Gottlund & Otava, Wallgren-suku

[Giösling]

Suomenkäyntini tähtihetkiin kuuluu Gottlundin Otavan parissa vietetty aika.

Hallussani on tämän suomenkielisen kirjallisuuden pioneeriteoksen kaikki kolme osaa, myös ensimmäinen,
jonka kuvien väritykseen Karl Axel Gottlund, alkuperäisten värikuvasivujen tuhouduttua tulipalossa ja varojen huvettua, henkilökohtaisesti osallistui.

Tämän “Olsonin-laitoksen” erikoisuuksiin kuuluvat mm. neljä värikuvaa: karjalaisen akka, karjalainen, virolainen ja lappalaisia,
sekä alkulehdillä oleva tilaajaluettelo.

Poimin talteen muutamia nimiä, joilla saattaa olla sukutukimuksellistakin merkitystä:

-Adam Johansson, bondeson från Nikinojan by af Mäntsälä socken
-Stierwald Carl Fredrik, student
-Sjögren Anders Johan Filos.Doktor
-Nils Magnus Barck, Wasa
-Boy C.J. , Wasa
-Barck Fredrik, Willmanstrand
-Alftan Gust., sergeant, Abo
-Henrik Thomasson, skattebonde, från Haavisto Eerola i Pyttis
-Hoffren, J.R. , vice Pastor i Strömfors
-Hukkainen, Häradsdomare i Randasalmi
-Jeremias Paulsson, Bonde från Haapala by i Elimä
-Jung, Gust., Fältkamrer i Leppävirta
-Matts Eriksson, Bondeson från Haavisto i Pyttis
-Strömmer, Joh. Mårten, Kapellan i Jyväskylä

Jo ensisilmäyksellä voidaan todeta lähisukulaisiksi Haaviston Eerolan Henrik ja Matts, sekä Karl Axel Gottlundin tädin, Helenan,
puoliso Jeremias Paulsson (Malmén) Elimäeltä. Tuleva akateemikko, Anders Sjögrén, oli kotoisin Iitistä ja Gottlundin opiskelutoveri.
Mutta keitä olivat esim. talollisenpoika Adam Johansson Mäntsälästä, herastuomari Hukkainen Rantasalmelta ja leppävirtalainen
Gustaf Jung? Mikä oli heidän suhteensa Gottludiin, miksi juuri he esiintyvät tämän ensimmäisen suomenkielisen tietoteoksen
tilaajina?

Edelleen askartelen myös Heikinheimon Gottlund-elämänkerrassa Matthias Gottlundin opintiellelähdöstä annetun kuvauksen
parissa.
Heikinheimon mukaan isä-Matthias pääsi kirjanmakuun oleskellessaan eräässä lähiseudun pappilassa ja kuunnellessaan siellä
papinlapsille annettua opetusta. Kun “kuokkavieras” osoittautui isäntäväen jälkikasvua oppivaisemmaksi; hänet hyväksyttiin riviin.
Huomattavaa on se, että Matthias tuolloin oli n. kahdeksan vuoden vanha ja kaikki opetus tapahtui ruotsinkielellä.

Tähän ei hyvin istu yleinen käsitys Gottlundien supisuomalaisesta sukujuuresta, jota kirjallisuudentutkijat poikkeuksetta tarjoilevat, ei siksikään, että Karl Axel jo varhain aloittamassaan päväkirjassa tietää sukunsa tulleen Gotlannin saarelta ja Matthiaksen ottaneen sukunimensä juuri tämän riikinruotsalaisen saaren mukaan.

Heikinheimo on nähnyt päänvaivaa pohtiessaan Matthias Gottludin opiontielle avittaneen pappilan sijaintia, tuloksetta.

Mielestäni osoite on varsin selvä: Lapinjärvi, josta Haavistosta Ruotsinkylän kautta on vain reilut parisenkymmentä kilometriä.
Lapinjärven varapastoriksi oli nimitetty vuonna 1760 Jacob Wallgren (puoliso Eva Krisitna Stormbom). Hän viipyi Lapinjärvellä
kappallaisena aina vuoteen 1785 asti, jolloin tuli nimitetyksi Sysmä kirkkoherraksi. Jacobia seurasi Lapinjärvelle myös
veljenpoikansa Arvid Arvidsson Wallgren, joka toimi apupappina siellä vv 1780-1785, sekä nuorin veli Gerog Wallgren,
varapastori 1786, kappalainen 1786-1801 ja tämän poika Georg Gustaf Wallgren, varapastori 1801, kappalainen 1812-1839.

Jacob Wallgrenille syntyi Lapinjärvellä vv 1762-1783 kahdeksan lasta, joista pojat Georg Johan ja Jacob vuosina 1764 & 1768.
Wallgrenien elämästä pitäjässä on kuvanveistäjä Ville Wallgren antanut mitä idyllisimmän kuvan ABC-kirjassaan, osastossa
L (Lappträsk), jossa kuvataan pikku-Villen matkaa hienoissa hevospeleissä Porvoosta Rudomin kartanon kautta kirkonkylän
pappilaan. Mikä paratiisi! Suosittelen Wallgrenin opusta lämpimästi myös suomenkielisille lukijoille; teksti on kaksikielinen.

Wallgren-suvun juuri on sekin, Gottlundien tavoin, asetettava suurennuslasin alle. Akiander sanoo suvun varhaisimman tunnetun kantaisän Pyhtään kappalaisen, Saarijärven kirkkoherran, Georg Wallgrenin (1704-1752), olleen “Sysmäbo” ja ilmoittaa
tämän pojan, Jacob Wallgrenin olleen syntyisin Sysmän pitäjästä. Tieto on väärä; Jacob, kuten sisaruksensakin,
olivat Pyhtäällä syntyneitä.

Mielestäni Georg Wallgrenin syntymäpaikkaa on etsittävä Pyhtään seudulta, Lapinjärveäkään unohtamatta.
Papiksivihittyjen ensimmäinen komennuspaikka kun usein tuolloin oli juuri synnyinpitäjä, joka monissa tapauksissa
oli opintielle lähtenyttä tukenut jopa rahallisesti. Maksettiin siis tavallaan kunniavelkaa saarnaamalla omalle väelle
ensin..

Menisin jopa niin pitkälle, että uumoilisin varhaista esipolvilinkkiä Gottlund- ja Wallgren-sukujen välille.

Tutkaillaanpa!

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Hei!

Rantasalmelainen herastuomari Matts Mattsinpoika Hukkanen oli omien tutkimuksiemme kannalta varsin kiinnostavasti ?ensiaviossaan Katarina Albertina Petanderin kanssa [Karppinen, Teppo. Tuomas Hägerin jälkipolvia. Pälkäneeltä maailmalle, kirkonrakentajista kenraaliin. Vantaa 2002], jonka äiti, pälkäneläisen rakennusmestarin Thomas Hägerin tytär Beata Katarina oli äitinsä Beata Karin Bergmanin puolelta myös Kangasalan Rundeelien jälkeläinen. - Katarina Albertina Petanderin lasimestariserkku Karl Hägert puolestaan avioitui Luumäen koulumestarin Johan Argillanderin ja Anna Juliana Merseliuksen tyttären Anna Lovisan kanssa. Vehkalahdelle ja Etelä-Karjalaan haarautuneen Merselius-suvun kantaisä oli Valkealan pitkäaikainen lukkari Johan Merselius.

Herastuomari Matts Hukkanen oli ymmärtääkseni rantasalmelaisen rusthollarin ja lautamiehen Matts Hukkasen ja Ulrika Ruthin poika. Hänen veljensä Anders Hukkanen valmistui papiksi ja alkoi myöhemmin käyttää sukunimeä Huchtman. A. Huchtmanin puoliso oli Elvira Sofia (Erik Johanintytär) Lyra, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14068
Avioparin tyttären Elin Sofia Huchtmanin puoliso oli hovioikeudenneuvos Felix Teodor Mechelin jälkimmäisessä aviossaan.
-------------------------------------
Sotakamreeri Gustaf Jungin henkilötiedot käyvät ilmi verkon ylioppilasmatrikkelista, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11460
Hänen kasvatusisänsä Torsten Tawastin äiti Maria Elisabet Molander oli Molleniusten ja Mollerusten kautta mielestäni myös Ithimaeusten jälkeläinen, Soininvaara, Heikki. Mollenius. Genos 44(1973), s. 69-85, http://www.suku.fi/genos/44/44_69.htm

[Giösling]

Ritva,

Sydämellinen kiitos lisätiedoista. Anders Huctman, jo onkin tiedostollani
Elvira Sofia Lyran puolisona. Nytpä tuli taustansakin talteen!

