PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ihan tavallista sinistä verta


Erkki Järvinen
01.12.08, 11:45
Otsikon mukainen artikkeli osui silmiini Ilta-Sanomat + lehden sivuilta jossa eräs Suomen aatelinen naisedustaja nuohoaa työkseen savupiippuja sanoen, että ylöspäin on pyrittävä. Hän katsoi tuossa artikkelissa koko aatelisjutun olevan menneen maailman asioita jossa ei noudateta tasa-arvoa laisinkaan koska se periytyy vain miesten kautta.

Aiheetta enempään jos joku on kiinnostunut niin onhan siinä lehdessä juttua enemmänkin.

Heikki Koskela
01.12.08, 12:31
Erkki Järvinen: "Otsikon mukainen artikkeli osui silmiini Ilta-Sanomat + lehden sivuilta jossa eräs Suomen aatelinen naisedustaja nuohoaa työkseen savupiippuja sanoen, että ylöspäin on pyrittävä. Hän katsoi tuossa artikkelissa koko aatelisjutun olevan menneen maailman asioita jossa ei noudateta tasa-arvoa laisinkaan koska se periytyy vain miesten kautta.

Aiheetta enempään jos joku on kiinnostunut niin onhan siinä lehdessä juttua enemmänkin."

Tämän päivän syntyperäinen aatelinen on hyvin samanlainen kuin me muutkin tavalliset ihmiset. Erona on vain sukunimi, joka edustaa mennyttä aikaa. Erkin mainitsema nainen on asennoitunut aateluuteen nykyaikaisella tavalla. Usein sukunimikin on vaihtunut von Jostakin vaikkapa Koskelaksi.

Luulen kuitenkin, että moni sukututkija elättelee salaista toivetta löytääkseen edes jonkilaisen yhteyden johonkin aatelissukuun. Tällainen löydös ymmärtääkseni kohottaa jopa itsetuntoa ja antaa turvallisen tunteen siitä, että suvussa on ollut aatelista "sinistä verta". Minussakin on kyseistä verta 236 vuoden takaa - ajatella.

Tarkempi perhtymnen aateliseen historiaan antaa kyllä sitten vähän toisenlaisen kuvan tämänpäivän kriittiselle sukututkijalle. Olen saanut vaatimattoman yleiskuvan 1200-1600-lukujen aatelisten historiasta vuosien varrella ja käsitykseni on muuttunut kyllä melkoisesti lapsuusaikojen. Aatelisto tuohon aikaan sai erilaisia etuuksia pelkästään asemansa vuoksi. Aikakauden hallitsijat (kuninkaat mm) jakoivat sekä läänityksiä että omaisuutta ikuiseen omistukseen, joka omaisuus sitten periytyi "isältä pojalle" noin karkeasti sanoen. Tiettyjen aatelisten sukujen omistuksessa saattoi olla kymmeniä tiloja, joiden tulot olivat heidän nautinnassaan.

Kuninkaan antamat lahjat ovat verrannollisia nykypäivän raha-aatelisiin, jotka saavat ansiotonta tuloa optioiden muodossa. Tämän edun heille ovat tuottaneet tuloksen tekijät.

Juha
01.12.08, 13:10
Jokainen voi harrastaa sukututkimusta ihan omista lähtökohdistaan. En minä väheksyisi sitä henkilöä, joka saa elämyksensä jostain aatelisesta herrasta tai rouvasta.

Esivanhempiaan kun ei voi valita - ne ovat mitä ovat.


Mitä tulee tulonjakoon ennen ja nyt, on tuo Heikki Koskelan mainitsema ongelma ollut olemassa varmaan yhtä kauan kuin on tulojakin ollut. Muutenhan me kaikki olisimme rikkaita ;).

Juha

Heikki Koskela
01.12.08, 13:35
Jokainen voi harrastaa sukututkimusta ihan omista lähtökohdistaan. En minä väheksyisi sitä henkilöä, joka saa elämyksensä jostain aatelisesta herrasta tai rouvasta.

Esivanhempiaan kun ei voi valita - ne ovat mitä ovat.


Juha

Hei Juha!

En minäkään väheksynyt tekstissäni asiaa. Kaikilla tutkijoilla on oma lähtökohtansa. Vai löytyikö minun tekstistäni taas jokin salajuoni?

Kirsi Rannikko
01.12.08, 21:39
Hei,

Mikä oli aatelisten viimeinen, vasta 1970-luvulla poistettu privilegio?
Tulla hirtetyksi silkkiköyteen? Tulla mestatuksi miekalla?
Olen joskus kuullut sen, mutta en mitenkään saa sitä nyt mieleeni.

Terveisin,

Seppo Niinioja
01.12.08, 21:59
Hei,

Mikä oli aatelisten viimeinen, vasta 1970-luvulla poistettu privilegio?
Tulla hirtetyksi silkkiköyteen? Tulla mestatuksi miekalla?
Olen joskus kuullut sen, mutta en mitenkään saa sitä nyt mieleeni.

Terveisin,

Olen tainnut tästä ennenkin mainita, mutta tuon silkkiköyteen hirttämisen tosiaan Antti Blåfield mainitsi joskus radiohaastattelussa, leikkimielellä kai. Suomessa säätyjen loput erioikeudet, sikäli kuin niitä oli jäljellä lakkautettiin vuonna 1995 lailla 971/1995. Erioikeuksiahan on ollut kaikilla säädyillä ja lakkautetut säädökset on lueteltu laissa.

Ruotsissa lakkautettiin muistaakseni vuonna 2003 aateliston viimeinen erioikeus: Matkustaa ulkomaille ilman kuninkaan lupaa.

Erioikeudet muodostuvat nykyään mm. sen mukaan, onko henkilöllä pääoma- vai palkkatuloa.

Seppo Niinioja

Sami Lehtonen
01.12.08, 23:00
Erioikeudet muodostuvat nykyään mm. sen mukaan, onko henkilöllä pääoma- vai palkkatuloa.

Unohtamatta vielä niitä, jotka nauttivat erioikeutta yksityisen työterveyshuollon piirissä versus työttömät ja eläkeläiset.

- Sami