Tulkinta-apua kirkonkirjoihin

[Riitta Pyyhtiä]

Rippikirjan merkintä ei millään avaudu minulle. Mitä mahtaa lukea Michel Kuhmosen nimen edessä yläpuolella??

Toinen pähkäily tuli merkinnästä morsiamen nimen perässä suluissa: M.Half.Skrud.

Riitta P.

[Erkki Järvinen]

Rippikirjan merkintä ei millään avaudu minulle. Mitä mahtaa lukea Michel Kuhmosen nimen edessä yläpuolella??

Toinen pähkäily tuli merkinnästä morsiamen nimen perässä suluissa: M.Half.Skrud.

Riitta P.

Wenemäki - noin sen luin, oikein tai väärin.


Skrud on seurakunnan vuokrahääpuku siveälle morsiolle,

joku toinen osaa selittää mitä tässä yhteydessä tarkoittaa M.Half.

[Riitta Pyyhtiä]

Wenemäki oli ihan selvä juttu, mutta se nimeä edeltävä pienempi teksti ei selvinnyt minulle. Liittyisiköhän se siihen, että sivulla näkyy jo alempana tuleva vävy, joka siirtyi isännäksi?

Riitta

[Heikki Särkkä]

Arvauksen luonteisesti luksiisn D(it)o fader 'sama isä'. M. half skrud on ilmeisesti kuva-alan ulkopuolella vai kuinka?

[tellervoranta]

Juhlapuku (skrud) tarkoittaa ns. kruunumorsiamen pukua.
Täydessä juhlapuvussa on med full skrud. Vyön kera on med pand ja teltan tai katoksen kera on taas med pell.
Tuota juhlapukua pidettiin tietyllä ajanjaksolla. Kun siirryttiin 1850-luvulle, pidettiin käytäntöä vanhanaikaisena ja silloin lukeekin ilman juhlapukua eli utan skrud.

[Kirsi Rannikko]

Hei,

Utan skrud lukee usein morsiammilla, jotka ovat raskaana vihittäessä. Kannattaa verrata esikoisen syntymäaikaa vihkiaikaan.

[Riitta Pyyhtiä]

Morsiamen pukuasia oli toisessa yhteydessä.
Ilmeisesti tässä yhteydessä pukuasia liittyi todella siihen, että morsian oli raskaana. Esikoinen syntyi 4½ kk vihkimisen jälkeen. :D:

Riitta

[Tapani Kovalaine]

Kuhmosen Mikko on vaimonsa Kaarina Mannisen kanssa päässyt seuraavan digikuvan puolenvälin paikkeille. Ja taasen on jotakin aivan käsittämätöntä kirjoitettu Mikon nimen eteen vasempaan marginaaliin!

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1804-1814_msrk_tk1414/350.htm

[TerhiA]

Kuhmosen Mikko on vaimonsa Kaarina Mannisen kanssa päässyt seuraavan digikuvan puolenvälin paikkeille. Ja taasen on jotakin aivan käsittämätöntä kirjoitettu Mikon nimen eteen vasempaan marginaaliin!
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1804-1814_msrk_tk1414/350.htm


Eipä siinä sen kummempaa lue kuin dess man Michel Pährss. Kuhmoin *1782 - med bet(yg) ifr(ån) Rautal(ampi)
_________
/_ TerhiA _\

[Riitta Pyyhtiä]

Tuo Terhin tulkinta on varmaan oikeaan osuva. Kaipa tuossa todistuksessa on kyse vihkitodistuksesta. Mutta tuo ensimmäinen epämääräinen rippikirjamerkintä jää edelleen arvoitukseksi.
Kiitokset jälleen avusta!
Viestitkin taas kulkevat, kun Elisa on oikein pinnistänyt!

t. Riitta

[Tapani Kovalaine]

Arvoituksellinen ja puolittain marginaalissa oleva teksti Rautalammin rippikirjassa Michel Kuhmoisen kohdalla voidaan lukea juuri niin kuin Heikki Särkkä edellä arvaili: Dito fader. Entäpäs jos ihan huntterissa laittaisi rinnalle toisenlaisen vaihtoehdon: Bonden, svåger:.