Otavan tilaajakunta osoittaa paitsi suomenmielisyyttä ja valistuneisuutta, myös jonkinmoista sosiaalista, tai sukulinkkiä Gottlundiin itseensä. Hän keräsi
henkilökohtaisesti ennakkotilauksia ja suunnitteli sen mukaisesti Otavan painosten suuruutta ylimitoittaen tarpeen tapansa mukaan. Tuhansien
värikuvasivujen tuho tulipalossa (sabotaasiakin epäiltiin) aiheutti kirjan ulostulossa melkoisia viiveitä ja uniformista kuvasisällöstä luopumisen.

Niinpä jälkipolville on säilynyt vain kourallinen värisivuja sisältäviä versioita
ja niissäkin kuvien lukumäärä ja aihe vaihtelee.

Omistamassani laitoksessa on , kuten mainitsin värikuvia neljä kappaletta ja
se kuului aiemmin Emerik Olsonin tunnetuun kirjakokoelmaan Suomessa ja on erikseen mainittu Ellilän "Suomalaisia yksityiskirjastoja omistajiensa kuvaamana"-teoksessa Olsonin kokoelman helmenä.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Palaan vielä Ritvan viestiin Petandereiden osalta:

Mitä mielenkiintoisimmin Pappilan rusthollissa Ruotsinpyhtään Ruotsinkylässä
16.7.1811 syntynyt, myöhempi Jockaksen kruununimismies, Carl Wilhelm Polin avioitui Elisabeth Beata Petanderin kanssa (s. 19.11.1811, Jockas), jonka vanhemmat olivat kestikievarinpitäjä ja rakennusmestari Michael Petander ja Beata Catharina Häger. Michaelin vanhemmista Julius Polin sanoo:
"(Michale Petander) f. 1764 (såsom oäkta son till en kapten Wunsch och hans hushållerska, som möjligen hette Petander)". Viitteeksi annetaan: "Enligt anmälarens farmor, Beata Elisabeth Polin, f. Petander 1811."

Kuka olisi tuo Ritvalan rusthollin taloudenhoitajan raskaaksi saattanut kapteeni Wunsch?

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Tammelin-tiedoston mukaan Michael Petanderin isäksi sopisi parhaiten
Hagan kartanoa Sääksmäellä isännöinyt Adam Johan Wunsch ja äitinsä olisi
kartanon palveluksessa ollut Anna Joachimsdotter.

Adam Johan Wunschin äiti oli Elisabet Tammelin.

Olisiko tämä samainen kapteeni Wunsch myös Regina Eleonora Tigerströmin (Myrskylän Johan Georg Tigerströmin täti) puoliso, jonka Elgenstierna tuntee vain "en kapten von Wunsch"-nimisenä, ei ole tiedossani.

Terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Hei

Adam Johan Wunschin puoliso näyttää olleen Sipoon kalkkikaivoksella 4.7.1754 syntynyt (HisKi) Margareta Sofia Hällgren (Hellgren), jonka vanhempien sukupiiriä esitellään verkon ylioppilasmatrikkelissa, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7268

[Giösling]

Hei Ritva,

Kiitos lisätiedoista! Onpa hyvä päivä tänään! Margareta Sofia Hällgrenin isoisä
onkin sitten majuri Engelbert Adam Krabbe, Christian Henrik von Krassowin testamentinvalvoja. Tuon jälkisäädöksen pääedun saajat olivat esiäitini
Anna Röding ja poikansa Jacob Giösling Ruotsinpyhtään Kuninkaankylässä.

Toteaa terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

...Mielestäni Georg Wallgrenin syntymäpaikkaa on etsittävä Pyhtään seudulta, Lapinjärveäkään unohtamatta....


Parhain terveisin

Juhani Pesu


Hei!

Selviääkö lähteistäsi, josko Georg Wallgren vanhemman ensimmäisen puolison Anna Dycandran vanhemmat olivat viipurilainen kauppias Lars Andersinpoika Dycander ja Kristina Henrikintytär Dassau?

[Giösling]

Hei Ritva,

Wilskman arvelee Anna Dycanderin isäksi mainitsemaasi viipurilaista kauppias Lars Dycanderia, ei näytä olevan siitä kuitenkaan täysin varma.

