Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Etunimi se on ilmeisesti tämäkin ?
:confused: Siis todellä ihmellinen tytön etunimi tuli vastaani. Ensin hänellä on kaksi muuta etunimeä ja kolmantena,.... ELÄTTI ??????????????????????????? :(
Siis miten tämä voi olla jonkun lapsen nimi ? Ei ole paljon ajateltu. :eek:
Terv. SARIAINEN :eek:
Tapani Kovalaine
07.11.08, 12:36
Tuohan on jotakuinnii samaa kuin sen haastemiehen kuulutus käräjäsalin eteisessä:
Kutsutaan oikeussaliin todistajaksi Antte Nuptias Kalle Savolainen.
tellervoranta
07.11.08, 14:40
Onhan noita, mm
Akaton (Agathon) Ukko Mies ja Ensi Lempi Petti:p:
No nämähän kaikki tietää.
Sen olen huomannut, että papit antoivat lapsilleen aika erikoisia nimiä sekä papin jälkeläiset.
Kerran huomautin tällä Forumilla eräälle Ruotsista kirjoittavalle, että pitää olla oikea nimi profiilissa....no, vähän päästä luin lehdestä, että Ruotsissa saa antaa lapselle ihan minkä nimen tahansa. Hävetti kyllä vähän :(
Suomen pisin nimi on minulla ollut aikanaan tiedossa, oli yhdessä opuksessa, mutta eipä ko opusta taida enää olla, että se siitä.
Hauskoja tai kiusallisia ovat etunimet, jotka voi antaa kummallekin sukupuolelle, esim. Kaino, Vieno ?, Hille.....Sukunimet voivat olla myös etunimiä, esim. Pentti, Risto. ;);)
Niin mutta ajatelkaa tätä lapsen kannalta ? Aivan varmasti hän on saanut kuulla nimestään koko elämänsä eikä varmasti aina hyvää. Hyi häpeisvät tuollaiset vanhemmat. Tuollaiset vanhemmat, nykyisinkin, ajattelevat vain ITSERAKKAASTI. MINÄ haluan antaa minkä nimen ITSE haluan. :mad: :mad: :mad:
Terv. SARIAINEN :mad:
Onhan noita, mm
Hauskoja tai kiusallisia ovat etunimet, jotka voi antaa kummallekin sukupuolelle, esim. Kaino, Vieno ?, Hille.....Sukunimet voivat olla myös etunimiä, esim. Pentti, Risto. ;);)
Joopa joo ,.. mutta entä Sulo Hilma ? Sellaisenkin olen löytänyt. :confused: Siis että mikä ? No tuosta ei oikein tiedä kummasta sitten olikaan kyse.
Tuo elätti onneksi sain edes kaksi "säällistä" nimeä, Anna Jacobina Elätti.
Kaunis alku pilattiin.
Terv. SARIAINEN :cool:
Tapani Kovalaine
07.11.08, 14:56
Arvasinhan minä, että tuo Elätti ei tosissaan ole mikään etunimi vaan pelkkä hiskimäinen vitsi!
Kun hakukenttään laittaa haudatuille sanan elätti, niin saa 14 osumaa. Kenenkään etunimi ei ole tuo sana elätti, vaikka ilman pilkkua sana on joillekin liitetty seuraavaan tapaan:
Elätti Juho Simonp: Puputti Tuntematon 78 2 15
Seurakunnista löytyi yhteensä 14 tapahtumaa.
Arvasinhan minä, että tuo Elätti ei tosissaan ole mikään etunimi vaan pelkkä hiskimäinen vitsi!
Kun hakukenttään laittaa haudatuille sanan elätti, niin saa 14 osumaa. Kenenkään etunimi ei ole tuo sana elätti, vaikka ilman pilkkua sana on joillekin liitetty seuraavaan tapaan:
Elätti Juho Simonp: Puputti Tuntematon 78 2 15
Seurakunnista löytyi yhteensä 14 tapahtumaa.
Hoh, hoijaa ! Ai että muka Hiskimäinen vitsi ? No kyllä ovat hiskintekijät olleet fakiireja, jos ovat Alkuperäisiin kirkonkirjoihin sen saaneet jotenkin kirjoitettua. Minä nimittäin en katso hiskistä. Kaikki eivät ole, "urbaaneja vitsejä".
Elätti mikä elätti. :mad:
Terv. SARIAINEN :cool:
Erkki Järvinen
07.11.08, 16:45
Hoh, hoijaa ! Ai että muka Hiskimäinen vitsi ? No kyllä ovat hiskintekijät olleet fakiireja, jos ovat Alkuperäisiin kirkonkirjoihin sen saaneet jotenkin kirjoitettua. Minä nimittäin en katso hiskistä. Kaikki eivät ole, "urbaaneja vitsejä".
Elätti mikä elätti. :mad:
Terv. SARIAINEN :cool:
Hei Sariainen, olen kyllä sitä mieltä, että vaikka tuon sanan elätti oletkin lukenut ja tavannut alkuperäisistä kirjoista niin se ei varmaankaan ole etunimi vaan samaan tapaan kuin isännän edessä lukee Bonde tms. niin tässäkin tapauksessa on kysymys elätistä vrt. kasvatti eli kasvate.
:confused: Siis todellä ihmellinen tytön etunimi tuli vastaani. Ensin hänellä on kaksi muuta etunimeä ja kolmantena,.... ELÄTTI ??????????????????????????? :(
Siis miten tämä voi olla jonkun lapsen nimi ? Ei ole paljon ajateltu. :eek:
Terv. SARIAINEN :eek:
Ei se varmaankaan lapsen nimi ole ollut, vaan tarkoittaa, että Anna Jacobina on ollut elätti eli kasvatti. Onkohan äiti heti synnytyksessä kuollut ja lapsi on joutunut kohta kasvattilapseksi? Sariainen, missä seurakunnassa tämä on tapahtunut?
terv. Maisa M
Ei se varmaankaan lapsen nimi ole ollut, vaan tarkoittaa, että Anna Jacobina on ollut elätti eli kasvatti. Onkohan äiti heti synnytyksessä kuollut ja lapsi on joutunut kohta kasvattilapseksi? Sariainen, missä seurakunnassa tämä on tapahtunut?
terv. Maisa M
No ei ole. Kyseessä on kastekirjan merkintä. Sarake, jossa on lapsen nimi
on ANNA JACOBINA ELÄTTI
Seuraavassa sarakkeessa vanhempien nimet ja seuraavassa kummit ym.
Ei se niin vaikeeta pitäis olla tajuta. Ei siellä muita "elättejä" näy. Miksi tällä ainoastaan olisi "titteli" ? Ja miksi elätti sana olisi etunimiin lisätty ja vielä kastekirjassa ??? Rippikirja on aivan eri asia jos se olisi sinne merkitty.
JUUU EIKÄ ÄITI KUOLLU, EIKÄ MUUTAKAAN. Kyseessä ei ole kasvattilapsi.
Ei kai tässä mitään ihmeellistä olisi ollutkaan. Hoh hoijaa!
Yritän laittaa mukaan kuvan kastekirjasta. Digi kameralla vain oli vaikea ottaa hyvää kuvaa kun koneen valo tuli aina tielle.
Terv. SARIAINEN :cool:
tellervoranta
07.11.08, 20:31
Kyllä minulle valkeni :):)
Tapani Kovalaine
07.11.08, 20:47
Aivan tyypillinen kirjausvirhe. Hiskissä löytyy Anna Jakobina Charlotta ja sitä tässäkin haluttiin. Mutta kun kirjaaja oli saanut päähänsä kirjoittaa:
Jakobbina
Elätti
kun piti kirjoittaa
Jakobina
Charlotta.
Pojan nimihän tuo on tuo Elätti - tai oisko tytön?
Suomalainen ei usko vaikka näkis!
Aivan tyypillinen kirjausvirhe. Hiskissä löytyy Anna Jakobina Charlotta ja sitä tässäkin haluttiin. Mutta kun kirjaaja oli saanut päähänsä kirjoittaa:
Jakobbina
Elätti
kun piti kirjoittaa
Jakobina
Charlotta.
Pojan nimihän tuo on tuo Elätti - tai oisko tytön?
Suomalainen ei usko vaikka näkis!
Siis hetkinen..... mitä tarkoitat ?? Siinä lukee selkeetä, selkeemmin, niinkuin nyk. sanotaan, että ... ANNA JACOBBINA ELÄTTI
Usko vaan kun nyt näät. Kyllä tuo kuva sen verran "selkee" tuli
Siis selvä. :eek:
Hänelle on sittemmin myös rippikirjaan kirjattu nimet samassa muodossa. Ei "tittelinä".
Terv. SARIAINEN :D:
Aivan tyypillinen kirjausvirhe. Hiskissä löytyy Anna Jakobina Charlotta ja sitä tässäkin haluttiin. Mutta kun kirjaaja oli saanut päähänsä kirjoittaa:
Jakobbina
Elätti
kun piti kirjoittaa
Jakobina
Charlotta.
Pojan nimihän tuo on tuo Elätti - tai oisko tytön?
Suomalainen ei usko vaikka näkis!
Niin siis tuo ei myöskään ollut mikää SSS mustakirja, vaan kyseisen paikkakunnan alkuperäinen kastekirja. Joten miten siihen hiski kirjaus liittyy ?
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Tapani Kovalaine
07.11.08, 21:21
Hyvä Sariainen!
Ei Elättiä etunimenä tarvitse vakavissaan puolustaa, sillä ei kyseessä ollut suinkaan Hiskin kirjausvirhe vaan naurettavan selvä pappilan typeryys ja ajattelemattomuus. Suomeen tuli etunimilaki vasta vuonna 1945 ja siihen asti Suomessa saatiin elää etunimien suhteen elopellossa ihan niinkuin Ilmari Kianto antoi ymmärtää lapsille etunimiä keksiessään.
Olen tavannut etunimikentässä monenlaista, kun ihmiset ajattelevat kaikkea muuta kuin lapsen parasta. Mari Juana, Harley Davidsson, Ruusa Laminaatta, Kultasormi ja monet muut ihanat nimet ovat olleet puitavina. Elätti kuuluu tuohon samaan sarjaan. Kastepapin ei olisi, ei Kokkolan lähelläkään, pitänyt hyväksyä tuommoista etunimeä Elätti vaan se olisi kuulunut korvata nimellä Lotta tai vastaavalla.
Näinhän se erään papin kertoma stoori ajattelemattomuudesta vihkitoimituksessa menee: Arvoisa hääväki, me olemme kokoontuneet todistamaan todellista rakkausavioliiton solmimista. Sillä kuten me kaikki tiedämme, tämä morsian ei ole mitenkään rikas eikä rikkaasta kodista.
Tässä mennään avioon todella suuresta rakkaudesta, sillä kuten me kaikki näemme, tämä morsian ei myöskään ole mitenkään kaunis...
Onneksi laki kieltää nykyisin sopimattomien ja halventavien nimien antamisen lapsille. Eikä aikuinenkaan saa sellaista nimenmuutoksen kautta ottaa.
Hyvä Sariainen!
Ei Elättiä etunimenä tarvitse vakavissaan puolustaa, sillä ei kyseessä ollut suinkaan Hiskin kirjausvirhe vaan naurettavan selvä pappilan typeryys ja ajattelemattomuus. Suomeen tuli etunimilaki vasta vuonna 1945 ja siihen asti Suomessa saatiin elää etunimien suhteen elopellossa ihan niinkuin Ilmari Kianto antoi ymmärtää lapsille etunimiä keksiessään.
Olen tavannut etunimikentässä monenlaista, kun ihmiset ajattelevat kaikkea muuta kuin lapsen parasta. Mari Juana, Harley Davidsson, Ruusa Laminaatta, Kultasormi ja monet muut ihanat nimet ovat olleet puitavina. Elätti kuuluu tuohon samaan sarjaan. Kastepapin ei olisi, ei Kokkolan lähelläkään, pitänyt hyväksyä tuommoista etunimeä Elätti vaan se olisi kuulunut korvata nimellä Lotta tai vastaavalla.
Näinhän se erään papin kertoma stoori ajattelemattomuudesta vihkitoimituksessa menee: Arvoisa hääväki, me olemme kokoontuneet todistamaan todellista rakkausavioliiton solmimista. Sillä kuten me kaikki tiedämme, tämä morsian ei ole mitenkään rikas eikä rikkaasta kodista.
Tässä mennään avioon todella suuresta rakkaudesta, sillä kuten me kaikki näemme, tämä morsian ei myöskään ole mitenkään kaunis...
Onneksi laki kieltää nykyisin sopimattomien ja halventavien nimien antamisen lapsille. Eikä aikuinenkaan saa sellaista nimenmuutoksen kautta ottaa.
No johan tuli vihdoin asiaa.
Olen samaa mieltä että onneksi laki kieltää nyk. vastaavat nimet. Sellainen oli myös Wäärä Johanna.... :cool:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Seurasin mielenkiinnolla tätä nimikeskustelua, koska kävin tuossa Pyhäinpäivänä omaisteni haudoilla ja ohikulkiessani huomasin eräässä hautapaadessa nimet "NAIMA ELIN".
Minusta tuokaan nimi ei olisi oikein mukavan tuntuinen lapselle. Olihan tässä sentään jätetty välilyönti nimien väliin, mutta siitä huolimatta.
Orvokki Willberg
Sami Lehtonen
07.11.08, 22:28
Onhan noita, mm
Akaton (Agathon) Ukko Mies ja Ensi Lempi Petti:p:
No nämähän kaikki tietää.
Sen olen huomannut, että papit antoivat lapsilleen aika erikoisia nimiä sekä papin jälkeläiset.
Kerran huomautin tällä Forumilla eräälle Ruotsista kirjoittavalle, että pitää olla oikea nimi profiilissa....no, vähän päästä luin lehdestä, että Ruotsissa saa antaa lapselle ihan minkä nimen tahansa. Hävetti kyllä vähän :(
Suomen pisin nimi on minulla ollut aikanaan tiedossa, oli yhdessä opuksessa, mutta eipä ko opusta taida enää olla, että se siitä.
Hauskoja tai kiusallisia ovat etunimet, jotka voi antaa kummallekin sukupuolelle, esim. Kaino, Vieno ?, Hille.....Sukunimet voivat olla myös etunimiä, esim. Pentti, Risto. ;);)
Mitenpä olisi Otso Tähtivalo?
Erään tarinan mukaan Ilmari vastasi papin nimeä kysyessä "Otso Piru Perkele", mutta sepä ei sellaisenaan sitten kelvannutkaan. Kävipä sitten niin, että Otso Tähtivalosta tuli pappismies ja rovastina siunasi isänsä hautaan.
Huomasin vasta, että Tapani jo mainitsikin herra Kiannon tässä ketjussa. No, tässä esimerkki Kiannon nimenantotavasta.
Tuiju Olsio
07.11.08, 23:14
Älkääs nyt heti tuomitko nimenantajaa. Tällä ehkä selittyisi kauniimpi Elätin merkitys:
http://karhunpesa.livejournal.com/1851.html
-pitämyspuun muita nimityksiä aljo / elätti / lyylitys / pyhityspuu, joillain oma nimensäkin, länsi-suomessa pitämyspuulla kohtalonyhteys taloon, itä-suomessa talon asukkaisiin, puun menestymisestä riippui talon / asukkaiden menestys, puun kasvusta / ulkonäöstä ennustettiin, puulle annettiin osuus kaikesta talon tuotannosta (aamulla hävinnyt juurelta), etenkin uusia töitä aloitettaessa, suvun vainajien muistopäivinä, lapsen syntyessä (ensimmäiset tipat äidinmaidosta), sairaustapauksissa ja muissa hätätilanteissa käännyttiin puun puoleen.
tellervoranta
08.11.08, 08:13
Olin lukevinani, siis luin, Anna Jacobbina Clåtti :eek:, siis ajattelin, kun oli Jakobin tytär, niin siitä Jaakontr. Tuota Clåtti ?-nimeä fundeerasin joko Charlotta,Lotta,Lotti......
Kyllä minulle valkeni :):)
Meidän suvussa (talokohtainen) yksi tytär kaikissa rippikirjoissa jne muodossa joko Helga tai Helena, mutta kun nyt vuosien päästä tarkistin kastetuista, olikin Elin. Tämä Elin eli 1700-luvulla ja taisipa kuollakin samalla vuosisadalla Kustaan eli Gustavin vaimona.:rolleyes:
Olin lukevinani, siis luin, Anna Jacobbina Clåtti :eek:, siis ajattelin, kun oli Jakobin tytär, niin siitä Jaakontr. Tuota Clåtti ?-nimeä fundeerasin joko Charlotta,Lotta,Lotti......
Meidän suvussa (talokohtainen) yksi tytär kaikissa rippikirjoissa jne muodossa joko Helga tai Helena, mutta kun nyt vuosien päästä tarkistin kastetuista, olikin Elin. Tämä Elin eli 1700-luvulla ja taisipa kuollakin samalla vuosisadalla Kustaan eli Gustavin vaimona.:rolleyes:
Ei siitä saa Clåttia mitenkään, kun katsoo sitten kaksi seuraavaa rippikirjaa. Elätti, mikä Elätti. Siinä on vain yritetty kirjoittaa "hienolla" kirjoituksella tuo E. Kun saisin otettua paremmat digi-kuvan, mutta tuo lamppu on niin pahasti edessä tuossa koneessa... kokeilen ja palaan asiaan myöh.
Tuo Tuijun kertoma asia oli kyllä aika jännä.
Terv. SARIAINEN :)
tellervoranta
08.11.08, 12:02
Ei minun takia tarvitse laittaa uutta kuvaa; Uskon, että luin väärin.:):)
Olen monikulttuurisen porukan yksi lenkki, joten nimissä löytyy vähän sitä sun tätä....suomalaista, ruotsalaista, juutalaista, afrikkalaista, karjalaista, venäläistä, saamelaista,....
Muuten käväisin äsken erään paikkakunnan hiskissä ja lähes peräkkäin luki:
Lotta Mariaäpärä ja Agnes Charlottahätäkastevahvistettu :eek:
Hei!
Heitän vielä ehdotuksen Elättiin.
Mies pakottaa, vaikka nyrkkiä pöytään lyöden, pappin kirjoittamaan Elätti, koska tyttö ei ole hänen lapsensa vaan toisen miehen, mutta hän ottaa hammasta purren tytön elätettäväkseen.
Äidillä ei ole mitään sanottavaa.
Voisiko näin tapahtua?
ph
Ei minun takia tarvitse laittaa uutta kuvaa; Uskon, että luin väärin.
Olen monikulttuurisen porukan yksi lenkki, joten nimissä löytyy vähän sitä sun tätä....suomalaista, ruotsalaista, juutalaista, afrikkalaista, karjalaista, venäläistä, saamelaista,....
Muuten käväisin äsken erään paikkakunnan hiskissä ja lähes peräkkäin luki:
Lotta Mariaäpärä ja Agnes Charlottahätäkastevahvistettu
Heipsan kukkuu ! :D:
Enhän minä mutta hitsin elätti. Sain kuin sainkin otettua riittävän hyvän kuvan. Tässä se näkyy rippikirjassa selkeetäkin selvemmin.
