriön (s.1659) kanssa. Antti avioitui jonkun Ailin kanssa.
1600-luvulla seka-avioliitot olivat harvinaisia.
Jos kerran Kallungin mieslinja on I-haploryhmää, niin tämä tukee sitä, että jostain lännestä päin suvun kantaisä tuli Itä-Lappiin.
Atzing/Aatsinki-suku kehkeytyi Matti Ollinpoika Kallunki-Aatsingista (1688-1767).
Tuo -ing/inki -pääte on merkillepantavaa. Esim. Ruotsisssa on lukuisia paikannimiä , joissa on ing/ung pääte, kuten Nordmaling, Malung.
Saattoi tietysti johtua ruotsalaisesta nimen kirjoitusasusta, että Kallunki oli Callung ja Aatsinki Atzing, vai oliko asia toisinpäin?
Mika J
Hei !
Minulla jostain lainattuna tuo Antti Olinpoika kulkee Kuhmitsa nimellä ja vaimona on Ingre Hansintytär (s n. 1625 ja kuollut 10.4.1711).
Pojalla Ollilla toinenkin vaimo vihitty 1699 Sara k. 20.2.1725
Olavi
keskustelussa on mainittu, että Matti Antinpoika Kuhmitsan puoliso oli 1691 Saara Matintytär Oinas (1664-5.4.1730). Olivatko Saaran vanhemmat
Oliko tuon Matti Antinpojan poika Pekka Matinpoika Salmijärvi, (pso. onko hänen syntymä ja kuolinajat tiedossa? Käyttikä Matti Salmijärvi nimeä?
Tietääkö joku Kaisa Salmijärvi (Kivelän) k. 27.10.1786 esipolvia?
Olavi
Vastauksia löytyi kun jakson kahlata viestiketjua alkuunpäin!
Olavi
Kuusamon Pitkä-suvun sivustolla (https://sites.google.com/site/pitkasuku/suku/kallunki/) Sallan Kallunki ja Kuhmitsa-suvut on laitettu samaan nippuun.
Täytyy odotella rauhassa Y-DNA näytteitä Salmijärven, Isojärven, Ulkuniemen ja Kairalan suvuista, jotta pienoiset näkemyserot saadaan ratkaistua.
Kuusamon Pitkä-suvun sivustolla (https://sites.google.com/site/pitkasuku/suku/kallunki/) Sallan Kallunki ja Kuhmitsa-suvut on laitettu samaan nippuun.
Täytyy odotella rauhassa Y-DNA näytteitä Salmijärven, Isojärven, Ulkuniemen ja Kairalan suvuista, jotta pienoiset näkemyserot saadaan ratkaistua.
Eikös tässä https://sites.google.com/site/pitkasuku/kuhmitsa sanota, että Kuhmitsa ja Pitkä/Kallunki ovat erisukua.
Eikös tässä sanota, että Kuhmitsa ja Pitkä/Kallunki ovat erisukua.
Kyllä sanotaan, mutta sanotaan myös, että:
Sallan Kuhmitsojen edustajien kuuluvan I-haploryhmään
Näkemykseni mukaan Y-Dna näytteet (2 kpl) on otettu Kallunki- Niemelä suvun edustajista, joiden esi-isät ei ole Kuhmitsa sukuisia. Näiden näytteenottajien yhteinen esi-isä on Olli Antinpoika Kallunki s.1646.
Jokainen saa pitää mielipiteensä, yllä oleva on minun mielipiteeni. Kun saataisiin tarkasteltavaksi myös Kuhmitsa sukuisten mieslinjojen edustajien Y-Dna näytteet, niin jäisi paljon vähemmän spekuloitavaa. Minun tiedossa ei ole sitä, että Sallan Kuhmitsa suvun mieslinjasta olisi otettu Dna-näytettä. Jos jollakin on tietoa Kuhmitsa suvun kuulumisesta I-haploryhmään, niin olisin kiitollinen tästä tiedosta.
Korva Ei ole Korian sukua, eikä Kursun suku ole metsälappalaisia.