Jotensakin näyttää nyt siltä, että tulkinnassa onnistujan tarvitsisi tietää keitä kaikkia Mikko Kuhmosen perheeseen liittyviä henkilöitä on kyseisellä rippikirjan sivulla ylempänä. Venemäki on joka tapauksessa kirjoitettu erilaisella kynällä ja kait eri aikoihin kuin tuo pulmateksti, joten tekstin lopussa oleva kaksoispiste ei liity Venemäkeen vaan Mikkoon.

[TerhiA]

Kun tarpeeksi sinnikkäästi metsästeli, niin löytyihän se sivu vihdoin; tässä siis kokonaisena:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1837-1849_msrk_tk1416_ll/313.htm

_________
/_ TerhiA _\

[Riitta Pyyhtiä]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1837-1849_msrk_tk1416_ll/313.htm

Anteeksi, kun en heti tajunnut laittaa näkyviin koko sivua. Eilinen kirjoittelu katkesi myös pitkäksi aikaa Elisan tietoliikennekatkoksen vuoksi.
Kuten aikaisemmin jo totesin, funtsin liittyisikö tuo "syherrys" siihen, että talossa tapahtui isännänvaihdos. Alempana sivulla mainitaan Johan Johaninpoika Manninen (s.1801), joka nai perheen tyttären Annan (s.1815).

Riitta

[Make]

No nyt kun kävi ilmi minullekin, että puhutaan Pieksämäen maalaiskunnasta, jota olen paljon selvittänyt, niin tiedoksi, että kannattaa ehdottomasti hankkia David Jordanin Savon Genealogia 1721-1850 DVD:llä. Minä säästin sillä monen monta arkistomatkaa.

Tilaus käy sähköpostilla ja maksu toimii ihan luotettavasti. Suosittelen lämpimästi. Sielä löytyy linkitettyinä sukupuina paljon tietoa. Muun muassa puheena oleva Kuhmosen Mikko ja vaimonsa esivanhempineen (1721 asti toisin vain) ja lapset yms (1850 asti).

Esite ja tilausohjeet http://jordans.org/ Näyttää olevan jopa uusi 2008 versio (minulla 2006), mutta vuosijakso sama 1721-1850.

David osaa jonkin verran suomea; muistaakseni tein tilauksen suomeksi, mutta David on mukava mies keskustelemaan erityisesti Pieksämäen seudun asioista ja laajemmassa viestityksessä siirryin englantiin. Voin antaa yv:llä lisätietoja, mutta todellakin 15-17 euron hankintahinnalla kannattaa tilata, vaikka ei paljon kokisi saavansakaan. Minä kuitenkin sain.

EDIT: Korjataanpa sen verran, että 15-17 örkkiä onkin vanhojen versioiden tilaajille ja uusille 57 euroa, mutta silti kannattaa. Taidanpa itsekin uusia version.

[Make]

David osaa jonkin verran suomea; muistaakseni tein tilauksen suomeksi, mutta David on mukava mies keskustelemaan erityisesti Pieksämäen seudun asioista ja laajemmassa viestityksessä siirryin englantiin. Voin antaa yv:llä lisätietoja, mutta todellakin 15-17 euron hankintahinnalla kannattaa tilata, vaikka ei paljon kokisi saavansakaan. Minä kuitenkin sain.

EDIT: Korjataanpa sen verran, että 15-17 örkkiä onkin vanhojen versioiden tilaajille ja uusille 57 euroa, mutta silti kannattaa. Taidanpa itsekin uusia version.

Lisäys. Tuonne www-sivulle onkin tullut PayPal -tilaus ja maksu. Aiemmin hoidin maililla Davidille ja maksoin hänen tililleen euroina. Nyt kävi helpommin. Huomatkaa, että PayPal:in kysymään puhelinnumeroon ei saa laittaa +358 vaan pelkkä 358 (yritin noin 10 kertaa...)

