Rantasalmen Quintus-suku

[Terho Asikainen]

Rantasalmen vanhin säilynyt rippikirja mainitsee useita Quintus-suvun jäseniä Osikonmäki 9:ssä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/246.htm

Hiskissä mainintoja Osikonmäen Quintuksista on myös 1700-luvun alusta. Lisäksi Saloheimo viittaa Savon historiassaan tuomiokirjatapauksiin, joissa esiintyy Osikonmäen Quintuksia jo 1600-luvulla. Saloheimon mukaan kyseessä olisi vanha sotilassuku.

Onkohan joku tutkinut suvun alkuperää tarkemmin?

Oheisella rippikirjasivulla mainitaan muuten myös yksi Mahlberg, jota sukua pohditaan tuossa toisessa ketjussa.

t. Terho.

[Daniel Falck]

Itseltäni löytyy tuolla sivulla olevien Johan(nes) Quintuksen ja Ulrika Jutilatar/Juvitattaren tytär Eva Elisabeth Quintus, s. 10.10.1770. Hän meni naimisiin 27.12.1792 Rantasalmella sääminkiläisen talollisen Abraham Falckin, s. 14.9.1769 Varparanta, Sääminki, kanssa. Ovat esivanhempiani, mutta Quintuksia en ole sen enempää tutkinut vielä.

Maakirjassa 1644 on Varparannalla, Säämingissä "Erich Cuintus Gårdh".

Hormia on kirjoittanut (Genos 24 (1953) (http://www.genealogia.fi/genos/24/24_114.htm)) Säämingin Mahlbergista.

[Bodniemi37]

Hei!

Hormia ei manitse Genos-artikkelissaan (rantasalmelaisen rusthollarin?)Thomas Qvintuksen kanssa aviossa ollutta Anna Katarina Mahlbergia, mutta itse arvelen, että tämä syntyi (HisKin mukaan, en ole vielä löytänyt hänen kastemerkintäänsä digiarkiston kl:sta) Säämingissä 13.9.1746 rusthollari Bengt Emanuel Mahlbergin ja Maria Harlinin tyttärenä. Rantasalmen rippikirjassa hänen syntymävuotensa näyttää olevan 1753.

B. E. Mahlbergin vanhemmat olivat kruununvouti Bengt Mahlberg (joka vuoden 1701 hk:n mukaan näyttäisi asuneen Rantasalmella) ja Kristina Ithimaea, jota pidän Virolahden kappalaisen Gabriel Bartholdi Ithimaeuksen ja tämän puolison Kristina Kristianintytär Timmermanin tyttärenä. [Kristina I. toimi nähdäkseni kummina Kerimäellä 1708 madameksi mainittuna, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/kerimaki/syntyneet_1707-1729_tk2158/15.htm). Muidenkin kummien nimet saattavat kiinnostaa foorumilaisia: Hr leut:t Niels Nycopp, Mons. Enoch Elfwengreen, Madam Catharina Gutsaea ja Madam Helena Ridder.]

Kirjoittelen nyt hieman asian vierestä, mutta taisin löytää Kristina Timmermanin isän Kristian Timmermanin Viipurin vuoden 1665 henkikirjasta (Savonlinnan lääni läänintili 1665, LT1206, Nide 8650].

[Terho Asikainen]

Kiitos vastauksista!

Tuo 1640-luvun maakirjatieto Säämingistä on kiintoisa. Sehän oli 30-vuotisen sodan aikaa, kukaties mainittu Cuintus oli saanut tilansa palkkiona sotapalveluksesta, jos kyse on kerran sotilassuvusta.

Sinänsä kiintoisaa, että osikonmäkeläisten ja sääminkiläisten välillä on solmittu kaksikin avioliittoa 1700-luvun jälkipuolella. Kysehän oli rajaseudusta; ilmeisesti Varparanta oli kuitenkin juuri ja juuri Ruotsin puolella, vai kuinka?

Katselin vähän tuon Osikonmäki 9:n vaiheita, ja kävi ilmi, että osa tilaa oli ajan tavan mukaan Heinävedellä, vieläpä varsin kaukana, Kermajärven takana Petrumassa asti. Osa Quintuksista asettui takamaille asumaankin ja muutti kirjansa kappeliin 1808:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinavesi/rippikirja_1806-1817_uk850/99.htm

Tilasin KA:sta aikanaan kopion 1700-luvun lopun pitäjänkartasta "Geographisk Charta öfwer Randasalmi Sokn samt Heynäwesi Capell af Nedre Safvolax Härad och Cuopio Län", ja siinähän nuo Petruman omistukset näkyvät selvästi, vieläpä nimellä "Quinti Rusthålls Utmarck".

Tässä kartassa venäjänpuoleisten talojen takamaita ei ole yksilöity taloittain, vaan niiden kohdalla lukee vain tyynesti "ryska ägor".

Petruman seutu näyttää olleen jo tuolloin aika tiuhasti asutettu. Leikkasin palan kartasta tuohon liitteeksi.

t. Terho.

[TerhiA]

En mitenkään ole tutkinut Quintus-sukua, mutta tässä pari vanhaa Quintus-merkintää. En tiedä, lieneekö kysymyksessä sama Erik kummassakin:

v1580 Rantasalmi skattemantals register:
Rantasalmi Fjärding, Rantasalo Tiende
- Erik Jönsson Quintus

v1622-23 Rantasalmi Jordebook:
- Erik Quintus, Rytt. under Henrik Kristersson
_________
/_ TerhiA _\

[Daniel Falck]

Valitettavasti nuo maakirjat 1644 eivät taida enää olla netissä? Sieltä sen aikoinaan löysin.

Jossain vaiheessa muistaaksen Ruotsin ja Venäjän raja on mennyt Varparannan poikki (en muista minkä rauhan jälkeen).

Kiinnostava tieto, TerhiA! Kiitos!

