Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Rasila Limingassa
Hei Limingan tuntijat,
Kuusamon käräjillä 1720 mainitaan piika Maria Simont. Rasila Limingasta. Onko Limingassa ollut Simo Rasilaa tai Rasia, onko kenelläkään tarkempaa tietoa?
Kuolajärven kuolleidenluettelon mukaan laskettu Marian syntymäaika on 1688.
tellervoranta
23.11.08, 19:15
Hei :), allaolevasta linkistä näkyy olevan, samoin kuin minulla olevissa avioliittokuulutuksia Pohjois-Pohjanmaalla opuksissa, v.1733-1748, 2 kpl.
Rasi on myös Kiimingissä, eli Kontio sekä Rasi-Kontio.
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1dn5u1?fi+0298+vihityt+12) 1725 Limingo Simon Sim:s Rasi Pig: Lisa Sigfr:dr Toivanen Cuopio
alkup - VIHKOMM: Festo Mich:
Pohjoistuuliterveisin
Rasiloita löytyy tosiaan Limingasta.
Minulla on mm. Henrik Johaninpk Rasila s. 1794, hänen alkuperäinen sukunimensä ei kuitenkaan ollut Rasila, vaan Kilola.
Hänen isänsä oli taas Johan Kilola s. 1765, jonka alkuperäinen sukunimi oli Suorsa. Muitakin Rasiloita löytyy ja Rasin sukua vielä enemmän, jos kiinnostaa.
Oletko tarkistanut onko Marian oikea sukunimi Rasila vai talon nimi?
Tutkin itse myös Rasilan sukua, koska liittyy mieheni isän puolen sukuun.
Rasi löytyy myös Rantsilan Rasinperältä (Savalojalta), joka on mieheni kotipaikka.
Todellakin Rasi on myös Kiimingissa, jossa asui Kontion suku. Sekin on minulla tutkimuksen alla.
t. Kaija P-R (Pietilä-Rasi)
Maria Simont. Rasi(la)n puoliso oli Iisak Iisakinp. Lämsä-Onkamo. Maria kuoli 31.03.1763 Kuolajärvellä 75-vuotiaana.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1747-1787_ik200-201/166.htm
Joidenkin vahvistamattomien huhujen mukaan Marian isä oli kuusamolainen Simo Määttä-Rasi. Kuitenkin tuossa Kuusamon käräjäkirjassa v. 1720 mainitaan ihan selvästi piika Maria Simont. Rasilan olevan Limingasta.
Muuttiko Marian isä Simo Kuusamoon, siinä tapauksessa en ymmärrä Määttä nimeä tässä yhteydessä? Vai onko huhut huhuja ja Maria yksinään kulkeutunut Kuusamoon. Joka tapauksessa käräjillä Maria oli vielä piika ihminen, ei siis aviossa.
Pitäisi päästä näkemään Limingan henkikirjoja, onko Simo Rasila muuttanut pois Limingasta.
tellervoranta
23.11.08, 21:44
Juha, eikös tuossa lue Iisakki Hannunpoika ?
Siis en tunne Limingan väkeä hyvin, mutta hiskissä ja noissa kirjoissa, joita kirjoja siis kaksi, on kyllä Rasi ja Rasila ja arvelen olevan sama asia. Se, mitä olen lukenut isosta vihasta (aika paljon) antaa käsityksen, että Liminka tuhottiin lähes täysin. Joten, jotka säästyivät, muuttivat muualle.
Kiimingissä myös tuho oli aika totaalinen, varsinkin Kiiminkijokivarsi nykyisestä Kuusamontiestä Haukiputaalle. Kiimingin Kontiot ovat vanhaa sukua; vieläkin Alakylän postiosoite on Kontio. Minulla on täysiserkkuja ja pikkuserkkuja ym Kontioita. Rasi-Kontion talon paikka ainakin nyt myöhemmin on joen rannasta etäämmällä ja talossa on vaihtuneet asukkaat useammin kuin Kontiossa, joita on alkuaan kahdella numerolla.
Määttiäkin tulee sukuun; isoäitini alkuaan Määttä, mutta se siitä.
Terveisin :)
Hyvä huomio Tellervo,
Isaak Lämsä-Onkamo, joka kuoli 26.12.1756, kuolleiden luettelossa patronymi on kuitenkin Isaak.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1747-1787_ik200-201/165.htm
Kumpi on sitten oikein? Jostain syystä olen Kuitenkin merkinnyt hänet Isakin pojaksi.
Kiitos uusista tiedoista.
Minullakin Marian isäksi merkitty Simo Määttä-Rasi. Liekö Simo-isän syntymäaika 1645 oikea? Tietojeni mukaan Simo olisi kuollut Kuusamossa.
Mika J
tellervoranta
24.11.08, 09:48
Kyllä sinä tiedät asian oikean laidan :). Muuten hauska sattuma, että isoäitini (Määttä) syntyisin Onkamolta. Tosin Haukiputaan.
Isaak Lämsä-Onkamo, joka kuoli 26.12.1756, kuolleiden luettelossa patronymi on kuitenkin Isaak.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1747-1787_ik200-201/165.htm
Kumpi on sitten oikein? Jostain syystä olen Kuitenkin merkinnyt hänet Isakin pojaksi.
Aika sekavaa on Iisak Hannunpoika Lämsä-Onkamon (29.6.1698-26.1.21756) esipolvissa.
Minulla on merkitty Iisakin vanhemmiksi Hannu Antinpoika Onkamo (1656-1.12.1732) ja Anna Antintytär Oinas-Lämsä (1656-25.7.1730). Tuon Oinaan löysin Lampelan kylän kotisivulta http://www.elappi.fi/kunnat/salla/kylatoiminta/lapajarvi/lampela/ .
