Landsgevaldiger Lars Larsson Tenhola

[K.Salminen]

Löytyykö joltain tietoa otsikossa mainitusta Lars Larssonista. Hän sai v 1612 Johan de la Gardielta kirjeen (frihetsbrev), joka oikeutti 2 tilaan tai 3 1/2 veromarkan maahan Tenholan eli Tenalan Västankärrin kylässä. Tällöin Larsia kutsuttiin "knekthövningsman", vuonna 1633 hänestä käytetään titteliä "landsgevaldiger". Gabriel Oxenstiernan kirjeen perusteella Larsin ei pitänyt maksaa "vissa eller ovissa räntor" Västankärrin tilastaan.
Lars Larsson kuoli Västankärrissä n 1640.

Oscar Nikula (1938) Tenalan ja Bromarfvin historiassaan olettaa Larsin olleen Turusta lähtöisin.

Larsin poika oli Anders Larsson, joka oli Ruotsin armeijan luutnantti, rusthollari ja nimismies Västankärrissä. Anders otti käyttöön sukunimen Westman, ja toisen avioliittonsa hän solmi v 1652 Perniöstä lähtöisin olevan rälssisuvun tyttären Elin Henrikint Galtin kanssa, h 28.11.1697 Tenhola. Andersin 1. vaimo oli Märta Bertilsdr. Anders Larsip Westman kuoli n 1680 Västankärrissä.
Andersin toinen poika Lars Westman k 1730 nai 6.1.1696 Tenholassa ratsumestari Erik Karlsson Körningin tyttären Ebba Körningin k 1731, joka oli ottanut arrennille veljensä kommodori Hans Körningin omistamat tilat Sillbölen ja Siggbyn.

Löytyykö dataa Lars Larssonin taustoista?

Kari Salminen

[Helena V.]

Terve Kari!

SAY:sta löytyy hieman erisisältöistä “dataa”
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543999

Tämän mukaan Lasse Larsson sai Tenholan kunnasta Västankärristä kaksi taloa Johan De la Gardien ja kamreeri Johan Attessonin 6.8.1612 Turussa päiväämällä kirjeellä, ja samalla hän luopui Ala-Satakunnassa kahdesta talosta, joista hänellä oli kuninkaan kirje.

Samalla jaksolla v. 1619 kohdalla mainitaan, että Lasse Larsson oli ollut 3 vuotta maaherrana Venäjällä.

Seuraavalla jaksolla 1620-39 hänen kerrotaan huolehtivan ratsumiehen varustamisesta ja mainitaan olevan “komissarie öfver Borkaps hielpen”.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543755

V. 1634 hän on “Ehrligh och förständigh” Lars Larsson ja seuraavana vuonna tuo “Landsgevald.” (gevaldiger = kivalteri, joksi myös poliisipäällikköä on kutsuttu). Vaimokin mainitaan 1635, muttei nimeltä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=678352

Eli ei näistä alkuperää selviä, mutta sen verran kuitenkin, että Ala-Satakunnasta voisi seuravaksi alkaa etsiä.:cool:

t. Helena V.

[K.Salminen]

Tere, tere Helena,

On minulla nuo SAYsta noukitut tiedot ylhäällä.
Olen tuossa käynyt hyllyissäni olevaa kirjallisuutta läpi ja valistunut arvaukseni Lars Larssonin taustasta menee juuri tuonne Satakunnan suuntaan.

Heikki Ylikankaan Nuijasota teoksessa (2005, 91) kerrotaan kuinka Turun ja Porin kaupungin porvarit eivät pitäneet Klaus Flemingin tukimiesten painostuksesta, ja erottivat v 1595 Söderköpingin valtiopäivillä olleet Turun pormestarin Michel Kranckin ja Porin kaupunginsihteerin Lauri Laurinpojan. Saman tiedon toistaa myös Eric Anthoni kirjassaan Till avvecklingen av konflikten mellan hertig Carl och Finland, 1935, sivuilla 89 ja 103.

Kyösti Kiuasmaan väitöskirjassa Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet ja niiden hoito 1500-luvun jälkipuoliskolla (1962, 537) kerrotaan seuraavaa:

Lauri Laurinpoika
Porvari Porin kaupungista. Toiminut Porin kaupunki- ja tullikirjurina 1585-86, ja 1594-95; harjoitti 1590-92 laajaa ulkomaankauppaa. Osallistui 16.8.1595 Söderköpingin valtiopäiville ja joutui palattuaan vainon kohteeksi.