Onneksi ei sentään ollut nimenä elätti perkele.... niinkuin Otto piru perkele. KAUHEEEETA! :eek::eek:
Terv. SARIAINEN :D:
Ei siitä saa Clåttia mitenkään, kun katsoo sitten kaksi seuraavaa rippikirjaa. Elätti, mikä Elätti. Siinä on vain yritetty kirjoittaa "hienolla" kirjoituksella tuo E. Kun saisin otettua paremmat digi-kuvan, mutta tuo lamppu on niin pahasti edessä tuossa koneessa... kokeilen ja palaan asiaan myöh.
Tuo Tuijun kertoma asia oli kyllä aika jännä.
Terv. SARIAINEN :)
Vanhemman sanakirjan mukaan elätti on ranskaksi courtisan eli ei ole häävi nimi.
Erkki Järvinen
08.11.08, 16:08
mistähän seurakunnasta tuo Anna Jacobina Elätti löytyy tarkkaan sanottuna, en ole huomannut?
Tuiju Olsio
08.11.08, 16:11
Et tainnut tykätä minun löytämästäni Elätistä? (viestini tänne eilen). Olen yhä sitä mieltä, että Elätti on ollut jalo nimi, jonka merkitystä me emme enää tunne.
Et tainnut tykätä minun löytämästäni Elätistä? (viestini tänne eilen). Olen yhä sitä mieltä, että Elätti on ollut jalo nimi, jonka merkitystä me emme enää tunne.
Sinä et ilm. huomannu Tuiju kun vastasin. Se vaikutti aika mielenkiintoiselta se ehdotuksesi.
Kai heillä oli joku "vilosovia" antaa tuo nimi. Kauhea se oli silti. :eek: :eek:
Mutta mistä me sitä tiedetään sitä syytä. Hih, hih ! :D:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
mistähän seurakunnasta tuo Anna Jacobina Elätti löytyy tarkkaan sanottuna, en ole huomannut?
Noo se on sen verran tuore, että antaa olla. Sanotaan ... hmmm Suomesta hih, hih ! Ei kai se Erkkikään ihan kakkia srk.tia ole kahlannut :confused: :confused:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
tellervoranta
08.11.08, 16:24
Tuo Elätti on nykykirjoituksella...ei Arontauksen Vanhan Käsialan Oppaassa tuollaista E:tä ole rinnakkaismuotonakaan.:D: Niin on siinä tytöllä nimi.....:D::D:
Tuo Elätti on nykykirjoituksella...ei Arontauksen Vanhan Käsialan Oppaassa tuollaista E:tä ole rinnakkaismuotonakaan.:D: Niin on siinä tytöllä nimi.....:D::D:
Niin ja se ekan kuvan E vasta koukero olikin. Siksi se oli vaikea hahmottaa.
Terv. SARIAINEN :D:
Tulkitsisin kuitenkin itse, että kyseessä on Anna Jacobina, Elätti. Mutta enhän minä tiedä enkä kinaa, tekisin vain itse noin.
t. Make, itsenäinen ajattelija
Erkki Järvinen
08.11.08, 16:37
Sinä et ilm. huomannu Tuiju kun vastasin. Se vaikutti aika mielenkiintoiselta se ehdotuksesi.
Kai heillä oli joku "vilosovia" antaa tuo nimi. Kauhea se oli silti. :eek: :eek:
Mutta mistä me sitä tiedetään sitä syytä. Hih, hih ! :D:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Kun nyt nuo kirkolliset lähteet niin rippi- kuin kastekirjatkin ovat olleet asianomaisen papin eräänlaisia "muistikirjoja" joiden tekstejä ei ole tarkoitettukaan pappilan ulkopuolelle niin ajattelisin, että tässäkin Anna Jacobina Elätin tapauksessa on kysymys nimenomaan tuon Elätti- sanan osalta aivan muusta kuin kasteessa annetusta kolmannesta nimestä.
- Asia saattaisi selvitä hyvällä onnella rippikirjoja tarkemmin tutkien.
Muuten mitä tuo Jacobina tarkoittaa; onko se tämän lapsen toinen nimi vai voiko sen tulkita Jacobintytär? - kunhan kysyn kun en ymmärrä.
Tuijun esittämään ajatukseen en ota kantaa sen enempää kuin, että se on yksi toisten joukossa eli olen sitä mieltä, että kaikki tiet pitää pitää avoimina niin asia saattaa selvitä.
Kun nyt nuo kirkolliset lähteet niin rippi- kuin kastekirjatkin ovat olleet asianomaisen papin eräänlaisia "muistikirjoja" joiden tekstejä ei ole tarkoitettukaan pappilan ulkopuolelle niin ajattelisin, että tässäkin Anna Jacobina Elätin tapauksessa on kysymys nimenomaan tuon Elätti- sanan osalta aivan muusta kuin kasteessa annetusta kolmannesta nimestä.
- Asia saattaisi selvitä hyvällä onnella rippikirjoja tarkemmin tutkien.
Muuten mitä tuo Jacobina tarkoittaa; onko se tämän lapsen toinen nimi vai voiko sen tulkita Jacobintytär? - kunhan kysyn kun en ymmärrä.
Tuijun esittämään ajatukseen en ota kantaa sen enempää kuin, että se on yksi toisten joukossa eli olen sitä mieltä, että kaikki tiet pitää pitää avoimina niin asia saattaa selvitä.
Mihin tämän perustat ? Miksei asiasta mainita sanoilla oä äpärälapsi aviotonlapsi ym. sellaista jossakin muualla ?
Hän on syntynyt vasta avioliiton solmimisen jälkeen. jne.
Kunhan saan lisätietoa joskus niin asia selkiää.
Olen silti kanssasi eri mieltä. :cool:
Terv. SARIAINEN :D:
Omissa selvityksissäni olen tavannut rippi- ja/tai henkikirjoissa muun muassa merkinnät Lena Henricsdr Kasvatti sekä Mathias Walborghsson Äpärä. En ole epäillyt noita(kaan) kolmansiksi etunimiksi. Pilkkua ei ole noissakaan ollut ja alkukirjain on ollut iso ja kyseessä 1700-luvun loppu ja Varsinais-Suomi.
Kukin tutkija saa silti pitää oman kantansa ja merkitä tiedostoihinsa kuten haluaa.
Muuten mitä tuo Jacobina tarkoittaa; onko se tämän lapsen toinen nimi vai voiko sen tulkita Jacobintytär? - kunhan kysyn kun en ymmärrä.
Olen tavannut monta Jacobinaa sekä 1. että 2. nimenä. Kuten Josefina, Albertina yms. eli miehen nimi + -ina. Serafina, Karolina jne sitten myös -ina -loppuisia, mutta eivät miehen nimellä alkavia.
tellervoranta
08.11.08, 17:03
Lappasin hiskiä, ja aika monta Jacobina-nimeä löytyi, eivätkä näyttäneet normaalia enemmän olleen Jacobin lapsia. Jossakin seurakunnassa oli useita tämän nimisiä.
Näytti pikemmin olevan ikäänkuin tarttuva tauti seurakunnassa/issa :p:
Erkki Järvinen
08.11.08, 17:21
Mihin tämän perustat ? Miksei asiasta mainita sanoilla oä äpärälapsi aviotonlapsi ym. sellaista jossakin muualla ?
Hän on syntynyt vasta avioliiton solmimisen jälkeen. jne.
Kunhan saan lisätietoa joskus niin asia selkiää.
Olen silti kanssasi eri mieltä. :cool:
Terv. SARIAINEN :D:
Helppohan noita pappien muistiinpanoja siis todella heidän omia tarpeitaan varten tehtyjä kirjauksia olisikin ymmärtää jos ne olisivat jonkun yhtenäisen kaavan mukaan tehtyjä. Ymmärrän silti sen, että jokainen tekee omat johtopäätöksensä, kuten esimerkiksi Tuiju. Kuitenkin kaikkea pitää epäillä eri vaihtoehtojen pohjalta kunnes asia on selvitetty.
Itse olen tavannut niin monenlaisia ja useinkin mihin sattuu tehtyjä merkintöjä etten lainkaan ihmettele tuota Elätti -merkintää vaikka se lapsen nimen sarakkeessa olisikin ilman mitään pilkkua, ja sen pappi olisi tarkoittanutkin lisäselvitykseksi tämän lapsen osalta.
"In casu" - kussakin tapauksessa erikseen, erikoistapauksen mukaisesti.
Tämä on varmaan sellainen erikoistapaus jonka suhteen minulla ei ole kaikkia tarvittavia tietoja käytössäni joten esitän oman näkemykseni vain niillä tiedoilla jotka minulla on.
Tapani Kovalaine
08.11.08, 17:51
Voi kun olisi tämä keskustelu sopinut vallan hyvin tuonne Tutkimuslöytöjä -osioon. Kun voisi silloin keskustella myös tuosta Sortavalan msrk:n etunimestä ELÄTIN HEIKKI:
Sortavalan maaseurakunta kastetut
Isän ammatti: ELÄTTI => elätti
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1cqkf8?fi+0504+kastetut+56814)16.9.1903 24.10.1903 Kuokkaniemi N:o 24 Etunimet: Elätin Heikki Sukunimi: Hyvärinen
Voi kun olisi tämä keskustelu sopinut vallan hyvin tuonne Tutkimuslöytöjä -osioon. Kun voisi silloin keskustella myös tuosta Sortavalan msrk:n etunimestä ELÄTIN HEIKKI:
Sortavalan maaseurakunta kastetut
Isän ammatti: ELÄTTI => elätti
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1cqkf8?fi+0504+kastetut+56814)16.9.1903 24.10.1903 Kuokkaniemi N:o 24 Etunimet: Elätin Heikki Sukunimi: Hyvärinen
Olen Tapani samaa mieltä. Tämä on nimenomaan tutkimuslöytö.
Jatkoin perheen seuraamista tiedot jatkuvat Annan osalla aivan samanlaisina ja siellä tuli lisää hauskoja juttuja. Ja nyt kun opin kunnolla kuvaamaan ja lähettämään tänne liitteitä laitan ihan kiusallani lisää pureskeltavaa. Mielenkiintoista nähdä mitä niistä keksitään. :D::D:
Terv. SARIAINEN :D: hih hih
Mikä se tuokin nimi on Odin Antipas Pipurtina vai..... mitä ?
Terv. SARIAINEN :D::D::D::D:
Erkki Järvinen
08.11.08, 20:00
Mikä se tuokin nimi on Odin Antipas Pipurtina vai..... mitä ?
Terv. SARIAINEN :D::D::D::D:
löytyyhän näitä mutta pitäis ensin selvittää se Elätti!
löytyyhän näitä mutta pitäis ensin selvittää se Elätti!
Siinähän se on samassa nipussa. Sanopas Erkki. Miten ruotsinkielisellä alueella olisi yhtäkkiä kirjoitettu "muistiinpanoihin" "titteli" suomenkieliseksi ??? Mitä jos luovut ajatuksesta jo? Vai onko jokin muu syy takana ? :eek:
Miksi se on niin vaikea myöntää, että onpa kummallinen etunimi annettu lapselle kolmantena nimenä. Vaikka näitä tutkiessa sovelletaan niin ei nyt sentään niin mettään.
Niin kuin näet on lähes kaikilla muillakin perheen lapsilla kolme etunimeä. Mielenkiintoinen aihe tämä on jokatapauksessa. :D:
Terv. SARIAINEN :D:
Tapani Kovalaine
08.11.08, 20:19
Elätistä puheen ollen on syytä muistaa kirkonkirjojen tuotantoprosessi. Kastepappi kastaa ja vie viestin kasteen päivämäärästä, kummeista, lapsen nimestä ja lapsen vanhemmista pappilaan. Siellä hän itse tai joku muu suorittaa kirjauksen ja tekee sen annettujen muistiinpanojen perusteella.
Jos siis joku pieni lapsi on annettu perheeseen elätiksi (kasvatiksi), niin tämä isyyteen ja kasvatussuhteeseen tai ottolapsisuhteeseen liittyvä seikka voi joskus, ihan vahingossa toki, päätyä muistiinpanoissa lapsen etunimien ja vanhempien nimen välimaastoon. Silloin tunnollisesti työtään tekevä kirkonkirjaan merkitsijä orjallisesti laittaa Jakobbinan jälkeen etunimen Elätti, koska itsenäinen ajattelu on kiellettyä.
Rippikirjaan on toki syntyneiden ja kastettujen luettelon kirjaukset siirrettävä sellaisenaan ja niin syntyy hieno jatkumo.
Olisin taipuvainen tässä yksittäisessä tapauksessa menemään niin pitkälle mielikuvituksen käytössä, että hakisin sen ensimmäisen asiakaskontaktia vaativan tapahtuman esille ja katsoisin, jatkuiko häiriöttä Elätti-nimen käyttö tuonkin jälkeen.
Siis rippikoulun käyminen ja avioliittoon vihkiminen lähinnä tulevat kyseeseen. Halusiko Elätti pysyä Elättinä ohi tuollaisten tapahtumien?
Kyllä muuten kaikki tietävät, missä nuo kirjaukset on tehty, sillä valokuvat ovat olleet niin paljastavia.
Elätistä puheen ollen on syytä muistaa kirkonkirjojen tuotantoprosessi. Kastepappi kastaa ja vie viestin kasteen päivämäärästä, kummeista, lapsen nimestä ja lapsen vanhemmista pappilaan. Siellä hän itse tai joku muu suorittaa kirjauksen ja tekee sen annettujen muistiinpanojen perusteella.
Jos siis joku pieni lapsi on annettu perheeseen elätiksi (kasvatiksi), niin tämä isyyteen ja kasvatussuhteeseen tai ottolapsisuhteeseen liittyvä seikka voi joskus, ihan vahingossa toki, päätyä muistiinpanoissa lapsen etunimien ja vanhempien nimen välimaastoon. Silloin tunnollisesti työtään tekevä kirkonkirjaan merkitsijä orjallisesti laittaa Jakobbinan jälkeen etunimen Elätti, koska itsenäinen ajattelu on kiellettyä.
Rippikirjaan on toki syntyneiden ja kastettujen luettelon kirjaukset siirrettävä sellaisenaan ja niin syntyy hieno jatkumo.
Olisin taipuvainen tässä yksittäisessä tapauksessa menemään niin pitkälle mielikuvituksen käytössä, että hakisin sen ensimmäisen asiakaskontaktia vaativan tapahtuman esille ja katsoisin, jatkuiko häiriöttä Elätti-nimen käyttö tuonkin jälkeen.
Siis rippikoulun käyminen ja avioliittoon vihkiminen lähinnä tulevat kyseeseen. Halusiko Elätti pysyä Elättinä ohi tuollaisten tapahtumien?
Kyllä muuten kaikki tietävät, missä nuo kirjaukset on tehty, sillä valokuvat ovat olleet niin paljastavia.
Sen aion tehdä kun pääsen kirjojen äärelle. Kaikissa lähteissä tieto on ollut juuri samalla tavalla kastekirjasta lähtien. Seuraava on sitten ripille pääsy. Saas nähdä.
Mutta kyllä on tuo Odin Antipus Pipunmmm... vai mikä se nyt oli... kummallinen nimi sekin. :D::D::D:
Terv. SARIAINEN vai mikä se nyt oli :D:
Erkki Järvinen
08.11.08, 20:34
Siinähän se on samassa nipussa. Sanopas Erkki. Miten ruotsinkielisellä alueella olisi yhtäkkiä kirjoitettu "muistiinpanoihin" "titteli" suomenkieliseksi ??? Mitä jos luovut ajatuksesta jo? Vai onko jokin muu syy takana ? :eek:
Miksi se on niin vaikea myöntää, että onpa kummallinen etunimi annettu lapselle kolmantena nimenä. Vaikka näitä tutkiessa sovelletaan niin ei nyt sentään niin mettään.
Niin kuin näet on lähes kaikilla muillakin perheen lapsilla kolme etunimeä. Mielenkiintoinen aihe tämä on jokatapauksessa. :D:
Terv. SARIAINEN :D:
Niin kuin tiedät, eihän minulla ole asian tutkimiseen tarvittavia tietoja - olet pitänyt ne omana tietonasi ja olet vain arvuutellut asiaa!
Niin kuin tiedät, eihän minulla ole asian tutkimiseen tarvittavia tietoja - olet pitänyt ne omana tietonasi ja olet vain arvuutellut asiaa!
Siis hetkinen,.... minähän olen laittanut tiedot kuvina tänne. Etkö ole ollenkaan katsonut niitä ? Mikä siinä on vielä muka pimennossa ??? :eek::eek:
Nyt en ymmärrä. Arvuutellut ? Minähän näytän mitä lähteessä lukee. :eek:
Terv. SARIAINEN :D:
Erkki Järvinen
08.11.08, 21:12
Siis hetkinen,.... minähän olen laittanut tiedot kuvina tänne. Etkö ole ollenkaan katsonut niitä ? Mikä siinä on vielä muka pimennossa ??? :eek::eek:
Nyt en ymmärrä. Arvuutellut ? Minähän näytän mitä lähteessä lukee. :eek:
Terv. SARIAINEN :D:
Kyllä olen nähnyt kuvat mitkä olet laittanut ja muutenkin olen uskonut sen mitä olet kertonut lukeneesi ja nyt kuvista vielä näkyy - siitähän ei ole epäilystä ollutkaan. - Odotan kuitenkin kaikessa rauhassa mitä selviää kunhan etenet asiassa ja jos sitten aukottomasti vahvistuu kantasi, että yksi nimistä on Elätti, niin sitten minä uskon sen. -
Mutta kyllä on tuo Odin Antipus Pipunmmm... vai mikä se nyt oli... kummallinen nimi sekin.
Onpas komiat nimet pojalla - Odin Antipas Tiburtinus!
_________
/_ TerhiA _\
Tapani Kovalaine
08.11.08, 21:46
ON KAHELLE MAULLE KUN PIRTTILÄN PIIAN VOI...
Olet Sariainen voittanut 10 - 0 tämän matsin, sillä kukaan ei enää yritä väittää, ettäkö ei olisi Elätti etunimenä ja vieläpä etunimille varatuissa sarakkeissa ja useassa paikassa.
Kun jo 1300 katsomiskertaa on tälle viestiketjulle kertynyt, niin olet selvästikin osunut aivan ihanaan aiheeseen! Ja eikös vaan, juttu kiihtyy kun Pellonpään poikain näläkä!
On tullut aika analyysin: elätti on sanana tyypillinen homonyymi, jolla on monta monituista merkitystä. Meillä on ollut elättinä kultakala, sokeritoukka ja keittiömuurahainen. (Lemmikkieläinten ruokakaupasta en saanut sokeritoukille Baitionia, vaikka sanoin näitä elättejä lemmikeiksi.) Elätti voi tarkoittaa kasvattilasta tai eläintä tai etunimeä, joskin se on aika harvinainen tuossa käytössä.
Odotellessamme mitä mahtaa löytyä uudemmista kirkonkirjoista Jakobbinan kohdalta, voi vielä esittää epäilyn, ettei ehkä hautakiveen asti tuo etunimi Elätti ole päässyt. Monia hautuumaita on digikameroitu, vaan ei Elättiä ole silmään osunut.