Tuon sivun mukaan kuitenkin Iisakki oli Annan 1.aviosta. Annan 1. mies on siis ollut joku Hannu Lämsä.
Anna meni naimisiin tuon sivuston mukaan 1699 Iisakki Antinpoika Kuhmitsa-Onkamon (s.1656) kanssa. Iisakin 1.vaimo oli kuollut aiemmin.
Onkohan sukutauluissani sekoittuneet kyseiset Hannu Antinpoika Onkamo ja Iisakki Antinpoika Kuhmitsa-Onkamo? Olivatko he veljeksiä.
Onkohan Iisak Iisakinpoika Lämsä (1660-1710) tämä kyseinen Iisakki Antinpoika?
Kiinnostaa vielä tuon Anna Antintytär Oinaan suku. Onko hän Kemijärven, Rovaniemen vai Pudasjärven Oinaita?
Mika J
Aika sekavaa on Iisak Hannunpoika Lämsä-Onkamon (29.6.1698-26.1.21756) esipolvissa.
Minulla on merkitty Iisakin vanhemmiksi Hannu Antinpoika Onkamo (1656-1.12.1732) ja Anna Antintytär Oinas-Lämsä (1656-25.7.1730). Tuon Oinaan löysin Lampelan kylän kotisivulta http://www.elappi.fi/kunnat/salla/kylatoiminta/lapajarvi/lampela/ .
Tuon sivun mukaan kuitenkin Iisakki oli Annan 1.aviosta. Annan 1. mies on siis ollut joku Hannu Lämsä.
Anna meni naimisiin tuon sivuston mukaan 1699 Iisakki Antinpoika Kuhmitsa-Onkamon (s.1656) kanssa. Iisakin 1.vaimo oli kuollut aiemmin.
Onkohan sukutauluissani sekoittuneet kyseiset Hannu Antinpoika Onkamo ja Iisakki Antinpoika Kuhmitsa-Onkamo? Olivatko he veljeksiä.
Onkohan Iisak Iisakinpoika Lämsä (1660-1710) tämä kyseinen Iisakki Antinpoika?
Kiinnostaa vielä tuon Anna Antintytär Oinaan suku. Onko hän Kemijärven, Rovaniemen vai Pudasjärven Oinaita?
Mika J
Olen nähnyt Lapajärven sivuston sukutiedot, mutta suureksi harmiksi lähdetiedot on jätetty pois eikä muutenkaan kerrota miten ollaan päästy moisiin päätelmiin. Joten olen jättänyt ne omaan arvoonsa.
Hannu Antinp. Onkamon olet sekoittanut Iivari (ei Iisak !)Antinp. Onkamoon syntymä-ja kuolinajan perusteella. Iivarin Antinp. Kallunki-Onkamo eli 1656-27.07.1730 välisenä aikana. Hannu Antinp. Onkamoa ei ole ollut olemassa.
Ihmettelen suuresti, kuinka voidaan todistaa, että Iivari Antinp. on ollut aviossa ennen Anna Antintytärtä? Samoin se, että Annan suku Oinas? Ei Kuolajärven lähteistä ainakaan.
Yleinen käsitys on, että Iivari ja Anna vihittiin v. 1699.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/17.htm
Oman käsityksen mukaan, korjatkaa jos olen väärässä, edellä mainitulla sivulla olevat "d" kirjaimet, jotka ovat kallellaan vasemmalle päin, tarkoittavat "samoin". Tuon mukaan Anna on ollut Iivarin vaimona jo 01.01.1698.
Tämä nyt taas karkasi muihin sukuihin, olisin vain tietää tästä Limingan Simo Rasista.
Aika sekavaa on Iisak Hannunpoika Lämsä-Onkamon (29.6.1698-26.1.21756) esipolvissa.
Ainakin Kuolajärven käräjillä 1736 mainitaan Iisakin isäksi Isak, joten eiköhän siihen voi luottaa.
Selvä.
Iisakin isä oli siis Iisak Lämsä.
Minulla oli tiedoissani (tosin haastettuna), että Iisakin vanhemmat olivat Iisak Iisakinpoika Lämsä (1660-1710) ja Liisa (1675-1721).
Mika J
Ainakin Kuolajärven käräjillä 1736 mainitaan Iisakin isäksi Isak, joten eiköhän siihen voi luottaa.
Oulun sukututkija lehdestä 2/2006 sivulta 13 pieni ote; "..... käräjillä 1729 § 4 mainitaan (Kuolajärven) lappalaisen Iivar Antinpojan antaneen lapsensa ja perillisensä Iisakki Iisakinpoika Lämsän hoidettavaksi Kitkalle".
Joopa joo, en ole nähnyt kyseistä käräjäpöytäkirjaa, joten en ota tuohon sen kummemmin kantaa. Kuolajärven rippikirjassahan Iisak merkitään Iivarin ottopojaksi ja Iisak on säilyttänyt isänsä ? patronymin.
Mielenkiintoista.
Oulun sukututkija lehdestä 2/2006 sivulta 13 pieni ote; "..... käräjillä 1729 § 4 mainitaan (Kuolajärven) lappalaisen Iivar Antinpojan antaneen lapsensa ja perillisensä Iisakki Iisakinpoika Lämsän hoidettavaksi Kitkalle".
Joopa joo, en ole nähnyt kyseistä käräjäpöytäkirjaa, joten en ota tuohon sen kummemmin kantaa. Kuolajärven rippikirjassahan Iisak merkitään Iivarin ottopojaksi ja Iisak on säilyttänyt isänsä ? patronymin.
Mielenkiintoista.
Iisakki Lämsä-Onkamolla ja Maria Rasilla oli tietojeni mukaan ainakin 6 lasta, joista 3 syntynyt ennen vuotta 1729. Näistä kolmesta kaksi sattuu olemaan esivanhempiani eli Anna (s.20.2.1727) ja Hannu (s.1.12.1722).