Kursun Kuhmitza ei ole mielestäni lappalaissukua, vaan "muualta tulleita".
Ja sitten kun ovat ns. kursulaisia, ovat selkeästi tulleet Kemijärveltä ja ovat Halosen tai Jaakkolan sukua.Maria Olofsdr Cursu (s. 1696 Kuolajärvi) avioitui 1721 Nils Nilsson Jouni /Pelkosen kanssa. Tiedetäänkö vaimo Marian vanhemmista.
Keskustelusta: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9705.html
Agneta Johansdotter Kaickonen
- 1st husband Anders Anderson Kuhmitsa 1672-5.1.1705
- son Anders. Born 25.3.1698 Kuolajärvi.
- son Johan. Born 3.1.1701 Kuolajärvi
- daughter Carin. Born 1703 Kuolajärvi
- 2nd husband Olof Thomasson Halonen-Ollila-Kursu
- daughter Elisabet. Born 15.5.1714.Arvelisin ettei Maria olisi tämän Olofin tytär vaan tietäisikö joku kenen Olofin tytär hän oli ja mahdollisen äidinkin tiedot olisivat hienoa saada tietoon.
Maria Olofsdr Cursu (s. 1696 Kuolajärvi) avioitui 1721 Nils Nilsson Jouni /Pelkosen kanssa. Tiedetäänkö vaimo Marian vanhemmista.
Keskustelusta: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9705.html
Arvelisin ettei Maria olisi tämän Olofin tytär vaan tietäisikö joku kenen Olofin tytär hän oli ja mahdollisen äidinkin tiedot olisivat hienoa saada tietoon.
Marian isä oli tämä Olli Tuomaanpoika Halonen-Ollila (1649-1728), mutta äiti oli Brita Matintytär (kuollut 16.1.1709) Ollin 1.avioliitosta.
Mika J
Kiitos paljon tästä tiedosta. Onko tästä Brita Matintyttärestä enempiä tietoja tai arvauksia, kuin kuolinaika.
Kiitos paljon tästä tiedosta. Onko tästä Brita Matintyttärestä enempiä tietoja tai arvauksia, kuin kuolinaika.
Mulla ei ole.
Mutta kannattaa katsastella sopivia Matteja isäkandidaatiksi Kuolajärveltä, Kemijärveltä ja Sodankylän puolelta. Miksei Kuusamostakin?
Ollin toinen vaimo Agneta Juhontytär Kaikkonen oli käsittääkseni kotoisin Sodankylän suunnalta, josta tuli avioon Kuolajärvelle Antti Kuhmitsan vaimoksi.
Kaikkoset lienee tulleet Lappiin Simon-Iin suunnalta.
Mika J
Satuin löytämään keskustelun, jonka luulen koskevan tätä Olof Thomasson Halonen-Ollila- Kursua. Linkki: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-8984.html
Valpuri Ollintytär Kursu s.2.9.1719 ja k.25.7.1783 Kuolajärvi, vanhemmat äidinisä Matti Laurinpoika Halonen,äidinäiti Elisabet Ollintytär Fransila.Valpurin isä Ollo Ollinpoika Kursu s.1680,k,9.6.1736.Ollin vanhemmat Olli Tuomaanpoika Ollila-Kursu, ja Briita Kallentytär Mölö.
Olisiko tämä samainen Olof. Halonen tästä nimiketjusta kyllä puuttuu ja vaimokin on Brita nimeltään. Tulipas tässä mieleen samasta keskustelusta sen tarkemmin asiaan perehtymättä että.. voisiko tuo Marian isä olla Matts Oinas. Vai onko tämä mahdollisuus jo täysin kumottu.
Satuin löytämään keskustelun, jonka luulen koskevan tätä Olof Thomasson Halonen-Ollila- Kursua. Linkki: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-8984.html
Olisiko tämä samainen Olof. Halonen tästä nimiketjusta kyllä puuttuu ja vaimokin on Brita nimeltään. Tulipas tässä mieleen samasta keskustelusta sen tarkemmin asiaan perehtymättä että.. voisiko tuo Marian isä olla Matts Oinas. Vai onko tämä mahdollisuus jo täysin kumottu.
