Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Henrich Grelsson Sauvo Åkers
SAY:n mukaan Sauvon Åkersiin ilmestyy vuonna 1676 isännäksi Henrich Grelsson niminen henkilö, jonka taustatietoja kaipaisin kovasti. Olen tähän asti ollut melko varma, että hän olisi ollut lähtöisin Halikon Antolasta (Grels Henderssonin poika), mutta nyt olen alkanut vähän enemmän epäillä tätä tulkintaa, koska saamani tiedon mukaan kyseinen Grels olisi syntynyt ihan liian aikaisin (n. v. 1635) voidakseen olla Henrich Grelsonin pojan Torstenin (syntyi v. 1663) isoisä. Olisin kovasti kiitollinen, jos joku pystyisi auttamaan minua tässä ongelmassa.
Ville Lehtinen
Sen verran korjausta tuohon aloitusviestiini, että tietenkään Antolan Grels ei ole syntynyt liian aikaisin vaan näyttäisi syntyneen liian myöhään voidakseen olla Åkersin Henrich Grelssonin isä.
Ville Lehtinen
Palaan tähän omaan kahden vuoden takaiseen viestiini, johon silloin en saanut yhtään vastausta. Yritän nyt uudestaan, josko tämä Heikki Rekonpoika olisi jollekin tuttu. Seuraavassa se, mitä hänestä melko suurella varmuudella tiedän:
Heikki (Henrik) Rekonpoika (Grelsson) syntyi vuonna 1633, jos kuolinikä (Sauvon kuolleiden luettelossa mainittu 72 vuotta) pitää paikkansa. Hän ilmestyi Sauvon Åkersin henkikirjaan vuonna 1676, jolloin hänet mainitaan ensimmäisen kerran kyseisen talon isäntänä; mukana oli myös vaimo, joka mainitaan vuodesta 1685 alkaen myös nimeltä (Margareta) sekä 2 renkiä ja piika (SAY 1674-93 Sauvo s. 145). Lapsia ei mainita ennenkuin Torsten vuonna 1686 ja Anna vuonna 1689. Heikki oli ilmeisesti kahdesti naimisissa, mutta hänen ensimmäisestä vaimostaan minulla ei ole mitään tietoa. Heikki sai vuosina 1663-69 ainakin kaksi lasta (edellämainitut Torsti ja Anna), todennäköisesti juuri tämän ensimmäisen vaimonsa kanssa, joka ilmeisesti kuoli noin vuonna 1670. Hyvin pian Heikki solmi toisen avioliittonsa edellä mainitun Margareta Erkintyttären kanssa. Muita lapsia kuin Torsten ja Anna en ole löytänyt asiakirjoista, joten mahdollisesti Heikin toinen avioliitto Margaretan kanssa oli lapseton. Heikki muutti perheineen Ruonlahteen noin vuonna 1696, jolloin hänellä, Margaretalla ja Torstilla on siellä ensimmäinen henkikirjamerkintä; tytär Anna oli mennyt jo sitä ennen omille teilleen. Sauvon kuolleiden luettelon mukaan Heikki kuoli 20.4.1705 72-vuotiaana, mikä siis antaa syntymävuodeksi 1633. Torsti jatkoi isänsä jälkeen Ruonlahden isäntänä.
Heikki Rekonpojan tausta on siis edelleen minulle epäselvä. Osaako joku tässä auttaa?
Ville Lehtinen
Onko tässä sivulla 138 sama Åkers: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sauvo/rippikirja_1667-1667_jk570/73.htm
Sauvon rippikirjathan ovat SSHY:ssä jopa vuodelta 1667.