Oulun sukututkijalehti siis väittää, että osa Iisakin ja Marian lapsista oli ottolapsia eli Iivari Antinpojan lapsia? Jos oli, niin olivatko nuo Anna ja Hannu?
Käsittääkseni Iisakki Iisakinpoika Lämsä antoi poikansa Iisakin Iivari Onkamon hoidettavaksi. Näin ainakin näyttää olevan 1728-35 rippikirjassa, jossa Iisakki asuu vaimonsa Marian kanssa vielä Iivarin taloudessa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1728-1735_ik198/18.htm .
Onko noiden Iisakin ja Marian perheessä olevien Annan ja Iisakin patronyymit Isaksdotter ja Isaksson, eikai Annalla Ivarsdotter?
Tuossa Annalla syntymävuosi 1730, eikä 1727.
Iisakki Lämsä-Onkamolla ja Maria Rasilla oli tietojeni mukaan ainakin 6 lasta, joista 3 syntynyt ennen vuotta 1729. Näistä kolmesta kaksi sattuu olemaan esivanhempiani eli Anna (s.20.2.1727) ja Hannu (s.1.12.1722).
Oulun sukututkijalehti siis väittää, että osa Iisakin ja Marian lapsista oli ottolapsia eli Iivari Antinpojan lapsia? Jos oli, niin olivatko nuo Anna ja Hannu?
Käsittääkseni Iisakki Iisakinpoika Lämsä antoi poikansa Iisakin Iivari Onkamon hoidettavaksi. Näin ainakin näyttää olevan 1728-35 rippikirjassa, jossa Iisakki asuu vaimonsa Marian kanssa vielä Iivarin taloudessa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1728-1735_ik198/18.htm .
Onkamot ovat myös minun esivanhempiani. Itse olen löytänyt vain viisi lasta Iisakille ja Marialle. Kuolajärven syntyneistä ei löydy 1720-luvulla Iisakin lapsia, joten Iisak ja Maria ovat todennäköisesti asuneet Kuusamossa tänä aikana. Tämä rippikirja jakso 1728-35 on ensimmäinen, johon heidät on merkitty Onkamossa. Kasvatti/otto lapseksi samassa kirjassa näyttää olevan myös Inkeri (Ingre), mutta en tiedä onko hän sukua Iisakille.
Lehden kirjoittaja siis väittää, että Iisak Antinp. Onkamo s. 1656 antoi omat lapsensa (Iisakin ja Inkerin?) Iisak Isakinp. Lämsän hoidettaviksi.
Jos näin on, niin se on ymmärrettävää, miksi Iisakkia s. 1698 ei näy aikaisemmissa Kuolajärven rippikirjoissa. Ja miten tulkitaan tuo foster sana tässä tapauksessa? Jos se tulkitaan kasvattipojaksi (fosterson), niin onko rippikirjan pitäjä tässä tapauksessa ollut tietoinen, että Iisak on ollut muualla (Kitkalla) kasvattilapsena, mutta palannut sitten jatkamaan vanhan isänsä? tilaa? Tämä kaikkihan on tietysti mahdollista, mikäli vuoden 1729 käräjien tieto pitää paikkaansa.
Täytyy ehkä myös huomioida sellainen seikka, että Iisak on ollut jo perheellinen mies tullessaan Onkamoon, ei siis lapsi.
Onkamot ovat myös minun esivanhempiani. Itse olen löytänyt vain viisi lasta Iisakille ja Marialle. Kuolajärven syntyneistä ei löydy 1720-luvulla Iisakin lapsia, joten Iisak ja Maria ovat todennäköisesti asuneet Kuusamossa tänä aikana. Tämä rippikirja jakso 1728-35 on ensimmäinen, johon heidät on merkitty Onkamossa. Kasvatti/otto lapseksi samassa kirjassa näyttää olevan myös Inkeri (Ingre), mutta en tiedä onko hän sukua Iisakille.
Lehden kirjoittaja siis väittää, että Iisak Antinp. Onkamo s. 1656 antoi omat lapsensa (Iisakin ja Inkerin?) Iisak Isakinp. Lämsän hoidettaviksi.
Jos näin on, niin se on ymmärrettävää, miksi Iisakkia s. 1698 ei näy aikaisemmissa Kuolajärven rippikirjoissa. Ja miten tulkitaan tuo foster sana tässä tapauksessa? Jos se tulkitaan kasvattipojaksi (fosterson), niin onko rippikirjan pitäjä tässä tapauksessa ollut tietoinen, että Iisak on ollut muualla (Kitkalla) kasvattilapsena, mutta palannut sitten jatkamaan vanhan isänsä? tilaa? Tämä kaikkihan on tietysti mahdollista, mikäli vuoden 1729 käräjien tieto pitää paikkaansa.
Täytyy ehkä myös huomioida sellainen seikka, että Iisak on ollut jo perheellinen mies tullessaan Onkamoon, ei siis lapsi.
Mikäli ymmärsin oikein niin, Iisakki Lämsä-Onkamo (s.1698) oli siis Iivari Antinpoika Onkamon (s.1656) poika.
Minulla on tosiaan Iisakki Onkamo-Lämsälle ja Maria Rasille merkitty 6 lasta.
Kukahan seuraavista on sitten ylimääräinen?
Hans s.1.12.1722
Henrik s.10.11.1724
Anna s.20.2.1727 tai 1730
Valpuri s.1730
Iisak s. 11.2.1733
Simon s.6.9.1734
Taitaa tuo Valpuri olla. Jostain valmiista ged-tiedostosta on Valpuri tuohon perheeseen ilmestynyt. Joku Valpuri kuitenkin näyttää 1746-52 rippikirjassa perheessä olevan perheen pojan Simonin alapuolella. En saa selvää merkinnästä hänen nimensä edessä, ei taida kuitenkaan dotter olla.