Anna Dycanderin kuolemaan liittyy Wilskmanin toistama kärjätarina, jonka tähän jäljennän:

Om hennes död uppstod process. Hon hade i några år haft svår huvudvärk, och då mannen i mars 1726 hört att hustru Märta Jakobsdotter i Övitsböle i Mörskom sagt sig kunna kurera henne, lät han sin hustru fara till kvacksalverskan, där hon blev "lagd i en fördärvelig smörja eller salvationscuur, varpå hon 15 dagar efter har måst sättia livet till". Därför återfordrade Wallgren 11 karoliner och yrkade kvinnans näpsande. Denna förklarade, att Anna Dycandra led av en svår fluss och behandlats endast med "ensalva av svinister, 4 lod lagerbärsolja och 3 lod kvicksilver tempererat tillsammans, varav hon afton och morgon plägat smörja var led på henne med så mycket som ett ärtkorn." A.D. hade i några dar saliverat och jämväl spottat blod. Kvacksalverskan erhöll näpst.

Georg Wallgrenin toinen puoliso oli 13.10.1726 Pyhtäällä Sofia Printz.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Hei Juhani!

Anna Dycandra oli kuollessaan Myrskylässä 3.4.1726 kuvaamallasi tavalla vain 26 v 6 kk ikäinen eli hän syntyi vuoden 1699 lopulla.

Lars Dycander ja Kristina Dassau vihittiin HisKistä katsottuna Viipurin pitäjässä 26.6.1688 ja aviopari sai kastettujen luettelon mukaan samassa seurakunnassa vuosina 1689-1694 Margeta-, Kirstin ja Christina-nimiset tyttäret.

Lars Dycanderin Jonas-nimisen veljen puoliso oli - omien tutkimuksiemme kannalta kiinnostavasti - Maria (joskus myös Helena) Samuelintytär Reuter, joka leskeydyttyään meni uuteen avioon karjalohjalaissyntyisen rykmentinkirjurin Nils Abrahaminpojan kanssa. Ja tämän jälkimmäinen puolisohan oli Valkealassa 29.7.1706 vihitty nuori leski Anna Frese, joka oli ensiaviossaan Valkealan viimeisen Ithimaeus-nimisen kirkkoherran, 30.4.1705 kuolleen Bartholdus Carolin kanssa.

Olen kiinnostunut kaikista Dycander-sukua koskevista lisätiedoista.

[Giösling]

Hei Ritva,

Tiedätko mitä sukua Kristina Dassau oli Johan Hermansson Dassaulle, joka oli aviossa Maria von Borgenin kanssa?

Onko mainitsemasi Jonas Dycander se sama Jonas D. joka nai 18.10.1733 Märtha Margareta Aminoffin; Henrik Schytteniuksen ja Vilhelm Gravenkin puolison?

Tiedostollani on myös vänrikki Anders Dycander (kuoli Venäjällä 1717), jokan nai Märta Regina Rosenlindtin.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Hei!

Mistähän lähteestä olet löytänyt Herman Johan Dassaun ensimmäisen puolison? Sekä Carpelan että K. Hedman Brännland mainitsevat hänen olleen aiemmin naimisissa mennessään 1763 vihille Helena Maria von Kraemerin kanssa, mutta eivät kerro ensimmäien puolison nimeä.

Dassau-suvun sukujohto on tietokannassamme aivan hypoteettinen. Lagus mainitsee Viipurin historiassaan suvun kantaisän Henrik Dassaun, jolla oli kaksi puolisoa: pso 1:o oli pormestari Hans Schmidtin sisarentytär(!), pso 2:o oli Margareta Menschewer, joka Laguksen mukaan oli todennäköisesti Viipurin pormestarin Henrik (Adolfinpoka) Menschewerin tytär; Margaretan äiti oli ilmeisesti Menschewerin ensimmäinen puoliso N. N. Hansintytär Schmedeman, jonka isä myös toimi Viipurin pormestarina (1638-1655).