[Terho Asikainen]

Kiitos, Terhi! Olin jo aiemmin katsonut Pirisen Savon historia II:1:n henkilöhakemiston Q:n kohdalta, mutta älysin vasta nyt katsoa sitä myös K:n kohdalta. Ja sieltä kantaisä taitaakin löytyä:

"Entinen Pohjan voutikunnan kirjuri, ratsumies Henrik Jaakonpoika nautti jio 1558 osittaista verovapautta 11 veromarkan tilaan, jonka niminä mainitaan Mattila ja Hakkarala (Rantasalmella). Häntä seurasi 1574 ratsuväen neljännesmestari Eerik Jönsinpoika Kvintus, joka laajensi omistuksiaan mm. Heinäselän Luostarilaan, jonne asuinpaikkakin siirtyi. Hänen kuoltuaan 1592 tila jäi leskelle ja 1598 tämän uudelle aviomiehelle Eerik Antinpoijalle, joka oli savolaisen jalkaväkilippukunnan vänrikki ja myöhemmin hämäläisen lippukunnan päällikkö. Tämä kaatui 1602 Liivinmaalla. Tila siirtyi hänen vävylleen Eerik Matinpojalle, mutta vuodesta 1609 omistajana oli aikaisemman omistajasuvun jälkeläinen Eerik Eerikinpoika Kvintus, jolla oli 1617 täällä 10 veromarkkaa. Suku siirtyi seuraavalla aikakaudella Säämingin Varpaniemeen."

t. Terho.

[Bodniemi37]

Erik Qwintus mainitaan Timo Alasen toimittamassa Johan Habermanin maantarkastusluettelossa, [Johan Habermanin maantarkastusluettelo Pien-Savosta 1620-luvulta. Alanen, Timo, toim. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. ISSN 0355-5437, ISBN 952-5446-10-7. Helsinki 2004] (liite).

Kirjoitusasuinen sukunimen hakemisto, s. 270:
Qwintus, Erich RandaSalmij Sochn, Rand Salm fierdungh, Lammin Pohja Byij, fol 88v (s. 164).

[Terho Asikainen]

Kiitos tiedosta, Ritva. Itselläni on kotona Timo Alasen toimittama "Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562-1563", ja kun siinä taas ei ollut minkäänlaisia viitteitä Quintus-sukuun, lähdin sitten julistamaan tämän Erik Jönsinpojan suvun kantaisäksi. Mutta tietysti pitäisi käydä vielä kaikki lähteet huolella läpi, ennen kuin alkaa julistella.

Sukunimen merkitys jää myöskin spekuloitavaksi. Itse sanahan on latinaa ja tarkoittaa yksinkertaisesti "viides", mutta on ollut antiikin aikana Roomassa käytössä myös etunimenä.

Melko kuuluisa Quintus-niminen sotilaskin löytyisi esikuvaksi, Quintus Tullius Cicero, joka oli Caesarin legaatti Gallian sodassa.

Mutta olisiko renessanssi voinut vaikuttaa Suomessa asti jo 1570-luvulla niin paljon, että antiikin hahmoa olisi pidetty esikuvana?


t. Terho.

[Purhoin]

Esi-isäni Johan Johans. Purhosen (s.1746) vaimo on Thomas Qwintuksen ja Maria Immosen tytär Catarina (s.1753)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/syntyneet_1751-1776_uk896/30.htm

Onko Thomaksen nimen alla oleva Paul johan Zitting Catarinan kummi?
Onko Zittingit myös sotilas-suku?

[Bodniemi37]

Esi-isäni Johan Johans. Purhosen (s.1746) vaimo on Thomas Qwintuksen ja Maria Immosen tytär Catarina (s.1753)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/syntyneet_1751-1776_uk896/30.htm

Onko Thomaksen nimen alla oleva Paul johan Zitting Catarinan kummi?
Onko Zittingit myös sotilas-suku?

Kastetodistaja Paul Johan Zitting oli lopulta vääpeliksi ylenneen Jakob Zittingin ja Katarina Elisabet (Paulintytär) Heintzian poika. Zitting-suvun kantaisä oli luultavasti Pohjois-Saksasta kotoisin ollut tullivirkailija Jochum Zitting, joka asui Viipurissa 1638-1665 [vrt. Enckell Gerald, Släkten Zitting. 1996. Sukukirja on ainakin SSS:n kirjastossa, mutta se ei ole kirjastotietokannan mukaan lainattavissa].

Terveisin,

[Purhoin]

Kiitos vastauksesta!

Olenko lukenut oikein Osinkomäen rippikirjaa?

Veljekset vaimoineen:
-1726 Thomas Qvintus, 1730 Maria Immotar
-1727 Johannes Qvintus, 1743 Ulrica Juvitar
-1729 Olof Qvintus, 1732 Maria Mustotar?

Ja vanhemmat ovat siis --- Qvintus? ja Anna Cath Mahlberg.

Olisiko kenelläkään tietoa tästä "Isä Qwintuksesta?

[Bodniemi37]

Kiitos vastauksesta!

Olenko lukenut oikein Osinkomäen rippikirjaa?

Veljekset vaimoineen:
-1726 Thomas Qvintus, 1730 Maria Immotar
-1727 Johannes Qvintus, 1743 Ulrica Juvitar
-1729 Olof Qvintus, 1732 Maria Mustotar?

Ja vanhemmat ovat siis --- Qvintus? ja Anna Cath Mahlberg.

Olisiko kenelläkään tietoa tästä "Isä Qwintuksesta?

Anna Katarina Mahlberg oli mielestäni Thomas Qvintuksen puoliso 2:o, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/246.htm. Hän syntyi Säämingin Tolppalansalmen kylässä Bengt Mahlbergin ja Rantasalmelta vihityn Maria Harlinin tyttärenä 13.9.1746, vrt. Arkistolaitos, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6460297 [Säämingin syntyneiden ja kastettujen luettelot 1708-1778 (I C:1), jakso 144, lapsi n:o 90]. Hänet vihittiin Thomas Qvintuksen kanssa Säämingissä 15.2.1771 (HisKi).

Yllä mainitsemiesi veljesten vanhemmat olivat vuoden 1748 henkikirjatiedoista päätellen Rantasalmella 7.11.1721 vihityt (HisKi) Johan Thomaksenpoika Qvintus (jonka isännimi käy ilmi vihkimerkinnästä) ja (hänen ensimmäinen puolisonsa) Karin Pesotar [vuoden 1748 henkikirjassa mainitaan Johan Qvintuksen pojat Thomas ja Johan, vrt. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3622&pnum=635].

Rantasalmen Osikonmäessä 6.11.1726 89-vuotiaana kuollut (HisKi) Thomas Qvintus oli arvattavasti Johan Qvintuksen Thomas-isä.