Kuusamon Poussussa on kai ollut Rasi -niminen talo. Sen isäntänä lienee ollut Simo Määttä-Rasi. Hänellä ainakin kolme poikaa: Simo (s.1673), Antti (s.1678) ja Matti (s.1689). He kaikki kantoivat tietääkseni sukunimeä Määttä. Miksi tytär Maria (s.1688) olisi kantanut sukunimeä Rasi?
Vai oliko Simo-isäntä alunperin sukuaan Rasi ja Kuusamossa otti sukunimen Määttä? Jos Määtät alunperin olivatkin Raseja. Tietääkseni Määttiä ei muualla ole ollut.
Simo Rasi siis tuli perheensä kanssa Isonvihan aikoihin Limingasta Kuusamoon. Olisi mukava tietää asuiko Kuusamossa ennen Isoavihaa Määttiä.
On kai pelkkää sattumaa, että Kuusamoon saapui Maria Simontytär Rasi Isonvihan aikoihin Limingasta. On kai pidettävä luotettavna Juhan tietoa, että Maria Simontytär Rasi tuli Limingasta ja esiintyi talvikäräjillä v. 1720. Ja Kuusamossa asusteli ennestään Simo Määttä Rasi-nimisessä talossa.
Tässäpä sekavaa pähkäilyä.
Mika J
Mikäli ymmärsin oikein niin, Iisakki Lämsä-Onkamo (s.1698) oli siis Iivari Antinpoika Onkamon (s.1656) poika.
Sitä minäkin tässä ihmettelen, ollako vai ei. Tärkeähän olisi tietää, mitä rippikirjan pitäjä on tarkoittanut sanalla "fosterson"?
Niin kuin edellä sanoin, mikäli Iisak on TODELLA OLLUT Lämsällä kasvattipoikana ja rippikirjan pitäjä on tiennyt tämän ja sen perusteella nimennyt Iisakin kasvattipoika etuliitteellä. Kasvattipoika sanan voi todellakin käsittää kahdella tavalla. Rippikirjassa 1728-35 Iisakin edessä lukee jotain, mutta siitä ei kyllä saa selvää. Mutta mikäli Iisak olisi todella ollut Iivarin poika, niin miksi Iisak käytti patronymiä Iisak eikä Iivari?
Minulla on tosiaan Iisakki Onkamo-Lämsälle ja Maria Rasille merkitty 6 lasta.
Kukahan seuraavista on sitten ylimääräinen?
Hans s.1.12.1722
Henrik s.10.11.1724
Anna s.20.2.1727 tai 1730
Valpuri s.1730
Iisak s. 11.2.1733
Simon s.6.9.1734
Taitaa tuo Valpuri olla. Jostain valmiista ged-tiedostosta on Valpuri tuohon perheeseen ilmestynyt. Joku Valpuri kuitenkin näyttää 1746-52 rippikirjassa perheessä olevan perheen pojan Simonin alapuolella. En saa selvää merkinnästä hänen nimensä edessä, ei taida kuitenkaan dotter olla.
Tämä Valpuri minulta puuttuu, mikäli hän on Iisakin tytär. Flickan on se epäselvämerkintä.
Kuusamon Poussussa on kai ollut Rasi -niminen talo. Sen isäntänä lienee ollut Simo Määttä-Rasi. Hänellä ainakin kolme poikaa: Simo (s.1673), Antti (s.1678) ja Matti (s.1689). He kaikki kantoivat tietääkseni sukunimeä Määttä. Miksi tytär Maria (s.1688) olisi kantanut sukunimeä Rasi?
Vai oliko Simo-isäntä alunperin sukuaan Rasi ja Kuusamossa otti sukunimen Määttä? Jos Määtät alunperin olivatkin Raseja. Tietääkseni Määttiä ei muualla ole ollut.
Simo Rasi siis tuli perheensä kanssa Isonvihan aikoihin Limingasta Kuusamoon. Olisi mukava tietää asuiko Kuusamossa ennen Isoavihaa Määttiä.
On kai pelkkää sattumaa, että Kuusamoon saapui Maria Simontytär Rasi Isonvihan aikoihin Limingasta. On kai pidettävä luotettavna Juhan tietoa, että Maria Simontytär Rasi tuli Limingasta ja esiintyi talvikäräjillä v. 1720. Ja Kuusamossa asusteli ennestään Simo Määttä Rasi-nimisessä talossa.
Tässäpä sekavaa pähkäilyä.
Mika J
Kuusamon veroluetteloissa ei ole Rasi nimeä, mutta tarkistan vielä kerran.
Ei ole vielä selvää, että Simo Rasi tuli Kuusamoon Limingasta, sitä tässä yritetään selvittää, että tuliko vai ei.
Kyllä Kuusamossa Määttiä oli jo 1600-luvun lopulla. Esimerkiksi Simo Määttä oli jo 1687, mutta hän tuli Sotkamosta.
Kuusamon veroluetteloissa ei ole Rasi nimeä, mutta tarkistan vielä kerran.
Tapani Rasi löytyy Kuusamosta, mutta ei Simo Rasia. Tapanin talo näköjään merkitään autioksi 1710 lähtien. Liekö sitten sukua Tapani Simolle, en tiedä.
tellervoranta
26.11.08, 20:18
Hei :), sisältäähän se Kuusamon tusina 10 Määttää ja Lämsät päissä (vitsi), mutta koska minun isoäitini Honkasessa (isänäiti) oli sukujaan Määttä, on täytynyt tarpoa melkein loputtomassa Määttä-suossa ympäri maan.