Otaksun, että Henrik Dassaulla ja hänen ensimmäisellä puolisollaan oli parin tyttären lisäksi myös nimeltä tuntematon poika, joka mahdollisesti oli Hauhon Hyömäessä 4.2.1776 vähän yli 64-vuotiaana kuolleen Herman Johan Dassaun isä. Herman Johan D:n sisaruksia olivat mahdollisesti 1) Iitin Lyöttilässä 3.6.1790 venäläisten polttamana kuollut, noin 1710 syntynyt Ulrika Charlotta Dassau, jonka puoliso oli luutnantti Magnus Löfving; 2) Hauhon Hyömäessä 8.6.1797 naimattomana kuollut Eleonora Dassau; 3) tuntemattomassa paikassa syntynyt Kristian Konrad Dassau, jonka tytär Kristina Sofia oli aviossa kahdesti: pso 1:o oli Isak Jakobinpoika Bremer, pso 2:o Otto Arvidinpoika Carlstedt, joka esitellään myös verkon ylioppilasmatrikkelissa, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7344 ;
4) Otaksun että myös Viipurissa Daniel de Bosquetten kanssa 26.6.1729 avioitunut Dorotea kuului samaan sisarussarjaan.

Voin olla aivan väärässäkin, sillä sisarukset voisivat ikänsä puolesta kenties olla myös tuntemattomana ajankohtana kuolleen Henrik Dassaun ja hänen jälkimmäisen puolisonsa, vasta 1726 Viipurissa haudatun Margareta Menschewerin lapsia.
--------------------------
Yksi Henrik Dassaun ?ensimmäisen avioliiton tyttäristä oli Laguksen mukaan naimisissa Rautjärven kappalaisen Simon Kexlerin kanssa, joka ylioppilasmatrikkelin mukaan oli luultavasti Inkerinmaan Hevaan kirkkoherran Andreas Simonis Kexleruksen ja Kristina Johanintytär Lifmanin (joka oli Tuutarin kirkkoherran tytär) poika; matrikkeli ei tunne Kexlerin liittoa Henrik Dassaun tyttären kanssa. Avioliitto saattoi olla Kexlerin toinen, ja hänet vihittiin jälleen Viipurissa kesäkuussa 1710 Hedvig Freytagin kanssa.

Kristina Dassaun puoliso oli aiemmin mainittu Lars Tychaeus, myöhemmin Dycander.

[Giösling]

Huomenta Ritva,

Minulla on Maria von Borgenin puolisona Johan Hermansson Dassau.
Heidät vihittiin 29.10.1707 "Arilan"-pitäjässä. Lisäksi olen merkinnyt
Johan Hermansson Dassaun kohdalle: "dirketören för Carl Gustafs stads manufakturverk". Lähdettä en ole tapani mukaan merkinnyt; voisi olla
vaikkapa anbytarforumiltakin.

Ainakaan se ei ole Elgenstierna, jonka juuri tarkistin. Siellä mainittu
"superkargören" Johan Dassau oli ensiaviossaan naimisissa Anna Beata Lindströmin (1752-1785) ja toisessa Beata Catharina Hiertan (1761-1821)
kanssa.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Hei!

Silmäilin muutamia Anbytarforumin viestejä. Aika moni Ruotsissa asunut Dassau näyttäisi muuttaneen sinne suoraan Saksasta, jos oikein tulkitsin viestejä.

Omien tutkimuksiemme kannalta kiinnostavin Dassau oli Tukholmassa 1750 syntynyt Kristina Sofia D., jonka isä Kristian Konrad Dassau toimi nähtävästi tukkukauppiaana Tukholmassa, eikä todennäköisesti kuulunut lainkaan viipurilaiseen sukuun. IGI:stä en löytänyt kumpaakaan.

[Giösling]

Suomenkäyntini tähtihetkiin kuuluu Gottlundin Otavan parissa vietetty aika.

Hallussani on tämän suomenkielisen kirjallisuuden pioneeriteoksen kaikki kolme osaa, myös ensimmäinen,
jonka kuvien väritykseen Karl Axel Gottlund, alkuperäisten värikuvasivujen tuhouduttua tulipalossa ja varojen huvettua, henkilökohtaisesti osallistui.

Tämän “Olsonin-laitoksen” erikoisuuksiin kuuluvat mm. neljä värikuvaa: karjalaisen akka, karjalainen, virolainen ja lappalaisia,
sekä alkulehdillä oleva tilaajaluettelo.

