Lappeen rakuunat

[tkukkonen]

Olen tutkimuksissani paikallistanut erään Karjalan rakuunan, joka oli värvättynä vv 1694 ja 1697 (ja toistaiseksi tuntemattoman ajan sen jälkeen) Grotenfeldtin johtamiin Karjalan rakuunoihin. Näistä käytettiin mm ruotsinkielistä nimeä Karelska landsdragoner. Hän oli eskadroonan toisessa eli Lappeen komppaniassa. Tilan kohdalla oli myöhemmin (ison vihan mentyä ja rakuunan palattua) ”Drag”. Ei kuitenkaan Rusthåll.

Erään toisen maatilan kohdalla veroluettelossa oli ”Cav.” -eli näytti kuin sen tilan olisi saanut ratsuväkeen värväytynyt. Sen kohdalla taas oli mm tilojen tarkastusraportissa ”Rusthåll.”

Ratsuväki (cavalleri) ja rakuunat oli eri aselajeja. Jälkimmäiset olivat ratsulla siirtyviä, mutta taistelivat jalan. Siis sen ajan motorisoituja jalkamiehiä.

Ja nyt kysymyksiä niille, jotka ehkä tietävät:

1. Olisikohan aselajin ero riittävä syy erotella rustholli rakuunan saamasta tilasta? Molemmista oli kai kyse kontrahdista, jolla sai autiotilan omakseen tietyn palveluvuosimäärän jälkeen, kunhan varusti sotilaan ja antoi hänen käyttöönsä hevosen. Toisin sanoen, onko ratsutila vain ratsuväen yhteyteen sopiva termi

Olen paikallistanut lähteen, jossa näistä Karjalan rakuunoista puhutaan.
Anteckningar om indelta dragoner i östra Finland 1644-1721 / N. Karl Grotenfelt. ESSY:n sivuilla on tästä lähteestä tiivistelmä.

2. Onko lukijoilla muita lähteitä tiedossa, joista voisi nimenomaan tästä 1600-luvun lopulla muodostetusta yksiköstä ja sen vaiheista saada tarkempaa tietoa.

[Bodniemi37]

2. Onko lukijoilla muita lähteitä tiedossa, joista voisi nimenomaan tästä 1600-luvun lopulla muodostetusta yksiköstä ja sen vaiheista saada tarkempaa tietoa.

Hei!

Olet varmaankin jo löytänyt tämän Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys ry:n (LSSTY) verkkosivuilla olevan tiedoston (http://) yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/materiaalit/mikrofilmit2/Wiip_laani_Karjalan_Rakuunat_v_1644-1721_AB.rtf (http://)yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/materiaalit/mikrofilmit2/Wiip_laani_Karjalan_Rakuunat_v_1644-1721_AB.rtf)?

Mainitseeko Grotenfelt kirjassaan Erik Wilhelm Barckhusenin? Kaikki lisätiedot hänestä ovat tervetulleita.

Mikä yhdistys piilee lyhenteen ESSY takana?

[tkukkonen]

Hei!

Olet varmaankin jo löytänyt tämän Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys ry:n (LSSTY) verkkosivuilla olevan tiedoston (http://) (http://%29) yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/materiaalit/mikrofilmit2/Wiip_laani_Karjalan_Rakuunat_v_1644-1721_AB.rtf (http://%29yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/materiaalit/mikrofilmit2/Wiip_laani_Karjalan_Rakuunat_v_1644-1721_AB.rtf)?

Mainitseeko Grotenfelt kirjassaan Erik Wilhelm Barckhusenin? Kaikki lisätiedot hänestä ovat tervetulleita.

Mikä yhdistys piilee lyhenteen ESSY takana?

Tuosta viitteestä juuri on kyse. Olen hankkimassa kyseisen teoksen. ESSYä ei kai olekaan - mokasin siinä.

[Seppo T.]

Tilan kohdalla oli myöhemmin (ison vihan mentyä ja rakuunan palattua) ”Drag”. Ei kuitenkaan Rusthåll.
Erään toisen maatilan kohdalla veroluettelossa oli ”Cav.” -eli näytti kuin sen tilan olisi saanut ratsuväkeen värväytynyt. Sen kohdalla taas oli mm tilojen tarkastusraportissa ”Rusthåll.”

1. Olisikohan aselajin ero riittävä syy erotella rustholli rakuunan saamasta tilasta? Molemmista oli kai kyse kontrahdista, jolla sai autiotilan omakseen tietyn palveluvuosimäärän jälkeen, kunhan varusti sotilaan ja antoi hänen käyttöönsä hevosen. Toisin sanoen, onko ratsutila vain ratsuväen yhteyteen sopiva termi


Suosittelen tätä artikkelia, tuolla lopussa taitaa olla aika hyvä vastauskin muutamaan kysymykseen.


http://www.genealogia.fi/genos/62/62_123.htm

S.T.

[TerhiA]

Mainitseeko Grotenfelt kirjassaan Erik Wilhelm Barckhusenin? Kaikki lisätiedot hänestä ovat tervetulleita.


Henkilöhakemistossa s110:
Barckhusen, Erik Wilhelm, f. 1687, kom i tjänst 1707, fältväbel vid Lantdr. 26.6.1720, fänrik; s104

s103:
I juli 1721 stodo "Fiinska lantdragonerna" i Vaxholm och mönstrades där den 6 av fältmarskalken Carl Gustaf Dücker. Mönstringsrullan upptager i huvudsak följande:
s104 mm:
Överstel:s eller Lappvesi komp. fältväbel Erik Vilh. Barckhusen, Göteborgare.
_________
/_ TerhiA _\

[Bodniemi37]

Henkilöhakemistossa...s104 mm:
Överstel:s eller Lappvesi komp. fältväbel Erik Vilh. Barckhusen, Göteborgare.
_________
/_ TerhiA _\


Kiitoksia, Terhi!