Ylläolevaan sopii myös se, että Lars Larssonin pojanpoika Lars Andersson Westman, Ebba Erikint Körningin 6.1.1696 Västankärrissä nainut, toimi 1710-luvulla tullimiehenä Hankoniemen tulliasemalla.

Tämä Lars Larsson kiinnostaa minua näes siksi, koska hän oli yksi esi-isistäni.

Terveisin

Kari




Terve Kari!

SAY:sta löytyy hieman erisisältöistä “dataa”
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543999

Tämän mukaan Lasse Larsson sai Tenholan kunnasta Västankärristä kaksi taloa Johan De la Gardien ja kamreeri Johan Attessonin 6.8.1612 Turussa päiväämällä kirjeellä, ja samalla hän luopui Ala-Satakunnassa kahdesta talosta, joista hänellä oli kuninkaan kirje.

Samalla jaksolla v. 1619 kohdalla mainitaan, että Lasse Larsson oli ollut 3 vuotta maaherrana Venäjällä.

Seuraavalla jaksolla 1620-39 hänen kerrotaan huolehtivan ratsumiehen varustamisesta ja mainitaan olevan “komissarie öfver Borkaps hielpen”.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543755

V. 1634 hän on “Ehrligh och förständigh” Lars Larsson ja seuraavana vuonna tuo “Landsgevald.” (gevaldiger = kivalteri, joksi myös poliisipäällikköä on kutsuttu). Vaimokin mainitaan 1635, muttei nimeltä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=678352

Eli ei näistä alkuperää selviä, mutta sen verran kuitenkin, että Ala-Satakunnasta voisi seuravaksi alkaa etsiä.:cool:

t. Helena V.

[Helena V.]

Hei Kari,

En sen kummemmin esi-isästäsi valitettavasti tiedä. Ylikankaan Nuijasodasta en tuota mainintaa ollut huomannutkaan, mutta Turun pormestarista Mickel Krankista olisi kyllä
(esim. Bidrag till Åbo Stads Historia, II serien XIII. Åbo Stads Historia under medeltiden och 1500-talet, J.W. Ruuth )
erinäisiä esimerkkejä hänen hienosta talostaan (“det Kranska huset”, joka sijaitsi lähinnä “Kankaishusetia” ja joka todennäköisesti aikanaan oli “förnämsta af alla“) ja tavaroistaan, vierailuistaan Pontus de la Gardien aikaan linnassa Lisbeta-rouvansa kanssa, jne. Hänellä kuului olleen mm. Turun ensimmäinen “sali” porvarin talossa. Kranska husetissa pidettiin erinäisiä suuria juhlia ja vastaanottoja (mm. v. 1607 Stefan Mörnerin ensimmäinen “stora bankett för de “persianska” sändebundet”). Kaarle Herttuakin asui hänen talossaan (ehkä M.K. itse oli tuolloin “sijoitettu” muuanne?) jonkin aikaa 1597 piirityksen aikana.

Ruuthin Porin kaupungin historiassa http://www.pori.fi/kirjasto/porinhistoria/ ei kumma kyllä tunnu löytyvän sattumia Lars Larssonista.

Kun mainitsit tullimiesyhteydet, niin Körningien kautta löytyy myös vaikka Erlingit, jotka myös olivat tullaajia. Samoin syntyvät yhteydet Gyllenloodeihin, Tammelandereihin, Gutzaeuksiin, Hasselgreneihin, Petrejuksiin, Procopaeuksiin, Greekeihin, Tammelinuksiin jne.

Yllättävän usein Tenholassa myös tuntuisi esiintyvän henkilöitä, jotka olivat kotoisin, tulleet tai menossa Hämeestä /Hämeeseen.

t. Helena V.

[K.Salminen]

Helena,

tuosta luettelossasi olleesta Petrejus suvusta löytyy Tenholassa heti linkki toiseen minua henkilökohtaisesti kiinnostavaan sukuun eli Barckeihin.
Ruotsin Litslenassa syntyneen Hämeen rykmentin katselmuskirjurin Samuel Eriksson Barckin, Urjalan Kokon Karppilan vv 1711-13 omistaneen, ja vaimonsa Johanna Ancheran poikaan Johan Samuelsson Barckiin, joka toimi Raaseporin kruununvoutina 1722-25, ja oli 1. aviossa Maria Staken kanssa ja 2. aviossa Tenholassa 26.9.1707 Ester Jonasdr Petrejuksen kanssa. Esterin isän kh Jonas Petrejuksen kuoltua 1696 ja hänen leskensä Elisabeth Sundian palattua isovihaa paosta, leski antoi Petrejuksien omistaman Tenholan Gretarbyn rusthollin vävynsä Johan Barckin hoitoon. Johan Samuelsson Barck kuoli Tenholan Gennarbyssä 1725, ja haudattiin 9.6.1725. Gennarby oli tuohon aikaan nimismiesten virkatalona.

Tenholaan liittyen olisi yksi kysymys:

Rådsbyssa siellä vaikutti 1700-luvulla Wargcloun suku, jonka eräs edustaja Ludvig Wargclou nai Brita Gertsdr Löwen. Ludvigin kuoltua 1741, siirtyi Rådsby heidän lapsilleen krs Otto Ludvig Wargcloulle ja Anna Gertrud Wargcloulle, pso ltn Claes von Quanten. Otto Ludvig Wargclou oli naimisissa Schiana (Johanna) L Barckin kanssa.

Oliko tämä Johanna L Barck kruununvouti Johan Samuelsson Barckin ja Ester Petrejuksen tytär?

T. Kari


Hei Kari,

En sen kummemmin esi-isästäsi valitettavasti tiedä. Ylikankaan Nuijasodasta en tuota mainintaa ollut huomannutkaan, mutta Turun pormestarista Mickel Krankista olisi kyllä
(esim. Bidrag till Åbo Stads Historia, II serien XIII. Åbo Stads Historia under medeltiden och 1500-talet, J.W. Ruuth )
erinäisiä esimerkkejä hänen hienosta talostaan (“det Kranska huset”, joka sijaitsi lähinnä “Kankaishusetia” ja joka todennäköisesti aikanaan oli “förnämsta af alla“) ja tavaroistaan, vierailuistaan Pontus de la Gardien aikaan linnassa Lisbeta-rouvansa kanssa, jne. Hänellä kuului olleen mm. Turun ensimmäinen “sali” porvarin talossa. Kranska husetissa pidettiin erinäisiä suuria juhlia ja vastaanottoja (mm. v. 1607 Stefan Mörnerin ensimmäinen “stora bankett för de “persianska” sändebundet”). Kaarle Herttuakin asui hänen talossaan (ehkä M.K. itse oli tuolloin “sijoitettu” muuanne?) jonkin aikaa 1597 piirityksen aikana.

Ruuthin Porin kaupungin historiassa http://www.pori.fi/kirjasto/porinhistoria/ ei kumma kyllä tunnu löytyvän sattumia Lars Larssonista.

Kun mainitsit tullimiesyhteydet, niin Körningien kautta löytyy myös vaikka Erlingit, jotka myös olivat tullaajia. Samoin syntyvät yhteydet Gyllenloodeihin, Tammelandereihin, Gutzaeuksiin, Hasselgreneihin, Petrejuksiin, Procopaeuksiin, Greekeihin, Tammelinuksiin jne.

Yllättävän usein Tenholassa myös tuntuisi esiintyvän henkilöitä, jotka olivat kotoisin, tulleet tai menossa Hämeestä /Hämeeseen.

t. Helena V.

[Giösling]

Kari,

Tiedostollani on Otto Ludvig Wargkloun vaimona Johanna Lovisa (Jeanna)
Barck, jolla syntymäaikana Feb 1720. Vanhemmiksi on merkitty Johan
Samuelsson Barck ja Ester Petrejus. Lähde ei ole näkyvissä ja linkki siten vain
hypoteettinen.

Terveisin

JP



Helena,

tuosta luettelossasi olleesta Petrejus suvusta löytyy Tenholassa heti linkki toiseen minua henkilökohtaisesti kiinnostavaan sukuun eli Barckeihin.
Ruotsin Litslenassa syntyneen Hämeen rykmentin katselmuskirjurin Samuel Eriksson Barckin, Urjalan Kokon Karppilan vv 1711-13 omistaneen, ja vaimonsa Johanna Ancheran poikaan Johan Samuelsson Barckiin, joka toimi Raaseporin kruununvoutina 1722-25, ja oli 1. aviossa Maria Staken kanssa ja 2. aviossa Tenholassa 26.9.1707 Ester Jonasdr Petrejuksen kanssa. Esterin isän kh Jonas Petrejuksen kuoltua 1696 ja hänen leskensä Elisabeth Sundian palattua isovihaa paosta, leski antoi Petrejuksien omistaman Tenholan Gretarbyn rusthollin vävynsä Johan Barckin hoitoon. Johan Samuelsson Barck kuoli Tenholan Gennarbyssä 1725, ja haudattiin 9.6.1725. Gennarby oli tuohon aikaan nimismiesten virkatalona.