Terveisin,

[Purhoin]

Anna Katarina Mahlberg oli mielestäni Thomas Qvintuksen puoliso 2:o, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/246.htm. Hän syntyi Säämingin Tolppalansalmen kylässä Bengt Mahlbergin ja Rantasalmelta vihityn Maria Harlinin tyttärenä 13.9.1746, vrt. Arkistolaitos, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6460297 [Säämingin syntyneiden ja kastettujen luettelot 1708-1778 (I C:1), jakso 144, lapsi n:o 90]. Hänet vihittiin Thomas Qvintuksen kanssa Säämingissä 15.2.1771 (HisKi).


No niinpä tietysti ja asiasta puhuttiin näköjään jo aiemminkin. Aloittelijan töppäilyä... Ja toinenkin virhe, siis Osikonmäen, eikä Osinkomäen rippikirjaa.

Kiitos avusta!

[Bodniemi37]

No niinpä tietysti ja asiasta puhuttiin näköjään jo aiemminkin.

Kertausharjoituksset toki kannattivat, sillä löysinhän nyt Anna Katarina Mahlbergin alkuperäisen syntymämerkinnän Säämingin aika sotkuisesta syntyneiden ja kastettujen luettelosta. Hänen kummeistaan Adam Pistolekors ja Anna Magdalena Schening (Carl Kristofferinpoika Tawastin puoliso) olivat arvohenkilöitä.

Kolmas kummi oli Bengt Mahlbergin Gabriel-veljen Rantasalmelta vihitty vaimo Anna Maria Dannenberg, joka mainitaan Hormian artikkelissa. Hänestä olen turhaan etsinyt lisätietoja Rantasalmen kastettujen luetteloiden kummilistoilta ja henkikirjoista, joten kaikki häntä koskevat havainnot ovat tervetulleita.

Terveisin,

[Terho Asikainen]

Yllä mainitsemiesi veljesten vanhemmat olivat vuoden 1748 henkikirjatiedoista päätellen Rantasalmella 7.11.1721 vihityt (HisKi) Johan Thomaksenpoika Qvintus (jonka isännimi käy ilmi vihkimerkinnästä) ja (hänen ensimmäinen puolisonsa) Karin Pesotar [vuoden 1748 henkikirjassa mainitaan Johan Qvintuksen pojat Thomas ja Johan, vrt. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3622&pnum=635].

Rantasalmen Osikonmäessä 6.11.1726 89-vuotiaana kuollut (HisKi) Thomas Qvintus oli arvattavasti Johan Qvintuksen Thomas-isä.

Kiitos Ritva näistä johtolangoista!

Tuossa vuoden 1748 henkikirjassahan isä-Johannesta itseään ei mainita, vaan hänen vaimonsa (Johan Qvintii hu). Vaimo on kuitenkin edelleen vaimo, eikä vielä leski, joten isä-Johan on edelleen elossa, mutta kaiketi saanut jo vapautuksen henkirahasta. Hän näyttääkin kuolleen sitten kuusi vuotta myöhemmin

14.6.1754 23.6.1754 Ossikonmäki Rsth: Johan Qvintus Lungs. 56

... joten Johan Thomassonin syntymävuodeksi voidaan arvioida noin 1698. Kun Thomas Quintukselle saadaan samalla tavoin syntymävuosiarvioksi 1637, tulee näiden isäntien ikäeroksi 61 vuotta. Siinä voisi tietysti olla kaksikin sukupolvea, jos suvussa on ollut kaksi Tuomasta peräkkäin.

Pitäisi vain käydä henkikirjoja tasaisin väliajoin lävitse... vaan niin vain on kesken tämäkin tutkimus, kuten monet muutkin http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

Laitan tähän kuitenkin vielä pätkän tutkimukseni valmiimmasta osiosta, koskien Osikonmäki 9:n jakaantumista:


OLLI QUINTUS, s. 1729. Oli talollisen poika Rantasalmen Osikonmäestä. Kuoli 18.4.1804 Rantasalmella vanhuuden heikkouteen ”75 vuoden ja 6 kuukauden ikäisenä”.
vaimo MARIA MUSTOTAR, s. 1732. Oli avioituessaan talollisen tytär Rantasalmen Asikkalan kylästä. Kuoli Rantasalmella 28.1.1799, kuolinsyy ”hetsig feber”.

Olli ja Maria vihittiin Rantasalmella 27.8.1752. He asuivat koko ikänsä rusthollareina tilalla Osikonmäki n:o 9. Tilalla asuivat myös Ollin veljet Tuomas (s. 1726, k. 21.7.1791, vaimo Anna Catharina Mahlberg) ja Johannes (s. 1727, vaimo Ulrika Juvitar)[i] (http://suku.genealogia.fi/#_edn1). Vanhin veli Tuomas toimi pitäjän luottamustehtävässä kuudennusmiehenä.

Maakirjatalo jaettiin aikanaan juuri näiden kolmen veljeksen kesken, sillä esim. vuoden 1810 henkikirjassa Ollin jälkeläiset omistivat tilasta yhteensä kolmanneksen, samalla kun osa toisesta kolmanneksesta eli 2/9 koko tilasta kuului Tuomas Tuomaanpoika Quintukselle. Yksi kolmannes kuului tuolloin Pekka Leskiselle, joka oli naimisissa Johannes Quintuksen tyttären Kaisan kanssa;[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn2) tämän sukuhaaran osuus periytyi siis tyttären kautta.

Näin ovat myös halkomisessa syntyneet tilat selvästikin saaneet nimensä. Kaksi emäpitäjään syntynyttä tilaa olivat nimeltään Qvintilä (nykyisin Kvinttilä) ja Leskelä, ja kolmas tila syntyi tilan kaukopalstalle Heinäveden Petrumaan[iii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn3). Tälle tilalle muuttivat aikanaan Ollin ja Marian pojat perheineen; Olli ja Maria itse asuivat kuitenkin kuolemaansa asti Osikonmäessä. Tilan numero muuttui aikanaan 1800-luvun isojaossa Osikonmäki 8:ksi.[iv] (http://suku.genealogia.fi/#_edn4)

[i] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref1) Rsalmi rippik. 1761-1772,242.

[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref2) Rsalmi rippik. 1800-1811,548.

[iii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref3) Mikkelin läänin henkikirja 1880,1626.