Vai oliko Simo-isäntä alunperin sukuaan Rasi ja Kuusamossa otti sukunimen Määttä? Jos Määtät alunperin olivatkin Raseja. Tietääkseni Määttiä ei muualla ole ollut.
Mika J
Lisäksi äitini, Ylikiiminki, äiiä on Elsa Juhontr Määttä s.18.12.1777 Utajärvi. Tunnettu sukututkija on minulle tehnyt sukujuonnon taaksepäin ja vanhin Määttä taitaa olla Anders Määttä, talollinen ja lautamies s.1685 Paltamo, k.1762 Utajärvi.
Lisään tähän, että "kiitollisuudesta" olen maksanut ko suvun jäsenmaksun ja voin milloin tahansa käydä sivuilla, vaan ei tule muiden askareiden takia käytyä.
Meni Raseista sivuun, vaan jospa selvitti jotain Määtistä.
Tapani Rasi löytyy Kuusamosta, mutta ei Simo Rasia. Tapanin talo näköjään merkitään autioksi 1710 lähtien. Liekö sitten sukua Tapani Simolle, en tiedä.
Maria Simontytär Rasi siis tuli Limingasta, eikä ole sukua Kuusamossa aiemmin olleisiin Raseihin?
Maria Simontytär Rasi siis tuli Limingasta, eikä ole sukua Kuusamossa aiemmin olleisiin Raseihin?
Tässä Rasi jutussa on vain kaksi faktaa; Ensimmäinen on, että Maria Simont. Rasi oli Limingasta ja toinen on, että Kuusamon veroluetteloissa on Tapani (Staffan) Rasi, jonka talo (vero)autioituu 1710.
Noista sinun Raseista en tiedä, ovatko he sukua Marialle. Jos he ylipäätään ovat Raseja, en ole nähnyt heitä Kuusamossa.
Tapani Rasi, turha alkaa arvuuttelemaan hänenkään kohdalla
Tervehdys kaikille,
Avaan uudelleen tämän jo yli vuosi sitten käydyn keskustelun, sillä minulla on käsissäni Sallan kirkkoherran, rovasti Erkki Koiviston (osin kiisteltykin) sukututkimus, joka valottaa isoäitini isän Abram Abiel Salmijärven esipolvia. Yksi haara johtaa tässä threadissa mainittuun ja keskusteltuun Iisakki Onkamoon (23.9.1698-26.12.1756), jonka isän arvoitusta on pohdittu. Ohessa muutamia poimintoja:
Iisakki kuoli 26.12.1756 ja kuolleiden kirjaan hänet oli merkitty Iisakki Iisakinpojaksi: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1747-1787_ik200-201/165.htm
Iisakin vaimo Maria Simontytär Rasi kuoli 31.03.1763. Kuolleiden kirjassa aviomieheksi oli merkitty Iisakki Hannunpoika:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1747-1787_ik200-201/166.htm
Kiistatonta asiassa on se, että Iisakki on syntynyt 23.9.1698 ja että hänen äitinsä on Anna Antintytär (1656-25.2.1730). Kiistattomana voitaneen pitää myös sitä, että Anna Antintytär on ollut naimisissa Iivari Antinpoika Onkamon kanssa 1.1.1698 (Kemijärven rippikirja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/17.htm), jolloin on suuri todennäköisyys sille, että Iivari Antinpoika Onkamo on Iisakki Onkamon isä.
Lienee varsin vahvasti myös toteennäytetty, että Iivari Antinpoika Onkamo antoi Iisakki-poikansa kasvattipojaksi Iisakki Iisakinpoika Lämsälle ja että Iisakki palasi myöhemmin isännöimään isänsä Iivarin tilaa (Kemijärven rippikirja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1728-1735_ik198/18.htm), vaikka rippikirjan merkintä 'fosterson' antaa tässä tapauksessa sijaa myös toisenlaisille tulkinnoille.
Mutta lisätään tähän soppaan vielä rovasti Koiviston tulkinta aiheesta. Iisakki Onkamon isäksi hän on merkinnyt Hannu Hannunpoika Lämsän Alakitkalta (1640-1698, lienevät arvioita) ja äidiksi Anna Antintyttären (1656-25.2.1730), joka olisi Koiviston mukaan mennyt toisiin naimisiin Iivari Onkamon kanssa Hannu Hannunpoika Lämsän kuoleman jälkeen. Hannu Hannunpoika Lämsän isäksi Koivisto on merkinnyt vielä Hannu Iisakinpoika Lämsän, jolle tosin ei löydy synnyin- eikä kuolinaikoja eikä asuinpaikkaa.
Olen threadissa läpikäytyjen faktojen perusteella taipuvainen sille kannalle, että rovasti Koiviston tulkinta on väärä ja että Iisakki Onkamon isä on Iivari Antinpoika Onkamo, joka on siis antanut Iisakin syystä tai toisesta kasvattipojaksi Iisakki Iisakinpoika Lämsälle. Näyttö on varsin vahvaa, mutta silti pyytäisin foorumin kehäketuilta kommentteja Koiviston tulkinnasta.
Kiitos etukäteen :)
Juhana
Tervehdys kaikille,
Iisakin vaimo Maria Simontytär Rasi kuoli 31.03.1763. Kuolleiden kirjassa aviomieheksi oli merkitty Iisakki Hannunpoika:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1747-1787_ik200-201/166.htm
Juhana
Terveiset samoja sukuja tutkiville.
Olen seurannut mielenkiintoista keskustelua, koska myös omiin juuriini tulee tämä Onkamo suku äidinäidin sukuna. Mutta huomasin tuossa Hiskistä saatavassa tiedon tulkinnassa pienen virheen, jonka haluan oikaista, koska tuo Iisakki Hanninpoika ei mielestäni tarkoita puolisoa vaan Marian lähintä omaista ja Marian kohdalla on maininta (äncka) eli Maria on kuollessaan leski.