Tenholaan liittyen olisi yksi kysymys:

Rådsbyssa siellä vaikutti 1700-luvulla Wargcloun suku, jonka eräs edustaja Ludvig Wargclou nai Brita Gertsdr Löwen. Ludvigin kuoltua 1741, siirtyi Rådsby heidän lapsilleen krs Otto Ludvig Wargcloulle ja Anna Gertrud Wargcloulle, pso ltn Claes von Quanten. Otto Ludvig Wargclou oli naimisissa Schiana (Johanna) L Barckin kanssa.

Oliko tämä Johanna L Barck kruununvouti Johan Samuelsson Barckin ja Ester Petrejuksen tytär?

T. Kari

[Henri_e]

Larsin poika oli Anders Larsson, joka oli Ruotsin armeijan luutnantti, rusthollari ja nimismies Västankärrissä. Anders otti käyttöön sukunimen Westman, ja toisen avioliittonsa hän solmi v 1652 Perniöstä lähtöisin olevan rälssisuvun tyttären Elin Henrikint Galtin kanssa, h 28.11.1697 Tenhola. Andersin 1. vaimo oli Märta Bertilsdr. Anders Larsip Westman kuoli n 1680 Västankärrissä.
Andersin toinen poika Lars Westman k 1730 nai 6.1.1696 Tenholassa ratsumestari Erik Karlsson Körningin tyttären Ebba Körningin k 1731, joka oli ottanut arrennille veljensä kommodori Hans Körningin omistamat tilat Sillbölen ja Siggbyn.


Hei!
Tiedätkö Anders Larssonin ja Elinin lapset? Onko tietojesi perusteella mahdollista, että Sauvossa/Karunassa 1690-luvulla (Tårika ja Knutsnäs) vaikuttanut korpraali Henrik Westman on heidän lapsensa?
Tai olisiko jollain muulla täällä tietoa?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=915394

Yritin etsiä tietoa Tenholasta, mutta en löytänyt suuntaan enkä toiseen mitään. Henrik Westman oli naimisissa Maria Nilsdotter Stenmanin kanssa, ja heille syntyi Sauvossa/Karunassa lapsia ainakin 1693,1695,1697 ja 1699.
Vaimo Maria Nilsdotter saattaisi olla Paraisten kappalaisen Nils Stenmanin tytär http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2373
Vaimo kuoli todennäköisesti 1748 Karunassa, tosin kuolinikä 68 Hiskissä varmaankin väärin, tämän 1.lapsen syntymästä päätellen (olisi ollut 13v). Henrikin kuolemaa en ole löytänyt.

Valitettavasti rippikirjat Karunassa ja Sauvossa huonoja tuolta ajalta.

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
*1693 29.4.1693 Toorika Corp: Hendrich Wäctman Maria Nilsdr Elisabet
*1695 2.7.1695 Knutznäs Corp. Hindrich Westman Maria Nilsdr Hans Hindrich
*1697 10.10.1697 Knutznäs Corp. Hindrich Westman Maria Stenman Maria
*1699 17.9.1699 Knutznääs Corp: Hindrich Wästman Maria Nilsdr Steenman Karin

Tytär Maria, joka on omaa linjaani meni naimisiin Paimion Hirvonpäässä nimismies, rusthollari Erik Kristersson Sevonin kanssa. Pariskunnan poikien yo-tiedot (heidän siskonsa on esiäitini):
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6693
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6853

[E Juhani Tenhunen]

Yllättävän usein Tenholassa myös tuntuisi esiintyvän henkilöitä, jotka olivat kotoisin, tulleet tai menossa Hämeestä /Hämeeseen.

Tenholassa on saattanut sijaita vuoden 1237 "hämäläisten satama" (Portus Tavastorum), jonka paikaksi Jalmari Jaakkola on esittänyt Halikon Rikalaa. Hämeen puolelta Tenholaan pääsi Hiidenveden vesiteitä pitkin . Tenhola -nimiä on Kanta-Hämeessä mm. Tyrvännössä ja Hattulassa.

E. Juhani Tenhunen