Korjaan muutamia virheitä:
Lainauksessa luullaan Olli Ollinpoika Halonen-Kursua (1680-9.6.1736) Valpurin (2.9.1719-4.11.1789) isäksi, vaikka hän on velipuoli.
Ollin vanhemmat ovat Olli Tuomaanpoika Halonen ja Brita Matintytär (-16.1.1709). Brita Kallentytär Mölö voidaan unohtaa.
Valpurin vanhemmat ovat Olli Tuomaanpoika Halonen ja Agneta Juhontytär Kaikkonen.
Olli Tuomaanpojan vanhemmat ovat Tuomas Ollinpoika Halonen-Ollila (1619-14.2.1709) ja Anna Hannuntytär (1626-24.9.1703).
Valpurin äidinisä on Juho Kaikkonen ja äidinäiti Ingeborg.
Mika J
Korjaan muutamia virheitä:
L
Ollin vanhemmat ovat Olli Tuomaanpoika Halonen ja Brita Matintytär (-16.1.1709). Brita Kallentytär Mölö voidaan unohtaa.
Mika J
Nyt en pysynyt mukana, miten voidaan Mölö unohtaa?
Nyt en pysynyt mukana, miten voidaan Mölö unohtaa?
no, Olli Ollinpoika Haloinen-Kursun (1680-9.6.1736) äiti ei ollut Brita Kallentytär Mölö,vaan Brita Matintytär (k.16.1.1709).
Mistä löysit tämän tiedon? (kysyn, että voin perustella)
Mistä löysit tämän tiedon? (kysyn, että voin perustella)
Tuossa Britan kuolema 16.1.1709 Kemijärvellä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1510&pnum=18 .
Eikös tuolla Tuomas Ollinpoika Halosen perheessä ole poikana Olåff Thomasson ja hänen vaimonsa Brijta Mattsdotter, joiden oletan olevan tässä viestiketjussa mainittu pariskunta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761750 ?
Korjaa, jos olen väärässä!
Kiitos Mika. Brita Mölö on kulkenut monessa sukuselvityksessä ym. Halosen vaimona, joten halusin varmistaa.
Kiitoksia Jukive!
On pitänyt hieman kiireitä. Olen vieraillut muutaman kerran tämän sukuhaaramme Sotkajärven suvun luona Juonnissa Venäjällä ja käynyt videoimassa ja haastattelemassa vanhoja Suomea puhuvia mummoja vanhainkodissa Kovdorissa. Tutustunut muinaiseen kylään, mutta tuhottuun, Akkalaan. Videoinut tuntitolkulla erilaisissa tapahtumisssa jne.
Korpikari
Olen Leif Rantalan kanssa keskustellut Akkalan sekä Juonnin asukkaista. Miltä ajalta sinun tietosi ovat. Etsin nimittäin Arhipov sukua sieltä... minulla ei valitettavasti ole käytettävissä Akkalan ripityskirjoja, ainoastaan Nuortijärven sekä Kildin kirjat. Kildin kirjan olen kääntänyt suomeksi venäjästä ja sen on tarkistanut sitten Leif R :)
Se käännös on täällä facebook ryhmässämme NO, FIN, SWE, RU sami genealogy, history and culture
https://www.facebook.com/groups/655408434544025/
Nyt löysin tarkemmat tiedot henkilöstä jota etsiskelen - henkilö on edesmennyt
Feodosija Timofejeva s. 10.1.1919 Juonninkylä - isä Timofej Arhipov ja äitinsä Maria. Eikä sitten mitään muuta :( Leifin mukaan Arhipovit ovat kotoisin Imandran seudulta ja ovat saamelaisia.
Korpikari
Mulla on tuo Leifin kirja Akkalan saamelaiset ja siinä kuva (Matröna Petrovna Sotkajärvi 1915-1998 ja siinä on myös juttua Sotkajärven suvusta. Sitten minulla on myös Leifin kirjanen Stalinin vainoissa menehtyineistä Kuolan saamelaisista.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.