[iv] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref4) Rsalmi rippik. 1837-1847,697.



terveisin Terho Asikainen

[Terho Asikainen]

...ja tässä vielä Kvinttilä ja Leskelä nykyisessä kartassa.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=195&map.y=283&e=568569&n=6879398&scale=40000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi

[MikkoL]

Ei ole mitään valtavan olennaista lisättävää, kaksi huomiota kuitenkin. Oli maininta valtakunnan sijainnista. Eli noilla main kohti Pähkinäsaaren rauhan raja ja Täyssinän rauhan raja. Tuo kuvaus varmaan kertoo jotakin paikallistuntemusta omaaville:

V. 1595 Täyssinän rauha, raja siirtyy Tuusniemen taakse Ohtaansalmelle ja
Pisanmäelle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset


Toinen asia, nimestä Quintus. Minusta yleiskiinnostuneiden ihmisten kannattaa lukea: http://fi.wikipedia.org/wiki/Roomalainen_nimi

Eli alunperin Roomassa Quintus on tarkoittanut viidettä lasta, ja kun etunimistä ei ole liiemmin piitattu (ylipäätänsä nimiä on ollut käytössä kymmenkunta), niin 'viides' on samalla toiminut etunimenä. Tuo wiki-artikkeli kertoo sitten liikanimistä ja sukunimistä.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei Savossa olisi voitu ottaa etunimi liikanimeksi 1500 vuotta myöhemmin, vaikkapa kuuluisaa antiikin nimenkantajaa mukaillen :)

[Terho Asikainen]

Itseltäni löytyy tuolla sivulla olevien Johan(nes) Quintuksen ja Ulrika Jutilatar/Juvitattaren tytär Eva Elisabeth Quintus, s. 10.10.1770.

Jäin pohtimaan tuota Ulrikan sukunimeä. Rippikirjassahan on selvästi muoto "Juvitar"

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/246.htm

ja Carolus-pojan kastemerkinnässä on yhtä selvästi muoto "Jutitar"

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12731&pnum=46

Vihittyjen kirjassa puolestaan mainitaan, että Ulrika oli "Jutilatar", lautamiehen tytär Joutsenmäestä

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12737&pnum=22

...jolloin hänen isänsä lienee Joutsenmäki 6:ssa mainittu Samuel Jutilain ja äiti mahdollisesti tämän vaimo Carin Juvotar:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/147.htm

Kysymys on siis joka tapauksessa yhdestä ja samasta Ulrikasta, koska varsinkin variantit Juvitar ja Juutilatar vaihtelevat kastekirjassa useita kertoja.

Todennäköisin selitys tälle vaihtelulle on minusta se, että savolaisilla ei ollut mitään lakikirjaa sille, miten naisen lisänimi piti muodostaa. Kouluja käyneiden pastorien mielestä "Juutilatar" on voinut kuulostaa loogiselta, mutta suvun naisten omasta mielestä se on voinut kuulostaa vähän hölmöltä, joten he ovat mielellään hiukan sujuvoittaneet nimeään.

Arvaukseni on siis, että perheessä, jossa miesten sukunimi on ollut "Juutilainen", naisia olisi ainakin Rantasalmella voitu käytännössä kutsua "Juvittariksi". He olisivat silti erottuneet ihan hyvin "Juvottarista", joiden isän nimi oli puolestaan Juvo(i)nen.

Vastaava ilmiöhän tulee vastaan Koikkalaisten kohdalla, tuon suvun naisten nimi kun näyttää olleen 1700-luvulla yleensä muotoa "Koikatar".

Vielä sellainen kokemuksen tuoma vinkki, että HisKi-haut pitää tämän Quintus-suvun kohdalla muistaa tehdä aina kahteen kertaan, koska osa merkinnöistä on kirjattu muodossa "Quintus", ja osa "Qvintus", eikä ohjelma tunnista niitä samaksi nimeksi.

terveisin Terho

[Terho Asikainen]

Ei ole mitään valtavan olennaista lisättävää, kaksi huomiota kuitenkin. Oli maininta valtakunnan sijainnista. Eli noilla main kohti Pähkinäsaaren rauhan raja ja Täyssinän rauhan raja. Tuo kuvaus varmaan kertoo jotakin paikallistuntemusta omaaville:

V. 1595 Täyssinän rauha, raja siirtyy Tuusniemen taakse Ohtaansalmelle ja
Pisanmäelle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset


Toinen asia, nimestä Quintus. Minusta yleiskiinnostuneiden ihmisten kannattaa lukea: http://fi.wikipedia.org/wiki/Roomalainen_nimi

Eli alunperin Roomassa Quintus on tarkoittanut viidettä lasta, ja kun etunimistä ei ole liiemmin piitattu (ylipäätänsä nimiä on ollut käytössä kymmenkunta), niin 'viides' on samalla toiminut etunimenä. Tuo wiki-artikkeli kertoo sitten liikanimistä ja sukunimistä.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei Savossa olisi voitu ottaa etunimi liikanimeksi 1500 vuotta myöhemmin, vaikkapa kuuluisaa antiikin nimenkantajaa mukaillen :)


Kiitos linkeistä! Tässä tapauksessahan kyse oli Turun rauhan rajasta, joka jätti 1743 Savonlinnan sekä osan Rantasalmea ja Sääminkiä Venäjän puolelle.

Tuo Quintus-nimi on tosiaan voitu ottaa sukunimeksi roomalaisen esikuvan mukaan. Ei tosin välttämättä Suomessa, sillä onhan suvun suomalainen kantaisä voinut myös muuttaa maahan etelämpää.

Mormonikirkon familysearch.org -haku antaa tulokseksi Quintus-suvun jäseniä Hollannista jo 1600-luvulta alkaen, nimimuoto Qvintus mainitaan puolestaan samaan aikaan Tanskassa. Saksassa ja Englannissa on ollut jo varhain nimimuotoa "Quint". Sen sijaan Ruotsista en tähän mennessä ole löytänyt havaintoja Quintuksesta sukunimenä, etunimenä kylläkin.

terveisin Terho

[Terho Asikainen]

Arvaukseni on siis, että perheessä, jossa miesten sukunimi on ollut "Juutilainen", naisia olisi ainakin Rantasalmella voitu käytännössä kutsua "Juvittariksi". He olisivat silti erottuneet ihan hyvin "Juvottarista", joiden isän nimi oli puolestaan Juvo(i)nen.