[Tapani Kovalaine]

Syherrys saattaa olla ratkeamassa. Näyttää siltä, että jokaisen henkilön nimisarakkeesen on sarakkeen keskelle nimen yläpuolelle haluttu laittaa henkilön asema talossa, pig, drg, dott, son, bn, inh, jne.

Kun on sitten päästy Mikko Kuhmoseen, on Venemäki sotkenut kuvion ja sana Fader on pitänyt laittaa vasemmalle. Hänen allaan on sitten Faderin tyttäriä ja poikia. Varmemmaksi vakuudeksi on Mikolle laitettu marginaalin lyhenne Bn eli Bondea tarkoittava merkintä.

Kaikki muutkin tulkinnat olen valmis hyväksymään...

[Make]

Eipä siinä sen kummempaa lue kuin dess man Michel Pährss. Kuhmoin *1782 - med bet(yg) ifr(ån) Rautal(ampi)
_________
/_ TerhiA _\

Toisaalla mainitussa David Jordanin DVD:llä tuo on laitettu tuon alkuperäisen
mb ifr Rautal perään vielä päiväys 3/10 1810. Eli (copy-paste):

1804-15 RK p 347 Wenemäki 1 "mb ifr Rautal 3/10 1810"

Tuota Mikon nimen edessä/yllä olevaa merkintää sivulta 709 ei ole laitettu Jordanin DVD:lle lainkaan, vaan sivun 709 merkintä on näin:

1838-49 RK p 709 Wenemäki 1 2° d 27/10 1845

Kaikki viitteet Jordanin DVD:llä Mikon kortissa ovat:

Notes for Michel Kuhmoin Pehrs son
1804-15 RK p 347 Wenemäki 1 "mb ifr Rautal 3/10 1810"
1816-27 RK p 647 Wenämäki "1/6" "wid 1820 w. J. Klik f 1sta refer fylleri"
1827-37 RK p 706 Wenemäki 1 "värd 1/3"
1838-49 RK p 709 Wenemäki 1 2° d 27/10 1845

PS. Olipa hieman vaikea copy-pasteta kun en ensin tajunnut, että kopioituivat samalla värillä kun tämän kirjoitusruudun pohja :)

[Terho Asikainen]

En tunne mainittua Jordania, mutta ainakaan tätä riviä hän ei ole ymmärtänyt:

"wid 1820 w. J. Klik f 1sta refer fylleri"

Kyseisessä kohdassahan lukee nimittäin oikeasti

"Wid 1820: W:T: plik(tad) för 1sta resan fylleri"

eli talvikäräjissä oli siis rapsautettu sakkoja juoppoudesta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1816-1826_msrk_tk1414-1415/270.htm

[Make]

En tunne mainittua Jordania, mutta ainakaan tätä riviä hän ei ole ymmärtänyt:

"wid 1820 w. J. Klik f 1sta refer fylleri"

Kyseisessä kohdassahan lukee nimittäin oikeasti

"Wid 1820: W:T: plik(tad) för 1sta resan fylleri"

eli talvikäräjissä oli siis rapsautettu sakkoja juoppoudesta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1816-1826_msrk_tk1414-1415/270.htm

Kas kas.. ja näitähän sattuu.... Jordanilla on muistaakseni joku suomalainen apuri - nimikin jossain minulla sähköpostissa - joka on tulkinnut noita rippikirjoja. Muistaakseni minäkin löysin jotain huomautettavaa aikanaan. Mutta aika suuri apu sukulaissuhteiden selvittämiseen tuosta oli.

[Make]

E
"Wid 1820: W:T: plik(tad) för 1sta resan fylleri"

eli talvikäräjissä oli siis rapsautettu sakkoja juoppoudesta.