Jälkiviisasteluna sanon, että kyseisessä seurakunnassa näkyy olevan parikymmentä kipaletta Jakobina etunimiä, mutta vain yksi Jakobbina ja se jos mikä todistaa, millaisen kolmen etunimen (Tiburtinus!-)kaipaajapapin kanssa olemme tässä viestiketjussa olleet tekemisissä.
Seppo Suvanto kirjassaan (oliko se Knaapista populiin, vai mikä) kertoo, miten 1600-luvun alussa turhautuneet ruotsalaiset kirjurit laittelivat Satakunnassa väestöluetteloihin kaikenmoisia halventavia etunimiä ja sukunimiä asiakkailleen. Näin pääsi asiakirjoihin tutkijoiden pohdittavaksi Porsasnaamat, Läskimäiset, Kierosilmät, Isoperseet, Pullerot sun muut Nahkahousut. Suvannon mielestä kirjatut nimet eivät ole olleet käyttönimiä. Asiakkaat olivat lukutaidottomia...
Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä kansanedustajaksi valittu Varma Kosto Turunen, jos vielä eläisi, voisi valaista meille, millaista oli elää tuon vanhempiensa valitseman nimen kanssa.
Tapani Kovalaine
08.11.08, 22:01
Varma Kosto soitti rumpujakin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varma_K._Turunen
Laitanpa lusikkani soppaan minäkin. Olisiko papille käynyt muistikatkos kenen kohdalle se elätti piti kirjoittaa. Vai oliko nimen ilmoittanut henkilö joka koki asian niin, että taas tuli elätettävä.
Minä ole törmännyt tapaukseen jossa sama lapsi on merkitty 1900-luvulla kahteen seurakuntaan syntyneeksi ja vielä eri nimellä. Seurakuntien välimatka on 150 km. Perhe asui ulkoseurakuntalaisena toisessa seurakunnassa. Alkuperäisessä seurakunnassa asui lapsen äidin vanhemmat. Mummi oli saanut kirjeen uuden lapsenlapsen syntymästä tyttäreltään. Seuraavalla kirkonkylämatkalla mummi oli sitten muistanut käydä kirkkoherranvirastossa ilmoittamassa lapsen kirjoihin, mutta kun kirje jäi kotiin muisti nimen väärin ja niin kirjaan merkittiin väärä nimi ja syntymäpaikka.
Tuiju Olsio
08.11.08, 22:56
Onkohan Odin Antipas pojan kolmas nimi kuitenkin Tiburtino? Tiburtino on italialainen miehen etunimi.
Minusta tämän perheen lasten nimet ihan Elättiä ja Tiburtinoa myöden eivät ole mitään niin hirmuisen kummallisia. Tai ei ainakaan rumia. Odin-nimisiä on Suomessa ollut ja on tänä päivänäkin, samoin Antipas-nimisiä. No Elätti tosin ei löydy Väestörekisteristä ja ihme kyllä ei Tiburtinokaan (ei myöskään Tiburtinus), vaikka muualla onkin olemassa. Mutta minun mielestäni, kuten jo olen yrittänyt esiintuoda, Elätillä on tuon nimen antoaikaan ja tytön syntymäpaikalla ollut joku muu merkitys, kuin se tänä päivänä ymmärretään. Kyllä minullekin täällä asuinpaikallani usein on sanottu, että ei To You voi olla kenenkään nimi. Nimeni siis usein ymmärretään näin, kun sen lausun. Jakobina/Jacobina on aivan yleinen nimi Saksassa. Olen tottunut elämässäni niin moniin erilaisiin nimiin, että ei tämä keskustelunaiheena oleva mitenkään niin kovasti minua ihmetyttänyt/oudoksuttanut.
Onkohan Odin Antipas pojan kolmas nimi kuitenkin Tiburtino? Tiburtino on italialainen miehen etunimi.
Jawohl, Tuiju, tarkemmin katsottuani siinä todella taitaakin olla Tiburtino eli latinalaismuodon Tiburtinus italialaisversio.
________
- TerhiA -
Tuiju Olsio
09.11.08, 01:31
Älkääs nyt heti tuomitko nimenantajaa. Tällä ehkä selittyisi kauniimpi Elätin merkitys:
http://karhunpesa.livejournal.com/1851.html
-pitämyspuun muita nimityksiä aljo / elätti / lyylitys / pyhityspuu, joillain oma nimensäkin, länsi-suomessa pitämyspuulla kohtalonyhteys taloon, itä-suomessa talon asukkaisiin, puun menestymisestä riippui talon / asukkaiden menestys, puun kasvusta / ulkonäöstä ennustettiin, puulle annettiin osuus kaikesta talon tuotannosta (aamulla hävinnyt juurelta), etenkin uusia töitä aloitettaessa, suvun vainajien muistopäivinä, lapsen syntyessä (ensimmäiset tipat äidinmaidosta), sairaustapauksissa ja muissa hätätilanteissa käännyttiin puun puoleen.
Jatkan tähän omaan esitykseeni vielä. Eilen posti toi minulle lehtileikkeitä lappilaisista sanomalehdistä ja yllättäen löysin niistä artikkelin lyylityksestä. Inarilainen lehdessä keskiviikolta 29.10.2008 oli historianharrastaja Sulo Strömbergin artikkeli "Inarin seutu on aarreaitta". Siinä mm. näin:
"Kuppikivet ja lyylitys
Kuppikivi on saanut nimensä siitä, että niihin on hakattu pyöreitä, pohjaan kapenevia syvennyksiä, kuppeja. Valtaosaltaan nämä kupit ovat noin 10 senttiä halkaisijaltaan ja noin 2-4 senttiä syviä. Näihin kuppeihin on käyty laittamassa erilaisia lahjoja hengille, haltijoille.
Vainajien muistohakkauskivet sijaitsevat kulkuneuvojen varsilla. Hakkaukset on tehty vainajaa vietäessä haudattavaksi. Hakkauksissa on usein aikamäärä, nimi tai puumerkki, kertoi Sulo Strömberg.
Ennen julkaisematonta perinnetietoa Strömberg toi kuvillaan lyylittelykivistä.
Kiveen hakattiin kaksi reikää, joihin asetettiin kädet ranteita myöten ja aloitettiin lyylitys, joka oli haltijoiden kiittämistä ja pyytämistä heiltä matkaonnea. Lyylittelykiviä hakattiin kesä- ja talviteiden varsille kulkemisen kannalta merkittäviin kohtiin."
Lyylitys ja Elätti ovat siis synonyymejä, joita myös ovat aljo ja pyhityspuu. Sulo Strömbergin valokuvanäyttely on ollut esillä Kansallisarkiston aulassa 15.09.-15.10.2008.
Erkki Järvinen
09.11.08, 07:47
Tuolta löytyy paljon vanhoja nimiä:
http://vcust127.louhi.net/nimet/wiki/Vanhoja_nimi%C3%A4
ON KAHELLE MAULLE KUN PIRTTILÄN PIIAN VOI...
Olet Sariainen voittanut 10 - 0 tämän matsin, sillä kukaan ei enää yritä väittää, ettäkö ei olisi Elätti etunimenä ja vieläpä etunimille varatuissa sarakkeissa ja useassa paikassa.
Kun jo 1300 katsomiskertaa on tälle viestiketjulle kertynyt, niin olet selvästikin osunut aivan ihanaan aiheeseen! Ja eikös vaan, juttu kiihtyy kun Pellonpään poikain näläkä!
On tullut aika analyysin: elätti on sanana tyypillinen homonyymi, jolla on monta monituista merkitystä. Meillä on ollut elättinä kultakala, sokeritoukka ja keittiömuurahainen. (Lemmikkieläinten ruokakaupasta en saanut sokeritoukille Baitionia, vaikka sanoin näitä elättejä lemmikeiksi.) Elätti voi tarkoittaa kasvattilasta tai eläintä tai etunimeä, joskin se on aika harvinainen tuossa käytössä.
Odotellessamme mitä mahtaa löytyä uudemmista kirkonkirjoista Jakobbinan kohdalta, voi vielä esittää epäilyn, ettei ehkä hautakiveen asti tuo etunimi Elätti ole päässyt. Monia hautuumaita on digikameroitu, vaan ei Elättiä ole silmään osunut.
Jälkiviisasteluna sanon, että kyseisessä seurakunnassa näkyy olevan parikymmentä kipaletta Jakobina etunimiä, mutta vain yksi Jakobbina ja se jos mikä todistaa, millaisen kolmen etunimen (Tiburtinus!-)kaipaajapapin kanssa olemme tässä viestiketjussa olleet tekemisissä.
Seppo Suvanto kirjassaan (oliko se Knaapista populiin, vai mikä) kertoo, miten 1600-luvun alussa turhautuneet ruotsalaiset kirjurit laittelivat Satakunnassa väestöluetteloihin kaikenmoisia halventavia etunimiä ja sukunimiä asiakkailleen. Näin pääsi asiakirjoihin tutkijoiden pohdittavaksi Porsasnaamat, Läskimäiset, Kierosilmät, Isoperseet, Pullerot sun muut Nahkahousut. Suvannon mielestä kirjatut nimet eivät ole olleet käyttönimiä. Asiakkaat olivat lukutaidottomia...
Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä kansanedustajaksi valittu Varma Kosto Turunen, jos vielä eläisi, voisi valaista meille, millaista oli elää tuon vanhempiensa valitseman nimen kanssa.
Huomenta ja ISÄNPÄIVÄÄ kaikille miehille.
No tulihan sieltä lopulta järjenääntä kuuluviin. Tämä on todella mielenkiintoinen asia. Sitä voi pohtia monelta eri kannalta.
Tulen kyllä seuraamaan kyseisen henkilön elämänvaiheet loppuun saakka.
Melkein tuntuisi siltä, että hän aikuiseksi tultuaan vaihtaa nimensä ??!!!!!?!?!? :eek:
Kyseinen suku vain on ainakin sisämaan tutkimukseen verraten täysin erilainen. Sieltä matkustetaan alvariinsa ulkomailla. Tuli vastaan jopa New Zeland matkakohteena.
Toki se pojan nimi on T-kirjaimella. Sainpa teidät pohtimaan. Tipurtinus... vai mikä se nyt oli.... kyllä sekin on kaikkea muuta kuin tavallinen Matti Matinpoika. :D::D:
Olisiko syynä matkailu ? Se avartaa ja nimet tulevat sen mukaan.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Jatkan tähän omaan esitykseeni vielä. Eilen posti toi minulle lehtileikkeitä lappilaisista sanomalehdistä ja yllättäen löysin niistä artikkelin lyylityksestä. Inarilainen lehdessä keskiviikolta 29.10.2008 oli historianharrastaja Sulo Strömbergin artikkeli "Inarin seutu on aarreaitta". Siinä mm. näin:
Lyylitys ja Elätti ovat siis synonyymejä, joita myös ovat aljo ja pyhityspuu. Sulo Strömbergin valokuvanäyttely on ollut esillä Kansallisarkiston aulassa 15.09.-15.10.2008.
Niin jos tuo tarkoittikin: ANNA JAKOBBINA ELÄTTI eli ANNA JACOBSDOTTER :eek:
Eli sana ELÄTTI tarkoitti tytärtä ei poikaa ?!?!
Isä nimittäin oli Jacob William. Jos ajatellaan esittämäsi lyylitys kuvaa ja selostusta.....?!?!?!?!?!?! :D::D:
Hmmmm..........
Terv. SARIAINEN :D:
Erkki Järvinen
09.11.08, 10:12
Niin jos tuo tarkoittikin: ANNA JAKOBBINA ELÄTTI eli ANNA JACOBSDOTTER :eek:
Eli sana ELÄTTI tarkoitti tytärtä ei poikaa ?!?!
Isä nimittäin oli Jacob William. Jos ajatellaan esittämäsi lyylitys kuvaa ja selostusta.....?!?!?!?!?!?! :D::D:
Hmmmm..........
Terv. SARIAINEN :D:
Kun nyt palaat viestiketjussa taaksepäin niin huomaat minun kysyneen; "Muuten mitä tuo Jacobina tarkoittaa; onko se tämän lapsen toinen nimi vai voiko sen tulkita Jacobintytär? - kunhan kysyn kun en ymmärrä."
Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä kansanedustajaksi valittu Varma Kosto Turunen, jos vielä eläisi, voisi valaista meille, millaista oli elää tuon vanhempiensa valitseman nimen kanssa.
1960-luvun tuttavapiiriini kuuluivat Touko Kylvö ja Veikko Pilvi. (Kylvö ja Pilvi toisin sukunimiä). Arvoituksesi jäi oliko Touko kylvetty toukokuussa ja onko Veikko luonteeltaan ns. pilvenveikko. Kumpikin lienee elossa ja siksi anteeksipyyntö nimien esilleotosta, mutta kantakaa nimenne miehekkäästi.
Suodenniemellä on 1906 kastettu Arvo Armas Tiburtius.
Heikki Särkkä
11.11.08, 16:04
Kovasti näyttää siltä, että tytöllä on sangen harvinainen kolmas etunimi. Jos kolmas etunimi putoaa pois rippikirjoissa, se ei vielä todista, että lasta ei olisi kastettu E:ksi. Näin on tapahtunut usein jo toisen nimen kohdalla.
Vaikea uskoa sitäkään, että 'tilapainen huomautus' kasvattilapsisuhteesta olisi kirjattu kastemerkinnän yhetyteen, kun näin ei liene tapahtunut muulloinkaaan.
Terho Asikainen
11.11.08, 17:38
Suodenniemellä on 1906 kastettu Arvo Armas Tiburtius.
Tämä olikin hyödyllinen vinkki. Kun katsomme tarkemmin Sariaisen laittamaa kuvaa, niin juuri Tiburtiushan on tässäkin kyseessä, ei Tiburtinus tai Tiburtino. Viimeinen kirjain s on samanlainen kuin yläpuolella Mathiaksessa.
Selvitin asiaa joutessani ja kävi ilmi, että sekä Tiburtinus että Tiburtius ovat katolisen kirkon kunnioittamia pyhimyksiä, mutta niistä juuri Tiburtius on se, joka on ollut meillä almanakassa. Tiburtiuksen päivä oli jo ensimmäisessä Agricolan kalenterissa huhtikuun 14. päivänä, ja siinä se pysyikin vuoteen 1928 asti, ks. esim.
http://almanakka.helsinki.fi/
Googlettamalla kävi myös ilmi, että vanha kansa on ennustanut säitä "Tipurtiuksen" päivän perusteella.
t. Terho
Kun katsomme tarkemmin Sariaisen laittamaa kuvaa, niin juuri Tiburtiushan on tässäkin kyseessä, ei Tiburtinus tai Tiburtino.
Juu-uh. Kävin katsomassa uudemman kerran ja zoomailin.
TerhoA oikeassa ja TerhiA väärässä.
Scusate!
_________
/_ TerhiA _\
Nimien väärinkirjoittamisista ja ymmärtämisistä on paljonkin tarinoita. Anoppini kertoi yhtä, jossa paikallista murretta ymmärtämätön pappi tiedusteli, mikä lapselle pannaan nimeksi. Vanhemmat eivät olleet osanneet päättää ja pappi oli todennut, että joku nimi pitää sanoa. Niin oli isäntä tuumittuaan todennut, jotta "pan ny sitte arvospitte Vilhelmiina" - ja niin tuli tytöstä kirkonkirjoihinkin Asvospitte Vilhelmiina. Lieneekö tarina tosi?
t. Olavi A.
On kiva, että keskustelu etunimistä on ollut näin vilkasta. Asia on tärkeä ja todella mielenkiintoinen jos tutkiessa vastaan tulee suorastaan outo nimi, niinkuin minulle tässä tapauksessa kävi.
Aikaisempina vuosina tuli vastaan lähes yhtä outo nimi Kotivalo. Niin kyllä, Kotivalo. Minä olen jo usein aiemminkin pohtinut mikä saa vanhemmat päätymään tällaisiin nimiin ?? :confused: :D: :confused:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
...tai sitten kun vanhemmat intoutuvat oikein runollisiksi ja lapsikatraasta tulee: Usko, Toivo, Vapaus ja Valo.
Minäkin muistan Kotivaloon joskus tärmänneeni : D
Tuiju Olsio
11.11.08, 21:03
... lähes yhtä outo nimi Kotivalo. Niin kyllä, Kotivalo. Minä olen jo usein aiemminkin pohtinut mikä saa vanhemmat päätymään tällaisiin nimiin ?? :confused: :D:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:Kotivaloja on Väestörekisterikeskuksen mukaan nähnyt päivänvalon Suomessa kaikkiaan 239 aikavälillä 1900-2007, joten ei ollenkaan harvinainen. Näistä naispuolisia 72. ;)
Sukulaisilleni ei sallittu antaa lapsen nimeksi Mittumaari, se olisi ollut toinen nimi. Tämä tapahtui 60-luvulla. Kuulin että nimi meni jonnekin korkeammalle arvioitavaksi ja hylättiin sopimattomana. Lapsi oli saanut alkunsa juhannuksena.
Minusta Mittumaari on oikein hauska nimi. Vieläköhön se hylättäisiin?
ph
Aikaisempina vuosina tuli vastaan lähes yhtä outo nimi Kotivalo. Niin kyllä, Kotivalo. Minä olen jo usein aiemminkin pohtinut mikä saa vanhemmat päätymään tällaisiin nimiin ??
Kotivaloko outo? Ajattelepas ihan tuota sanan sisältöä, sehän on ihan kaunis.
Pikkuveljeni nuorimmalla pojalla ja hänen vuorimari-vaimollaan on v2003 syntyneen tyttären toisena nimenä Kotivalo. Ensin sitä oudoksuin, kun muistui mieleen lapsena kuultu "himatuikku" (jota nykypolvet eivät tietenkään tiedä, saati sitten Marinmaasta tullut), mutta kaunis sanahan se on.
_________
/_ TerhiA _\
Kotivaloja on Väestörekisterikeskuksen mukaan nähnyt päivänvalon Suomessa kaikkiaan 239 aikavälillä 1900-2007, joten ei ollenkaan harvinainen. Näistä naispuolisia 72. ;)
Tarkkaan ottaen Kotivaloja on voinut olla enemmänkin, koska VRK kykenee laskemaan vain väestötietojärjestelmään merkityt henkilöt. Useita viime vuosisadan vaihteessa nimettyjä Himatuikkuja on ehtinyt kuolla ennen sotuja (1964-) tai hetuja (1971-).
:) Jaska
Kotivaloko outo? Ajattelepas ihan tuota sanan sisältöä, sehän on ihan kaunis.
/_ TerhiA _\
Niinpä. Ihan kuin Päivänpaiste :) Kaunis ja lämmin Kotivalo.
Onhan niitä Suvituulia (tuskin kuitenkaan Talvi-, Syys- tai Kevätmyrskyjä) ja Merikukkia - taidan olla nähnyt Merituulenkin.
Heikki Uusitalo
12.11.08, 10:34
Niinpä. Ihan kuin Päivänpaiste :) Kaunis ja lämmin Kotivalo.
Onhan niitä Suvituulia (tuskin kuitenkaan Talvi-, Syys- tai Kevätmyrskyjä) ja Merikukkia - taidan olla nähnyt Merituulenkin.
Merituuli on todellakin erään tytön kolmantena etunimenä,
terv
Heikki Uu
ylpeä isoisä
Ps appeni isän kolmas nimi on Hippolytus
Meri-Tuulia on siskollani ja kärsii kuulemma siitä ^^)
J. Valo
Kotivaloko outo? Ajattelepas ihan tuota sanan sisältöä, sehän on ihan kaunis.
Pikkuveljeni nuorimmalla pojalla ja hänen vuorimari-vaimollaan on v2003 syntyneen tyttären toisena nimenä Kotivalo. Ensin sitä oudoksuin, kun muistui mieleen lapsena kuultu "himatuikku" (jota nykypolvet eivät tietenkään tiedä, saati sitten Marinmaasta tullut), mutta kaunis sanahan se on.
_________
/_ TerhiA _\
Toki on lämmin ja mukava sana. Mutta jos ihan perimmäisesti ajatellan ihmisen nimenä. Onhan se hieman erikoinen. Harva nimen kantaja jos kukaan sitä käytti / käyttää nimenä. Heillä on aina mukana joku muu "varsinainen" etunimi. :eek: :confused:
Juu kyllä "himatuikku" on tunnu sana. Noo kai minäkin sitten olen jo vanha. :D:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
HilkkaSinikka
12.11.08, 21:18
Hei!
Ehkäpä "Elätti" ei ollutkaan nimi, vaan lapsi on hoidettava, kasvatti, huutolainen, loinen yms. Adjektiivejä riittää näistä pienistä taivaan pipanoista. Muistan kerran nähneeni omituisen nimisarjan Ainut Onni vai oliko se Muisto. Vanhempien tulisi tarkkaan harkita lapselle nimeä antaessaan mitä nimi merkitsee esim., jos sukunimi mainitaan ensin (usein lomakkeita täytettäessä) esim Karvanen O..i. Kuinkahan kiusattu lapsi nimensä tähden.
Hilkka
Toki on lämmin ja mukava sana. Mutta jos ihan perimmäisesti ajatellan ihmisen nimenä.
Minusta se vaan ON ihan oikeasti kiva nimi :) Mutta makuasioistahan me ei kiistellä. Tosin en nyt teidä olisinko omalle lapselle antanut. Enemmän ihmettelen, että annetaan nimiä jotka on liian helposti väännettävissä --- nyt en tiedä onko oikein sopivaa, mutta ihan oikeasti on sukunimeltään Kumela, jonka etunimi on sama kuin eräs taannoinen pakinoitsija O... Ehkä minulla vaan likainen mielikuvitus, mutta .... varmaan kärsinyt ainakin koulussa.
Hei!
Ehkäpä "Elätti" ei ollutkaan nimi, vaan lapsi on hoidettava, kasvatti, huutolainen, loinen yms.
Ehkä et Hilkka lukenut koko ketjua, mutta tätä täällä ehdoteltiin heti aluksi. Itse kallistun edelleen sille kannalle, mutta hyviä perusteluja on tullut muillekin ehdotuksille.
Juu kyllä olen tuonut viestiketjun alussa selvästi esille todisteet kastekirjasta ja rippikirjoist, että kyseessä on lapsen kolmas etunimi. Ei mikään muu sana.
Ja jatkaakseni nimikeskustelua sattui silmiini uusi nimi. Kuinkas muuten. :D:
GOSSE . :eek:
No joo joo poikahan se vaan siinä. Gosse sai hätäkasteessa nimekseen Gosse. Olemme yleensä tottuneet näkemään Dödfödt gossebarn. Mutta tämä tapaus ei ollut sellainen.
Varmaan ajattelivat, että ei se tuokaan siitä enää kauaa elä, joten olkoon vaikka vaan Gosse. Mutta kuinkas kävikään. Gosse poika se sinnitteli elämään ja eli ainakin vielä 1v 6 kk vanhana pitemmälle en kuolleittenluetteloa selannut. Joka tapauksessa nimi Gosse siis jäi hänelle käyttöön.
Ei se tämäkään ihan siitä tavallisimmasta päästä ole ja on muuten aika lähellä sitä Elätti nimeä kastekirjassa tosiaan muuten sama vuosi. Olisiko paikkakunnalla ollut joku "erikoisten nimien buumi tai jopa trendi" tuohon aikaan ?? :D:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Juu kyllä olen tuonut viestiketjun alussa selvästi esille todisteet kastekirjasta ja rippikirjoist, että kyseessä on lapsen kolmas etunimi. Ei mikään muu sana.
Ja jatkaakseni nimikeskustelua sattui silmiini uusi nimi. Kuinkas muuten. :D:
GOSSE . :eek:
Ei kai Gosse nyt niin outo nimeksi ole? Onhan suomalaisissakin nimissä Mies ja Ukko. Väestörekisterin nimipalvelusta käy ilmi, että nykynimiä ovat myös Tyttö, Tytti, Tytteli, Poika, Eno!
Elätin pitäminen etunimenä tuntuu väärintulkinnalta, vaikka se olisikin millilleen etunimen paikalla. Sen lienee pappi vain "ominaisuudeksi" kirjoittanut, ties mistä syystä. Hassuja ristiäistarinoita tässä maassa riittää papin huonokuuloisuudesta ja jääräpäisyydestä johtuen. Itse kysyin kummeilta vanhimman lapseni saamaa nimeä. Toinen kastettava taivaanpipana kun itki koko toimituksen ajan niin, etten kuullut viiden metrin päässä yhtään mitään. Toisella kummitädillä oli tutti sormessa valmiina ...:oo:
Jos leikkimielellä kerättäisiin talteen vanhoja, "paljonpuhuvia" etunimiä, niin mitäpä sanotte nimestä Blondina? Ei olisi helppo nykyään olla tummatukkainen Blondina.
Tässä joko papin tai tallentajan neronleimaus Nakkilan kirkonkirjoista:
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1d98ns?fi+0351+kastetut+8297)29.5.1884 1.6.1884 Anola Suonperä Torppari Fredrik Ilvander vaimo Amanda Rönni 35-40 Ransu Weetrikkikastettu Kullaalla
Rean nimiarkistoon voi lähettää kaikki erikoiset ja tavallisetkin nimet, joita siellä ei jo ennestään ole. En löytänyt Elättiä.
http://uotila.tripod.com/uotila/etunimi.html
Sami Lehtonen
15.11.08, 15:25
Elätin pitäminen etunimenä tuntuu väärintulkinnalta, vaikka se olisikin millilleen etunimen paikalla. Sen lienee pappi vain "ominaisuudeksi" kirjoittanut, ties mistä syystä. Hassuja ristiäistarinoita tässä maassa riittää papin huonokuuloisuudesta ja jääräpäisyydestä johtuen. Itse kysyin kummeilta vanhimman lapseni saamaa nimeä. Toinen kastettava taivaanpipana kun itki koko toimituksen ajan niin, etten kuullut viiden metrin päässä yhtään mitään. Toisella kummitädillä oli tutti sormessa valmiina ...:oo:
Jotta tuo Elätti voitaisiin nimetä adjektiivinomaiseksi lisämääreeksi, olisi papin pitänyt käyttää sitä jonkun muunkin henkilön kohdalla - elättejä: huutolaislapsia ja sukulaisten lapsia oli varmasti enemmän kuin yksi pitäjässä. Oletan, että Sariainen on muutaman sivun samaisesta rippikirjasta selannut tapaamatta toista Elätti-merkintää.
Erkki Järvinen
15.11.08, 15:50
Jotta tuo Elätti voitaisiin nimetä adjektiivinomaiseksi lisämääreeksi, olisi papin pitänyt käyttää sitä jonkun muunkin henkilön kohdalla - elättejä: huutolaislapsia ja sukulaisten lapsia oli varmasti enemmän kuin yksi pitäjässä. Oletan, että Sariainen on muutaman sivun samaisesta rippikirjasta selannut tapaamatta toista Elätti-merkintää.
Tuo on Sami yksi hyvä peruste mutta silti ainakin itse odotan Sariaiselta lisääkin vahvistuksia ennen kuin uskon Elätti -nimeen.
Eli toistaiseksi liikutaan uskomuksien varassa niin puolesta kuin vastaankin.
Heikki Särkkä
15.11.08, 16:02
Keskustelu tuntuu junnaavan paikallaan. Tässä vaiheessa kiinnostaisi tietää, pysyykö tämä kolmas "etunimi" rippikirjassa henkilön kuolemaan saakka.
Seppo Niinioja
15.11.08, 20:28
Kotivaloko outo? Ajattelepas ihan tuota sanan sisältöä, sehän on ihan kaunis.
Pikkuveljeni nuorimmalla pojalla ja hänen vuorimari-vaimollaan on v2003 syntyneen tyttären toisena nimenä Kotivalo. Ensin sitä oudoksuin, kun muistui mieleen lapsena kuultu "himatuikku" (jota nykypolvet eivät tietenkään tiedä, saati sitten Marinmaasta tullut), mutta kaunis sanahan se on.
_________
/_ TerhiA _\
Siltä varalta ettei asia ole jo tullut esille, ja vaikka olisikin, niin totean että Kotivalo oli almanakassa 1929-49. "Himatuikusta" minunkin lapsuudessani leikkimielellä puhuttiin. Kotivalo on inkeriläisperäinen. Valo (3.2.) on edelleen almanakassa. Lisää esim. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa.
Seppo Niinioja
Keskustelu tuntuu junnaavan paikallaan. Tässä vaiheessa kiinnostaisi tietää, pysyykö tämä kolmas "etunimi" rippikirjassa henkilön kuolemaan saakka.
Kyllä. Voisiko edes saada tietää mistä seurakunnasta on kyse, jos vaikka ihan itsekin katselisi?
Tuiju Olsio
15.11.08, 21:05
Rean nimiarkistoon voi lähettää kaikki erikoiset ja tavallisetkin nimet, joita siellä ei jo ennestään ole. En löytänyt Elättiä.
http://uotila.tripod.com/uotila/etunimi.htmlPaljon on nimiä listoissa, vaan ei minun nimeäni ;)
Kyllä. Voisiko edes saada tietää mistä seurakunnasta on kyse, jos vaikka ihan itsekin katselisi?
Jos tarkoitat Elätin alkuperää niin Kaarlela. Sitä vaan ei satu olemaan vielä SSHY.ssä. Mutta saathan noita tuijotella laittamistani kastekirja, rippikirja ja muistaakseni laitoin myös muuttokirjasta valokuvat. :D: :D:
Ihmetellä täytyy että vielä niidenkin jälkeen epäillään. Noooo... eihän suomalainen usko ennenkuin näkee ja sittenkään ei usko kun se mitä näkee ei ole sitä mitä mieltä itse on muuten vain.... :eek: hih hih !
Terv. SARIAINEN :D:
Heikki Särkkä
16.11.08, 19:34
Jos epäilee jotakin ensimmäisen kerran kastettujen luettelossa näkemäänsä nimeä, tulisi epäillä samoin perustein nykyajan uudisnimiä etenkin, jos niitä ei ole saatu tunnetusta TV-sarjasta. Vertaus tietysti ontuu sikäli, että nykynimien todellisuus on helppo tarkistaa henkilöiltä itseltään.
Seppo Niinioja
16.11.08, 23:45
Seurasin mielenkiinnolla tätä nimikeskustelua, koska kävin tuossa Pyhäinpäivänä omaisteni haudoilla ja ohikulkiessani huomasin eräässä hautapaadessa nimet "NAIMA ELIN".
Minusta tuokaan nimi ei olisi oikein mukavan tuntuinen lapselle. Olihan tässä sentään jätetty välilyönti nimien väliin, mutta siitä huolimatta.
Orvokki Willberg
Tuosta Elätistä on näköjään muodostunut elämää suurempi kysymys, kuten Peter von Baghille elokuvista, mutta nimessä Naima Elin ei suinkaan ole mitään vikaa ruotsiksi ajateltuna (itse ajattelen tosin lähinnä suomeksi). Kyseessä lienee ollut ruotsinkielinen henkilö. Ei nimi naista pahenna, ellei nainen nimeä. En saa nyt mieleeni, mutta luulen että joku julkisuuden nainen on ollut Naima-niminen aikoinaan. Naima on ollut suomalaisessakin almanakassa 9.2.1867-1928, Naimi (1929-1949) on Vanhan testamentin Ruutin kirjasta ja tarkoittaa "onnellinen".
Elin puolestaan lienee kaikille sukututkijoille tuttu ruotsinkielinen Elinan muoto, jonka kantamuoto on jo antiikista periytyvä (mm. Troijan) Helena.
Pitää jättää kesken tämä kirjoittelu, mutta kuka olikaan tuo Loistava Helena? Tiedän kyllä yhden, mutta V.p. vaikka privaatisti.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet
Seppo Niinioja
Helena Heikkinen
31.12.08, 13:21
Sariainen on vakuuttavasti todistanut, että Elätti on merkitty kastekirjaan tytön kolmantena nimenä ja tullut myös rippikirjaan.Odottelen vielä vastausta siihen, pysyikö tuo Elätti-nimi etunimenä myös hänen aikuistuttuaan? Säilyikö se koko elämän ajan?
Täällä on muistutettukin, ettei kastekirjaan nimeä aina ja välttämättä kirjoittanut pappi itse, vaan kanslistina toiminut ihminen, ehkä kerran viikossa sihteerinä ollut kauniskäsialainen apulainen (papin rouva, poika tai tytär tai muu tarkka ja tunnollinen henkilö). Kanslisti kirjoitti urakalla historiakirjoihin merkinnät papin kirjoittamista lapuista. Kymmenvuosittain kanslisti siirsi huolellisesti tiedot vanhasta rippikirjasta uuteen.
Pappien omatekoiset muistilaput aiheuttivat puhtaaksikirjoittajalle joskus päänvaivaa. Oli myös esipainettuja lomakkeita. Ei niissä ollut tilaa huomautuksille tai lisätiedoille. Yritän tähän kopioida mallin 1900-luvun puolivälistä:
622
Jos Elätti oli tosiaan nimeksi tarkoitettu, mikä lie ollut nimenantajan mielessä? Pohdiskeluahan tulee kylällä siitäkin, kun perheessä, missä on useita lapsia, yhdelle (ja miksi vain tälle yhdelle?);) lapselle on annettu nimi isän mukaan sentapainen kuin "Matti Matinpoika ... ". Ihan oikein ja laillista, jees. :oo:
Tuoreempiakin tapauksia on hassuista kirkonkirjoituksista: enoani kastettiin 50-luvun alussa, niin Pappi kysyi isoisältäni, että "Te olette pannu?" Isoisä oli hiukan ihmeissään, mutta ei kehdannut moista myöntää vaan kysyi, että mitenkä niin? Kirkonkirjoihin oli Paulin sijaan raaputettu Pannu...
Tuoreempiakin tapauksia on hassuista kirkonkirjoituksista: enoani kastettiin 50-luvun alussa, niin Pappi kysyi isoisältäni, että "Te olette pannu?" Isoisä oli hiukan ihmeissään, mutta ei kehdannut moista myöntää vaan kysyi, että mitenkä niin? Kirkonkirjoihin oli Paulin sijaan raaputettu Pannu...
Niinpä siellä voi olla vaikka mitä kirjattuna noihin kirkonkirjoihin. huomanneeksi, että erään naisen sukunimenä oli NIMETÖN.
Herää siis kysymys oliko hän todella Nimetön sukunimeltään vai vailla nimeä ? Vai mikä hän oli ? NIMETÖN oli etunimien perässä isolla kirjaimella.
Vai oliks hää yhtää mikää ?
Terv. SARIAINEN :confused: :confused: :confused: :D:
Sariainen on vakuuttavasti todistanut, että Elätti on merkitty kastekirjaan tytön kolmantena nimenä ja tullut myös rippikirjaan.Odottelen vielä vastausta siihen, pysyikö tuo Elätti-nimi etunimenä myös hänen aikuistuttuaan? Säilyikö se koko elämän ajan?
Täällä on muistutettukin, ettei kastekirjaan nimeä aina ja välttämättä kirjoittanut pappi itse, vaan kanslistina toiminut ihminen, ehkä kerran viikossa sihteerinä ollut kauniskäsialainen apulainen (papin rouva, poika tai tytär tai muu tarkka ja tunnollinen henkilö). Kanslisti kirjoitti urakalla historiakirjoihin merkinnät papin kirjoittamista lapuista. Kymmenvuosittain kanslisti siirsi huolellisesti tiedot vanhasta rippikirjasta uuteen.
Pappien omatekoiset muistilaput aiheuttivat puhtaaksikirjoittajalle joskus päänvaivaa. Oli myös esipainettuja lomakkeita. Ei niissä ollut tilaa huomautuksille tai lisätiedoille. Yritän tähän kopioida mallin 1900-luvun puolivälistä:
622
Jos Elätti oli tosiaan nimeksi tarkoitettu, mikä lie ollut nimenantajan mielessä? Pohdiskeluahan tulee kylällä siitäkin, kun perheessä, missä on useita lapsia, yhdelle (ja miksi vain tälle yhdelle?);) lapselle on annettu nimi isän mukaan sentapainen kuin "Matti Matinpoika ... ". Ihan oikein ja laillista, jees. :oo:
Kunhan kerkeän sen Elätin katsoa.... aikaisintaan kesäkuussa.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
..hohhoijaa.. kummalliset asiat saavat täällä keskustelua aikaan!:) Omista esi-isistäni löytyy mielenkiintoinen nimi: Gereon Polycarpus
Epäilen, että kovin moni ei ole tuohon nimeen törmännyt.. :)
Tuiju Olsio
26.03.09, 14:06
Minulle täällä Keski-Euroopassa asuvana ei nimi Gereon ole mikään outo nimi :). Poikani yksi koulukaverikin on tämän niminen. Polycarpuksia löytyy HisKin kastetuista muutamia jo 1700-luvulta. Mutta kieltämättä harvinaisia ovat Suomessa molemmat.
Kunhan kerkeän sen Elätin katsoa.... aikaisintaan kesäkuussa.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Niin kuin tuossa lupasin, niin katson sen ELÄTTI nimen kohtalon.
Laitanpa nyt tiedoksi tähän perään.
Siinä se vain jatkui ELÄTTI nimi kolmantena mukana entiseen tapaa ainakin v.1940 saakka. Sen jälkeen perhe muutti pois paikkakunnalta. En kuitenkaan usko, että nimi olisi siitä mihinkään muuttunut tuonkaan jälkeen. ;)
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Lappeen kirjoissa olen nähnyt pari erikoisempaa nimeä: Alcides ja Optatus. Eivät samassa perheessä, mutta molemmat kuitenkin 1800-luvun loppupuolelta.
Helena Heikkinen
19.07.09, 20:56
Mietityttää tuo Elätti-nimi. Onko siinä vihje... Eikös dna-tutkimus ole paljastanut, etteivät perheen kaikki lapset välttämättä olekaan ihan samalle isälle. Raamatullisen puuseppä Joosefin esimerkin mukaan ei kuitenkaan ole asiasta nostettu meteliä.
Jos olisi kyseessä poikalapsi, asia olisi aika helppo selvittää dna-tutkimuksella. Jacobinan kohdalta se ei liene enää mahdollista.
Kun ei ole mahdollista kysyä asiaa nimen antajalta, nimen motiivi ja merkitys jää arvailujen varaan.
Aikoinaan kerrottiin juttua, että muuan pariskunta ilmoitti papille tyttölapsensa nimeksi Höörtu Maria. Pappi ihmetteli erikoista nimeä, mutta isä selitti: Ruustinnan kaimaksi.
Oli kuultu, kun pappi oli kinkereillä kysäissyt vaimoltaan: "Hör du, Maria?" Siitäpä idea.
:)
Aikoinaan kerrottiin juttua, että muuan pariskunta ilmoitti papille tyttölapsensa nimeksi Höörtu Maria. Pappi ihmetteli erikoista nimeä, mutta isä selitti: Ruustinnan kaimaksi.
Oli kuultu, kun pappi oli kinkereillä kysäissyt vaimoltaan: "Hör du, Maria?" Siitäpä idea.
:)
Mielestäni tämä kertoo jo yhden totuuden vanhoista eriskummallisista nimistä. Ja meidänhän pitäisi olla mielissämme erikoisuuksista.
Sama koskee sitä WÄÄRÄ JOHANNA, joka tuli vastaani kirjoja tehdessä. Kun ei olla vieressä istuttu ja kuultu niiden perimmäistä syytä niin ei siinä DNA-kaan auta. :D:
Myös lukutaidottomuus ja huonokuulo voivat olla puolin ja toisin virheellisten merkintöjen lähtökohtana. Aina syy ei ollut edes vanhemmissa. Joskus myös papissa tai kummeissa.
Terv. SARIAINEN :D: :)
Helena Heikkinen
20.07.09, 16:20
Tämä erikoinen isännimi "Jöreg. Ingen Jar" on Hiskistä:
Syntyneet Puumalassa 1810:
24.3.1810, kastettu 26.3.1810 Kyrkoby - isä: Jöreg: Ingen Jar äiti: Brita Hacksten, lapsi Vilhelm (Oä)
Luulenpa että Puumalan pappi (tai hänen kirjurinsa) on kirjoittanut F:n ja J:n hyvin samannäköisiksi. Tämä on vain arvelua, saatan olla väärässäkin. En ole nimittäin alkuperäistä tekstiä ja käsialaa nähnyt. http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon11.gif
Tämä erikoinen isännimi "Jöreg. Ingen Jar" on Hiskistä:
Syntyneet Puumalassa 1810:
24.3.1810, kastettu 26.3.1810 Kyrkoby - isä: Jöreg: Ingen Jar äiti: Brita Hacksten, lapsi Vilhelm (Oä)
Luulenpa että Puumalan pappi (tai hänen kirjurinsa) on kirjoittanut F:n ja J:n hyvin samannäköisiksi. Tämä on vain arvelua, saatan olla väärässäkin. En ole nimittäin alkuperäistä tekstiä ja käsialaa nähnyt. http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon11.gif
Kyllä se voi olla mahdollista. Jäänyt poikkiviiva vetämättä. Silloinhan se olisi ollut F. Kyllä niitä sattui papeillekin lipsahduksia. Eihän tuo Jar oikein tarkoita mitään.... ainakaan tässä yhteydessä.. :confused: :rolleyes:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Mitä mieltä olette tästä nimestä. Mitä tuo kolmas nimi oikeastaan tarkoittaa ? Vai tarkoittaako se mitään ?
Mielestäni siinä lukee
Epaminondas :eek:
Aika mielenkiintoinen nimi.
Terv. Sariainen :cool:
Herra Epaminondas oli thebalainen sotapäällikkö - siis Kreikassa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Epameinondas
Ei hullumpi nimi poikalapselle
Juha
Herra Epaminondas oli thebalainen sotapäällikkö - siis Kreikassa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Epameinondas
Ei hullumpi nimi poikalapselle
Juha
Ahaa... nimi siis puhuu puolestaan "kuvaannollisesti" ammattia. Kai suvussa kaikki pyrkivät sotilasalalle. Kyseessä oli nimittäin
Kapteeni Adam Ferdinand Epaminondas Langenshöld Hollolasta.
Törmäsin häneen kyllä Kokkolassa.
Melkoinen nimi.
Terv. SARIAINEN :D:
Olen Hiskin kautta törmännyt nimeen Ingell. Kuinkahan tuo nimi suomennetaan, vai onko edes suomennosta olemassa? Ainakin Suomenniemen haudatuista vuodelta 1776 tuon niminen henkilö löytyy...
Heikki Särkkä
10.09.09, 07:54
Inki, josta sukunimi Inkinen, on ilmeisesti lähtöisin Ingelistä.
Olen Hiskin kautta törmännyt nimeen Ingell. Kuinkahan tuo nimi suomennetaan, vai onko edes suomennosta olemassa? Ainakin Suomenniemen haudatuista vuodelta 1776 tuon niminen henkilö löytyy...
Mielestäni on parempi, ettei edes yritä suomentaa. Se on makuasia, joka ei ratkea koskaan. Yleensä suomennetut nimet johtavat vain harhaan, koska niitä ei löydy asiakirjoista. Silloin olisi pelattava kaksilla ei tiedoilla. Turhan työlästä. :rolleyes:
Terv. SARIAINEN :cool:
Helena Heikkinen
10.09.09, 13:25
Ingellillä ei tosiaan ole vakiintunutta perinteistä suomalaista nimeä. Olen samaa mieltä: Silloin on viisainta käyttää sitä mitä kirjoissa on, ainakin jos niissä sama henkilö on samannimisenä.
Noissa Ing-nimissä nimen loppuosa joskus vaihtelee asiakirjoissa. Olisi kiva tietää, miten kansa on sanonut.
Eri asia on näiden tuttujen suomalaisnimien kanssa, joita ruotsinkielellä kirjoittaneet papit ovat vääntäneet milloin mitenkin. Tärkeää olisi, että tutkija kuitenkin kertoisi oman käytäntönsä. Hakemistossa voisi silloin mainita vaikka että Per, Pehr, Pär, Pähr, Petter, Petrus, Pjotr ks. -> Pekka.
Heikki Särkkä
10.09.09, 13:28
Harvinaisuuden takia jättäisin muuttamatta. Korkeintaan voisi ajatella nimen normalisointia Ingeliksi, jos nimi on 1700- tai 1600-luvulta. Kaksiälläisenä se näyttää enemmän suku- kuin etunimeltä.
Kiitosta vaan vastauksista! Itsekin vähän uumoilin ettei kyseisellä nimellä ole vakiintunuttta suomenkielistä vastinetta, kun en sitä mistään lähteistä sattunut löytämään.
Seppo Niinioja
17.10.09, 10:12
Tämä on kyllä oikeastaan "ammatti", mutta laitan tähän:
Nousiainen - Nousis - kastetut
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1xou9t?fi+0358+kastetut+10079)3.1.1853 11.1.1853 Wadavainio Iso Heikkilä dess uppgifne Lägersmans, Bondesonen Johan Johansson Tuomola ((i från Kulola by)) Bondedottren Wilhelmina Andersdotter 30. Mathilda Wilhelmina (oäkta barn)
Suomennoksia? Panomies?:confused::D: Häntäheikki?
Seppo Niinioja
marjatellervo
17.10.09, 10:44
Vaskivakan sukututkimussanaston mukaan: makaaja.
tellervoranta
17.10.09, 14:11
(oäkta barn)
Suomennoksia? Panomies?:confused::D: Häntäheikki?
Seppo Niinioja
Leimaako Mies ja Heikki-nimisiä?:p:
Vaskivakan sukututkimussanaston mukaan: makaaja.
eikö nimitys viittaa ennemmin "sohvaperunaan" :p:
Helena Heikkinen
17.10.09, 18:42
Jos tutkitaan käräjäpöytäkirjoja, voi selvitä miksi "makaaja" on tässä oikea käännös. Siihen viittaa tuo oäkta barn. Muuten voisi olla muitakin vaihtoehtoja:
Läger on myös leiri.
Jos seudulla puhuttiin myös saksaa, niin Lägerman voisi tarkoittaa varastomiestäkin tai vaikka oluenpanijaa. Saksankielessä Lager (ja joskus umlautin kanssa Läger) tarkoittaa nimittäin varastoa, makasiinia.
Jos kirjoitettaisiin Leger tai Legermann, niin se on latoja.
Oikea käännös varmasti selviää sukututkijalle.
marjatellervo
17.10.09, 18:55
Yhä edelleen Vaskivakan sanaston mukaan: lägersmål on salavuoteus ja lägrad on maattu.
Heikki Uusitalo
17.10.09, 19:38
Yhä edelleen Vaskivakan sanaston mukaan: lägersmål on salavuoteus ja lägrad on maattu.
Ahlmanin ruots-suom. sanakirja vuodelta 1883 ilmoittaa Lägersman -> "verttimies, vaimonmakaaja". Onpa siinäkin titteli.
Heikki
Seppo Niinioja
17.10.09, 21:43
Ahlmanin ruots-suom. sanakirja vuodelta 1883 ilmoittaa Lägersman -> "verttimies, vaimonmakaaja". Onpa siinäkin titteli.
Heikki
Laitoin kysymyksen vähän hupimielessä, ei liity mitenkään omiin tutkimuksiin. Hyviä vastineita tulikin.
SAOB määrittelee sanan näin:
LÄGERSMAN
(numera bl. ngn gg jur.) man med vilken en kvinna gjort sig skyldig till lägersmål; man som gjort sig skyldig till lägeramål.
(nykyisin vain joskus lakikielessä) mies jonka kanssa nainen on syyllitynyt salavuoteuteen; mies joka on syyllistynyt salavuoteuteen. (Mikä on se pieni ero, latojan kysymys).
Haulla *lägersm* löytyi HisKin kastetuista 31 tapahtumaa eri puolilta maata seurakunnista, joissa ei kirkonkirjoja ole pidetty saksaksi, kuten mm. Pietarin suomalaisessa Marian srk:ssa.
Kun sakan kieli nyt tuli puheeksi, mainittakoon nostalgian nimissä vielä laulu iloisilta opiskeluvuosilta:
Kein Sodawasser trinken wir,
nur Lagerbier, nur Lagerbier!
Seppo Niinioja
Sami Lehtonen
18.10.09, 16:37
Laitoin kysymyksen vähän hupimielessä, ei liity mitenkään omiin tutkimuksiin. Hyviä vastineita tulikin.
SAOB määrittelee sanan näin:
LÄGERSMAN
(numera bl. ngn gg jur.) man med vilken en kvinna gjort sig skyldig till lägersmål; man som gjort sig skyldig till lägeramål.
(nykyisin vain joskus lakikielessä) mies jonka kanssa nainen on syyllitynyt salavuoteuteen; mies joka on syyllistynyt salavuoteuteen. (Mikä on se pieni ero, latojan kysymys).
Haulla *lägersm* löytyi HisKin kastetuista 31 tapahtumaa eri puolilta maata seurakunnista, joissa ei kirkonkirjoja ole pidetty saksaksi, kuten mm. Pietarin suomalaisessa Marian srk:ssa.
Kun sakan kieli nyt tuli puheeksi, mainittakoon nostalgian nimissä vielä laulu iloisilta opiskeluvuosilta:
Kein Sodawasser trinken wir,
nur Lagerbier, nur Lagerbier!
Seppo Niinioja
Mielenkiintoinen kysymys. Yritin selvitellä eroa tältä pohjalta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Salavuoteus
mutta en päässyt puusta pitkään. Salavuoteus oli mahdollista vain, jos molemmat olivat naimattomia. Edelleen hämäävästi wikipedia mainitsee vuonna 1926 poistetun rangaistuksen yksinkertaisesta salavuoteudesta (mitä tämä on? toinen makaa salaa ja toinen kerskuu kavereille?).
Todellinen juridiikan helmi on kyllä tuo vuoden 1926 jälkeen lakiin jäänyt rangaistava teko; houkutella nainen seksuaaliseen kanssakäymiseen ilman tämän "vapaata suostumusta".
Markku T. Mäkinen
18.10.09, 17:48
Hei,
Muistan joskus kuulleeni määritelmän jossa yksinkertainen salavuoteus oli synonyymi yksinkertaiselle huoruudelle eili tarkoitti tilannetta jossa toinen osapuoli oli naimisissa ja toinen ei.
t.Markku
Mielenkiintoinen kysymys. Yritin selvitellä eroa tältä pohjalta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Salavuoteus
mutta en päässyt puusta pitkään. Salavuoteus oli mahdollista vain, jos molemmat olivat naimattomia. Edelleen hämäävästi wikipedia mainitsee vuonna 1926 poistetun rangaistuksen yksinkertaisesta salavuoteudesta (mitä tämä on? toinen makaa salaa ja toinen kerskuu kavereille?).
Todellinen juridiikan helmi on kyllä tuo vuoden 1926 jälkeen lakiin jäänyt rangaistava teko; houkutella nainen seksuaaliseen kanssakäymiseen ilman tämän "vapaata suostumusta".
Sami Lehtonen
18.10.09, 18:53
Hei,
Muistan joskus kuulleeni määritelmän jossa yksinkertainen salavuoteus oli synonyymi yksinkertaiselle huoruudelle eili tarkoitti tilannetta jossa toinen osapuoli oli naimisissa ja toinen ei.
t.Markku
Noin tulkittuna myös Sepon esittämä kysymys ratkeaa ja kyse olisi siis miehestä, joka syyllistyy salavuoteuteen, vaikka nainen syyllistyy huorintekoon. Vuoden 1734 laki ei kyllä tehnyt eroa aviossa olleen ja naimattoman tekijän välillä. Tarkennukseksi: siis tilanteessa, jossa toinen oli naimisissa ja toinen ei, ei jäljempänä mainittu ollut yhtään paremmassa asemassa ensinmainittuun verrattuna.
Vastaani tuli ensi kertaa:
JELMI MARIA
En muista koskaan ennen nähneeni tätä versiota. :D:
Sitä ei edes voinut sekoittaa Helmistä, koska kirjoitus oli selvääkin selvempi ja kyseessä oli jo 1890-luku.
Oikeastaan aika hauska nimi .. voisi käyttää nykyisinkin eikö ??
Terv. SARIAINEN :)
Vastaani tuli ensi kertaa:
JELMI MARIA
En muista koskaan ennen nähneeni tätä versiota. :D:
Sitä ei edes voinut sekoittaa Helmistä, koska kirjoitus oli selvääkin selvempi ja kyseessä oli jo 1890-luku.
Oikeastaan aika hauska nimi .. voisi käyttää nykyisinkin eikö ??
Terv. SARIAINEN :)
Helmienetsijä, olet löytänyt 1890-luvun ainoan Jelmin. Tilasto kertoo että sitten vielä 1900-1919 välillä annettiin kahdelle tytölle nimeksi Jelmi, sen jälkeen sitä ei ole annettu kenellekään.
Marjatta
Helmienetsijä, olet löytänyt 1890-luvun ainoan Jelmin. Tilasto kertoo että sitten vielä 1900-1919 välillä annettiin kahdelle tytölle nimeksi Jelmi, sen jälkeen sitä ei ole annettu kenellekään.
Marjatta
No "sitähää miekii"... En todella muista koskaan aiemmin edes kuulleeni, että moinen etunimi oli olemassa.
No tulihan tuokin tavattua. :D:
Terv´. SARIAINEN :rolleyes:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5501&pnum=129
sivun puolenväliin: Ole Onnellinen
Seppo Niinioja
03.03.10, 09:44
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5501&pnum=129
sivun puolenväliin: Ole Onnellinen
Lienevätkö olleet kaksikielisiä: Ensimmäinen nimihän on ruotsalainen: 29.7. Olof, Olav, Ola, Ole, Olle :)
Seppo Niinioja
Uuden Suomen nettilehdessä oli tänään seuraava artikkeli, joka tuokoon lisänsä loppumattomaan etunimikeskusteluun;
Suomen vanhin asukas, rantasalmelainen Alpo Juhana Leskinen, on kuollut. 108-vuotias Leskinen kuoli sunnuntaina Rantasalmella Etelä-Savossa.
Leskinen oli syntynyt Säämingin pitäjässä 1. toukokuuta 1901. Hän oli ollut Suomen vanhin kansalainen viime lokakuusta asti.
Leskinen asui Suvantokoti-palvelutalossa. Suvantokodista kerrotaan, että Leskinen tunnettiin myös nimillä Albin ja Jussi.
Elämäntyönsä hän teki maanviljelijänä.
Lisää loputtomaan etunimikeskusteluun.
Räisälä 1800-luvun loppu, opettajalla ainakin kaksi lasta:
poika Neuvo Nero Nikodemus
tyttö Nöyrä Naima Nopia
Hannele
Lisää loputtomaan etunimikeskusteluun.
Räisälä 1800-luvun loppu, opettajalla ainakin kaksi lasta:
poika Neuvo Nero Nikodemus
tyttö Nöyrä Naima Nopia
Hannele
Niin mutta nimikeskustelu on oikeastaan sukututkimuksen ydintä. Oli sitten kyse etu- tai sukunimestä. Keskustelu siis jatkukoon.... :rolleyes:
Itsekin näin taas erään kysymystä herättäneen nimen naisella.
TÄHKÄ
Terv. SARIAINEN :D:
[QUOTE=Seppo Niinioja;60523]Lienevätkö olleet kaksikielisiä: Ensimmäinen nimihän on ruotsalainen: 29.7. Olof, Olav, Ola, Ole, Olle :)
Äitinsä on kyllä Jurva, eli kyllä het on tainnu olla ihan suomenkielisiä. Suomia ja meän kieltä siellä on puhuttu tuohon herran aikaan. Ole muutti sitten myöhemmin Ouluun.
Seppo Niinioja
03.03.10, 16:06
[quote=Seppo Niinioja;60523]Lienevätkö olleet kaksikielisiä: Ensimmäinen nimihän on ruotsalainen: 29.7. Olof, Olav, Ola, Ole, Olle :)
Äitinsä on kyllä Jurva, eli kyllä het on tainnu olla ihan suomenkielisiä. Suomia ja meän kieltä siellä on puhuttu tuohon herran aikaan. Ole muutti sitten myöhemmin Ouluun.
Vitsi vitsi. Siis kai se olisi nykyään Be Happy kolmannella kotimaisella.
Rämälä_1696
03.03.10, 18:30
Kauheasti on mennyt tähän viestiketjuun energiaa, mutta ei kai silti aivan turhaan!
Olisiko tällainen etunimi jono mennyt entisinä aikoina papilta läpi?