Tiedot olen poiminut Hiskistä Sallan kirjoista. Maria Simontytär Rasin syntymäajan laskin tuosta iästä ja kuolinajasta, jotka oli merkittynä.
Vainaja äncka Maria Sim.d:r Rasi Ikä 75 v. (Syntynyt 1687) Kuollut 31.3.1763. Haudattu 1.5.1763
Kylä Ongama, Talo Lämsä.
Kuolinsyy hosta. Omainen Isaac Hansson
SiSu
Mutta huomasin tuossa Hiskistä saatavassa tiedon tulkinnassa pienen virheen, jonka haluan oikaista, koska tuo Iisakki Hanninpoika ei mielestäni tarkoita puolisoa vaan Marian lähintä omaista ja Marian kohdalla on maininta (äncka) eli Maria on kuollessaan leski.
Tervehdys SiSu,
Hyvä, että otit asian esiin, että vältytään väärinkäsityksiltä. HisKin merkinnät kieltämättä jättävät varaa tulkinnalle, koska siellä ei toisteta alkuperäisiä kuolleiden kirjojen merkintöjä sanasta sanaan - tai ainakaan samassa sanajärjestyksessä.
Kuolleiden kirjassa naiset ja lapset usein merkittiin aviomiehen/isän 'omaisuudeksi': Jacob Jacobssons hustru Maria Jacobsdotter tai Michel Michelssons barn Michel. Tässä nimenomaisessa tapauksessa Kemijärven kuolleiden kirjassa merkintä kuuluu: Isaac Hanssons äncka Maria Simonsdotter Rasi: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1747-1787_ik200-201/166.htm
HisKin rakenteesta johtuen kirkonkirjojen merkintöjä ei ole voitu kirjata ylös sellaisenaan, mutta lähimmän omaisen suhde kuolleeseen selviää juurikin käytetystä 'tittelistä': leski (jos mies on kuollut), vaimo, lapsi, äiti, sisko, anoppi.. Titteli on kai riippunut siitä kuinka henkilö on merkitty rippikirjaan.
Juhana
Minulla ei taida olla tässä vaiheessa enempää annettavaa tässä kyseisessä asiassa. Pitäisi olla enemmän lähteitä, josta Iivarin vanhemmat voisivat varmistua.
Erikoistahan se olisi ollut, jos Iivari olisi antanut poikansa kasvatti pojaksi Kuusamoon. Ei elämä ole ollut Kuusamossakaan sen leveämpää.
Pitäisi nähdä kokonaan kyseinen käräjäjuttu, josta mainitsin aikaisemmin ketjussa. Ehkä siinä mainitaan syy, miksi Iivari olisi antanut poikansa pois.
Mielestäni Koivisto on ollut hiukan sekaannuksissa näiden Lämsien kanssa, joten tarkkana pitää olla
Minna Salmela
19.06.11, 21:29
Minulla on tosiaan Iisakki Onkamo-Lämsälle ja Maria Rasille merkitty 6 lasta.
Kukahan seuraavista on sitten ylimääräinen?
Hans s.1.12.1722
Henrik s.10.11.1724
Anna s.20.2.1727 tai 1730
Valpuri s.1730
Iisak s. 11.2.1733
Simon s.6.9.1734
Taitaa tuo Valpuri olla. Jostain valmiista ged-tiedostosta on Valpuri tuohon perheeseen ilmestynyt. Joku Valpuri kuitenkin näyttää 1746-52 rippikirjassa perheessä olevan perheen pojan Simonin alapuolella. En saa selvää merkinnästä hänen nimensä edessä, ei taida kuitenkaan dotter olla.
Minun papereissa Hans on oikea nimi Hannu joka on kopioitu kirkon kirjoilta
Oulun sukututkija lehdestä 2/2006 sivulta 13 pieni ote; "..... käräjillä 1729 § 4 mainitaan (Kuolajärven) lappalaisen Iivar Antinpojan antaneen lapsensa ja perillisensä Iisakki Iisakinpoika Lämsän hoidettavaksi Kitkalle".
Joopa joo, en ole nähnyt kyseistä käräjäpöytäkirjaa, joten en ota tuohon sen kummemmin kantaa. Kuolajärven rippikirjassahan Iisak merkitään Iivarin ottopojaksi ja Iisak on säilyttänyt isänsä ? patronymin.
Mielenkiintoista.
Tässä lisätietoa tähän kohta kymmenen vuotta vanhaan keskusteluun, jos jotakuta vielä kiinnostaa:
Kuusamon käräjät 1729
§4
Det är sammalunda til den Höga Kongl:e Håff Rätten wederbörligen aflefwererat den 18 April 1729, Lappländaren Ifwar Anderssons adoptions begiäran af den 26 Februarij samma åhr, förmedelst hwilcken han med sin hustrus begiäran och samtycke för sitt barn och arfwinge antagit Isac Isacson Lemse ifrån Kitka, hwilken afhandling och i anledning af Högbem:te Kongl:e Håff Rättens åberopade Universale här utsluten warder, så wida den tilförne är worden expedierader.
V.K.
Tässä lisätietoa tähän kohta kymmenen vuotta vanhaan keskusteluun, jos jotakuta vielä kiinnostaa:
Kuusamon käräjät 1729
§4
Det är sammalunda til den Höga Kongl:e Håff Rätten wederbörligen aflefwererat den 18 April 1729, Lappländaren Ifwar Anderssons adoptions begiäran af den 26 Februarij samma åhr, förmedelst hwilcken han med sin hustrus begiäran och samtycke för sitt barn och arfwinge antagit Isac Isacson Lemse ifrån Kitka, hwilken afhandling och i anledning af Högbem:te Kongl:e Håff Rättens åberopade Universale här utsluten warder, så wida den tilförne är worden expedierader.