Keskustelen nyt vielä vähän itseni kanssa, kun tuo ahaa-elämys tuli vähän viiveellä...

Eli eiköhän ole niin, että Juutilaisten suvun naisten nimimuotoja on todella voinut olla käytössäkin useampia, ja ne ovat epäilemättä olleet puhuttuina kaikki pitkävokaalisia: Juutilatar - Juutitar - Juuvvitar.

Ei pitäisi antaa näiden kirjoitusasujen hämätä...

Terho

[Kaija Salminen]

Jäin pohtimaan tuota Ulrikan sukunimeä. Rippikirjassahan on selvästi muoto "Juvitar"
- - -
Vielä sellainen kokemuksen tuoma vinkki, että HisKi-haut pitää tämän Quintus-suvun kohdalla muistaa tehdä aina kahteen kertaan, koska osa merkinnöistä on kirjattu muodossa "Quintus", ja osa "Qvintus", eikä ohjelma tunnista niitä samaksi nimeksi.

terveisin Terho

Hei Terho!

Välttämättä ei tarvitse hakea kahteen kertaan. Vähemmällä vaivalla pääset kirjoittamalla sukunimikenttään molemmat nimivariaatiot vaikkapa seuraavasti: Qvintus tai Quintus, tai katkaistuna Quin tai Qvin (= Boolen haku tai-operaattorin kanssa). Näin saat molempien nimimuotojen hakutulokset samaan listaan. Tätä hakutapaa kannattaa soveltaa aina kun nimissä esiintyy eri variaatioita, joita Hiski ei tunnista samaksi nimeksi. Nimivaihtoehtoja voi kirjoittaa kenttään enemmänkin kuin kaksi (jokaisen väliin tai-operaattori), jos vain mahtuu.

Terv. Kaija

[Juha]

tai vielä helpommin näi

Q*tu*



Juha

[Kaija Salminen]

Hei Juha!

Olet oikeassa. Konsteja on monia, kun vain tietää ja hoksaa käyttää niitä.

Terv. Kaija

[Terho Asikainen]

Kiitos vinkeistä! Nuohan helpottavat elämää kummasti http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

t. Terho

[Purhoin]

En tiedä liittyykö tähän keskusteluun mitenkään, mutta huomasin että toinenkin Purhonen Juvalta on avioitunut Qvintuksen tyttären kanssa, siis Anders Purhoin Juvan Laukkalasta on ilmeisesti aiemmin mainitun Johan Purhosen veli.

Catharina ja Maria Qvintus ovat sisarukset tai serkukset.

Maria on siis Thomas Qvintuksuksen tai Olof Qvintuksen tytär.

Hiski:

9.1.1769 Jockas rusth:s: Johan Purhoin rusth:d: Catharina Qvintus Osikonmäki

6.6.1780 Jockas Rusth.s. And. Purhoin Rusth.dr. Maria Quintus Osikomäki

[Terho Asikainen]

En tiedä liittyykö tähän keskusteluun mitenkään, mutta huomasin että toinenkin Purhonen Juvalta on avioitunut Qvintuksen tyttären kanssa, siis Anders Purhoin Juvan Laukkalasta on ilmeisesti aiemmin mainitun Johan Purhosen veli.

Catharina ja Maria Qvintus ovat sisarukset tai serkukset.

Maria on siis Thomas Qvintuksuksen tai Olof Qvintuksen tytär.

Hiski:

9.1.1769 Jockas rusth:s: Johan Purhoin rusth:d: Catharina Qvintus Osikonmäki

6.6.1780 Jockas Rusth.s. And. Purhoin Rusth.dr. Maria Quintus Osikomäki

Hei,

tokihan tuo liittyy tähän keskusteluun! Juvalle naimisiin lähtenyt Maria on arvatenkin ollut Tuomas Quintuksen tytär, sillä Olli Quintuksen Maria-tytär (s. 7.4.1764) vihittiin Rantasalmella 18.7.1782 talollisen Henrik Johan Wrigthin kanssa ja hän muutti tämän luokse Voinsalmi 5:een:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1797-1800_uk886-887/302.htm

t. Terho

[Terho Asikainen]

Catharina ja Maria Qvintus ovat sisarukset tai serkukset.

Maria on siis Thomas Qvintuksuksen tai Olof Qvintuksen tytär.

Kyllä he siis tosiaan olivat sisarukset. Kummankin Juvalle muuttaminen on itse asiassa merkitty näkyviin rippikirjaankin:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/246.htm

Maria näyttää hankkineen muuttokirjansa 18.6.1780, eli pari viikkoa häiden jälkeen.

Terho

[Purhoin]

Kyllä he siis tosiaan olivat sisarukset.

Kiitos! Täältä löytyvätkin, Johan ja Anders vaimoineen.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/juva/rippikirja_1776-1788_tk1213-1214/47.htm

Tätä Laukkalan vaihetta olen yritellyt selvittää, siis kuinka kauan ”Purhosklaani” on siellä vaikuttanut. Ilmeisesti 1600-luvun lopulta ja olettaisin, että nämä ensimmäiset ovat Purholan väkeä, jossa on asuttu ainakin 1540-luvulta.
Tämän Johan Purhosen pojan poika perheineen oli kai viimeinen Sukupolvi Laukkalassa. Sitten muutettiin Rantasalmelle, josta oli vaimot haettu ainakin 1700-luvun alusta alkaen. Muistaakseni kaikilla Laukkalan Purhosilla oli vaimot Rantasalmelta.

[Kaija Salminen]

Anna Katarina Mahlberg oli mielestäni Thomas Qvintuksen puoliso 2:o, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/246.htm. Hän syntyi Säämingin Tolppalansalmen kylässä Bengt Mahlbergin ja Rantasalmelta vihityn Maria Harlinin tyttärenä 13.9.1746, vrt. Arkistolaitos, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6460297 [Säämingin syntyneiden ja kastettujen luettelot 1708-1778 (I C:1), jakso 144, lapsi n:o 90]. Hänet vihittiin Thomas Qvintuksen kanssa Säämingissä 15.2.1771 (HisKi).

