Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : erikoinen avioliitto?
Törmäsin hiskissä tällaiseen merkintään vihityistä:
trp. Sigfr. Gust.ss. rusth. dr. Mar. Mich.dr.
Olenko ymmärtänyt tuon jotenkin väärin, eikö tuo trp ole torppari ja rusth.dr ratsutilallisen tytär?
Mietin, eikö tuo ole hiukan epätavallinen yhdistelmä, että mies ottaa vaimon silloisen näkemyksen mukaan oman luokkansa yläpuolelta? Oletteko törmänneet usein vastaavaan?
Kyllä siinä ovat torppari ja ratsutilallisen tytär menneet naimisiin. Olen ainakin itse törmännyt silloin tällöin tutkimuksissani vastaavaan. Aina ei ratsutilallisen tyttärellekään löydy esim. toista talollista puolisoksi. Kyseisen torpparin isä voi kuitenkin olla talollinen ja torppari hänen nuorimpia poikiaan. Tai torppari on muuten hyvämaineinen. Syitä voi olla monia.
Ei kyseinen avioliitto minun mielestäni ainakaan tunnu mitenkään kovin erikoiselta.
Eijo
Katsoppa pari sukupolvea taaksepäin tuota torpparia, josko löytyisi jotain sukuyhteyksiä morsmaikkuunsa.
Toisaalta rusthollariksi saattoi "edetä" eli itselläni on muistaakseni pari tapausta, joissa lampuoti/torpparista tuli jossain vaiheessa rusthollaria.
Juha
ok, ei siinä sitten mitään epätavallista :)
aloittelijana kysyn välillä typeriä.
yllätyin vain, kun etsin yhdelle talosta taloon kierrelleelle rengille vanhempia, ja tuo pari on todennäköisin tähän mennessä löytynyt, vaikka edelleen kaikkea muuta kuin varma.
Ei kysymyksesi ollut millään tavalla typerä, ei todellakaan.
Huomiosi oli sitä vastoin erittäin oleellinen. On aina hyvä katsoa tilannetta laajemmasta perspektiivistä. Monesti piirit ovat Suomessa olleet melko pienet ja epäsuhtaisen pariskunnan taustalta voi löytyä yllättävä yhteys, joka sitten selittää torpparin pääsyn ylempään säätyluokkaan.
Juha
Kyllä tähän jokin logiikka löytyy. Juuri tällaisten kaiveleminen on mielenkiintoista. Yleensä se mitä tapahtuu ei ole lainkaan yhtä mielenkiintoista kuin miksi se tapahtui. Syitä voi olla monia. Katso koska ensimmäinen lapsi on syntynyt. Miten ovat menestyneet. Onko naisella ollut jo avioton lapsi ja onko rankaistu jostakin.
Mariasparf
18.11.08, 10:20
Olipa mielenkiintoista kuulla tuo " laajempi perspektiivi" . Olen törmännyt sellaiseen esipolviketjuun jossa on aviottoman esi-isän ( isän suku tulee sotilaista ja aatelisista , vaikka sitä isyydestä ei kirjallista todistusta ole löydetty ) jälkipolvet ovat avioituneet pappis-ja aatelistaustaisten ( todistettu tausta) kanssa. Jälkipolvien vuorovaikutukset kanssakäymiset ovat toteutuneet au-serkkujen ja " oikeiksi todistettujen" välillä. Eli koska väestöä oli vähempi tiedettiin toisistaan enempi.
Ehkäpä olisi voinut tapahtua ja tulla tietoon sellainenkin ihmeellinen asia , että " piika ja nimismies rakastuivat" . Lähiporukka hyväksyi käyttäytymisellään asian ja sukukertomus levisi kolmanteen polveen ja kauemmaksikin. Sukututkimuksessa , kun se tehdään vain itselle , voi sentään yrittää sisälukua ja päättelemistä erilaisista merkeistä ja miettiä mitä heissä olisi ollut niin kovin erilaista kuin meissä.
Tässä kyseisessä suvussa oli kuulemma naisissa oli se piirre , että " tekivät mitä tykkäsivät" . Tutulta kuulostava piirre. Miehetkin ovat voineet tehdä mitä tykkäsivät , mutta naisiahan sitä ensin moitittiin ..?
Onhan ne " säännöt" taitaneet aika kovia olla...
Mariasparf
Torppa saattoi olla isompi kuin talo, vuokraviljelijänä.