V.K.
Kuten tuosta käräjäpöytäkirjasta näkyy, adoptoi Lappländaren Ifwar Andersson "för sitt barn och arfwinge" eli lapsekseen ja perillisekseen Isac Isacson Lämsän Kitkalta vuonna 1729.
Tässä jatkoa tarinaan:
Kuolajärven käräjät 1731, §4
Gifta Mannen Isac Lemse i Ongoweritz med ogifta qwinnos perssonen Ingri Anders dotter förestältes och bekiände friwilligt at dhe 1730 en wicka efter trettondedagen skola första gången haft olåflig beblandelsse tilsammans då dhe warit efter höö och sedan så ofta någonsin tilfälle gifwitz, alt till en wicka efter nästförweckne Michaelis, då dhe sista gången beblandat sig med hwar annan, doch skall det aldrig skiett på någon helig el:r Sabbatz dag. Några wickor för Helgamässan, skall husbonden Ifwar Andersson som kommit under wädret med denne otillbörligheten wist henne utur sitt huus, hwarest hon blifwit upfödder ifrån sin linda och barndom nu 25 åhr gammal; Altsedan skall hon sökt sig födan här i församlingen hoos gått folck men kan intet befinna sig hafwande ... Isac Lemses hustru Maria Simons dotter som skall äga med honom tre sönner och en dotter, berättade at hon kommit under wädret här med och sådant förståt af barnen, som blifwit warse at fadren legat hos pigan hwilket som hon förehållit sin Man, han strax så illa tagit at han skall slagit henne öfwer Ryggen med et wedträ så wähl som öfwer axlarne ... Pigan Ingri blef strax kiörder uhr gården när saken i så måtto kom i dagzliuset hwilken hon och ingalunda will mera taga till sig. ... Hwad hustru Maria Simons dotters påstående angår, så får hon behålla sin man ...
V.K.
Hei :), allaolevasta linkistä näkyy olevan, samoin kuin minulla olevissa avioliittokuulutuksia Pohjois-Pohjanmaalla opuksissa, v.1733-1748, 2 kpl.
Rasi on myös Kiimingissä, eli Kontio sekä Rasi-Kontio.
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1dn5u1?fi+0298+vihityt+12) 1725 Limingo Simon Sim:s Rasi Pig: Lisa Sigfr:dr Toivanen Cuopio
alkup - VIHKOMM: Festo Mich:
Pohjoistuuliterveisin
Hei!
Olen kauan etsinyt mistä Simon on tullut Liminkaan 1725 ja olen vasta löytänyt Launolasta Simon Rasi.
Limingassa 25.12.1725 vihityt Simon Simonsson Rasi ja Lisa Sigfrid:dr Toivanen Cuopio ovat mieheni esivanhempia.
Simon Rasi s.21.10.1694 muuttaa Siikajoen Launolasta Liminkaan Kangala taloon syytingi pojaksi. Samana vuonna 1725 näkyy vielä Launola (Simon Rasi). Vuonna 1726 ei enään.
Simon Rasin sisko on Maria Simondr Rasi s. 3.9.1688. Lähtenyt Launolasta isän kuoleman jälkeen Liminkaan ja sitten Kuusamoon(1720).
Simon ja Marian vanhemmat : Elin k. 1699 Launola ja Simon Samuelsson Raaski,Raski, Paaki, Paakki k. n. 1715 Launola, vihitty n. 1686 Launolassa
2.pso Valborg vihitty 1700 Launola.
Tositekirjassa 1713 on Simon ja Walborg vielä elossa. Puuttuu kirjat 1714-1722. 1723-1725 Launola Simon Simonsson Rasi (Paakki)Nähtävästi 1700 luvun alusta talon/tilan nimi Rasi.
Simon Samuelsson 1.pso Elin, 2.pso Walborg (veli Sigfrid Samuelsson pso Brita)
lapsia: Samuel pso Margareta
Maria pso Isack Hansson Lämsä, Ongamo
Sigfrid pso Cicilia
Påhl pso Maria
Henrik (vuonna 1709, blind)pso Lisa
Simon pso Lisa Sigfrid;dr Toivanen Kuopiosta
Samuel Henriksson Paakki pso Chirstin? , elossa tositekirja 1692 Launola vihitty ennen 1677 Launola
Henrik Påhlson Paakki, isäntä Paakki tila ainakin 1652 lähtien, lapset:Henrik, Samuel,Lars
Påhl Larsson Paakki , isäntä Paakki tilalla 1598-1651
Lisa Sigfdriddr Toivanen, Kangala s. 15.12.1703 Kuopio Kåtasalmi,
k. 10.3.1783 Revonlahti 25.12.1725 Liminka pso Simon Simonsson Rasi (Paakki), Kangala s. 20.10.1694 Siikajoen pitäjä Launola, Paakki, k. 30.6.1771 Liminka, Kangala.
Lisa ja hänen veljet Anders Sigfridson Toivanen, Arffinen , Henrik Sigfridson Toivanen, Matinheikki muuttivat Kuopiosta Liminkaan 1711 jälkeen.
Lisa muutti Siikajoki, Revonlahti vuonna 1772.
Hei :), allaolevasta linkistä näkyy olevan, samoin kuin minulla olevissa avioliittokuulutuksia Pohjois-Pohjanmaalla opuksissa, v.1733-1748, 2 kpl.
Rasi on myös Kiimingissä, eli Kontio sekä Rasi-Kontio.
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1dn5u1?fi+0298+vihityt+12) 1725 Limingo Simon Sim:s Rasi Pig: Lisa Sigfr:dr Toivanen Cuopio
alkup - VIHKOMM: Festo Mich:
Pohjoistuuliterveisin
Hei!
Olen kauan etsinyt mistä Simon on tullut Liminkaan 1725 ja olen vasta löytänyt Launolasta Simon Rasi.
Limingassa 25.12.1725 vihityt Simon Simonsson Rasi ja Lisa Sigfrid:dr Toivanen Cuopio ovat mieheni esivanhempia.
Simon Rasi s.21.10.1694 muuttaa Siikajoen Launolasta Liminkaan Kangala taloon syytingi pojaksi (Matts Kangala). Samana vuonna 1725 näkyy vielä Launola (Simon Rasi). Vuonna 1726 ei enään.
Simon Rasin sisko on Maria Simondr Rasi s. 3.9.1688. Lähtenyt Launolasta isän kuoleman 1715 jälkeen Liminkaan ja sitten Kuusamoon(1720).
Simon ja Marian vanhemmat : Elin k. 1699 Launola ja Simon Samuelsson Raaski,Raski, Paaki, Paakki k. n. 1715 Launola, vihitty n. 1686 Launolassa
2.pso Valborg vihitty 1700 Launola.(Simon Samuelsson poikamies 1681,1683)
Tositekirjassa 1713 on Simon ja Walborg vielä elossa. Puuttuu tosite-ja henkikirjat 1714-1722. 1723-1725 Launola Simon Simonsson Rasi (Paakki)Nähtävästi 1700 luvun alusta talon/tilan nimi Rasi.
Simon Samuelsson 1.pso Elin 166x-1699, 2.pso Walborg (veli Sigfrid Samuelsson pso Brita)
lapsia:
Maria 3.9.1688 vihitty 1721 pso Isack Hansson Lämsä, Ongamo
Simon 20.10.1694 vihitty 25.12.1725 pso Lisa Sigfrid;dr Toivanen
Kuopiosta
Samuel Henriksson Paakki s.n. 164x pso Chirstin? , elossa tositekirja 1692 Launola
Henrik Påhlson Paakki, isäntä Paakki tila 1652 lähtien, lapset:Henrik, Samuel,Lars
Påhl Larsson Paakki , isäntä Launola Paakki tilalla 1598-1651
Lisa Sigfdriddr Toivanen, Kangala s. 15.12.1703 Kuopio Kåtasalmi,
k. 10.3.1783 Revonlahti 25.12.1725 Liminka pso Simon Simonsson Rasi (Paakki), Kangala s. 20.10.1694 Siikajoen pitäjä Launola, Paakki, k. 30.6.1771 Liminka, Kangala.
Lisa ja hänen veljet Anders Sigfridson Toivanen, Arffinen , Henrik Sigfridson Toivanen, Matinheikki muuttivat Kuopiosta Liminkaan 1711 jälkeen. Vanhemmat; Sigfrid Henriksson Toivanen ja Brita
Lisa muutti Siikajoki, Revonlahti vuonna 1772.
Simon ja Lisan tytär Brita s.17.7.1734 Liminka, Kangala (Revonlahti syntymäajaksi laitettu rippikirjoihin 1722)
1.pso 24.1.1756 Matts Mattsson Moisa s.x.10.1713, k. 22.4.1764 Revonlahti Moisa /(1.pso17.2.1740 Margareta Andersdr Moisa s.19.6.1719 Revolahti, k. 31.8.1755 Revonlahti)
2. pso 28.7.1765 Påhl Påhlsson Moisa/Greus s.25.1.1730 Revonlahti, k.8.4.1798 Revonlahti.
Vanhemmat: Lämdemän Påhl Simonsson Greus, Pellikka s. 1692 Tavaskenkä, k. 27.10.1773 Paavola, vihitty 12.12.1723 pso Lisa Andersdr Greus(Greuxela)s.4.4.1705 Siikajoki, k. 26.12.1793 Siikajoki (3.2.1778,2.pso Isak Isaksson Ukkola)
Påhl Greus/ Pellikka vanhemmat: Simon Andersson Pellikka/Turunen 1.pso Anna k. 1693 Tavaskenkä,(1694 2.pso Margareta Henriksdr s.1656, k. 7.5.1738 Tavaskenkä), Anders Olofsson Turunen ja Brita Simonsdr k. 1687 Tavaskenkä.
Britan ja Påhl Moisan poika Henrik Moisa s. 12.2.1772 Revonlahti, k. 15.3.1857 Paavola vihitty 9.4.1799 pso Maria Jakobdr Angeria s. 7.6.1776 Revonlahti, k. 29.6.1862 Paavola
Ystävän helmikuun terveiset
PirkkoSoundy
31.08.22, 14:59
Hei!
Lisa Sigfdriddr Toivanen, Kangala s. 15.12.1703 Kuopio Kåtasalmi,
k. 10.3.1783 Revonlahti 25.12.1725 Liminka pso Simon Simonsson Rasi (Paakki), Kangala s. 20.10.1694 Siikajoen pitäjä Launola, Paakki, k. 30.6.1771 Liminka, Kangala.
Lisa ja hänen veljet Anders Sigfridson Toivanen, Arffinen , Henrik Sigfridson Toivanen, Matinheikki muuttivat Kuopiosta Liminkaan 1711 jälkeen. Vanhemmat; Sigfrid Henriksson Toivanen ja Brita
Lisa muutti Siikajoki, Revonlahti vuonna 1772.
Sukuun tulee minullekin nämä Toivasen sisarukset. Antti Siponpoika Toivanen avioitui Limingassa 1725 Maria Heikintytär Rasin kanssa. Heidän tyttärensä Anna solmi avioliiton leski Sipo Siponpoika Pauluksen kanssa Limingassa 26.12.1747 ja muutti Lumijoelle Pauluksen emännäksi. Heidän poikansa Isak Paulus s.1759 muutti myöhemmin Ouluun ja on esi-isäni.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.