Yllä mainitsemiesi veljesten vanhemmat olivat vuoden 1748 henkikirjatiedoista päätellen Rantasalmella 7.11.1721 vihityt (HisKi) Johan Thomaksenpoika Qvintus (jonka isännimi käy ilmi vihkimerkinnästä) ja (hänen ensimmäinen puolisonsa) Karin Pesotar [vuoden 1748 henkikirjassa mainitaan Johan Qvintuksen pojat Thomas ja Johan, vrt. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3622&pnum=635].

Rantasalmen Osikonmäessä 6.11.1726 89-vuotiaana kuollut (HisKi) Thomas Qvintus oli arvattavasti Johan Qvintuksen Thomas-isä.

Terveisin,

Hei Qvintus-tutkijat!

Haluaisin kysyä omasta Qvintus-kytköksestäni. Liisa Hypén/Hypötär (s. 26.8.1712 Rantasalmi, Rantasalo, k. 12.5.1781 Rantasalmi, Osikonmäki) on esi-isäni Josef Yrjönpoika Hypénin (Hyppöisen) sisar, joka avioitui 5.6.1734 ratsutilallinen Johan Qvintuksen (Osikonmäki n:o 9) kanssa. Minulla ei ole tästä Johan Qvintuksesta mitään tarkempia tietoja. Onko hän sama kuin Ritvan viestissä mainittu Johan Thomaksenpoika Qvintus, jonka ensimmäinen vaimo oli Karin Pesotar, jolloin hänen toinen vaimonsa olisi tämä Liisa Hypén/Hypötär? Liisa mainitaan leskiäitinä Osikonmäen torpassa v. 1761 - 72 rippikirjassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/247.htm

Terv. Kaija

[Terho Asikainen]

Hei Kaija!


Näin näyttäisi olevan, kuten arvelet. Keskeneräisessä sukutaulussani on tällä hetkellä seuraavat tiedot:


JOHAN THOMASSON QUINTUS, s. noin 1698, kuoli Rantasalmen Osikonmäessä 14.6.1754 keuhkotautiin 56 vuoden iässä.

1. vaimo CARIN PESOTAR, k. 1734.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)

Johan ja Carin vihittiin Rantasalmella 7.11.1721. Perhe asui rusthollareina Rantasalmen Osikonmäki 9:ssä. Carin kuoli pian nuorimman lapsensa syntymän jälkeen, ja Johan solmi toisen avioliiton.

2. vaimo ELISABET HYPÖTÄR ELI HYPPÖINEN, vihittiin Johanin kanssa 5.6.1734 Rantasalmella. Liisa oli kotoisin Puikonniemestä. Hän oli syntynyt 1709 ja kuoli Rantasalmella 72-vuotiaana kohtaukseen rusthollarin leskenä 12.5.1781.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Lapset:

A. Johan Quintuksen ja Carin Pesottaren avioliitosta:

1. Thomas Quintus, s. 1726, k. 21.7.1791. Vihittiin 4.6.1749 joutsenmäkeläisen talollisentyttären Maria Immottaren (s. noin 1730) kanssa. Maria kuoli lapsivuoteeseen 6.7.1770, minkä jälkeen Thomas vihittiin toiseen avioliittoon Anna Catharina Mahlbergin kanssa Säämingissä 15.2.1771. Molemmista liitoista syntyi lapsia. Tuomas oli kuudennusmies ja sittemmin Osikonmäen Kvinttilässä asuneen sukuhaaran kantaisä.
2. Johan Quintus, s. 1727. Vihittiin Rantasalmella 30.12.1760 joutsenmäkeläisen lautamiehen tyttären Ulrika Juvittaren kanssa. Johannes oli aikanaan Osikonmäen Leskelässä asuneen sukuhaaran kantaisä.
3. Olof Quintus, s. 1729. Vihittiin Rantasalmella 27.8.1752 asikkalalaisen Maria Mustottaren kanssa. Heinäveden Petrumaan siirtyneen sukuhaaran kantaisä.
4. Eerik Quintus, s. 1732. Vihittiin Rantasalmella 11.6.1767 Lamminpohjasta kotoisin olleen rakuunan tyttären Ingeborg Remeksen kanssa.[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Kuoli Rantasalmella 28.8.1776.
5. Helena Quintus, s. 4.1.1734 Rantasalmella.

B. Johan Quintuksen ja Elisabet Hypöttären avioliitosta:

6. Georg Quintus, s. 12.10.1736 Rantasalmella.
7. Hans Quintus, s. 13.2.1739 Rantasalmella.
8. Elisabet Quintus, s. 12.2.1741 Rantasalmella.
9. Johan Quintus, s. 18.10.1746 Rantasalmella.
10. Anna Christina Quintus, s. 16.6.1748 Rantasalmella.
11. Sofia Quintus, vihittiin Rantasalmella 11.11.1766 lautakotalahtelaisen siltavoudin Jöran Itkosen kanssa.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4)

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Carin mainitaan kastettujen kirjassa 4.1.1734, mutta Johan Quintus vihitään toiseen avioliittoon 5.6.1734, joten Carinin on täytynyt kuolla alkuvuoden aikana. Haudattujen kirjassa on katkos vuoden 1734 kohdalla.

[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Rsalmi rippik. 1761-1772, 243.

[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Vihkimistieto HisKi. Pariskunta mainitaan Rsalmi rippik. 1761-1772,242. Haudattujen kirjassa Erikin titteli on ”rusth.intst.”

[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Mainitaan äitinsä kanssa Rsalmi rippik. 1761-1772, 243 ilman syntymäaikaa. Avioliitossa saman kirjan s. 462.




Tältä perhe siis näyttää tässä vaiheessa HisKin, yhden kirkonkirjan ja yhden henkikirjan pohjalta. Ainoa kummallisuus on se, että katraassa on kaksi Johania, vaikka ensimmäinen (1727 syntynyt, syntymävuosi rippikirjasta) on ollut elossa toisen syntyessä (1746, tieto HisKistä). Onkohan tällainen ollut mahdollista silloin, kun kyse on sisaruspuolista?