Poimin talteen muutamia nimiä, joilla saattaa olla sukutukimuksellistakin merkitystä:

-Adam Johansson, bondeson från Nikinojan by af Mäntsälä socken
-Stierwald Carl Fredrik, student
-Sjögren Anders Johan Filos.Doktor
-Nils Magnus Barck, Wasa
-Boy C.J. , Wasa
-Barck Fredrik, Willmanstrand
-Alftan Gust., sergeant, Abo
-Henrik Thomasson, skattebonde, från Haavisto Eerola i Pyttis
-Hoffren, J.R. , vice Pastor i Strömfors
-Hukkainen, Häradsdomare i Randasalmi
-Jeremias Paulsson, Bonde från Haapala by i Elimä
-Jung, Gust., Fältkamrer i Leppävirta
-Matts Eriksson, Bondeson från Haavisto i Pyttis
-Strömmer, Joh. Mårten, Kapellan i Jyväskylä

Jo ensisilmäyksellä voidaan todeta lähisukulaisiksi Haaviston Eerolan Henrik ja Matts, sekä Karl Axel Gottlundin tädin, Helenan,
puoliso Jeremias Paulsson (Malmén) Elimäeltä. Tuleva akateemikko, Anders Sjögrén, oli kotoisin Iitistä ja Gottlundin opiskelutoveri.
Mutta keitä olivat esim. talollisenpoika Adam Johansson Mäntsälästä, herastuomari Hukkainen Rantasalmelta ja leppävirtalainen
Gustaf Jung? Mikä oli heidän suhteensa Gottludiin, miksi juuri he esiintyvät tämän ensimmäisen suomenkielisen tietoteoksen
tilaajina?

Edelleen askartelen myös Heikinheimon Gottlund-elämänkerrassa Matthias Gottlundin opintiellelähdöstä annetun kuvauksen
parissa.
Heikinheimon mukaan isä-Matthias pääsi kirjanmakuun oleskellessaan eräässä lähiseudun pappilassa ja kuunnellessaan siellä
papinlapsille annettua opetusta. Kun “kuokkavieras” osoittautui isäntäväen jälkikasvua oppivaisemmaksi; hänet hyväksyttiin riviin.
Huomattavaa on se, että Matthias tuolloin oli n. kahdeksan vuoden vanha ja kaikki opetus tapahtui ruotsinkielellä.

Tähän ei hyvin istu yleinen käsitys Gottlundien supisuomalaisesta sukujuuresta, jota kirjallisuudentutkijat poikkeuksetta tarjoilevat, ei siksikään, että Karl Axel jo varhain aloittamassaan päväkirjassa tietää sukunsa tulleen Gotlannin saarelta ja Matthiaksen ottaneen sukunimensä juuri tämän riikinruotsalaisen saaren mukaan.

Heikinheimo on nähnyt päänvaivaa pohtiessaan Matthias Gottludin opiontielle avittaneen pappilan sijaintia, tuloksetta.

Mielestäni osoite on varsin selvä: Lapinjärvi, josta Haavistosta Ruotsinkylän kautta on vain reilut parisenkymmentä kilometriä.
Lapinjärven varapastoriksi oli nimitetty vuonna 1760 Jacob Wallgren (puoliso Eva Krisitna Stormbom). Hän viipyi Lapinjärvellä
kappallaisena aina vuoteen 1785 asti, jolloin tuli nimitetyksi Sysmä kirkkoherraksi. Jacobia seurasi Lapinjärvelle myös
veljenpoikansa Arvid Arvidsson Wallgren, joka toimi apupappina siellä vv 1780-1785, sekä nuorin veli Gerog Wallgren,
varapastori 1786, kappalainen 1786-1801 ja tämän poika Georg Gustaf Wallgren, varapastori 1801, kappalainen 1812-1839.

Jacob Wallgrenille syntyi Lapinjärvellä vv 1762-1783 kahdeksan lasta, joista pojat Georg Johan ja Jacob vuosina 1764 & 1768.
Wallgrenien elämästä pitäjässä on kuvanveistäjä Ville Wallgren antanut mitä idyllisimmän kuvan ABC-kirjassaan, osastossa
L (Lappträsk), jossa kuvataan pikku-Villen matkaa hienoissa hevospeleissä Porvoosta Rudomin kartanon kautta kirkonkylän
pappilaan. Mikä paratiisi! Suosittelen Wallgrenin opusta lämpimästi myös suomenkielisille lukijoille; teksti on kaksikielinen.

Wallgren-suvun juuri on sekin, Gottlundien tavoin, asetettava suurennuslasin alle. Akiander sanoo suvun varhaisimman tunnetun kantaisän Pyhtään kappalaisen, Saarijärven kirkkoherran, Georg Wallgrenin (1704-1752), olleen “Sysmäbo” ja ilmoittaa
tämän pojan, Jacob Wallgrenin olleen syntyisin Sysmän pitäjästä. Tieto on väärä; Jacob, kuten sisaruksensakin,
olivat Pyhtäällä syntyneitä.

