Kekkonen - Kähkönen - Wirkkunen

[Satu Matero]

Törmäsin pariin outoon Kekkos-juttuun tuomiokirjoissa.

1653 kesäkäräjillä s. 137v Olof Laamanen vaati Mårten Keckoiselta erästä niittyä, jonka hän oli 40 vuotta sitten pantannut Henrik Wirkkuselle, joka oli Keckoisen isäpuoli. Mårten sanoi ettei tiedä asiasta mitään ja on tilan kolmas asukas.
Kajaanin vapaaherrakunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:1 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1651-1659, jakso 139, sivu 138: 22,23 ja 25.6.1653 Paltamo ja Sotkamo; Kansallisarkisto: https://digihakemisto.net/item/614415611/6794304610/139

Kuka on tämän Mårten Kekkosen isä? Mitä sanoo Voipion Kekkoset Suomen asuttajina - kirja?
Tämä Henrik Wirkkunen esiintyy asiakirjoissa eri kylissä vuodesta ainakin 1613 alkaen ja Jaalangassa viimeistään 1622 alkaen vuoden 1626 karjaluetteloon asti.



Toinen tapaus. Vuoden 1667 talvikäräjillä (s. 83, ei tiettävästi digitoitu, mikrofilmi FR 137) tuomittiin poissaolosta sakkoon Oloff Kächkönen, jonka oli haastanut "sin Broder Jöran Frantzon Käckönen". Eli Olli Kähkönen olisi Jöran Fransinpoika Kekkosen veli?

Tässä on kyseessä käsittääkseni se Frans Kekkosen haara jossa Frans muutti 1640-luvulla Turunkorvaan ja Jöran oli ainakin jo 1655 Kajaanissa virkamiehenä. Onko tätä pääteltävä, että Kiehimänsuun Kähköset ovat samaa sukua Kekkosten kanssa? Ei sunkaan? Tästä Kekkosten ja Kähkösten sekoittamisesta on kovasti varoteltu... Miten tuo keissi selittyy?

Sanooko mitään Voipion Kekkos-kirja?

Olisin kiitollinen avusta...saisin Kekkoseni järjestykseen.:)

[Satu Matero]

Korjaan oleellisen asian:

Henrik Wirkkuinen oli ollut siis 1610-luvulla Mårten Kekkosen ISÄN isäpuoli.

En ole löytänyt mistään tälle Mårtenille itselleenkään patronyymia.

[Satu Matero]

Ja vielä:

Mårteninilla oli kyllä veli Olof, sillä:

1674 kk s 95-96 Efftersom Mårten Kächkönen, och hans brodherson Hinder Olufsson Keckkönen föregåffwo, at hans syster Anna Keckötar begifwit sig i ächtensskap med Sigfred Oikarinen i Ristijärvi jne jne


Kajaanin vapaaherrakunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:2 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat, 1674-1676, 1678-1680 1674-1680, jakso 53, sivu 96-97: Paldamo och Såtkamo Sochnar 25.6.1674; Kansallisarkisto: https://digihakemisto.net/item/614454992/6411482870/53

[Tapani Kovalaine]

Eipä satu minulla mitään Kekkoset Suomet asuttajina -kirjaa olemaan, mutta vuonna 2012 olen luultavasti tuosta kirjasta kopioinut, että noin vuonna 1630 on syntynyt Martti Henrikinpoika Kekkonen Jaalangan Kekkolassa.

Martin isä on ollut ehkä Säämingissä noin vuonna 1600 syntynyt Henrikki Martinpoika Kekkonen.

Niukaksi menevät Kekkosten tiedot kun 1600-luvusta on kysymys.

[mkl]

Kekkoset on anopin isälinjaa ja siksi kiinnostaa. Tässä pari merkintää.
Paltamon Jaalangan kylään ilmaantuu vuoden 1627 väenottoluettelon mukaan Heikki Kekkonen, jonka todennäköisen pojan (tuskin veljen) Ollin laaja jälkeläistö on elänyt Kainuusa ainakin 1800-luvun puolivälin tienoille. Suvun kantatalo Kainuussa on siten Paltamon Jaalangan kylän Kekkolan talo nro 3.
Pentti J. Voipio: Kekkoset Suomen asuttajina
____________
Kekkonen Heikki Laurinpoika Sääminki 1627 Jaalanka 1629
Rekr. Rulla 609-e, 4964b; 106
Veijo Saloheimo, ItäSuomalaisa liikkuvuutta 1600-luvulla, Savosta ja Viipurin-Karjalasta
Heikkiä seuraa Jaalangassa Olli Kekkonen ja Ollia tämän (todennäköisesti) nuorempi veli Martti.
Olli Kekkosen poika Heikki on muuttanut Ristijärvelle asti. Tästä on selvä näyttö jutussa, missä mainitaan Martti ja hänen veljenpoikansa Heikki Ollinpoika Kekkonen Ristijärveltä, Kajaanin vapaaherrakunnan tuomiokunta KO a 2Paltamon käräjät 25.-26.6.1674).
Lähde:
Pentti J. Voipio: Kekkoset Suomen asuttajina

[Satu Matero]

Voi että! Paljon teorioita, vähän asiakirjalähteitä!

Asiakirjojen 1604-1634 perusteella voisi satuilla tehdä semmoisenkin kehitelmän että Påwal Philpuksenpoika Pelkonen tuli Sotkajärveltä noin 1600 Jaalankaan, jossa sai Henrikin Piskusen tilan asuttavakseen poikansa kanssa, joka oli aviossa jo 1608. (Piskunen elossa vielä 1630 rullassa 80-vuotiaana)

Lieneekö NN Kekkonen asunut jo valmiiksi rappasotien yli Jaalangassa, mutta nai kotivävynä Påwalin tyttären, joka otti sitten leskenä puuskamiehekseen viimeistään 1622 Kainuussa jo 1610 asuneen Henrik Wirkkusen (samaa ikäluokkaa kuin Kuluntalahden Anders Wirkkunen).

1626 kesäkäräjillä s. 13v määrättiin pesänjakajat Påwal Pelkosen ja Kekkosen välille. Joku oli kuollut. Kekkos-vainaan pojat tässä vaiheessa aikuistuttuaan otti sitten 1627 nimiinsä. Siitä sitten syntyi Piskusenniemi- Pelkolasta Kekkola.

Sen pituinen se.:cool: