M.Sjostrom
08.11.08, 16:31
Olen viime aikoina ryhtynyt aprikoimaan, mitä kummaa on 1700-luvun alkupuoliskolla edustanut Summan Seppälän talo, kun sieltä on 'lähtenyt maailmalle' naisia, hyviin avioliittoihin, naisia joiden oma juuri ja liittymä Seppälän sukuun on tietymättömissä, mutta jotka yhtä kaikki sieltä todistettavasti olivat jotenkin peräisin - kuten rippikirja tms juoruaa.
Asiaa ei tietenkään auta se valitettava seikka, että Haminan palossa 1743 Vehkalahden vanhimmat kirkonkirjat (mitä niitä sitten olikaan) kärähtivät, ja juuri 1700-luvun alkupuoliskolla alkunsa saaneet naisihmiset ovat sitten tarkoilta juuriltaan helposti selvittämättömiä, jollei sattumalta ole juuri 1744 isäntänä olleen tyttäriä - mitä nämä tapaukset eivät ilmioselvästi olleet.
Ensinnäkin, joskus noin vuonna 1730 tai hieman sitä ennen, muuan Maria Reinholdintytär meni naimisiin Summassa elelleen rakuunan Elias Eliaanpojan kanssa. He saivat kasan lapsia, jälkeläisiä elelee runsain mitoin kuten laaja sukukirjakin osoittaa, ja Maria menehtyi Kaarniemen kartanossa vuonna 1748. Hän lienee ollut syntynyt noin 1708. Elias Eliaanpoika lienee ollut peräisin Valkealan suunnasta, ja hän oli pestautunut noin vuonna 1725 erään summalaisen rusthollin rakuunaksi. Hieman sen pestin alun jälkeen solmittu avio Marian kanssa on ihan yhteensopivaa sen ajatuksen kanssa, että Maria oli kotoisin Eliaksen uudelta kotipaikkakunnalta, eli Summasta.
Maria Reinholdintyttären osalta sanotaan jossakin, että hänen kuoltuaan v 1748, hänen ja yhäti elävän Eliaan yhteisten lasten holhoojaksi, jonkinlaiseksi äidinperinnön edunvalvojaksi, asetettiin Marian serkuksi mainittu Matias Matinpoika, Seppälän isäntä Summasta. Tämäkin osoittaa että Maria varmaankin oli peräisin Seppälän talosta.
Reinhold on harvinainen nimi Vehkalahdella noina aikoina, ja erityisen harvinainen se oli suomenkieliselle väestönosalle. Silti, juuri Summan Seppälässä näkyy noina aikoina muuan Reinhold, nimittäin 'kalastaja Reinhold', joka kuoli asuessaan ko talossa, vuonna 1739.
Muuten Reinhold sopisi marian isäksi, MUTTA kuolinmerkintä historiakirjoissa kertoo tämän Reinholdin olleen 40-vuotias tuolloin kuolinvuonna 1739, eikä sen ikäinen mies pysty olemaan n 1708 syntyneen tytön isä, tytön joka alkoi saada omia lapsia noin vuodesta 1731 alkaen...
MUTTA tietysti kirkonkirjojen ikävuosimerkinnät ovat huolimattomimpia asioita maan päällä, ja äijä on oikeasti saattanut olla vaikkapa 55-vuotias kuollessaan (jolloin hän olisi mitä luontevimmin Marian isä). Sitä emme taida vaan tietää.
Minä en kuitenkaan ole törmännyt mihinkään viitteisiin siitä, kuka oli Reinholdin vaimo, ja mistä kalastaja Reinhold oli peräisin. Reinholdia ei tunnuta mainitsevan 1710-luvun henkiveroluetteloissa Seppälässäå eikä lähimailla. Tietääkö/ saako selville kukaan muu mitään sellaista ??
Tietysti eräs mahdollinen (mutta tässä vaiheessa vain arvailua oleva) malli olisi että Reinhold olisi tullut muualta kalastajaksi Summaan, nainut Seppälästä isännän sukulaisnaisen (vaikkapa isännän sisaren), ja asustellut Seppälässä/ Seppälän mailla, kalastajana toimiessaan.
Toinen mysteeri on siten noin yhtä sukupolvea myöhempi: Annaleena Simontytär (Anna Helena) eleli 'likkana' Seppälässä, kunnes vuonna 1756 vihittiin paikkakunnalle muuttaneen virkamiehen, viskaali Svend Melleenin kanssa, joka oli hankkinut/ hankki haltuunsa/omistukseensa Pasin tilan samaisesta Summasta, ottaen tilalle lampuodin viljelemään sitä. Svend Melleen oli Mellenius-Melamies-sukukirjan sukua, Porissa ja Uudessakaupungissa muutaman sukupolven vaikuttaneen virkamies/porvariperheen vesa, joka jo nuoruudessaan päätyi Venäjän hallitsemaan Vanhaan Suomeen virkamieheksi, maaviskaaliksi ja nimismieheksi.
Tästä Annaleenasta en oikein ole löytänyt, minkä mahdollisen sukulaisuuden kautta hän oli päätynyt (tai syntynyt) Seppälään... Talossa mainitaan hieman myöhemmin asuvaksi gosse Martti Simonpoika, joka voisi olla Annaleenan pikkuveli. Seppälän silloisen isännän (Matias Matinpojan) lapsia he kuitenkaan eivät olleet, enkä ole löytänyt rippikirjastakaan oikein kunnon osuvia vanhempia Annaleenalle.
Tietääkö/ löytääkö kukaan muu?
Nämä ovat tietysti jännittäviä naisia, he kumpainenkin kun päätyvät Seppälän taloa jonkinverran korkeampaan sosiaaliseen asemaan avionsa ja avioperheen omistusten kautta... Toinen päätyi kuolemaan kartanonrouvana, toinen taas rouva viskaalittarena.
Mikä siis on ollut Seppälän 1700-luvun alkupuoliskon orpana-likkojen salaisuus? Kun ei vielä ole kunnon tietoa heidän tarkemmasta syntyperästään, ei tiedä ovatko he olleet talonpoikaissäätyä, vai itsekin jo valmiiksi jotakin vähän eksoottisempaa alkuperää...
Liitolaisuussuhteet, jotka saivat pohjia Seppälän talosta, ainakin nähtävästi jatkuivat sukupolvia: Maria Reinholdintyttären kaksi pojanpoikaa, Kaarniemen kartanon omistajia vuorollaan kumpikin, nai Annaleena Simontyttären kaksi tytärtä.
Siten, JOS Maria ja Annaleena olivat läheisiä verisukulaisia, nuo kaksi avioliittoa seuraavissa sukupolvissa ovat melkein sukurutsaisia. Nooh, täysserkut saivat naida vain majesteetin antamalla erikoisluvalla, mutta täysserkkua kaukaisemmat sukulaiset vihittiin kai ihan mukisematta.
Asiaa ei tietenkään auta se valitettava seikka, että Haminan palossa 1743 Vehkalahden vanhimmat kirkonkirjat (mitä niitä sitten olikaan) kärähtivät, ja juuri 1700-luvun alkupuoliskolla alkunsa saaneet naisihmiset ovat sitten tarkoilta juuriltaan helposti selvittämättömiä, jollei sattumalta ole juuri 1744 isäntänä olleen tyttäriä - mitä nämä tapaukset eivät ilmioselvästi olleet.
Ensinnäkin, joskus noin vuonna 1730 tai hieman sitä ennen, muuan Maria Reinholdintytär meni naimisiin Summassa elelleen rakuunan Elias Eliaanpojan kanssa. He saivat kasan lapsia, jälkeläisiä elelee runsain mitoin kuten laaja sukukirjakin osoittaa, ja Maria menehtyi Kaarniemen kartanossa vuonna 1748. Hän lienee ollut syntynyt noin 1708. Elias Eliaanpoika lienee ollut peräisin Valkealan suunnasta, ja hän oli pestautunut noin vuonna 1725 erään summalaisen rusthollin rakuunaksi. Hieman sen pestin alun jälkeen solmittu avio Marian kanssa on ihan yhteensopivaa sen ajatuksen kanssa, että Maria oli kotoisin Eliaksen uudelta kotipaikkakunnalta, eli Summasta.
Maria Reinholdintyttären osalta sanotaan jossakin, että hänen kuoltuaan v 1748, hänen ja yhäti elävän Eliaan yhteisten lasten holhoojaksi, jonkinlaiseksi äidinperinnön edunvalvojaksi, asetettiin Marian serkuksi mainittu Matias Matinpoika, Seppälän isäntä Summasta. Tämäkin osoittaa että Maria varmaankin oli peräisin Seppälän talosta.