Mielestäni Georg Wallgrenin syntymäpaikkaa on etsittävä Pyhtään seudulta, Lapinjärveäkään unohtamatta.
Papiksivihittyjen ensimmäinen komennuspaikka kun usein tuolloin oli juuri synnyinpitäjä, joka monissa tapauksissa
oli opintielle lähtenyttä tukenut jopa rahallisesti. Maksettiin siis tavallaan kunniavelkaa saarnaamalla omalle väelle
ensin..

Menisin jopa niin pitkälle, että uumoilisin varhaista esipolvilinkkiä Gottlund- ja Wallgren-sukujen välille.



Palaan tähän parin vuoden takaiseen viestiin uusimman tiedon mukanaan tuomin vanhoin kysymyksin.

Arto Leinonen on sotilasasiakirjoja sinnikkäästi läpikäyden löytänyt uusia tietoja Gottlund-suvun kantaisäksi lähes varmuudella todetusta Michel Mattson Skottesta. Arton mukaan Michel ratsasti mm. Golowitzin lippueessa ja toimi, ainakin hetkellisesti, majoitusmestarina Narvassa.

Skotte sai elinikäisiä verovapauksia Pyhtään Haaviston kylästä, jotka jatkuivat "eläkkeen" (viljan) muodossa hänen leskelleen.

Olen aikaisemmin kysynyt ja kysyn nyt uudemmankin kerran; olisiko mahdollista, että Pyhtään kappalainen ja Saarijärven kirkkoherra Georg Wallgren (k. 1752) kuuluisi samaan sukuun Gottlundien kanssa?

Olisiko siis niin, ettei Matthias Gottlund (Juvan rovasti) olisikaan ollut sukunsa ensimmäinen, vaan kolmas, tai neljäs pappi?

Mistä sukunimi Wallgren on muodostettu?

[Giösling]

Korjaus:

Michel Skotten "läänitykset" sijaitsivat Pyhtään Hirvikoskella, ei Haavistossa, kuten viestiini lipsahti.

Skotte-nimeä käyttivät myöhemmin mm. Gottlund-suvun Ruotsinkylän
haara (Gottlund & Skotte rinnakkain), sekä Loviisaan asettuneet suvun
jäsenet.

Loviisalaisiin kuului mm. sikäläinen kellonsoittaja Anders Eriksson Skotte, jonka lapsia avioitui Cajander- ja Rask-sukuihin. Andersin n.v. 1745 syntynyt puoliso Anna Johansdr oli kotoisin Lapinjärven Porlammilta.

Ehdotukset vanhemmista otetaan kiitollisena vastaan.

[Giösling]

Palaan vielä tuohon Michel Skotten sukunimeen.

Koska sukunimeä on käytetty jo aivan 1600-luvun alussa, jolloin osa aatelistostakin kulki vielä patronyymeillä, on nimellä oltava jokin, myöhemmistä sotilasnimistä poikkeava merkitys.

Skotte on ruotsiksi "skotlantilainen".

Seudulla ja Michel Skotten komennuspaikoilla liikkui tuohon aikaan skottiperäisiä palkkasotureita. Virolahdella viihtyneet Lidsay & Leslie tulevat ensimmäisinä mieleen ja sitten vielä Skotlannista Ruotsiin ja myöhemmin Karjalaan asettunut Alexander Andersson, Nyenskanin tuleva komentaja, jonka jälkeläisiä jäi Suomeen; vänrikki Robert Wallacekin, jonka
suku kulkee nykysin Wallas-nimellä, paljon muitakin mahdollisesti.

Jo pikkupoikana Karl Axel Gottlund spekuloi päiväkirjassaan suvun
ei-suomalaisilla juurilla; olisikohan ollut oikeilla jäljillä?

[Sariainen]

[quote=Giösling;45298]

Lapinjärven varapastoriksi oli nimitetty vuonna 1760 Jacob Wallgren (puoliso Eva Krisitna Stormbom). Hän viipyi Lapinjärvellä
kappallaisena aina vuoteen 1785 asti, jolloin tuli nimitetyksi Sysmä kirkkoherraksi. Jacobia seurasi Lapinjärvelle myös
veljenpoikansa Arvid Arvidsson Wallgren, joka toimi apupappina siellä vv 1780-1785, sekä nuorin veli Gerog Wallgren,
varapastori 1786, kappalainen 1786-1801 ja tämän poika Georg Gustaf Wallgren, varapastori 1801, kappalainen 1812-1839.

Jacob Wallgrenille syntyi Lapinjärvellä vv 1762-1783 kahdeksan lasta, joista pojat Georg Johan ja Jacob vuosina 1764 & 1768.
Wallgrenien elämästä pitäjässä on kuvanveistäjä Ville Wallgren antanut mitä idyllisimmän kuvan ABC-kirjassaan, osastossa
L (Lappträsk), jossa kuvataan pikku-Villen matkaa hienoissa hevospeleissä Porvoosta Rudomin kartanon kautta kirkonkylän
pappilaan. Mikä paratiisi! Suosittelen Wallgrenin opusta lämpimästi myös suomenkielisille lukijoille; teksti on kaksikielinen.

Wallgren-suvun juuri on sekin, Gottlundien tavoin, asetettava suurennuslasin alle. Akiander sanoo suvun varhaisimman tunnetun kantaisän Pyhtään kappalaisen, Saarijärven kirkkoherran, Georg Wallgrenin (1704-1752), olleen “Sysmäbo” ja ilmoittaa
tämän pojan, Jacob Wallgrenin olleen syntyisin Sysmän pitäjästä. Tieto on väärä; Jacob, kuten sisaruksensakin,
olivat Pyhtäällä syntyneitä.


quote]

Voisikohan minulla olevat WALLGRENin liittyä näihin .. :confused: :confused:
Esivanhemmissani on mm. Carin Johansdr. Wallgren s.10.08.1771 Pukkila, Candela. Vanhemmiksi mainitaan Soldat Johan Wallgren ja vaimo Maria Mattsdr.

Terv. SARIAINEN :confused: :rolleyes:

[Giösling]

Hei Sariainen,

Riadin kirjastosta löytyy Atle Wilskmanin Släktbok II, jossa on suppea
Wallgren-selvitys (10 sivua). Nopealla selailulla ei mainitsemasi Johan
Wallgren osunut silmään.

Kantaisä Georg (Jöran) Wallgrenilla oli kyllä Johannes-niminen, Pyhtäällä
30.10.1722 syntynyt poika, joka palveli aluksi rumpalina Ilmajoen komppaniassa, mutta erosi palveluksesta majoitusmestarina v. 1746.
Hän ryhtyi sitten "kippariksi" ja avioitui Hollolassa Sigrid Wilchmanin kanssa,
joka oli kihlakunnakirjuri Samuel Wilchmanin ja Anna Sofia Helsingin tytär.

Tälle parille ei Wilskman tunne lainkaan jälkeläisiä.

[Sariainen]

Hei Sariainen,

Riadin kirjastosta löytyy Atle Wilskmanin Släktbok II, jossa on suppea
Wallgren-selvitys (10 sivua). Nopealla selailulla ei mainitsemasi Johan
Wallgren osunut silmään.

Kantaisä Georg (Jöran) Wallgrenilla oli kyllä Johannes-niminen, Pyhtäällä
30.10.1722 syntynyt poika, joka palveli aluksi rumpalina Ilmajoen komppaniassa, mutta erosi palveluksesta majoitusmestarina v. 1746.
Hän ryhtyi sitten "kippariksi" ja avioitui Hollolassa Sigrid Wilchmanin kanssa,
joka oli kihlakunnakirjuri Samuel Wilchmanin ja Anna Sofia Helsingin tytär.

Tälle parille ei Wilskman tunne lainkaan jälkeläisiä.

Tuli vain mieleen tutun sukunimen nähdessäni. En ole tutkinut noita Wallgreneja vähään aikaan. On myös mahdollista, että tämä esivanhemmallani oli jokin toinen etunimen tuon Johanin lisäksi. Pukkilan tiedot ovat kovin puutteeliset, enkä mielestäni toistaiseksi ole löytänyt riittäviä tietoja. Samoin syntymäaikaa. :confused:
Ja voihan hänellä olla ollut myös toinen puoliso ?!?!

Terv. SARIAINEN :rolleyes:
www.sukusari.fi (http://www.sukusari.fi)