Itse olen lähinnä toistaiseksi Pieksämäen seudulta selvittänyt sukulaisuussuhteita enkä niinkään näitä rippikirjaan merkittyjä tapahtumia. Ihan mielenkiinnosta ja jatkoa varten kysyn, voitko Terho hieman avata tuota riviä muiden sanojen kuin plik(tad) ja fylleri osalta. Nuo ovat ruotsia ymmärtäen helppoja, mutta esim. tuo 1sta (första?) resan? Ja entä talvikäräjät - ilmeisesti W.T. = winter tinget tms, vai ?

[TerhiA]

mutta esim. tuo 1sta (första?) resan?


1sta resan = första resan = ensimmäistä kertaa. Eli sitten jos/kun henkilö toisen kerran erehtyi samaan, se oli sitten andra resan (2ndra resan).
_________
/_ TerhiA _\

[Terho Asikainen]

Itse olen lähinnä toistaiseksi Pieksämäen seudulta selvittänyt sukulaisuussuhteita enkä niinkään näitä rippikirjaan merkittyjä tapahtumia. Ihan mielenkiinnosta ja jatkoa varten kysyn, voitko Terho hieman avata tuota riviä muiden sanojen kuin plik(tad) ja fylleri osalta. Nuo ovat ruotsia ymmärtäen helppoja, mutta esim. tuo 1sta (första?) resan? Ja entä talvikäräjät - ilmeisesti W.T. = winter tinget tms, vai ?

Näin juuri. "1sta" on sanan "första" lyhenne. Käräjiä pidettiin tavallisesti kahdesti vuodessa, talvella (wintertinget) ja syksyllä (hösttinget).

Jos tapaus kiinnostaa lähemmin, mennään asianomaiseen maakunta-arkistoon ja kysytään vaikka virkailijalta, mihin tuomiokuntaan kyseinen pitäjä on kuulunut mainittuna aikana.

Otetaan kyseisen tuomiokunnan arkistoluettelo, katsotaan, mihin käräjäkuntaan tämä pitäjä on kuulunut, ja millä signumilla tilataan kyseisten talvikäräjien varsinaisasioiden tuomiokirja (ilmoitusasioilla on usein omat tuomiokirjansa, ne koskevat lainhuutoja yms).

Täytetään tilauslomake ja annetaan se virkailijalle. Kun tuomiokirja saapuu, selataan sitä alusta ja lopusta ja etsitään ensin sakkoluettelo. Siitä on yleensä nopeinta saada selville, missä pykälässä kyseistä asiaa on käsitelty. Näin päästään sitten perehtymään itse asiaan.

Jos käsiala on vaikeaa, annetaan kirja virkailijalle ja pyydetään häntä ottamaan siitä kopio. Sitten tutkitaan sitä tarkemmin kotona, skannataan tarpeen mukaan tälle foorumille ja ihmetellään yhdessä lisää...

Tuomiokirjoista tehtiin myös renovoidut eli puhtaaksikirjoitetut kappaleet, jotka on koottu Kansallisarkistoon. Jos Helsinki on lähempänä, voi siis käydä lukemassa myös niitä. Alkuperäiset konseptituomiokirjat ovat kuitenkin maakunta-arkistoissa.

Varsinaisasioissa ei yleensä ole paljon väliä, lukeeko alkuperäisiä vai renovoituja. Ilmoitusasioissa suosin kuitenkin itse alkuperäisiä, koska niissä kaikki lainhuutojen liitteiksi vaaditut paperit (virkatodistukset, henkikirjaotteet, testamentit ym.) ovat mukana alkuperäisinä.

Yleensä ottaen voi sanoa, että kirkonarkistoista saa esivanhemmille nimet, ammatit ja päivämäärät, mutta tuomiokuntien arkistot saavat heidät sitten todella "heräämään henkiin" tutkijan mielikuvituksessa. Rikosasiat, perukirjat, kauppakirjat, syytinkisopimukset ja vastaavat ovat yleensä todella värikästä luettavaa.

t. Terho.