Kyllä kyse on samasta Åkersista ja samasta Henrich Grelssonista ja hänen perheestään, joka siis SAY:n mukaan ilmestyi sinne 1676. Tuo Sauvon ensimmäisen rippikirjan merkintä 1667-1667 on hieman harhaanjohtava, sillä sinne on kirjattu myös selvästi myöhäisempiä tapahtumia. Esim. sama porukka mainitaan myös kyseisen rippikirjan Ruonlahti-sivulla, jonne he käsitykseni mukaan muuttivat vasta 1696.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sauvo/rippikirja_1667-1667_jk570/84.htm
t. Ville Lehtinen
Seija Randell
15.10.10, 21:09
Olisi hyvä tietää, mistä olet päätellyt, että Henrik olisi syntynyt juuri Antolassa ? Asiaa puoltaa toki se, että Antola kuului tuohon aikaan Sauvoon oikeudellisesti ja sen isännät toimivat lautamiehinä.
Aulis Oja mainitsee sukukirjassa Piintilä-Junttila-Haikio-Yli-Jama Antolasta vain yhden Greu-nimisen isännän, syntynyt 1635 ja kuollut 1695. Hänellä ei ollut Henrik-nimistä poikaa.
On mahdollista, että Antolassa on ollut Greu-niminen isännän veli ja hänellä Henrik-niminen poika.
SAY:tä en ole katsonut; nämä tiedot perustuvat em. sukukirjaan ja ammattihistorioitsijan tekstiin.
Tuo Antola oli lähinnä jonkinlaista aloittelijan innostusta, kun sieltä löytyi Grels-niminen isäntä, jolla ainakin SAY:n mukaan oli myös Hend.-niminen poika; hänestä on henkirjassa merkintä ainakin vuosilta 1671-73. Kuitenkin, kuten jo tuossa ensimmäisessä viestissäni kirjoitin, olin alkanut tätä epäillä ja nyt olen täysin vakuuttunut, että olin silloin väärässä, sillä tämä Antolan Grels oli synytynyt lähes samaan aikaan kuin Åkersin/Ruonlahden Henrich Grelsson, joten kyse ei voi olla isästä ja pojasta.
Tällä hetkellä minulla on pari muuta ehdokasta Henrich Grelssonin taustaksi: Sauvon Kosken Simola, jossa 1621-57 isännöi Grels Mattsson-niminen henkilö, jolla olisi ollut myös Henrich-niminen poika, sekä Paimion Rukkijoen Räkmantalo, jossa vuosina 1656-79 oli isäntänä Grels Matsson, jolla myös oli Henrich-niminen poika. Toistaiseksi en ole löytynyt mitään, mikä puhuisi näitä ehdokkaita vastaan, mutta toisaalta mitään positiivista todistetta jomman kumman hyväksi en liioin ole löytänyt, joten asia on minulle edelleen täysin avoin. Muita sopivia ehdokkaita en ole löytänyt käymällä läpi Sauvon, Paimion, Halikon ja Kemiön SAY:t. Siksi toivoisinkin muilta mahdollista apua tai tukea näille arvioinneilleni.
t. Ville Lehtinen
Seija Randell
16.10.10, 15:33
Katsoin edellisen vastaukseni jälkeen myös SAY:n tiedot, eikä sieltä löydy tukea mahdollisuudelle.
Olen katsellut sauvolaisten esipolvia hiljattain, ja aika paljon siellä on myös saaristosta muuttaneita ihmisiä. Eli hakua kannattaa tehdä myös esim. Nauvosta ja Paraisilta kemiön lisäksi. Ja myös Perniöstä on vielä myöhemminkin muuttanut talollisväestöä. Kemiönsaaren pohjoisosan yli oli lyhyt matka tulla.
Voi olla aika mahdoton tehtävä.
Palaan tähän vanhaan ketjuun jälleen kerran, sillä Henrik Grelssonin tausta on minulla edelleen hakusessa. Jotain lisäviitettä on tullut Sauvon rippikirjan 1667- Åkersin sivulta, jossa sinne perheineen muuttaneella Henrikillä on selvästi lisänimi Höna.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7908759
Tämä on kai tulkittava sotilasnimeksi (?), mikä siis tarkoittaisi sitä, että ennen talolliseksi ryhtymistään Henrik on toiminut sotilaana. Tämä nimi ei kuitenkaa seuraa häntä enää myöhemmin. Tuossa rippikirjan sivulla on Åkersin alapuolella sana, jota en pysty tulkitsemaan. Voisiko se antaa viitettä siitä, mista Henrik on muuttanut? Osaako joku auttaa sen tulkitsemisessa?