Yksi esi-isäni siirtyi naapuripitäjästä lampuodiksi samalle kylälle, jonne johtaa muutama muukin tutkimuslinjani. Nämä muut linjat olivat perimätiedon mukaan isojen talojen isäntiä. Toki ihan taloja olivat, mutta paikallishistoria kertoi karua kieltään: neljän sukulaistalon pinta-alat olivat 250-300 ha/talo, aatelisomistuksessa ollut lampuotitila taas yksin 1150 ha. Lampuoti oli koko tilan vuokraaja, hyvinkin arvostettuja ihmisiä pitäjässä, näin kuulin viisaammiltani.
Vuosilukuja et mainitse, mutta yleisen käsityksen torppari-titteli mielletään helposti "Koskelan Jussiksi", joka kuvaa vain torpparilaitoksen viimeisiä vaiheita.
Itse aikoinani hämmästelin erään esipolvissani olevan torpparipariskunnan aviota, jossa puolisoiden titteleinä drängen ja jungfru. Ei HisKissä, mutta näkyy digiarkistossa täällä (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiikala/syntyneet-vihityt-kuolleet_1765-1796_jk1050/6.htm).
Osaselityksenä lienee tasan kolme viikkoa myöhemmin syntynyt poikalapsi, joka tosin kuoli parikuisena. Aika pitkään olivat siis morsiamen vanhemmat vitkutelleet ennenkuin myöntyivät epäsäätyiseen liittoon talollisen pojan ja varusmestarin tyttären välillä. Tuon talonkin isännyys oli mennyt jo ison siskon kautta vävylle. Morsiamen nuoremmat sisaret avioituivat myöhemmin omaan säätyynsä.
Perheiden välistä kanssakäyntiä oli ollut ennemminkin. Morsian oli ollut tulevan kälynsä lapsen kummina jo viisi vuotta aiemmin ja toisenkin kerran vuotta ennen aviota.
:) Jaska
ok, ei siinä sitten mitään epätavallista :)
aloittelijana kysyn välillä typeriä.
Typeriä ovat vain tekemättömät kysymykset :rolleyes:
Omissa selvityksissäni olen löytänyt monia renkejä, jotka ovat naineet palvelustalon tyttären ja päätyneet vieläpä talon isännäksi. Äitini suvussa jopa kahdesti peräkkäin; eli isä on renkinä ollessaan nainut talon tyttären ja yleni sittemmin saman ison talon isännäksi ja vanhin poika sittemmin peri talon ja lisäksi saman talon nuorempi poika renkinä ollessaan nai paikkakunnan toisen talon tyttären ja pääsi hänkin hetkeksi aikaa isännäksi, kunnes jostain syytsä sitten emännän nuorempi veli tuli isännäksi ja reittimyöten isännäksi tullut siirtyi perheineen talon torppariksi.
M.Sjostrom
18.11.08, 13:21
"....lampuotitila taas yksin 1150 ha. Lampuoti oli koko tilan vuokraaja, hyvinkin arvostettuja ihmisiä pitäjässä..."
joissain tilanteissa tällaisen todella ison alueen lampuotia kutsuttiinkin nimityksellä 'arrendaattori' - vaikka oikeudellinen suhde (= toisen omistaman vuokraajana) onkin sama, kyse on kai sen ilmaisemisen tarpeesta että yhteiskunnallinen säätyläisyys...
Huvittavana anekdoottina mainittakoon, että keskiajalla, jolta on paljon vähemmän lähteitä, kuitenkin joskus löytyy jotakin: eräs myöhempi riitaa ja sopimusta koskeva dokumentaatio osoittaa että kuningatar Margareeta Valdemarintytär (joka käytteli sijaishallitsijan valtaa vuosikymmeniä kolmessa maassa samaan aikaan) onnistui myös olemaan muutaman länsigööttalaisen kartanon maiden vuokralleottajana niiden oikealta omistajaperheeltä. Epäilenpä silti että häntä nyt kuitenkaan kirjurit olisivat rohjenneet merkitä (jo hävinneisiin) rulliinsa lampuoti Margareetana...