Wertti Olavi Äijä Aarre Ihme Ihana
13.11.1700 - Berttell Jackaus Liskin Backman
Luulin ensin, että Laihian vihityissä naisen etunimessä 'Liskin' olisi kirjoitusvirhe, mutta sitten niitä löytyi useampia. :rolleyes:
Seppo Niinioja
04.03.10, 10:37
13.11.1700 - Berttell Jackaus Liskin Backman
Luulin ensin, että Laihian vihityissä naisen etunimessä 'Liskin' olisi kirjoitusvirhe, mutta sitten niitä löytyi useampia. :rolleyes:
Liskin on yksi muoto Elisabetista eli Lisbetasta. Georg Luher kirjoittaa (http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm )
"I mantalslängden 1699 nämns hos henne en »dr Liskin» och följande år en dotter utan angivet namn, men 1701 är »Enochs änckia» ensam.[10 (http://suku.genealogia.fi/#10)] Något tvivel behöver knappast råda om att just denna dotter Liskin är identisk med Johan Haraldssons hustru Lisbeta Enoksdotter."
"- Elisabet "Liskin" Rothovia. Föglön henkikirjassa 1687 sisarensa Susannan ja Margretan sekä veljensä Gabrielin ohessa." ( ROTHOVIUS-SUKU 28.11.2009. Ruth Hjorth, Carita Hjorth, www.kolumbus.fi/carita.hjorth (http://www.kolumbus.fi/carita.hjorth) )
Myös HisKin hauissa Liskin on rinnastettu Elisabetiin.
Seppo Niinioja
Härmäläisissä suvuissani (Penttilä, Huumoila, Ryssy) näyttää olevan muutamia Lastikka -nimisiä tyttäriä. Mihinkähän nimikantaan nämä liittyvät? Muovia tuskin silloin (1600 -luvulla) oli vielä keksitty.
Orvokki Willberg
Tulee nimestä Skolastika, saks. Scholastica
Ei kovin yleinen mutta ei harvinainenkaan nimi. Oli almanakassa Suomessa noin vuodesta 1791 vuoteen 1869
Juha
Seppo Niinioja
05.03.10, 08:56
Tulee nimestä Skolastika, saks. Scholastica
Ei kovin yleinen mutta ei harvinainenkaan nimi. Oli almanakassa Suomessa noin vuodesta 1791 vuoteen 1869
Juha
Tulihan selvitetyksi tämänkin nimen alkuperä. Olen ihmetellyt, tuleeko se latinan koulua merkitsevästä schola-sanasta ja jos, niin miksi. Oppineita naisia oli ennen vanhaan harvassa. Mainion www.behindthename.com (http://www.behindthename.com) :in mukaan Scholastica tulee myöhäislatinan nimestä, joka on johdettu sanasta scholasticus, joka tarkoittaa kaunopuhujaa, yleensä etevää puhujaa ym. Scholastica oli myös erään 6. vuosisadan pyhimyksen nimi.
Useimmat naiset ovat kyllä pieniä scholasticoita, kun haluavat saada tahtonsa läpi kotona :) . Mies oli joskus perheen pää, mutta nainenhan sitä on kääntänyt. Haitanneeko tuo mittää.
Seppo Niinioja
Useimmat naiset ovat kyllä pieniä scholasticoita, kun haluavat saada tahtonsa läpi kotona :) . Mies oli joskus perheen pää, mutta nainenhan sitä on kääntänyt. Haitanneeko tuo mittää.
Mutta kyllä se on mies joka sanoo viimeisen sanan - nimittäin; "Kyllä kultaseni"
Juha
tellervoranta
05.03.10, 12:09
Kumpi olisi Tyttelille sopivampi ehdokas :confused:
Ano Toivo Armas Aulis Aarre Mainio Oiva Onni Vihtori
vai
Jalo Uljas Urho Taito Tarmo Kai Voitto Reima Ukko Mies ;):rolleyes::eek:
Helena Heikkinen
05.03.10, 15:55
Mainion www.behindthename.com (http://www.behindthename.com) :in mukaan Scholastica tulee myöhäislatinan nimestä<<
Seppo Niinioja
Kiitos mainiosta linkistä! Nimien etymologiakin siellä näyttää olevan paljon laajempi kuin tavanomaisissa nimienselityskirjoissa. Kokeilin tietysti heti myös siellä olevaa nimigeneraattoria ja sain oikein kivoja ehdotuksia.
Kiitos mainiosta linkistä! Nimien etymologiakin siellä näyttää olevan paljon laajempi kuin tavanomaisissa nimienselityskirjoissa. Kokeilin tietysti heti myös siellä olevaa nimigeneraattoria ja sain oikein kivoja ehdotuksia.
Kokeilin generaattoria. En huomannut ensin edes panna suomeksi, vaan kone etsi kaikista kielistä. Sain lapsenlapselle saman keskimmäisen nimen, joka hänellä onkin, Marleen (hänellä on Marleena). Muutin haun suomenkieliseksi, ja miehelleni sain nimen, jossa oli vain yhden kirjaimen ero hänellä jo olevaan nimeen. (Kannattaiskohan nyt ostaa valmiiksi täytetty lottokuponki?). Itselleni sain nimen, josta en oikein tykännyt, mutta oli se kumminkin isoisoäitini nimi. En sano mikä se oli, koska joillain on se nimi, ja he varmaan tykkäävät, että se on kaunis nimi, ainakin heidän vanhempansa ovat niin tykänneet.
Marjatta
Tapani Kovalaine
06.03.10, 21:24
Albinäpärä on varsin harvinainen etunimenä:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/27rm2n?fi+0144+kastetut+44282)3.4.1884 18.5.1884 Pekurila No 1 Torp: Adam Natunen Eva Stina Heiskanen 24 Albinäpärä
P. Pihlman
07.03.10, 20:30
Seurasin mielenkiinnolla tätä nimikeskustelua, koska kävin tuossa Pyhäinpäivänä omaisteni haudoilla ja ohikulkiessani huomasin eräässä hautapaadessa nimet "NAIMA ELIN".
Minusta tuokaan nimi ei olisi oikein mukavan tuntuinen lapselle. Olihan tässä sentään jätetty välilyönti nimien väliin, mutta siitä huolimatta.
Orvokki Willberg
Elin eller Eelin
Ååtti eller Outi
Kaarlo Mikael
09.03.10, 20:45
Mielestäni Odinin kolmas nimi on Tiburtius.
M.laaksonen
Ihastelin yhtenä iltana Jämsän nuorimpia kirkonkirjoja SSHY:n jäsensivuilla ja lueskelin sukulaisteni elämänpiiriä 1900-luvulle tultaessa. Hyvin luettavissa olevaa kaunista käsialaa. Oli mainiota lukea nimien suomalaistumista ja sukunimien yleistämistä: näyttivät ne olevan täysin käytössä olevia sukunimiä oman tulkintani mukaan. Toki siellä vielä oli paljon "Joonaanpa" tai "Annanpa" tai "Annantr" tai "Joonaantr".
Mutta viestiketjuasiani oli tämä: ohimennen jonkun Jokioisissa 1882 syntyneen nimi:
Innokas Tuomo Urho. Aika hyvä!
Ja Oriveden pappislistassa 1800-1900 lukujen taitteessa: mikä nimi! Käykääpä kurkkaamassa...
Ja kaikkihan "tuntee" sen pikkupojan, joka sai Jämsässä nimen Napoleon Bonaparte, vaikka aika jo oli ohi, siis Napoleonin.
Entä yksi halikkolainen torppari Polycarpus?
T. PäiviKL
Helena Heikkinen
10.03.10, 11:37
<<Entä yksi halikkolainen torppari Polycarpus?
T. PäiviKL Vähän vaikea uskoa, että torpanukko olisi pyytänyt pappia kastamaan pojan Polycarpukseksi. Miten nimi mahtoi ääntyä? Miten kansa kutsui häntä? Karppi?
Kotiseudullani Fredrik oli Rietu, Joosef oli Juoseppi tai Juoppo jne.
Tuo Halikon torppari Polycarpus Johansson Löfgren lienee Salon/Uskelan Hämmäisten rakuuna Johan Löfgrenin poika s. 21.1.1793 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t7188924).
Muutama muukin "pölykapseli" seudulta löytyy. Kuka mahtoi olla se ensimmäinen matkinnan aiheuttaja?
:) Jaska
tellervoranta
10.03.10, 13:00
Minulla on tuolla Arvuuttelulistallani ollut mm. tälläinen pörinä, että Timosen eli Honkasen kattilakunnassa lusikoi mm. vävy, jonka esi-isä oli Polycarpus Callberg. Ko sotilas kuoli 24.2.1799 Haukiputaalla 92 vuotiaana. Isänsä Carp.
P. Pihlman
10.03.10, 16:16
Elin eller Eelin
Ååtti eller Outi
Kirjoitin tuon noin. Vanhojen tekstien suhteen voi tulla luku/tulkintavirheitä.
E Juhani Tenhunen
14.02.11, 21:16
:confused: Siis todellä ihmellinen tytön etunimi tuli vastaani. Ensin hänellä on kaksi muuta etunimeä ja kolmantena,.... ELÄTTI
Sanoisin, että elätti ei ole tässä nimi vaan ilmaisee tytön elämäntilanteen.
Elätistä olen edellisen kanssa samaa mieltä.
Minulla näyttää olevan kolmas serkku Hyginus, toisena nimenä. Mistähän sekin tulee...torpparille.
Entä Fritjof, kuulostaisi ihan Ristolta, mutta sehän on Kristian.
ph
Tuiju Olsio
15.02.11, 00:38
Entä Fritjof, ... Isoenoni oli Fritjof, käytettiin nimeä Friiti.
Suvussamme löytyy kasvattilapsi nimellä Frithiof, ensimmäinen nimi oli kyllä tavallinen ruotsalainen, joten en osaa sanoa, miten tuo olisi lausuttu.
Orvokki
Kirsti Ervola
15.02.11, 13:35
Islantilaisen Fritjof (Fridhthjofr) -nimen rantautumiselle Suomeen saattoi olla kaunokirjallinen syy. Ruotsalainen Esaias Tegnér julkaisi 1825 viikinkiaiheisen runoteoksen Fritjofs saga, josta osia on suomennettu jo melko tuoreeltaan. Kokonaan teos kännettiin 1800-luvun lopulla.
P. Pihlman
15.02.11, 15:58
Onhan noita, mm
Akaton (Agathon) Ukko Mies ja Ensi Lempi Petti:p:
No nämähän kaikki tietää.
Sen olen huomannut, että papit antoivat lapsilleen aika erikoisia nimiä sekä papin jälkeläiset.
Kerran huomautin tällä Forumilla eräälle Ruotsista kirjoittavalle, että pitää olla oikea nimi profiilissa....no, vähän päästä luin lehdestä, että Ruotsissa saa antaa lapselle ihan minkä nimen tahansa. Hävetti kyllä vähän :(
Suomen pisin nimi on minulla ollut aikanaan tiedossa, oli yhdessä opuksessa, mutta eipä ko opusta taida enää olla, että se siitä.
Hauskoja tai kiusallisia ovat etunimet, jotka voi antaa kummallekin sukupuolelle, esim. Kaino, Vieno ?, Hille.....Sukunimet voivat olla myös etunimiä, esim. Pentti, Risto. ;);)
Suomen pisin nimi?
Oliko ehkä - Saara Porvana Lusina Jusina Selma Jelma Jegopeg - Koponen
Olen joskus kuullut.
P. Pihlman
Helena Heikkinen
15.02.11, 17:28
Suomen pisin nimi?
Oliko ehkä - Saara Porvana Lusina Jusina Selma Jelma Jegopeg - Koponen
Olen joskus kuullut.
P. Pihlman Kuikka Koposesta on tehty tutkimuskin. Hänen lapsillaan oli mielettömän pitkiä nimiä. Harmi, ettei nyt satu olemaan käsillä, että voisin tarkistaa. Tutkimuksen mukaan nimet eivät - muistaakseni - olleet alkuperäisissä kastekirjoissa ihan niin erikoisia. Kun perhe muutti toiselle paikkakunnalle, Kuikka korjaili nimiä muuttokirjaan. Hän muunteli oikeista nimistä lastensa nimet pitkiksi, mitä mielikuvituksellisimmiksi nimiksi. Uudessa seurakunnassa pappi uskoi, mitä muuttokirjassa seisoi, ja niin nuokin Koposen temput tallettuivat kirjoihin.
Tapani Kovalaine
15.02.11, 17:35
Kuikka-Koponen on päässyt netissä etunimiä koskevaan artikkeliin mm. näin:
Tiettävästi yksi vaikeimmin rikottavista Suomen ennätyksistä on savolaisen taikurin Aapeli Kuikka-Koposen (1833-1890) vanhimman tyttären nimen pituus :
Ida Riia Lucia Hilda Hulda Levantina Amanda Olivia Ceela Cencerdia Jemna Jekleebet Kuikka-Koponen.
Kontra-amiraali Thitzin (1825-1899) koko nimi oli Ernst Gustaf Fredrik Vilhelm Julius Caesar Aatos Porthos Aramis Romulus Remus Thitzin. Vuoden 1945 etunimilain mukaan jokaisella Suomen kansalaisella tulee sukunimen ohella olla etunimi, kuitenkin enintään kolme. Lyhin suomalainen paikannimi on Ii Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde: http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-0l2s.htm
Helena Heikkinen
15.02.11, 19:28
Säämingin kirkkoherranviraston antaman virkatodistuksen mukaan heidän kirjoissaan olevan Abel Koposen vanhimman lapsen nimi oli Luiina Konkordia Jeklobette.
Lähde: Aini Rössi, Kuikka Koponen, konstikas kujeilija. 1979.
Tämä kirja ei ole se tutkimus, jota muistelin.
Jokaisella muuttomatkalla nimet salaperäisellä tavalla lisääntyivät.
E Juhani Tenhunen
15.02.11, 20:19
Tuostapa tuleekin mieleen Joel Lehtonen henkilöineen.
Seija Randell
15.02.11, 21:53
Onko se alkukirjain ihan varmasti iso ee ? Eli olisi kiva tietää, ovatko ne muut eet kirjoitettu samalla lailla; ilmeisesti ?
:confused: Siis todellä ihmellinen tytön etunimi tuli vastaani. Ensin hänellä on kaksi muuta etunimeä ja kolmantena,.... ELÄTTI ??????????????????????????? :(
Siis miten tämä voi olla jonkun lapsen nimi ? Ei ole paljon ajateltu. :eek:
Terv. SARIAINEN :eek:
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/) ei tunne Elätti-nimeä. Haku kattaa ikäluokkia 1800-luvulle saakka ja sisältää myös muut kuin ensimmäiset etunimet. Jostain muusta tässä lienee kysymys.
VRK:
Nimipalvelussa etu- ja sukunimitietojen lukumäärät löytyvät kaikista henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään. Rekisteröinnin yhteydessä he ovat saaneet suomalaisen henkilötunnuksen. Henkilötunnukset annettiin elossa oleville henkilöille vuosien 1964-1968 välisenä aikana. Tämän ajankohdan jälkeen henkilötunnus on annettu lapselle syntymäilmoituksen perusteella ja ulkomaalaiselle erillisen rekisteröinnin perusteella.
Niinpä ennen hetujen antamista kuolleiden nimiä tai nimeänsä muuttaneiden entisiä nimiä ei järjestelmästä voi löytyä.
:) Jaska
Helena Heikkinen
16.02.11, 20:35
VRK: Niinpä ennen hetujen antamista kuolleiden nimiä tai nimeänsä muuttaneiden entisiä nimiä ei järjestelmästä voi löytyä.
:) JaskaNiinpä ei järjestelmä tunne sen paremmin Elättiä kuin Albinäpärääkään.
Miten Albinäpärä selvisi nimensä kanssa?
E Juhani Tenhunen
18.02.11, 20:35
Niinpä ei järjestelmä tunne sen paremmin Elättiä kuin Albinäpärääkään.
Miten Albinäpärä selvisi nimensä kanssa?
Ennen sotuja myös nimet olivat joustavampia. Tosin 1960-luvun sotuissa saattoi olla virheitä ja verottajan lukukyvyssä omituisuuksia. Esim. 1970 kuolleen äidinisäni (s. 1889) sotusta olisi voinut luulla hänen olevan nuorempi kuin v. 1989 syntynyt tyttäreni (- +:n sijasta). Lisäksi verottaja halusi välttämättä muuntaa hänen toisen etunimensä kuolinpesässä Emilistä Eemeliksi ja yhdistää kuolinpesän varallisuuden v. 1929 kuolleen äidinäitini kuolinpesään tämän nimen unohtaen.
Helena Heikkinen
23.02.11, 17:44
:confused: Siis todellä ihmellinen tytön etunimi tuli vastaani. Ensin hänellä on kaksi muuta etunimeä ja kolmantena,.... ELÄTTI ??????????????????????????? :(
Siis miten tämä voi olla jonkun lapsen nimi ? Ei ole paljon ajateltu. :eek:
Terv. SARIAINEN :eek: Nimen antajan ajatukset pitäisi tietää.
Ehkä hän on ajatellut PALJONKIN ja halunnut lapselle mahdollisimman ajankohtaisen, hienon ja samalla mytologisiakin ulottuvuuksia omaavan nimen. Ehkä on tavoitellut harvinaista nimeä Eletta, joka tulee Elektrasta. Eikös sähkökin juuri tuohon aikaan tehnyt tuloaan?
Valitettavasti vanhanaikainen kirjuri ei ymmärtänytkään nimen hienoutta, vaan suomalaisti nimen. Tämä on tietenkin vain spekulointia.
(Liekö joku esittänyt tämän teorian jo aiemmin?)
Suodenniemellä on 1906 kastettu Arvo Armas Tiburtius.
Suodenniemestä ks. http://www.suodenniemi-seura.fi/tutustu-suodenniemen-historiaan/ :-)
Niin kuin tuossa lupasin, niin katson sen ELÄTTI nimen kohtalon.
Laitanpa nyt tiedoksi tähän perään.
Siinä se vain jatkui ELÄTTI nimi kolmantena mukana entiseen tapaa ainakin v.1940 saakka. Sen jälkeen perhe muutti pois paikkakunnalta. En kuitenkaan usko, että nimi olisi siitä mihinkään muuttunut tuonkaan jälkeen. ;)
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Jos Elätti eleli 1940-luvulle saakka niin ehdottaisin vielä tutkittavaksi Kelan henkilökortistoa (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansanel%C3%A4kelaitoksen_henkil%C3%B6kortit_ja_Ma amme-kirjojen_arkisto), joka kattaa muistaakseni vuosina 1939-1959 (jälkimmäinen luku muistikuva) elossa olleet ja kuolleet. Kortisto löytyy Kansallisarkistosta Helsingistä ja on luonteeltaan ensimmäisiä moderneja (tai ehkä postmoderneja) henkilökortistoja. Niistä saattaisi näkyä, seurasiko kirkonkirjoissa mainittu nimi loppuun saakka?
E Juhani Tenhunen
24.02.11, 05:37
Oliko Suodenniemen (nyk. Sastamalaa) Tiburtius siis lopultakin etunimi vai sukunimi? Nimi tuo mieleen tippurin eli kupan lisäksi myös roomalaisajan.