Ville Lehtinen
Hei
Merkintä Runlax eli tänne http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7908841 jossa merkintä Åkers.
Kiitos vastauksesta. Joo, kyllä tuo tulkinta Ruonlahdesta varmaan täytyy hyväksyä, vaikka varsinkin kylän nimen alkuosa on kirjoitettu aika oudosti. Sinnehän perhe muutti 1690-luvun puolivälissä, mikä minulla toki on ollutkin tiedossa. Eli Henrikin tausta ei tästä saanut selvyyttä.
Ville Lehtinen
Miinulla on pieni epäily, että Henrik ja Margareta olisivat tulleet Åkersiin Karunan Stappåkerista, josta löäytyy tuonniminen pariskunta (lapsia ei ole merkitty, mutta eipä siellä näy muittenkaan lapsia).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7908759
Henrikin nimen edessä on tässäkin jokin merkintä, jota en pysty tulkitsemaan. Löytyykö tähän joku, joka voi auttaa? Sivun oikeassa marginaalissa on huomautus "i hospital" eli sairaalassa, mutta kumpaa se mahtaa tarkoittaa?
Ville Lehtinen
Nyt vasta huomaan, että olen vahingossa laittanut viimeisimpään viestiini Åkersin sivun uudestaan. Ei ihme, ettei kukaan ole vastannut. Eli tarkoitus oli laittaa Stappåkerin sivu, joka tässä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7908834
Ja kysymykseni kuuluun, mikähän merkintä on seitsemännellä rivillä olevan Henrikin nimen edessä.
Ville Lehtinen
Seija Randell
02.10.18, 11:04
Sauvon historiassa (osa 1, sivu 283) kerrotaan, että Henrik Grelsson toimi jahtivoutina ainakin 1680-luvun puolivälin jälkeen. Nimismies Rökman omi tämän toimen 1690-luvulla.
Ainakin Halikossa jahtivoutina toimi 1700-luvun alussa korpraali eli Henrikilläkin saattoi hyvin olla sotilastausta.
Åkers on Karunan puolella, mutta joinakin aikoina sen kylät ovat myös emäseurakunnan kirjoissa.
Sotilastausta saattaa tukea sitä päätelmää, että hän on jostakin muualta kotoisin.
Itse olen ajatellut, että se tieto, että hänet valittiin jahtivoudiksi Sauvoon, merkitsee sitä, että hän oli paikkakuntalaisten hyvin tuntema ja arvostettu ja näin ollen syntyjään sauvolainen.
Tällä hetkellä varteenottettavimpana mahdollisuutena Henrik Grelssonin syntyperäksi olen pitänyt Sauvon Sodaböleä, josta 1600-luvun alkupuoliskolla löytyy isäntänä Grels Johansson/Hansson, ja vuosilta 1649-50 sieltä löytyy myös ratsumies Henrik Grelsson. Henrikin nimen alla on kuitenkin jokin merkintä, josta en saa selvää. Vuonna 1651 Sodabölen ratsumieheksi on merkitty Bertil. Mitähän tuo merkintä Henrikin nimen alla mahtaa merkitä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=906377
Henrik Grelsson löytyy myös Turun ratsuväkirykmentin rullasta 1650 Sauvon Sodabölestä; isäntänä niinikään Grels Johansson.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053619_00106#?c=&m=&s=&cv=105&xywh=2727%2C2124%2C2479%2C1413
mutta seuraavana vuonna häntä ei siellä ole. Ratsumiehen paikalla on merkintä "Rijder föl.(?)" , minkä merkitystä en ymmärrä. Isäntäkin on vaihtunut: Måns Larsson (kuten myös SAY:ssa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053633_00028#?c=&m=&s=&cv=27&xywh=2962%2C3056%2C2999%2C1710
Eli lisää minulle epäselviä tai outoja merkintöjä, joihin kaipaan tulkinta-apua.