M.Sjostrom
18.11.08, 13:34
" piika ja nimismies rakastuivat"
Vuonna 1756 Vehkalahdella vihittiin nuori virkamies Svend Melleen (maaviskaali ja Vehkalahden nimismies) sekä Anna Helena, josta olen löytänyt ne tiedot, että oli teini-ikäisenä (nähtävästi ilman vanhempiaan) Summan kylän Seppälän pikku talonpoikais (ja kalastaja)talossa nimikkeellä 'likka' (minulla on mahtavia arvailuja että hän olisi ollut orpo ja olisi ollut sukua Seppälän isäntäväelle...), sekä nähtävästi vuoden 1756 alkaessa Summan kylässä kihlakunnantuomari Arvi Rennerin omistamassa (Toikan) kartanossa 'piikana'. [Tietystikin sana 'piga' on eräs väärinkäytetyimmistä kirkonkirjamerkinnöissä...]
Katso toista keskustelua:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4622
kiitos kiinnostuksesta, tulee opittua uutta :)
häiden ajankohta oli vuosi 1800 ja paikka heinola, ja toistaiseksi olen löytänyt vain yhden lapsen, Adam syntyi 1802, joten ei ainakaan näytä että olisi ollut kiire sen vuoksi :)
Yritän malttaa nyt ensin etsiä varman yhteyden Adamin ja tuon parin välille (syntymäaika ei täsmää, pitäisi olla 5.8. mutta syntyneissä näkyy 5.12., tosin numeroinnissa tuntuu olevan jotain outoa).
Jos ja kun varmuus löytyy niin pääsen tutkimaan tätämainitsemaani paria tarkemmin.
Kuinkahan on päiväys kirjoitettu: jos ensin olisi kuukausi, sopisivat mainiosti syntymä- ja kasteajoiksi, siis syntynyt 8.5. ja kastettu 12.5. Molemmin päin pp.kk tai kk.pp on kirjoitettu. Olen todennut viisaammaksi aina tuntemattomiin kirkonkirjoihin törmätessä varmistaa kummasta järjestyksestä on sillä kertaa kyse, joku päiväys on aina kumminkin "varma", nämä mainitut molemmat voivat olla kummin päin tahansa.
syntymät on luetteloitu kuukausittain; syntymästä ja kasteesta on aina vain päivä näkyvissä, ei kuukautta, niin että joulukuussa 5 ja 5 olisi syntynyt 5.12 ja kastettu 5.12...
elokuussa ei luettelon mukaan tosiaan, hassua kyllä, olisi syntynyt koko heinolan msrk alueella kuin pari lasta, ja kaikki ihan kuun lopussa; mietin olisiko silloin jäänyt jotain kirjaamatta ja ne olisi viety kirjoihin vasta vuoden lopussa ja tuolloin olisi jäänyt kuukausi laittamatta... numerointi on sillä sivulla joulukuussa kaksinkertainen, eli siellä on normaali juokseva numerointi joka täsmää marraskuun ja toisen vier. sivun kanssa, mutta myös täysin sinne kuulumattomia numeroita, samoja kuin elokuun kohdalla...
en näköjään ymmärtänyt heti kysymystä... siis rippikirjassa päiväys on todellakin 5.8. sillä muut samalla sivulla olevat syntymäajat varmistavat sen.
Sami Lehtonen
18.11.08, 20:42
Torppa saattoi olla isompi kuin talo, vuokraviljelijänä.
Yksi esi-isäni siirtyi naapuripitäjästä lampuodiksi samalle kylälle, jonne johtaa muutama muukin tutkimuslinjani. Nämä muut linjat olivat perimätiedon mukaan isojen talojen isäntiä. Toki ihan taloja olivat, mutta paikallishistoria kertoi karua kieltään: neljän sukulaistalon pinta-alat olivat 250-300 ha/talo, aatelisomistuksessa ollut lampuotitila taas yksin 1150 ha. Lampuoti oli koko tilan vuokraaja, hyvinkin arvostettuja ihmisiä pitäjässä, näin kuulin viisaammiltani.
Vuosilukuja et mainitse, mutta yleisen käsityksen torppari-titteli mielletään helposti "Koskelan Jussiksi", joka kuvaa vain torpparilaitoksen viimeisiä vaiheita.
Juuri näin. Kerronpa tähän vielä tarinan kotikylästäni. 1700-luvun alkupuolella pian isonvihan jälkeen muuan Sipi Matinpoika Hyvälammin torpasta ja lampuoti Samuel Pertinpoika Kuossarin rusthollista vaihtoivat keskenään paikkaa. Rusthollin ja torpan pidolla ei siis varmaankaan ollut suurta eroa.
Kyllä talon kissa kylän kissan voittaa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.