Pornaisissa oli vuosina 1886-1896 varsinainen Hiljaa -boomi, kun lukuisat tyttölapset saivat ensimmäiseksi nimekseen Hiljaa. Yhden tytön toinen nimi muutettiin, mutta Hiljaa -nimeä ei koskaan tänä aikana.
Onkohan näistä Hiljaa -nimistä sittemmin kaikessa hiljaisuudessa siirrytty Hiljoihin?
Kyllä tuo Tiburtius on etunimi. Väestörekisterikeskuksen (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan vuosina 1900-1919 sen sai kymmenen poikalasta. Sukunimenä rekisteri ei sitä tunne.
Eikö nuo filmit olisi helpompi lukea positiiviksi käännettynä?
ps.
Jakobina vai Jacobbina
Meidän suvusta löytyy Tiburtius ja Sadurninus (tai Saturninus, Niinukseksi kutsuttiin). Eipä tulis mieleen antaa noita nimiä omalle lapselle...:D:
Hei
Vanhasta Kansanvalistusseuran kalenterista v. 1884 löytyy myös erikoisia etunimiä. 4.1. Tiitus ja Ihamo 11.1.Hyginus 12.1. Arcadius 16.1 Marcellus 18.1 Priska 26.1.Polykarpus 4.2. Ansgarius 18.2. Koncordia 19.2.Kauppo ja Gabinus 20.2.Mieluisa ja Eukarius 23.2. Taalo ja Tertullian 28.2 Lauli ja Leander 3.3.Kunigunda 5.3.Konon 7.3. Perpetua 11.3.Vindician 13.3.Nikeforus 7.4.Hippi 26.4.Kletus 31.5.Petronella ja Elli 10.7.Kanutus 4.8.Aristarkus ja Tartti 12.9.Tiila 26.9.Kyprianus 30.9.Hieronymus 1.10.Remigius 11.10.Probus 14.10.Kalikstus 16.10.Gallus 24.10.Evergistus14.11.Hypatius ja Hilppa 22.11 Silju 29.11.Saturninus. Tässä on vain osa käytössä olleista nimistä.
t. Pirkko
Hei
Vanhasta Kansanvalistusseuran kalenterista v. 1884 löytyy myös erikoisia etunimiä. 4.1. Tiitus ja Ihamo 11.1.Hyginus 12.1. Arcadius 16.1 Marcellus 18.1 Priska 26.1.Polykarpus 4.2. Ansgarius 18.2. Koncordia 19.2.Kauppo ja Gabinus 20.2.Mieluisa ja Eukarius 23.2. Taalo ja Tertullian 28.2 Lauli ja Leander 3.3.Kunigunda 5.3.Konon 7.3. Perpetua 11.3.Vindician 13.3.Nikeforus 7.4.Hippi 26.4.Kletus 31.5.Petronella ja Elli 10.7.Kanutus 4.8.Aristarkus ja Tartti 12.9.Tiila 26.9.Kyprianus 30.9.Hieronymus 1.10.Remigius 11.10.Probus 14.10.Kalikstus 16.10.Gallus 24.10.Evergistus14.11.Hypatius ja Hilppa 22.11 Silju 29.11.Saturninus. Tässä on vain osa käytössä olleista nimistä.
t. Pirkko
Panin kokeeksi Kletuksen Googleen ja heti 1. osuma oli nimen selitystä. Kannattanee googlata muitakin.
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Kletus
Marjatta
Helena Heikkinen
28.02.11, 20:04
Hyvä sivusto. Sieltä löytyi vihje, että Elätti voisi olla latinalaisperäinenkin:
Elata
Elata meaning and name origin
Elata \e-la-ta\ as a girl's name is of Latin origin, and the meaning of Elata is "lofty, high".
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Elata
Mahdollinen myös tämä aiemmin esittämäni Elektra-teoria:
Electra \e-lect-ra (http://www.thinkbabynames.com/ending/0/ra), el (http://www.thinkbabynames.com/beginning/0/El)(ec)-tra (http://www.thinkbabynames.com/ending/0/tra)\ as a girl's name is pronounced ee-LEK-trah. It is of Greek (http://www.thinkbabynames.com/search/0/greek) origin, and the meaning of Electra is "shining (http://www.thinkbabynames.com/search/0/shining), bright (http://www.thinkbabynames.com/search/0/bright), radiant (http://www.thinkbabynames.com/search/0/radiant)". Mythology (http://www.thinkbabynames.com/search/0/mythology): the daughter of Agamemmnon. Literary (http://www.thinkbabynames.com/search/0/literary): a central (http://www.thinkbabynames.com/search/0/central) character (http://www.thinkbabynames.com/search/0/character) in three Greek (http://www.thinkbabynames.com/search/0/greek) tragedies. Also the inspiration (http://www.thinkbabynames.com/search/0/inspiration) for Lavinia in Eugene O'Neill's trilogy of plays (http://www.thinkbabynames.com/search/0/play), "Mourning Becomes (http://www.thinkbabynames.com/search/0/becomes) Electra".
Electra has 6 variant forms: Alectra (http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Alectra), Elektra (http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Elektra), Elettra (http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Elettra), Ellectra (http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Ellectra), Ellektra (http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Ellektra) and Ilectra (http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Ilectra).
Suomessa varianttina myös Eletta, helpompi lausua.
Tietääkö kukaan, mitä kreikkalaisia tragedioita esitettiin Suomessa 1800-luvun lopulla?
Tapani Kovalaine
05.09.11, 21:05
Erikoisten etunimien kerhossa on ollut hiljaista.
Nyt haluaa (ehkä hiukan vastentahtoisesti?) esittäytyä Helsingissä 2.12.1895 syntynyt Axel ja Iida Adamssonin poika, jolla pappi K.A. Hilden hyväksyi kasteessa 15.12.1895 etunimen:
Jumalan parannus.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9390&pnum=966
Kummit Klaara Sikanen ja suutari Berg ovat taatusti olleet ihmeissään! :)
tellervoranta
06.09.11, 08:32
Oli minusta vähän outoa, kun juuri luin lapsen syntyneen OUTO-nimiselle herralle ja vaimolleen. :eek:
[quote=Tapani Kovalaine;97665] jolla pappi K.A. Hilden hyväksyi kasteessa 15.12.1895 etunimen:
Jumalan parannus.
/quote]
Varmasti oudoimpia nimi, mitä tässä on esille tullut.
Mitä mahtoi poika käyttää kutsumanimenään...
ph
Luin kerran (tosi)tarinan 1800-luvun lopulta; perheen isäntä vei kasteelle ties kuinka monetta perillistään ja äitimuori oli sanonut valmiiksi nimen. Perillä Pappilassa ei isäntä oikein täsmälleen muistanut tuota nimeä, vaan alkoi arvuutella papille; Aisa, Mutteri, Pultti, Takalauta.....jne
Pappi kuunteli aikansa ja oppineena kansanmiehenä ehdotti; "Miten olisi Akseli?"
Isäntä riemastui; "Juu, niinhän se olikin - kyllä minä sen verran muistin että jotenkin se hevosrattaisiin liittyi!"
Helena Heikkinen
06.09.11, 17:05
Erikoisten etunimien kerhossa on ollut hiljaista.
Nyt haluaa (ehkä hiukan vastentahtoisesti?) esittäytyä Helsingissä 2.12.1895 syntynyt Axel ja Iida Adamssonin poika, jolla pappi K.A. Hilden hyväksyi kasteessa 15.12.1895 etunimen:
Jumalan parannus.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9390&pnum=966
Kummit Klaara Sikanen ja suutari Berg ovat taatusti olleet ihmeissään! :)Veikkaisin, että joko lapsessa tai olosuhteissa oli jotakin hyvin erikoista. Jos käytettävissäni olisivat Helsingin rippikirjat (tai lastenkirja) varmasti katsoisin, mitä perheelle oikein kuului.
Jouni Kaleva
06.09.11, 17:28
Erikoisten etunimien kerhossa on ollut hiljaista.
Nyt haluaa (ehkä hiukan vastentahtoisesti?) esittäytyä Helsingissä 2.12.1895 syntynyt Axel ja Iida Adamssonin poika, jolla pappi K.A. Hilden hyväksyi kasteessa 15.12.1895 etunimen:
Jumalan parannus.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9390&pnum=966
Kummit Klaara Sikanen ja suutari Berg ovat taatusti olleet ihmeissään! :)
Gottheil auf Deutsch?
Pekka Paavola
06.09.11, 18:28
Gottheil on sukunimenä ei näytä olevan kovinkaan harvinainen. Mutta nuissa toisista kieleistä kääntäminen saattaa tuottaa aika hullunkurisia nimimuotoja, kuten tässäkin tapauksessa lienee kysymys. -Pekka-
Viljakkalan kirkonkirjoista 1880-luvulta löytyy pieni suma samantapaisia erikoisia nimiä. Esim. kauppias Leppäsen perheessä oli lapset
Armas Sulho, Kaunis Ilma, Jalo Uros, Raitis Veikko ja Hyvä Onni (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9296&pnum=299).
Myös pitäjän kappalaisella Adam Ivendorffilla oli lapset Terve Taimi, Mainio Alku, Pieni Eine ja Ujo Sulho (esim.http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9296&pnum=308). Vielä löytyy esim. Siivo Neiti (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9662&pnum=44), Tunne Elämä ja Tahto Rakas.
Helsingistä olen bongannut mm. nimet Himo Urpu, Siro Lemmitty, Hertta Herranlahja, Aula Femina Telma Alida Kleopatra ja Etzeila Devadatta Dschanardana.
Kari
Mikko Partaselle ja Valpuri Nousiaiselle syntyi Sulkavan Karjulanmäellä 24.12.1862 tytär, joka sai kasteessa nimet Maria Risilia. Onkohan muita samannimisiä?
Perniöstä löytyy muutamia Grisilia -nimisiä 1700-luvulta. Lienee samaa alkuperää tuo nimi.
Juha
< Mikko Partaselle ja Valpuri Nousiaiselle syntyi Sulkavan Karjulanmäellä 24.12.1862 tytär, joka sai kasteessa nimet Maria Risilia. Onkohan muita samannimisiä? >
Epäilenpä, että kaikki tulkitut ovat supisuomalaisia nuorena nukkuneita Siljoja! Niitä näkee tulkinnoilla Sesse, Sissa, Sisso, Sissi, Grisilia, Cicilia, Risilia tms. S:n iso kaari vai on tulkittu joko R:ksi ja loppu miten sattuu! Kantasanana lienee kuitenkin ruotsinkielen Cecilia tai Cilla!
Ei muuten Hiskikään tunnu taipuvan Siljalla erilaisiin äännemuunnoksiin!
Siljailemisiin
S:n iso kaari vai on tulkittu joko R:ksi ja loppu miten sattuu!
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sulkava/syntyneet_1854-1872_mko1-4/50.htm
Tuossa ei mitään tulkintaongelmia liene, jos yhtään lukea osaa.
Edesmenneellä vasemmistopoliitikolla Taisto Sinisalolla oli nimien riimitys kohdallaan eli Taisto Jalo Sinisalo.
Hannu Numminen
26.02.12, 13:05
Tässä on heti ensimmäisellä rivillä henkilö, jonka tulkitsen olevan Cat: Griselia Ferm. Sukunimi kirjoitetaan usein myös Färm ja leskirouvan oma sukunimi oli Rothof. Tämä on Tampereelta 1800-luvun puolelta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tampereen_tuomiokirkkoseurakunta/rippikirja_1813-1825_tk631/32.htm
Tervehdys!
Kuhmossa on 17.2.1887 syntynyt Jaakko Heikkiselle ja Anna Sofia Kilposelle Hermo-nimen saanut poika. Kummillakin näyttää olevan sama etunimi.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7184&pnum=93
Kuhmon kastetuista 1885-1899 Hiskistä löytyy 33 Hermoa. Muista Kainuun seurakunnista en ole Hermoja tavannut. Aika erikoiselta minusta tämäkin nimi kuulostaa. Mikähän muoti-ilmiö tämä on ollut?
Terveisin Eila
Heikki Särkkä
24.03.12, 11:08
Ilmeisesti Hermanin rinnakkaismuoto kuten Eero Eerikin.
< Ilmeisesti Hermanin rinnakkaismuoto kuten Eero Eerikin. >
Kirjoitusta näkemättä veikkaisin kuitenkin Hemmo, kun on niin monta kertaa tullut vastaan Hemminkin (Hemmingin) kohdalla vastaan kaksi peräkkäin kirjoitettua kaunokirjoitettua m:ää, jotka voisi tulkita rm:ksi. Hermannin toinen muoto on mielestäni Herkko, jota olen nähnyt käytettynä.
Tulkitsemisiin
Tervehdys!
Edellisessä tekstissäni on linkki Kuhmon Syntyneiden ja kastettujen luetteloon. Ajatukseni oli että kokeneemmat ja lukutaitoisemmat voisivat tulkita tekstiä. Aluksi mietin Heimo-nimeä, mutta ei sieltä ii:n pistettä löydy.
Pahoittelen että muotoilin kysymykseni puutteellisesti. Kiiitos kommenteista, lisääkin toivon.
Terveisin Eila
Edellisessä tekstissäni on linkki Kuhmon Syntyneiden ja kastettujen luetteloon. Ajatukseni oli että kokeneemmat ja lukutaitoisemmat voisivat tulkita tekstiä. Aluksi mietin Heimo-nimeä, mutta ei sieltä ii:n pistettä löydy.
Linkistäsi näki erinomaisen selvästi, että nimi oli juuri Hermo, ja sama nimi todellakin oli myös yhdellä kastetodistajista.
Helena Heikkinen
24.03.12, 12:51
Hermo on virolainen lyhentymä nimestä Herman. 1800-luvun lopulla elettiin innokkaan suomalaistamisen aikaa, ja niinpä Hermo-nimi sai Suomessakin kannattajia. Nimimuoto jäi kuitenkin vähälle käytölle.
Syy on sama, miksi virolainen etunimi Raivo ei oikein toimi Suomessa.
E Juhani Tenhunen
25.03.12, 13:52
Kuulostaisi siltä, että kyseessä on Herman -nimen omintakeinen suomennelma.
E. Juhani Tenhunen:p:
Olen vielä niin uusi tällä "alalla", että kummallisin mihin olen törmännyt, on Dorde. Ja on ilmeisesti naisen nimi. Ellei sitten tarkoita jotain ihan muuta. :D:
eeva häkkinen
18.06.13, 23:30
Dorde, Dordi, Dorotea ei oo mitenkään ennenkuulumaton nimi, joskaan ei niitä yleisimpiäkään. Nimestä on keskusteltu täällä aiemminkin, haulla joko löytyy tai sitten ei.
E Juhani Tenhunen
19.06.13, 05:15
Dorde, Dordi, Dorotea ei oo mitenkään ennenkuulumaton nimi, joskaan ei niitä yleisimpiäkään. Nimestä on keskusteltu täällä aiemminkin, haulla joko löytyy tai sitten ei.
Suomenkielinen vastine on Teija, joka tulee tietysti Teasta.
Laukkas -esiäitejä muistaen,
E. Juhani Tenhunen
Kiitos selvityksestä. Ensin kyllä mietin, luinko väärin. Vanhassa kotikunnassani nimet ovat olleet -tai ainakin kirjoitetut - kovin sovinnaisesti, joten välissä ilmaantunut Dorde oli kovin ristiriitainen.Voipi olla että puhuttuna on nimimaailma ollut hiukan vivahteikkaampi.
Helena Heikkinen
19.06.13, 13:00
Välistä törmää kirjoitusasuihin, joista ei tosiaankaan heti tunnista takana olevaa tuttua nimeä. Oikeinkirjoituskaan kun ei ollut vielä vakiintunut, samakin kirjuri voi kirjoittaa milloin mitenkin.
Nimen tunnistamisessa auttaa, kun miettii, miten kansa on hienon nimen ääntänyt. Vanhemmat sen nimen kuitenkin valitsivat ja papille sanoivat.
D ei kuulunut suomenkieliseen puheeseen. Se korvautui samoin kuin murteissa nykyisinkin.
Pappi puhui ruotsia, oli opiskellut kieliä ja saattoi kirjoittaa nimen kirjoihin vaikka latinalaiseen asuun tai omaan tapaansa. Toinen pappi kirjoitti saman henkilön nimen taas aivan omaan tyyliinsä. Onpahan sukututkijalla varaa valita, mitä nimiasua itse käyttää.
esim.
Dorde= Dorotea (Pehmennettynä Teija. Kovia konsonantteja käyttäneet voivat ääntää vaikka "Terttu", mutta jos jossain d:n tilalla äännettin r, niin senhän voi sanoa vaikka "Rotja"! )
Sidzla = Silja (eli Cecilia)
Lidza = Liisa (Elisabet)
Fridolf ääntyi kotiseudullani "Rietu", Einarin kutsumanimi oli "iekko", Ferdinand "Veerti", Grels pehmeästi "Reijo", Jöns oli "Juntti" tai Jussi. Josef ääntyi savossa "Juoseppi" tai "Juoppo" tai "Juosehvi" jne.
Juho Stenillä, joka oli Karkun Mäenkylässä torpparina 1880-luvun alussa, oli parikin erikoisesti nimettyä lasta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17654&pnum=338
Sanansaattaja on tietenkin suomennos Angeloksesta, mutta en ole keksinyt mistä Antti Elikin (ruotsinkielisessä kastemerkinnässä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/syntyneet_1875-1884_mko128-134/68.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/syntyneet_1875-1884_mko128-134/68.htm)Anders Elig) nimi tulee.
Viipurissa räätälinkisälli Johan Puustisen 20.6.1864 syntynyt poika sai komean keisarillisen nimen Emperor Alexander
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6955530
Sanansaattaja on tietenkin suomennos Angeloksesta, mutta en ole keksinyt mistä Antti Elikin (ruotsinkielisessä kastemerkinnäsä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/syntyneet_1875-1884_mko128-134/68.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/syntyneet_1875-1884_mko128-134/68.htm)Anders Elig) nimi tulee.
Elig tulee kaiketi Eligiuksesta (lat. valittu), jonka nimipäivä oli suomalaisessa nimipäiväkalenterissa 1. 12. vuosina 1726-1907. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyy muutama kymmenen tämännimistä, joista ylivoimaisesti suurin osa (45 henkilöä) on 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alussa syntyneitä.
Enpä olisi heti arvannut, että Kettusen Anselmus onkin tyttö: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/parikkala/syntyneet_1858-1872_mko1-8/59.htm
< Enpä olisi heti arvannut, että Kettusen Anselmus onkin tyttö: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/parikkala/syntyneet_1858-1872_mko1-8/59.htm >
Niin Anselmi. Vastaavalla tavalla Eerikki (Ericus), Lauri (Laurentius), Heikki (Henricus), Rusi (Ambrosius) tms. latinanlaista.
Etunimeillen
Anselmipa hyvinkin, Annaksi näyttivät kutsuvan. Poikalapseksi minä tuota ensin oletin ja lastenkirjassakin Anselmi kulkee ensimmäiset vuotensa poikana: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/parikkala/lastenkirja_1843-1864_mko1-16/206.htm
Seuraavassa lastenkirjassa son Anselmus onkin sitten jo vaihtunut dotter Annaksi.