Reinhold on harvinainen nimi Vehkalahdella noina aikoina, ja erityisen harvinainen se oli suomenkieliselle väestönosalle. Silti, juuri Summan Seppälässä näkyy noina aikoina muuan Reinhold, nimittäin 'kalastaja Reinhold', joka kuoli asuessaan ko talossa, vuonna 1739.
Muuten Reinhold sopisi marian isäksi, MUTTA kuolinmerkintä historiakirjoissa kertoo tämän Reinholdin olleen 40-vuotias tuolloin kuolinvuonna 1739, eikä sen ikäinen mies pysty olemaan n 1708 syntyneen tytön isä, tytön joka alkoi saada omia lapsia noin vuodesta 1731 alkaen...
MUTTA tietysti kirkonkirjojen ikävuosimerkinnät ovat huolimattomimpia asioita maan päällä, ja äijä on oikeasti saattanut olla vaikkapa 55-vuotias kuollessaan (jolloin hän olisi mitä luontevimmin Marian isä). Sitä emme taida vaan tietää.
Minä en kuitenkaan ole törmännyt mihinkään viitteisiin siitä, kuka oli Reinholdin vaimo, ja mistä kalastaja Reinhold oli peräisin. Reinholdia ei tunnuta mainitsevan 1710-luvun henkiveroluetteloissa Seppälässäå eikä lähimailla. Tietääkö/ saako selville kukaan muu mitään sellaista ??
Tietysti eräs mahdollinen (mutta tässä vaiheessa vain arvailua oleva) malli olisi että Reinhold olisi tullut muualta kalastajaksi Summaan, nainut Seppälästä isännän sukulaisnaisen (vaikkapa isännän sisaren), ja asustellut Seppälässä/ Seppälän mailla, kalastajana toimiessaan.
Toinen mysteeri on siten noin yhtä sukupolvea myöhempi: Annaleena Simontytär (Anna Helena) eleli 'likkana' Seppälässä, kunnes vuonna 1756 vihittiin paikkakunnalle muuttaneen virkamiehen, viskaali Svend Melleenin kanssa, joka oli hankkinut/ hankki haltuunsa/omistukseensa Pasin tilan samaisesta Summasta, ottaen tilalle lampuodin viljelemään sitä. Svend Melleen oli Mellenius-Melamies-sukukirjan sukua, Porissa ja Uudessakaupungissa muutaman sukupolven vaikuttaneen virkamies/porvariperheen vesa, joka jo nuoruudessaan päätyi Venäjän hallitsemaan Vanhaan Suomeen virkamieheksi, maaviskaaliksi ja nimismieheksi.
Tästä Annaleenasta en oikein ole löytänyt, minkä mahdollisen sukulaisuuden kautta hän oli päätynyt (tai syntynyt) Seppälään... Talossa mainitaan hieman myöhemmin asuvaksi gosse Martti Simonpoika, joka voisi olla Annaleenan pikkuveli. Seppälän silloisen isännän (Matias Matinpojan) lapsia he kuitenkaan eivät olleet, enkä ole löytänyt rippikirjastakaan oikein kunnon osuvia vanhempia Annaleenalle.
Tietääkö/ löytääkö kukaan muu?
Nämä ovat tietysti jännittäviä naisia, he kumpainenkin kun päätyvät Seppälän taloa jonkinverran korkeampaan sosiaaliseen asemaan avionsa ja avioperheen omistusten kautta... Toinen päätyi kuolemaan kartanonrouvana, toinen taas rouva viskaalittarena.
Mikä siis on ollut Seppälän 1700-luvun alkupuoliskon orpana-likkojen salaisuus? Kun ei vielä ole kunnon tietoa heidän tarkemmasta syntyperästään, ei tiedä ovatko he olleet talonpoikaissäätyä, vai itsekin jo valmiiksi jotakin vähän eksoottisempaa alkuperää...
Liitolaisuussuhteet, jotka saivat pohjia Seppälän talosta, ainakin nähtävästi jatkuivat sukupolvia: Maria Reinholdintyttären kaksi pojanpoikaa, Kaarniemen kartanon omistajia vuorollaan kumpikin, nai Annaleena Simontyttären kaksi tytärtä.
Siten, JOS Maria ja Annaleena olivat läheisiä verisukulaisia, nuo kaksi avioliittoa seuraavissa sukupolvissa ovat melkein sukurutsaisia. Nooh, täysserkut saivat naida vain majesteetin antamalla erikoisluvalla, mutta täysserkkua kaukaisemmat sukulaiset vihittiin kai ihan mukisematta.