Teoria kahdesta eri isä-Johanista tämän selittämiseksi ei oikein tunnu mahdolliselta. Elisabet Hypötär kuolee rusthollin leskiäitinä, ja perhekunta on asunut koko ajan Osikonmäki 9:ssä. Ajattelen muuten, että Elisabet-äiti on siinä "torpparisivun" yläreunassa vain siksi, että ei ole mahtunut edellisen sivun loppuun lapsipuoltensa jälkeen, ja että varsinaiset torpparit alkavat vasta hänen ja Sofia-tyttären jälkeen.


terveisin Terho

[Terho Asikainen]

Menen nyt sivuraiteelle, mutta en malta olla tässä samalla kysymättä sinulta Kaija, kuinka paljon olet selvittänyt tätä Hyppöisten / Hypénin sukua? Osaatko sanoa jotakin esiäidistäni Fredrika Hyppénistä, joka syntyi 16.9.1807 Joroisten pitäjän Kerisalon kylässä tilanhoitaja Herman Hyppénin ja tämän vaimon Maria Elisabet Ruthin (s.n. 1780) tyttärenä? En ole ehtinyt paneutua tähän tutkimussuuntaan vielä ollenkaan.

t. Terho

[Kaija Salminen]

Menen nyt sivuraiteelle, mutta en malta olla tässä samalla kysymättä sinulta Kaija, kuinka paljon olet selvittänyt tätä Hyppöisten / Hypénin sukua? Osaatko sanoa jotakin esiäidistäni Fredrika Hyppénistä, joka syntyi 16.9.1807 Joroisten pitäjän Kerisalon kylässä tilanhoitaja Herman Hyppénin ja tämän vaimon Maria Elisabet Ruthin (s.n. 1780) tyttärenä? En ole ehtinyt paneutua tähän tutkimussuuntaan vielä ollenkaan.

t. Terho


Fredrikan jälkeläisistä minulla ovat tiedossa vain lapset, mutta ei enää heidän jälkeläisiään. Taaksepäin mentäessä Hypenit loppuvat säämiskäntekijä Yrjö Hypéniin/Hyppöiseen, syntynyt ehkä 1600-luvun loppupuolella ja kuoli Rantasalmen Puikonniemessä, vaimo Maria Luukkaantytär. Minä olen Josef Yrjönpoika Hypénin ja Katarina Charlotta Qvistin ja heidän poikansa Herman Josefinpoika Hypénin ja tämän ensimmäisen vaimon Greta Hirnin/Kosuttaren jälkeläisiä. Enemmän olen tutkinut Hermanin äidin taustoja (Qvist/von Burghausen). Olisin tosi kiinnostunut selvittämään Hypenejä lisää, esim. ovatko kaikki Hypén-käsityöläiset Rantasalmella ja Säämingissä sukua toisilleen ja jos niin miten. Pitänee aloittaa uusi viestiketju Hypéneistä, mutta menee pari päivää, ennen kuin ehdin tehdä asialle mitään.

Terv. Kaija

[AndersH]

No entäs tämän sivun alalaidassa oleva Ulrica Qvintus s. 1750:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/246.htm

Keiden tytär hän oli? Lisa Hyppösenkö?

[EskoR]

Kun tässä kysellään eri Qvintus nimisiä ihmisiä, minulla on kiinnostuksen kohteena Maria Qvintus (Kuititar) s.1695. Hän oli esi-isäni Nils Mobergin vaimo.
Olisiko kenelläkään tietoa hänen vanhemmistaan ? Toinen kysymys on tämä nimen käyttö, sillä HisKissä on sukunimenä Qvintus tai Kuititar. Rantasalmen vanhimmassa rippikirjassa Osikonmäessä nimi on kyllä selvästi Qvintus.

Esko Ruhanen

[Bodniemi37]

Toinen kysymys on tämä nimen käyttö, sillä HisKissä on sukunimenä Qvintus tai Kuititar.

Rantasalmen syntyneiden/kastettujen luettelon mukaan, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/syntyneet_1717-1733_uk896/30.htm, Johan Kuitinen ja Carin Pesotar saivat Osikonmäessä 1.9.1722 Anna-nimisen tyttären, vrt. Hiski/Rantasalmen kastetut:

1.9.1722 9.9.1722 Osikonmäki Johan Kuitinen Carin Pesotar Anna

Terveisin,

[Purhoin]

Qvintus... Kvintti... Pitäisikö Qvintus suomentaa Kvinttiläksi.
Rantasalmella on Kvinttilä niminen alue.

[Heikki Särkkä]

Qvintus on vielä nykyään käytössä oleva sukunimi. Kvinttilä taas on talonnimi.

[Terho Asikainen]

Toinen kysymys on tämä nimen käyttö, sillä HisKissä on sukunimenä Qvintus tai Kuititar. Rantasalmen vanhimmassa rippikirjassa Osikonmäessä nimi on kyllä selvästi Qvintus.

Hiskissä tosiaan mainitaan

11.1.1726 20.1.1726 Osikonmäki Nils Moberg Maria Kuititar Thomas
23.4.1729 26.4.1729 Osikonmäki (yliviivattu kylännimi Tuusmäki) Nils Moberg Helena Kuititar Nils
5.10.1734 20.10.1734 Osikonmäki Nils Moberg Maria Qvintus Johan
24.3.1740 3.4.1740 Osikonmäki Niels Moberg Maria Cuititar Maria

ja tuon 1740 syntyneen Marian äiti on kyllä alkuperäisenkin kirjan mukaan selvästi Cuititar,

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/syntyneet_1733-1750_uk896/58.htm

... mutta voisikohan silti olla niin, että Nils Moberg olisi ensin ollut naimisissa (Maria?) Kuitittaren kanssa, ja solminut avioliiton Maria Quintuksen kanssa vasta 1730-luvun alussa? Sitten kastekirjaan merkinnän tehnyt pappi olisi vain vuonna 1740 epähuomiossa kirjoittanut kirjaansa edellisen vaimon sukunimen.

Kuittisiahan on ollut Savossa jo 1541, joten sikäli ei ole kyllä mitenkään uskottavaa, että se voisi olla Quintuksesta muodostettu nimi.

Sinänsä olisi kyllä mielenkiintoista tietää, miten nämä 1700-luvun rantasalmelaiset Quintukset ovat itse lausuneet oman sukunimensä.

Oletko muuten löytänyt Nils Mobergiasi henkikirjoista? Koetin vähän katsella häntä vuoden 1730 henkikirjan osikonmäkeläisistä, vaan eipä tärpännyt. Johan Quintuksen tilannumerona on siellä 11:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3361&pnum=317


terveisin Terho

[Heikki Särkkä]

Arvelen, että äänsivät "vintus". Perustelen arvelua talonnimellä Vistilä, jossa asui Qvisteja. Nykyään kuulee myös ääntämistä "kuvintus".