Ulla
Tässäkin tapaksessa kirjuri ilmeisesti on sekoittanut pojan tytöksi: Florentin Walmis. Maalari Lindströmin ja vaimonsa Maria Helenan lapsikatraan kuopus, siitä lienee tuo toinen etunimi. Vasemman sivun ensimmäinen perhe.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4219&pnum=48
Seuraavassa lastenkirjassa myös tytöksi kirjattu, mutta pojaksi korjattu (oikealla sivulla alhaalla)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4781&pnum=23
Iltakoulun opettaja Nikodemus oli antanut Ida Sofia vaimonsa kanssa lapsille nimiksi:
Neuvo Nero Nikodemus
Nöyrä Naima Nopia
Noiva Norja Nouta
Palaan tähän vanhaan viestiketjuun.
Kohdussa on mahtanut olla vilskettä Orimattilan piialla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7047384
Kari K
E Juhani Tenhunen
26.08.14, 10:21
Palaan tähän vanhaan viestiketjuun.
Kohdussa on mahtanut olla vilskettä Orimattilan piialla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7047384
Tiedä vilskettä, jos tuota Leena Hannuntyttären Levotointa tarkoitat. Mutta aika vonkale lienee ollut potkimaan...
E. Juhani Tenhunen
tellervoranta
17.01.15, 09:05
Mistä tulee etunimi Witus ? Törmäsin tämännimiseen henkilöön Oulun Turpeisia tutkiessani 1700-luvun alkupuolelta..
Heikki Särkkä
17.01.15, 09:26
Tuhatluvulla kuoli myöhemmin pyhimykseksi julistettu Vitus.
Kuusamon suunnalla tapaa etunimeä Vietti, joka on ilmeisesti peräisin pyhimyksen nimestä.
Jouni Kaleva
17.01.15, 09:28
Mistä tulee etunimi Witus ? Törmäsin tämännimiseen henkilöön Oulun Turpeisia tutkiessani 1700-luvun alkupuolelta..
Katsopa tuonne http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_Vitus
Kimmo Kemppainen varmaan tietäisi, onko kantasana vita vai joku muu. Vitulus on vasikka ja vitulina myös vasikanpaisti.
Jouni Kaleva
17.01.15, 09:30
Tuhatluvulla kuoli myöhemmin pyhimykseksi julistettu Vitus.
Kuusamon suunnalla tapaa etunimeä Vietti, joka on ilmeisesti peräisin pyhimyksen nimestä.
Voisiko olla Vietti > Vieti > Veeti > Mansvetus?
Kimmo Kemppainen
17.01.15, 10:54
Kiitos luottamuksesta, hankala kysymys, ei ole kovin ilmeistä ratkaisua, vaikka latinassa jopa sana vitus tunnetaankin. Kuka antaisi lapselleen nimeksi 'vanteen'?
Pohjolan kontekstissa etymologia lienee useinkin juuri tuo ehdottamasti, ainakin Kainuussa kyseessä on juuri tuo Mansuetuksen lyhennys, vaikka kaikkiin Vituksiin tämä ei tietenkään päde.
Sydenhamin chorean vanha nimi on muuten pyhän Vituksen chorea, Luojan kiitos ei enää ole nykynuorison muotitanssi.
Kimmo Kemppainen
Katsopa tuonne http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_Vitus
Kimmo Kemppainen varmaan tietäisi, onko kantasana vita vai joku muu. Vitulus on vasikka ja vitulina myös vasikanpaisti.
Kimmo Kemppainen
17.01.15, 11:20
Okei, ehkä sitten, jos veli on Axel...
Kimmo Kemppainen
Kuka antaisi lapselleen nimeksi 'vanteen'?
Kimmo Kemppainen
Kimmo Kemppainen
17.01.15, 12:37
En ole toistaiseksi löytänyt Vitukselle järkevää latinalaista perustelua. Lähin latinalainen nimi oli varmaankin Avitus. Toki oli ainakin näennäisesti samankaltaisia sanoja kuten (pitkällä i:llä) viteus (viiniköynnökseen liittyvä) ja vitulari (virittää voitonlaulu) ja sitten (lyhyellä i:llä) tuo mainitsemasi vitulus etc., mutta eihän näillä välttämättä ole mitään tekemistä Vituksen kanssa.
Tuo Vitus vaikuttaisi olevan sen verran myöhäistä perua, että olisiko korruptoitunut/paikallinen/germaanisperäinen/jokin muu nimi?
Internetistä löytyy arveluita, että taustalla olisi a) germaaninen Wido, b) slaavilainen Svanto-vit. Ks. esim. etymonlinen sanakirja.
Kimmo Kemppainen
Katsopa tuonne http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_Vitus
Kimmo Kemppainen varmaan tietäisi, onko kantasana vita vai joku muu. Vitulus on vasikka ja vitulina myös vasikanpaisti.
Mistä tulee etunimi Witus ? Törmäsin tämännimiseen henkilöön Oulun Turpeisia tutkiessani 1700-luvun alkupuolelta..
Bering Vitus Jonassen (1681-1741) tanskalais-venäläinen tutkimusmatkailija. Purjehti kahdesti sen salmen läpi, joka on saanut nimensä hänen mukaansa.
Tämä oli lainausta vuonna 1960 painetusta kirjasta "Uusi tietosanakirja".
Olisikohan tämä aikansa sankari voinut olla esikuvana nimenannossa?
Kimmo Kemppainen
17.01.15, 13:01
...tai traakialainen sana 'bithynialainen', ks. esim. Wiktionary.
Kimmo Kemppainen
En ole toistaiseksi löytänyt Vitukselle järkevää latinalaista perustelua. Lähin latinalainen nimi oli varmaankin Avitus. Toki oli ainakin näennäisesti samankaltaisia sanoja kuten (pitkällä i:llä) viteus (viiniköynnökseen liittyvä) ja vitulari (virittää voitonlaulu) ja sitten (lyhyellä i:llä) tuo mainitsemasi vitulus etc., mutta eihän näillä välttämättä ole mitään tekemistä Vituksen kanssa.
Tuo Vitus vaikuttaisi olevan sen verran myöhäistä perua, että olisiko korruptoitunut/paikallinen/germaanisperäinen/jokin muu nimi?
Internetistä löytyy arveluita, että taustalla olisi a) germaaninen Wido, b) slaavilainen Svanto-vit. Ks. esim. etymonlinen sanakirja.
Kimmo Kemppainen
tellervoranta
17.01.15, 13:03
On meilläkin latinalais-suomalainen sanakirja siipan opiskeluajoilta jonkinlaiseksi kyynärsauvaksi. Tämä Oulussa asuva Witus Kuosman oli lähes samalla sivulla kuin kauan tutkimamme Polycarpus :D:
Kimmo Kemppainen
17.01.15, 13:14
Suur-Sotkamon papereista löytyisi Mansuetus = Vitus Kuosmanen...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1711_ik92/49.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1711_ik92/121.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/82.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1729-1734_ik92/81.htm
Kimmo Kemppainen
On meilläkin latinalais-suomalainen sanakirja siipan opiskeluajoilta jonkinlaiseksi kyynärsauvaksi. Tämä Oulussa asuva Witus Kuosman oli lähes samalla sivulla kuin kauan tutkimamme Polycarpus :D:
Kimmo Kemppainen
17.01.15, 13:31
Esittääkseni kannanottoni in nauco: tässä yksittäistapauksessa kysymyksessä on Mansuetus, siis latinan 'käsikesy'.
Varsinaisen nimen Vitus etymologia on hämärä. Vaikka sen väitetään tulevan myöhäisantiikin marttyyriltä, nimen etymologia ei ilmeisesti johdu ainakaan latinasta. Traakialaista, slaavilaista ja germaanista alkuperää on esitetty, Internetistä löytyy hyviä ja huonoja lähteitä.
Kimmo Kemppainen
LaaksonLilja
17.01.15, 15:21
Vitus-nimistä virvoitusjuomaa olen joskus juonut. Sitä valmistaa Hubertus Bräu panimo Itävallassa ja limpparin nimi tulee oluenpanijoiden suojelupyhimyksestä Vituksesta. Itävallassa käytetään yhä Vitus-nimeä miehillä ja pahin koskaan näkemäni tapaus oli tsekkiläisen sukunimen omaavan henkilön ovikellon nimilappunen, jota aina lenkillä käviessäni ihailin: Vitus Homola
Kimmo Kemppainen
17.01.15, 15:28
On myös tiettyjä suomalaisia nimiä, jotka tarkoittavat latinaksi aivan hillittömiä juttuja. En voi niitä tässä kertoa, jotta en anna aihetta latinaa harrastaville koulukiusaajille. Heitä lienee paljon...
Kimmo Kemppainen
Vitus-nimistä virvoitusjuomaa olen joskus juonut. Sitä valmistaa Hubertus Bräu panimo Itävallassa ja limpparin nimi tulee oluenpanijoiden suojelupyhimyksestä Vituksesta. Itävallassa käytetään yhä Vitus-nimeä miehillä ja pahin koskaan näkemäni tapaus oli tsekkiläisen sukunimen omaavan henkilön ovikellon nimilappunen, jota aina lenkillä käviessäni ihailin: Vitus Homola
Helena Heikkinen
17.01.15, 15:57
St. Vitus, muistopäivät 15.6, 20.4. ja 18.8.
Legendan mukaan Vitus oli nuori, kertomuksissa 7-12-vuotias poika, jolla oli kristitty kotiopettaja Modestus. Poika kääntyi kristityksi, mikä raivostutti isän. Isä koetti kurittamalla ja kiduttamalla saada poikaa luopumaan uskon hullutuksesta. Poika siis kidutettiin kuoliaaksi. Paikka oli legendan mukaan etelä-Italia ja kuolinvuosi 303. Varsovan kansallismuseossa on kuva missä tätä poikaa keitetään padassa.
Vitus oli keskiajalla suosittu pyhimys. Pyhän Vituksen kirkkoja oli paljon maailmalla. Hänen nimeään kantavassa kirkossa olen käynyt sekä Italiassa että Kroatiassa. Tuttu hän on muuallakin, Saksassakin.
Vitus väistyi Suomen almanakasta 1800-luvun lopussa, kertoo Heikki Oja Suomen kansan pyhimyskalenterissa.
Kidutettujen murrosikäisten puolustaja!
(Ilmankos hänen nimensä on niin suosittu nuorten kielessä.)
Kyllä Vitus tulee ihan latinan kielen elämää tarkoittavasta sanasta vita. Esimerkiksi mitä latinan moderneihin sukulaiskieliin tulee, niin italiaksi "ihana elämä" on la dolce vita.
Syy miksi tämä nimi sitten on us- eikä a-päätteinen löytyy siitä, että latinassa kaikki a-päätteiset nimet ovat perinteisesti olleet naisennimiä, ja kukapa nyt sellaista poikalapselleen antaisi. Sen sijaan latinalaisperäiset miehennimet tunnistaa us-päätteestään.
Kimmo Kemppainen
17.01.15, 21:58
Totta kyllä, että Il Dolce Vito kuulostaa enemmän elokuvalta, jonka mieskin voisi mahdollisesti katsoa.
Kimmo Kemppainen
Kyllä Vitus tulee ihan latinan kielen elämää tarkoittavasta sanasta vita. Esimerkiksi mitä latinan moderneihin sukulaiskieliin tulee, niin italiaksi "ihana elämä" on la dolce vita.
Syy miksi tämä nimi sitten on us- eikä a-päätteinen löytyy siitä, että latinassa kaikki a-päätteiset nimet ovat perinteisesti olleet naisennimiä, ja kukapa nyt sellaista poikalapselleen antaisi. Sen sijaan latinalaisperäiset miehennimet tunnistaa us-päätteestään.
Tässäkin yksi Vitus
http://www.laitasaari.fi/laitasaaren-latokartano/
-Solja
Hannu Numminen
17.02.15, 22:48
Jospa siirrytään hetkeksi pois noista V-sanoista. ;)
Törmäsin Turun liepeillä etunimeen Adressa. Viehättävä nimi, mutta enpä ole ennen siihen nimeen tutustunut, eikä sitä tuntenut Kustaa Vilkunan etunimikirjakaan. Piikaneitosen etunimet olivat Adressa Auroora ja hän oli syntynyt vuonna 1900. Kun hänen sukunimensä alkoi H-kirjaimella, voin vain todeta, että AAH, miten upea etunimi! :)
Jospa siirrytään hetkeksi pois noista V-sanoista. ;)
Törmäsin Turun liepeillä etunimeen Adressa. Viehättävä nimi, mutta enpä ole ennen siihen nimeen tutustunut, eikä sitä tuntenut Kustaa Vilkunan etunimikirjakaan. Piikaneitosen etunimet olivat Adressa Auroora ja hän oli syntynyt vuonna 1900. Kun hänen sukunimensä alkoi H-kirjaimella, voin vain todeta, että AAH, miten upea etunimi! :)
Voisikohan kyseessä olla samantapainen väännös nimestä Adriana kuin mitä Marissa on nimestä Maria?
mirjamarja
20.02.15, 11:17
Ihmeellisiä nimiä sitä voi vastaan tulla. Olin vuosikymmeniä sitten työssä vakuutusyhtiössä, jossa tutustuin arkistossa ikivanhoihin henkilökortteihin. Mieleeni jäi muutama etunimiharvinaisuus.
Esim: Toinen Immu + sukunimi
ja uskomaton: Vietti + sukunimi Alapää. :eek:
30-luvulla ilmaantui etunimi Pirkko. Yleensä o-loppuiset etunimet ovat poikien nimiä, joten ei ehkä ollut ihmeellistä, että tuttavan pojalla se oli ristimänimenä.
Koulukaverillani, ronskilla pojalla, oli toisena nimenä Vellamo.
Aina on ollut ihmisiä, jotka ristivät lapsensa kammotuksilla, joista lapset sitten kärsivät koko ikänsä. Aina eivät kastepapitkaan ole olleet tehtäviensä tasalla.
Kerran Helsingin raastuvanoikeuden jotain kortistoa selatessani huomasin siellä henkilön, jonka etunimet olivat Hellin Elin. Henkilö oli ilmeisesti ruotsinkielinen mutta silti. Jäi mieleen.
Hannu Numminen
20.02.15, 20:14
Viettihän on tässä viestiketjussa hyvin esiintulleen Vitus-nimen versio. Ei se Vitus sekään hyvin tuohon sukunimeen sopisi - tai miten sen nyt ottaa... :oo:
Olen tainnut nähdä useampaankin kertaan etunimiyhdistelmän Naima Elin. Luultavasti ruotsinkielisiä nämäkin.
Toisinaan kyllä tulee mieleen, että jotkut vanhemmat nykyään(kin) antavat ihan piruuttaan "mielenkiintoisia" etunimiä lapsukaisilleen. Kannattais ajatella enste, ihan oikeasti.
Kimmo Kemppainen
20.02.15, 20:54
Joskus komiikkaa on vaikea ennakoida, kun se syntyy tilanteen mukana. Sellaisenkin kaskun olen kuullut, että nainen esitteli itsensä miehelle "Mäen Anna" johon mies vastasi esittäytymällä "Kylmäsen Usko".
Kimmo Kemppainen
Viettihän on tässä viestiketjussa hyvin esiintulleen Vitus-nimen versio. Ei se Vitus sekään hyvin tuohon sukunimeen sopisi - tai miten sen nyt ottaa... :oo:
Olen tainnut nähdä useampaankin kertaan etunimiyhdistelmän Naima Elin. Luultavasti ruotsinkielisiä nämäkin.
Toisinaan kyllä tulee mieleen, että jotkut vanhemmat nykyään(kin) antavat ihan piruuttaan "mielenkiintoisia" etunimiä lapsukaisilleen. Kannattais ajatella enste, ihan oikeasti.
Hannu Virttaalainen
20.02.15, 21:32
Joskus komiikkaa on vaikea ennakoida, kun se syntyy tilanteen mukana. Sellaisenkin kaskun olen kuullut, että nainen esitteli itsensä miehelle "Mäen Anna" johon mies vastasi esittäytymällä "Kylmäsen Usko".
Kimmo Kemppainen
Taisivat olla molemmat jostain Turusta päin murteesta päätellen :D:
Ritva Nygren
20.02.15, 23:07
Sukulaiseni pienenä kuollut torpparin tytär sai kolme etunimeä 1880-luvulla: Anna Vanpa Neanda.
Kimmo Kemppainen
20.02.15, 23:14
Vaikka tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä oikean kielitieteen kanssa, niin minulle tulee Vituksesta ja murrosikäisistä vastustamattomasti mieleen latinan verbi vitare 'välttää', jolloin Vitus voisi olla suomeksi 'sluibaaja'.
Kimmo Kemppainen
St. Vitus, muistopäivät 15.6, 20.4. ja 18.8.
Vitus oli keskiajalla suosittu pyhimys. Pyhän Vituksen kirkkoja oli paljon maailmalla. Hänen nimeään kantavassa kirkossa olen käynyt sekä Italiassa että Kroatiassa. Tuttu hän on muuallakin, Saksassakin.
Vitus väistyi Suomen almanakasta 1800-luvun lopussa, kertoo Heikki Oja Suomen kansan pyhimyskalenterissa.
Kidutettujen murrosikäisten puolustaja!
(Ilmankos hänen nimensä on niin suosittu nuorten kielessä.)
tellervoranta
13.03.15, 21:16
Oulun tiedoissa törmäsin vastikään etunimeen Aniphas. Mistähän tämä nimi on peräisin. :)
Kimmo Kemppainen
13.03.15, 21:36
Jo muinaiset foinikialaiset... lue Sanchuniathonis historiarum Phoeniciae libros novem etc. s. 52, netissä on ainakin saksankielinen versio, eiköhän ole kreikaksi ja latinaksikin:
"Aniphas aber, der König von Hyresa, fiel in Hyrizeima ein, und eroberte leicht die unbefestigte Insel mit seinem groszen Heere."
Aniphas Parmentin suvusta lisää verkosta...
Kimmo Kemppainen
Oulun tiedoissa törmäsin vastikään etunimeen Aniphas. Mistähän tämä nimi on peräisin. :)
Kimmo Kemppainen
14.03.15, 09:41
Nimenä Aniphas tosiaan äkkiseltään herättää mielikuvan esimerkiksi Apostolien tekojen sidekick-hahmosta, mutta mielikuva on väärä, sillä nimi ei taida esiintyä Raamatussa lainkaan.
Tosiasiassa kyseessä on ilmeisesti kreikkalaistettu versio jostakin kanaanilaisesta (=foinikialaisesta) kuninkaannimestä. Kiehtova juttu, hyvä kysymys.
Kimmo Kemppainen
Jo muinaiset foinikialaiset... lue Sanchuniathonis historiarum Phoeniciae libros novem etc. s. 52, netissä on ainakin saksankielinen versio, eiköhän ole kreikaksi ja latinaksikin:
"Aniphas aber, der König von Hyresa, fiel in Hyrizeima ein, und eroberte leicht die unbefestigte Insel mit seinem groszen Heere."
Aniphas Parmentin suvusta lisää verkosta...
Kimmo Kemppainen
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.