Ville Lehtinen
Seija Randell
02.10.18, 21:51
Niin tosiaan, tuona aikana ei ruotujakolaitosta ollut vielä. Siihen perustin ajatukseni, että voisi olla naapuripitäjästä. Eipä noista yleisluettelon tekijöiden kirjaimista oikein mitään ymmärrä. Vanha ratsumies kumminkin, ja onko vapautettu 1633, 1634 ja 1635 ? Täsmääkö muuten vaimon nimi ? Saisiko alkuperäisistä asiakirjoista paremmin selvää ? Ne Ruotsin asiakirjat eivät auenneet. Vaativat varmaan oikeuden.
Nuo linkit Ruotsin Riksarkivetin digiarkistoon kyllä toimivat. Ei vaadi nykyään mitään tunnareita ja on ihan ilmainen
Juha
Eli tarkoitus oli laittaa Stappåkerin sivu, joka tässä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7908834
Ja kysymykseni kuuluun, mikähän merkintä on seitsemännellä rivillä olevan Henrikin nimen edessä.
Ville Lehtinen
Jos tähän kohtaan ei vielä ole tullut vastausta, niin sana on Inhys(es/ing), itsellinen.
Kiitos Essimi. Itsellinenhän se tosiaan siinä. Sopii ilmeisesti hyvin titteliksi myös entiselle sotilaalle.
Seijalle: Henrik Grelsson kuoli vuonna 1705, ja jos kuoliniäksi merkitty 72 vuotta pitää paikkansa, hän olisi syntynyt vuonna 1633; tässä tietysti voi olla pientä heittoa. Joka tapauksessa hän oli vuonna 1649 alle kaksikymppinen, eli hyvinkin nuori ratsumies. Stappåkerin Henrikin vaimon nimi on Margeta, ja samanniminen vaimo on myöhemmin myös Åksersin Henrikillä.
Ville Lehtinen
Edelleen kaipaan tulkintaa, mitä mahtaa tarkoittaa Turun ratsuväkirykmentin katselmusrullassa vuodelta 1651 Sauvon Sodabölen kohdalla oleva merkintä "Rijder föl.p" ja sen perässä vielä ympyröity ruksi. Voi olla että olen lukenut merkinnän väärin, mutta toiovottavasti joku tietää sille merkityksen. Vuoden 1650 rullassa Sodabölen ratsumiehenä oli Henrik Grelsson, joka on hävinnyt kuin tuhka tuuleen.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053633_00028#?c=&m=&s=&cv=27&xywh=2962%2C3056%2C2999%2C1710
Ville Lehtinen
Hei
Måns Larsson bonde rider sielf
sielf sana näyttää kaikilla kirjoitetun samalla tavalla ja samanlainen merkki esintyy myös sanassa Olofsson f kirjaimen jälkeen.
Kiitoksia Esko. Tulkintasi tuntuu järkeenkäyvältä. Eli Sådabölen uusi isäntä Måns Larsson ryhtyi itse ratsumieheksi, ainakin aluksi.
Nyt jään vain ihmettelemään, mihin aikaisempi ratsumies Henrik Grelsson hävisi. Hän oli remmissä vielä vuonna 1650, jolloin Sådabölen isännäksi on merkitty (ymmärtääkseni Henrikin isä) Grels Johansson.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053619_00106#?c=&m=&s=&cv=105&xywh=2727%2C2124%2C2479%2C1413
Grels kuitenkin kuoli viimeistään vuonna 1650 ja leski Lisbeta meni uusiin naimisiin nimenomaan Måns Larssonin kanssa.
Ville Lehtinen
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.