[Make]

Kiitoksia vastauksista! Erityisesti Terho seikkaperäinen selostus oli erinomainen, koska olen juuri siirtymässä tuohon syventämisvaiheeseen. Olen mielestäni päässyt omien ja vaimoni kummankin vanhemman sukuhaaroissa, niin pitkälle kuin se vasta vähän aikaa harrastaneelta on ollut mahdollista. Eli olen tapauksesta riippuen vuosien 1690 - 1720 esivanhemmissa ja päättänyt pitää ainakin luovan tauon henkilöiden lisähakemisessa ja keskittyä henkilöiden tekemisiin, muutamia hajatietoja (lähinnä lainhuudatuksia) olenkin tuomiokirjoista hakenut. Olen myös päätellyt että seuraava tarpeellinen asia olisi varmaan joku käsialakurssi, oppaat eivät oikein riitä, vaikka rippikirjojen merkinnät ovat alkaneetkin avautua, niin pidemmät tekstit ovat vielä liian raskaita. Ja eihän sitä viitsi kaikkea teetättää SukuForumin ystävällisillä auttajillakaan. Kiitos vielä.

[Terho Asikainen]

Kiitoksia vastauksista! Erityisesti Terho seikkaperäinen selostus oli erinomainen, koska olen juuri siirtymässä tuohon syventämisvaiheeseen. Olen mielestäni päässyt omien ja vaimoni kummankin vanhemman sukuhaaroissa, niin pitkälle kuin se vasta vähän aikaa harrastaneelta on ollut mahdollista. Eli olen tapauksesta riippuen vuosien 1690 - 1720 esivanhemmissa ja päättänyt pitää ainakin luovan tauon henkilöiden lisähakemisessa ja keskittyä henkilöiden tekemisiin, muutamia hajatietoja (lähinnä lainhuudatuksia) olenkin tuomiokirjoista hakenut. Olen myös päätellyt että seuraava tarpeellinen asia olisi varmaan joku käsialakurssi, oppaat eivät oikein riitä, vaikka rippikirjojen merkinnät ovat alkaneetkin avautua, niin pidemmät tekstit ovat vielä liian raskaita. Ja eihän sitä viitsi kaikkea teetättää SukuForumin ystävällisillä auttajillakaan. Kiitos vielä.

Ole hyvä! Ilman muuta kursseista voi olla suurta hyötyä. Ja olet oikeassa siinä, että vaikka toisilta voi saada hyödyllistä apua, varsinaisen opiskelun joutuu kukin tekemään itse. Ja haluaakin, tietysti.

Pitkissä teksteissä on toki se hankaluus, ettei niiden sisältöä voi päätellä asiayhteydestä. Niiden hyvä puoli on kuitenkin se, että kun niistä hankkii kopion tai tulosteen, tekstiä voi ratkoa kirjain kerrallaan krypto-ristikon tapaan... kun on selvittänyt, miltä vaikkapa a juuri tässä käsialassa yleensä näyttää, niitä voi merkitä lyijykynällä rivien väliin näkyviin... ja siitä se sitten alkaa ratketa.

[Make]

No nyt täytyy pyytää tulkinta-apua.

Kyseessä on Pieksämäen msrk rippikirja 1750-1757 ja sivu 168.

Tuolla on sivun puolivälissä Mats Nykäin s. 1687 ja hänen alapuolellaan pitäisi ainakin loogisesti olla hänen 1707 syntynyt ja 1746 vihitty vaimonsa Eva. Joka oli ennen naimisissa sotilas Hans Gladan (myös Glade) kanssa. Hans esiintyy myös kirkonkirjoissa ei-sotilasnimellään eli Kaipain(en).

Tuosta Matsin alapuolella olevasta rivistä saan selvää vain syntymävuoden 1707 ja tekstissä näyttäisi olevan myös Gladas xxxxx.

Edelleen alapuolella näyttää olevan 1745 syntynyt Sophia XXX ja hänen jäljessään tuolla sarakkeissa Elin 1738 ja Helena (?) 1741 ja sen jälkeen onko Glades barn ??