[MikkoL]

Tein erikoisen havainnon Hiskistä. Löytyi nimittäin Jören Zvintus Oskonmäestä, saanut lapsia vuodesta 1605. Ja Gustav Zvintunen vuodelta 1603.

Kokeilkaa hakea zv*, niin tulee myös (ainakin) kerran Zvist. Sama Qvist ja Quintus (Kuittinen hienommin latinaksi?) ovat kyseessä, jollakin kirjurilla/tallentajalla ollut vaan erikoinen tulkinta kirjoitusasusta?

Eikö Savossa ollut paljonkin 'hienonnettuja' nimiä tyyliin Alopaeus, Kunelius, Junnelius, Juselius... minusta ei olisi mikään ihme, kun Kuittinen olisi ottanut käyttöön oudohkon Kuittius-nimen sijaan oikein arvokkaan Quint(i)us-nimen. Eikä siinä mitään yhteyttä tarvita kaukaisiin maihin tai kulttuureihin.

Quintus on myös korvannut Kuittisen feminiimimuodon Kuititar.

[Sörman]

Lainasanoja suomeen mukautettaessa voi syntyä monenlaisia muotoja. Nimestä Kvist voi yleensä tulla Visti, mutta kannattaa muistaa, että sanan "kuisti" takana on myös ruotsin sana kvist. Näin ollen olisi mahdollista, että Qvintus olisi lausuttu Kuintus tai jopa Kuinttus. En pitäisi mahdottomana sitäkään, että Kuinttuksesta olisi edelleen kehittynyt Kuittus, josta ei ole pitkä matka Kuittiseen.

Kerronpa valaisevan rinnakkaistapauksen. Kruunuhan on vanhan kansan suussa, ainakin sisä-Suomessa ääntynyt ruunu. Ja jos joku olisi parikymmentä vuotta sitten väittänyt minulle, että siitä on käytössä myös muoto 'kurnu'. en olisi uskonut. Nyt olen kuitenkin omin korvin kuullut sellaistakin muotoa käytettävän.

Terv.
JormaV

[Terho Asikainen]

Tein erikoisen havainnon Hiskistä. Löytyi nimittäin Jören Zvintus Oskonmäestä, saanut lapsia vuodesta 1605. Ja Gustav Zvintunen vuodelta 1603.

Kokeilkaa hakea zv*, niin tulee myös (ainakin) kerran Zvist. Sama Qvist ja Quintus (Kuittinen hienommin latinaksi?) ovat kyseessä, jollakin kirjurilla/tallentajalla ollut vaan erikoinen tulkinta kirjoitusasusta?

Tuon ajan käsialan Q-kirjain näyttää usein nykyajan ihmisen silmissä Z-kirjaimelta, minkä takia Hiskiin on päätynyt virheitä Q-alkuisissa sukunimissä. Asiasta on keskusteltu viestiketjussa

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=10206

Mainitsemasi esimerkit ovat siis 1700-luvun, eivät 1600-luvun alusta. Jören "Zvintus" on siis todellisuudessa Jören Qvintus, joka oli tässä ketjussa aiemmin mainitun Thomas Qvintuksen veli. Veljekset mainitaan esim. vuoden 1711 henkikirjassa:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7828&pnum=218

Ko. henkikirjassa sukunimi on muuten muodossa "Qvintius".

t. Terho

[MikkoL]

En mitenkään ole tutkinut Quintus-sukua, mutta tässä pari vanhaa Quintus-merkintää. En tiedä, lieneekö kysymyksessä sama Erik kummassakin:

v1580 Rantasalmi skattemantals register:
Rantasalmi Fjärding, Rantasalo Tiende
- Erik Jönsson Quintus

v1622-23 Rantasalmi Jordebook:
- Erik Quintus, Rytt. under Henrik Kristersson
_________
/_ TerhiA _\

Tuosta ratsumies-Erikistä tuli vaan mieleen, että jotakin lisätietoa saattaisi olla Tukholman arkistossa, kun miehestä mainitaan komppaniakin.

http://www.svar.ra.se/ (haulla "Rullor 1620-1723" pääsee suoraan tuonaikaisiin rulliin. Alla yksi esimerkki. Skannattuihin dokumentteihin pääsy on maksullista, maksaa muutaman 'kurnun' :)


http://sv.wikipedia.org/wiki/Viborgs_l%C3%A4ns_kavalleriregemente

Arkiv: Rullor 1620-1723
Volym:
Referenskod: SE/KrA/0022/1623/7

"Munster Rullor opå alt Finlandz Rytterij för 1623." Kort extrakt på finska rytteriet: Åbo län. Överste Henrik Flemmings kompani Ryttm. Olof Dufvas kompani " Gerdt Skyttes kompani Tavastehus län. Ryttm. Anders Pauls kompani " Åke Svantesson Stålarms kompani Viborgs län. Ryttm. Henrik Kristerssons kompani " Nils Månssons kompani " Jakob Bengtssons kompani Borgå län. Ryttm. Reinhold Vinsts kompani. Överste Henrik Flemmings kompani. Ryttm. Olof Dufvas kompani. Gerdt Skyttes kompani. Anders Pauls kompani. Åke Svantesson Stålarms kompani. Henrik Kristerssons kompani. Nils Månssons kompani. Jakob Bengtssons kompani. Reinhold Vinsts kompani. Klas Bertilssons kompani. Anders Pauls kompani. Gerdt Skyttes kompani. Överste Flemmings kompani.Ryttm. Reinhold Vinsts kompani. Åke Svantesson Stålarms kompani. Henrik Kristerssons kompani. Nils Månssons kompani. Klas Bertilssons kompani. Jakob Bengtssons kompani.

[Movitz]

Erik Qvintuksella on Rantasalmen sakkoluettelon 1613 mukaan Beata-niminen sisko, jonka renkiä Erik on lyönyt:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3152679


t. Jens

[duraniee]

Onkos kenelläkään tietoa Rantasalmen Hevonlahden Brita Zvintistä, joka oli naimisissa Adam Gerhardssonin kanssa (s.n.1678, k.1758)? Ilmeisesti siis myös kyse samasta suvusta..

[Olarra]

Stalinin puhdistuksissa ammuttiin Tseljabinskin vankilassa 1938 Impi Qvintus, kertoo Hesari tänään: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005123662.html