Myös Suomen maarakuunoiden vuoden 1721 pääkatselmusrulla on skannattu Ruotsin KA:n SVAR-yksikön sivustolle, joten olen nyt voinut itsekin tarkistaa, minkälaisia tietoja rullassa on Erik Wilhelm Barckhusenin osalta. Hänen syntymäpaikastaan olen eri mieltä Grotenfeltin kanssa, se oli mielestäni Nöteborg (vrt. liitteet, Nyenskants eli Nevanlinna oli aselajitoveri Georg Jänischin syntymäpaikka). Olenko väärässä?

Erik Wilhelm B:n isä Gustaf W. Barckhusen näyttää joka tapauksessa palvelleen vuonna 1692 [lähde: tykistörykmentin (Artilleriregementet) pääkatselmusrulla] Nöteborgin (rullassa Nötteborg) linnoituksen tykistössä tykkimestarina eikä siis Göteborgissa, kuten Lewenhaupt taitaa matrikkelissaan ilmoittaa. Olisin kiitollinen, jos jollakulla listalaisista olisi mahdollisuus tarkistaa em. matrikkelitieto.

[Bodniemi37]

...Gustaf W. Barckhusen näyttää joka tapauksessa palvelleen vuonna 1692 [lähde: tykistörykmentin (Artilleriregementet) pääkatselmusrulla] Nöteborgin (rullassa Nötteborg) linnoituksen tykistössä tykkimestarina eikä siis Göteborgissa, kuten Lewenhaupt taitaa matrikkelissaan ilmoittaa. Olisin kiitollinen, jos jollakulla listalaisista olisi mahdollisuus tarkistaa em. matrikkelitieto.

Hei!

Löysin lopulta koneenvaihdon yhteydessä hävinneeksi luulemani, Gustaf W. Barckhusenin palveluja koskevan viestini vuodelta 2003. Minulla oli tuolloin lainassa Lewenhauptin matrikkeli. Viestini mukaan hän kirjoittaa näin Barckhusenista: "...arklimästare vid Göteborgs garnison; löjtnant vid Ingermanländska dragonreg. 1706 2/5; d. 1710 /3.
Son: Erik Wilhelm, fänrik. (R. I. Ch.)".

Lewenhaupt oli väärässä, sillä tykistörykmentin vuoden 1692 pääkatselmusrullan mukaan Gustaf Wilhelm Barckhusen palveli tykistömestarina Nöteborgin eli Pähkinälinnan linnoituksessa. Lewenhaupt ei tunne hänen puolisoaan. Poika Erik Wilhelm Barckhusen oli naimisissa Anna Kristina Schalinin kanssa, jota pidän tällä hetkellä Pyhtäällä 1708 menehtyneen Inkerinmaan rakuunarykmentin kapteenin Sven Schalinin tyttärenä. Vrt. myös viestiketjut http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3266&highlight=Schalin ja http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=587&highlight=Schalin.

[Helena V.]

Timo Kukkonen kirjoitti:
1. Olisikohan aselajin ero riittävä syy erotella rustholli rakuunan saamasta tilasta? Molemmista oli kai kyse kontrahdista, jolla sai autiotilan omakseen tietyn palveluvuosimäärän jälkeen, kunhan varusti sotilaan ja antoi hänen käyttöönsä hevosen. Toisin sanoen, onko ratsutila vain ratsuväen yhteyteen sopiva termiKäytännössä kyllä, sillä rakuunoilla ei ollut rustholleja, vaan rakuunatiloja, joiden etuisuudet ja velvoitteet poikkesivat tuon ajan rusthollien vastaavista. Tähän osaisi varmaan parhaiten vastata Markku Haapanen, mutta odotellessamme hänen aihetta käsittelevän esitelmänsä mahdollista videoitua versiota, koitan omien muistiinpanojeni pohjalta lyhykäisesti valaista asiaa.

Timo Kukkosen alkuperäinen kysymys ajoittuu ja sijoittuu juuri näihin rakuunatiloihin, joita oli olemassa vain Itä-Suomessa ja vain 1657-1721. Ensimmäisenä Suomen alueella 1657 Burghausen valtuutettiin värväämään rakuunoita niin, että he saivat tietyin ehdoin oikeuden tilaan (= nk. Viipurin rakuunat, jotka lakkautettiin 1680-l. alussa). Vastaavanlaiset oikeudet olivat myöhemmin ”Grotenfeltin rakuunoilla” Karjalassa. Nämä värvättyjen rakuunoiden tilaoikeudet kuitenkin lakkautettiin 1721, jonka jälkeen niistä tuli tavallisia kruununtiloja.

Kuten Aarre Läntisen Genos-artikkelistakin ilmenee, eriperusteisia ja eri aikoina esiintyviä ratsumiehen tai rakuunan varustaneita tiloja sekoitetaan usein keskenään. On ollut mm. ratsastiloja, ratsutiloja, rakuunatiloja ja rustholleja. Kaikilla näillä oli erilaisia oikeuksia ja velvotteita ja ne myös vaihtelivat niin alueellisesti kuin ajallisestikin sekä sijoittuvat ajallisesti osin päällekkäin osin eri aikoihin.

”Jottei menisi tylsän yksinkertaiseksi..”

t. Helena V.

[tkukkonen]

Kiitoksia kaikista vastauksista ja Helenan täsmävastauksesta erityisesti!