Glades barn sopisi Hans Gladan ja Evan (Heinon, Heimon, Heimotar) 4.5.1738 syntyneeseen Helena eli Elin tyttäreen. Mutta 1741 Hansille ja Evalle syntyivät vain kaksospojat Paulus ja Hans 6.5.1741, jotka molemmat kuolivat jo heinäkuussa 1741.

En löydä myöskään ketään 1745 syntynyttä tuohon sopivaa Sophiaa...

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1750-1757_tk1411/174.htm

[TerhiA]

Nykäsen Matin nimen alla on hustru Ewa Heinoin, joka siis synt. v1707, on Gladan leski, ja lisämerkintänä siellä vasemmalla, että on bräcklig.
Lapsia tuossa on sekä Nykäsen että Gladan, synt.vuodet vähän heittelevät. HisKi-metsästelyn kautta selviää, että Nykäsen lapsia ovat Sofia *27.5.1744 ja Lars *28.6.1747. Sitten on kaksi Gladan lasta, kuten siellä oikealla kerrotaankin, eli Eva *25.4.1736 ja Helena *4.5.1738.
Aika isoja eroja RK:ssa näkyviin synt.vuosiin nähden, mutta tältä kyllä näyttäisi.
_________
/_ TerhiA _\


Kyseessä on Pieksämäen msrk rippikirja 1750-1757 ja sivu 168.
Tuolla on sivun puolivälissä Mats Nykäin s. 1687 ja hänen alapuolellaan pitäisi ainakin loogisesti olla hänen 1707 syntynyt ja 1746 vihitty vaimonsa Eva. Joka oli ennen naimisissa sotilas Hans Gladan (myös Glade) kanssa. Hans esiintyy myös kirkonkirjoissa ei-sotilasnimellään eli Kaipain(en).
Tuosta Matsin alapuolella olevasta rivistä saan selvää vain syntymävuoden 1707 ja tekstissä näyttäisi olevan myös Gladas xxxxx.
Edelleen alapuolella näyttää olevan 1745 syntynyt Sophia XXX ja hänen jäljessään tuolla sarakkeissa Elin 1738 ja Helena (?) 1741 ja sen jälkeen onko Glades barn ??
Glades barn sopisi Hans Gladan ja Evan (Heinon, Heimon, Heimotar) 4.5.1738 syntyneeseen Helena eli Elin tyttäreen. Mutta 1741 Hansille ja Evalle syntyivät vain kaksospojat Paulus ja Hans 6.5.1741, jotka molemmat kuolivat jo heinäkuussa 1741.
En löydä myöskään ketään 1745 syntynyttä tuohon sopivaa Sophiaa...
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1750-1757_tk1411/174.htm

[Make]

Kaunis kiitos Terhi!

Yritin HisKistä vaan epätoivoisesti noilla RK:n syntymävuosilla. Mutta olisihan tietysti pitänyt epäillä syntymävuosivirheitä ja hakea laajemmalla haulla.

Nyt nuo Eva ja Helena sopivat minun kuvioihini. Eli Eva ja Helena asuivat äitinsä luona.

Olette te vanhan käsialan tuntijat vaan aika epeleitä, kiva kun teitä avuliaita on :)

[Make]

Nykäsen Matin nimen alla on hustru Ewa Heinoin, joka siis synt. v1707, on Gladan leski, ja lisämerkintänä siellä vasemmalla, että on bräcklig.

Sen verran täytyy kyllä todeta, että Ewa Heinoin ei tuolloin vielä ollut Hans Gladan leski, vaan entinen puoliso. Sekä Ewa että Hans menivät uusiin naimisiin viikon välein tammikuussa 1746. Ewa Nykäsen Matin kanssa 6.1. ja Hans Janhusen Kristiinan kanssa 19.1. Ja niin he elivät onnellisina kaikki. Jos nyt Nykäsen Matin kanssa voi onnellinen olla :D::D: