Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Huittisten lukkari Lars Savonius, alkuperä ?
Huittisten rk:ssa 1749-55 s.263 on Lars Henricsson Savonius merkattu syntyneeksi 18.5.1728, ja rk:ssa 1763-74 s.600 syntyneeksi 8.5.1728.
Raimo Viikki kirjoittaa kirjassaan Suur-Huittisten historia II s.527 että Lars tuli Sauvosta.
Sauvossa Lars tutustui Sauvon v.t. kirkkoherraan Idman:iin jonka aikaiesmpi seurakunta oli Huittinen. Se selittää että Lars muutti Sauvosta niinkin kauaksi kuin Huittisiin.
Lars aloitti opintonsa Turun triviaalikoulussa 16.11.1738 nimellä Laurentius Savonius, Saguensis. Synt. 8.5.1726 (1724-1728) . (Kiitos raimoensio tästä) https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/920726?term=Lars&term=Savonius&page=31
KariKK on Sukuforumissa : ”Hämeenkyrön lukkari Erik Savonius” s.19 ansiokkaasti löytänyt Hiittisistä eräs Lars Henricsson:in s.1730. Minua askarruttaa kuitenkin miksi hänet olisi 8 vuotiaana aloittaessaan opintonsaTurussa merkattu ”Saguensis” eikä Hitisensis. Isä Hiittisissä kuoli tämän Larsin ollessa 14 vuotias. Tietääkö joku minkä ikäisinä yleensä aloitettiin opinnot Turun triviaalikoulussa ? Oliko 8 v mahdollinen ?
Toinen hyvin spekulatiivinen mahdollisuus on Sauvon Gripsbölessä (Sauvon rk. 1725-30 s.465) jossa Hindrich Ericsson ja Sophia Ericsdotter, "gåsse i Åbo". Näillä vanhemmilla oli ehkä päämääränä kouluttaa poikalapsensa Turussa. Heille syntyi lapset 1725, 1726, 1733, 1735 ja 1738. Entä 1728 ?? Syntyikö 1728 Lars niminen poika joka myös lähti Turun triviaalikouluun ?
Se mikä taas askarruttaa on miksi ei Lars Sauvoon palatessaan asunut Gripsbölessä vaan akatemiatalossa kirkonkylässä vaikka mahdolliset vanhemmat vielä elivät Gripsbölessä. (Sa.rk.1748-56 s.464). Oliko akatemiatalossa jotain parempaa ?
Eräs Lars Henricsson syntyi Perniössä 5.8.1726 mutta kuoli nuorena.
Eräs Lars Henricsson syntyi Mietoisissa 5.8.1728 mutta elää vielä 1778 Vehmaan Irjalassa.
Muutama kommentti edelliseen.
Käsitin, että tarkoitus olisi löytää Lars Henricssonin vanhemmat.
Edelleen, käsittääkseni lapsi otettiin kasteessa siihen seurakuntaan, jossa hänen vanhempansa olivat kirjoilla, riippumatta siitä, missä hän tosiasiallisesti oli syntynyt.
Nyt on niin, että Sauvon seurakuntaan ei ole otettu ketään vastasyntynyttä Lars Henricssonia sellaiseen aikaan, joka sopisi Huittisten lukkariin Lars Henricssoniin. Hänen syntymäaikansa Huittisissa on 18.5.1728 aikavälillä 1751-1762 ja on 8.5.1728 aikavälillä 1763-1768.
Nyt on niin, että emme tarkkaan ottaen tiedä, mitä on tapahtunut 1728.
Oliko Lars Henricssonin äiti esim. mennyt joitakin viikkoja ennen keväällä 1728 Sauvoon valmistautumaan tulevaan synnytykseen. Ehkä siellä oli hyvä ja mahdollisesti tuttu kätilö, vai sanottiinko heitä lapsenpäästäjiksi silloin.
Jos nyt etsitään sauvolaisia vanhempia, ei heitä löydy, vaikka etsisi miten kauan tahansa.
Ehkä nämä outoudet selittyvät juuri sillä, että Lars ei ole syntynyt kotonaan, vaan siellä Sauvossa. Ja siitä syystä tiedot eivät ole siirtyneet Hiittisiin ajallaan, vaan vasta myöhemmin joku on huomannut puuttuvat merkinnät. Tämä on spekulointia, kun en tiedä. Mutta siinä kastemerkinnässä 27.5.1730 ja myös edellisessä 26.5.1730 on sekin outous, että kummit puuittuvat.
Se edellinen merkintä näyttäisi olevan oikealla vuodella, mutta tehty jälkeenpäin. Kastemerkinnät eivät ole 1730 aikajärjestyksessä. Emme tiedä, mitä on tapahtunut, mutta jos ne olisi tehty ajallaan ja aikajärjesstyksessä, kummit olisivat mukana ja käsiala olisi sama kuin edellä ja myöhemmin.
Tässä on jokin sekaannus ollut, jota on vaikea tarkkaan määritellä. Mutta kirkonkirjoissa voi olla virheitä. Tämä ei ole ensimmäinen virhe, jonka olen niistä löytänyt.
Myös läänintilien alkuperäisissä luetteloissa voi olla virheitä, vaikka se ei nyt tähän liity.
Jatkoa:
Katsoin sen Raimoension esiintuoman lehtileikkeen vihjeen Sauvon Wintersin tilalla rippikirjassa 1758 mainitusta Lars Savoniuksesta.
On siellä esim. digihakemisto.net, Sauvon rippikirjassa 1758-1758 Winters jakso 427, yliviivattuna Lars Savonius ja vuosiluku 1727. Ei mitään muuta, joten sen merkitys ei selviä eikä ole mikään todiste mistään. Paitsi ehkä siitä, että Lars Savoniuksen syntymävuosi on ollut epäselvä. Yliviivauksen vuoksi ei tosin voi olla varma, onko nimi Savonius, ei oikein kuitenkaan sovi samaksi kuin Huittisten lukkari. Eikä patronyymi tästä selviä.
Turun seudulla oli esim. 1737 Anders Savonius, joten siellä oli muitakin Savoniuksia kuin Huittisiin muuttanut lukkari.
Kiinnostaa siitä syystä että Lars Savonius on esiäitini Hedvig Hylting-Favorinin sisaren mies. Olen miettinyt tuota sukunimeä. Se on tuskin johdettu Savosta. Helposti tulee mieleen että se voisi pohjautua Sauvoon, mutta sekin lienee melko mahdotonta selvittää?
Vielä yksi esimerkki Huittisten kirkonkirjoista miten luotettavia näiden kirjausten ikämerkinnät ovat.
Lars Savoniuksen syntymäajaksi Huittisten rippikirjoissa vakiintui 8.5.1728.
Sitten hänen hautausmerkintänsä löytyy Huittisten haudatuissa, esim. SSHY:n sivuilta, syntyneet-vihityt-kuolleet, kuva 437oikea puoli, Lars Savonius k. 8.6.1790, hautaus 12.6.1790, ikänä 64 vuotta.Siten olisi syntynyt 1726.
Viimeinen rippikirjamerkintä SSHY Huittinen1787-1796, kuva 129, syntymäaikana 8.5.1728, jossa vuosiluvun 8:n päälle on kirjoitettu numero 4. siis syntymävuosi on korjattu vuodeksi 1724, mikä lienee jokin ajatusvirhe.
Rippikirjan mukainen ikä oli 62 vuotta.
Mielestäni painavin peruste Lars Savoniuksen liittämiseen Hiittisten Klockarsiin on juuri k.o. suvun lukkarit useassa sukupolvessa. Se on toissijaista, miksi nimi oli lukkarina Savonius.
Lisää ajatuksia Grispbölestä.
Gripsbölen isäntä ja emäntä olivat Hindrich Ericsson ja Sophia Ericsdotter. Heidän vihkimisvuotta en ole löytänyt, mutta Hindrichin syntymän 1699 perusteella voisi luulla että heidän ensimmäinen lapsensa oli 2.10.1725 syntynyt tytär Annick ja toinen 17.12.1726 syntynyt tytär Maria, ei siis mahdollisesti poikaa. Seuraava lapsi syntyi vasta 1733 joten 1727-32 on kysymysmerkki.
Sauvon rk:ssa 1725-30 s.465 heillä kuitenkin on ”poika Turussa”. Joko heille syntyikin poika ennen 1720 joka olisi 10 vuotiaana Turussa 1730, tai sitten merkintä rippikirjaan on tehty myöhemmin.
Jos kysymyksessä olisi Lars niin hän aloitti Turussa 16.11.1738 jolloin myöhempi merkintä on tehty sen jälkeen.
Selvitin myös että Grispböle sijaitsee 7 km Sauvon kirkosta. Larsin palatessa Sauvoon hän asui kirkonkylän akatemiatalossa eikä mahdollisessa kotitalossaan. Ehkä hänellä oli tehtäviä kirkonkylässä liian kaukana Grispbölestä. Siellä taas hänellä ei olisi mitään hyötyä opinnoistaan.
Se että olen paneutunut Grispböleen ei tarkoita että olisin hylännyt toisen vaihtoehdon eli Hiittinen 1730. Turun maininta ”Saguensis” ei tarkoita että olisi välttämättä syntynyt Sauvossa.
Lisää ajatuksia Grispbölestä.
Gripsbölen isäntä ja emäntä olivat Hindrich Ericsson ja Sophia Ericsdotter. Heidän vihkimisvuotta en ole löytänyt, mutta Hindrichin syntymän 1699 perusteella voisi luulla että heidän ensimmäinen lapsensa oli 2.10.1725 syntynyt tytär Annick ja toinen 17.12.1726 syntynyt tytär Maria, ei siis mahdollisesti poikaa. Seuraava lapsi syntyi vasta 1733 joten 1727-32 on kysymysmerkki.
Sauvon rk:ssa 1725-30 s.465 heillä kuitenkin on ”poika Turussa”. Joko heille syntyikin poika ennen 1720 joka olisi 10 vuotiaana Turussa 1730, tai sitten merkintä rippikirjaan on tehty myöhemmin.
Jos kysymyksessä olisi Lars niin hän aloitti Turussa 16.11.1738 jolloin myöhempi merkintä on tehty sen jälkeen.
Selvitin myös että Grispböle sijaitsee 7 km Sauvon kirkosta. Larsin palatessa Sauvoon hän asui kirkonkylän akatemiatalossa eikä mahdollisessa kotitalossaan. Ehkä hänellä oli tehtäviä kirkonkylässä liian kaukana Grispbölestä. Siellä taas hänellä ei olisi mitään hyötyä opinnoistaan.
Se että olen paneutunut Grispböleen ei tarkoita että olisin hylännyt toisen vaihtoehdon eli Hiittinen 1730. Turun maininta ”Saguensis” ei tarkoita että olisi välttämättä syntynyt Sauvossa.
Tuo "gåsse i Åbo" viittaa yläpuolella olevaan Gabriel Erikinpoikaan. Hänestä mm. täällä. https://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=323154&postcount=44
https://digihakemisto.net/item/1266756335/5878482785/240
Ps. Linkit asiakirjoihin Gabrieliin viittaavassa sukuforumin viestissä eivät toimi suoraan, vaan kuvan numero täytyy manuaalisesti laittaa uudelleen, jolloin oikea kuva latautuu.
Gabriel siis syntynyt 1707 jolloin hän olisi 1725-30, 18-23 vuotias "gåsse". Kyselen kohta erikseen tietääkö joku Tutun triviaalikoulun oppilaiden aloitus- ja lopetusikä.
Gabriel siis syntynyt 1707 jolloin hän olisi 1725-30, 18-23 vuotias "gåsse". Kyselen kohta erikseen tietääkö joku Tutun triviaalikoulun oppilaiden aloitus- ja lopetusikä.
Korjaan : Gabriel olisi siis 1725-30, 18-23 vuotias. Voiko hänellä silloin olla jo poika joka on kouluikäinen ?
Lars Savoniuksen alkuperä tuntuu olevan samalla tavalla hämärän peitossa
kuin toisen lukkarin Erik Savoniuksen alkuperä.
Pari asiaa alkoi mietityttää Larsin tapauksessa. Hän kävi Turun triviaalikoulun
kaikki neljä luokkaa ja lisäksi vielä varsinaista triviaalikoulua edeltävän apolo-
gistan luokan, jonka hän aloitti syksyllä 1738 varmaankin oppiakseen ensin
lukemaan ja kirjoittamaan. (Opetus muuten tapahtui ruotsin kielellä.) Lars
oli koulun aloittaessaan ilmeisesti 10-11-vuotias päätellen Huittisten kirjojen
antamasta syntymäajasta 1727. Keväällä 1748 hän oli jo edennyt triviaali-
koulun ylimmälle rehtorin luokalle. Triviaalikoulun jälkeen hän olisi päässyt
aloittamaan pappisopinnot Turun akatemiassa. Hänestä ei kuitenkaan tullut
pappia, vaan lukkari. Miksi??
Triviaalikoulun opetussuunnitelma tähtäsi pappistutkintoon, latinaa, kreikkaa,
uskontoa, historiaa, logiikkaa. Oppilaat olivat suurimmaksi osaksi pappien
lapsia, armeijan päällystön ja käsityöläistenkin lapsia oli joukossa, mutta
talollisten talonpoikien lapsia hyvin vähän.
Larsin vanhemmat halusivat poikansa tulevan koulutetuksi papiksi, mutta
suunnitelma ei toteutunut. Tuntuu nykyihmisen näkökulmasta aika hurjalta,
että 10-vuotias pikkupoika lähetettiin kauas kotoa kouluun, jossa opetus
alkoi aamulla viideltä ja päättyi iltapäivällä 12 tuntia myöhemmin. Lapsi ei
voinut asua kotonaan, vaan hän joutui koulukortteeriin, missä se sitten oli-
kin.
Toinen asia, joka herättää ihmetystä, on Huittisten lukkari Larsin valinta
kirkkoväärtiksi. Kirkonisännäksi valittiin yleensä hyvämaineinen pitäjän ta-
lollinen, ei kirkon viran haltijaa. Lars oli varmasti hyvinkin pätevä hoitamaan
kirkkoväärtin tehtäviä, mutta väkisikin herää kysymys, minkälaisesta per-
heestä hän oikein oli lähtöisin. Sauvo saattaa olla hänen syntymäpaikkansa
tai sitten ei. Minä en oikein saa tolkkua Sauvon kirkonkirjoista. Käsittääkseni
hänellä oli kaksi lasta ja lastenlapsiakin. Kummit voivat joskus avata umpi-
solmuja.
Kummeja:
tytär MARIA: mm herr Jacob Forskol, stud Ephraim Carenius, fru Marg Elis Rothovia, mad Hedvig Wallman
poika JOHANNES: mm adj. Andreas Gummerus, Jacob Carenius, stud - Wegelius, Anna Christ. Forskål, Margareth Elgfoth, Hebla Cath. Carenia
Ei taida kummeista löytyä apua. Ovat Huittisten nimismies (Forskål) ja tyttärensä sekä Huittisten, Keikyän, Vampulan ja Loimaan pappeja tai heidän vaimojaan sekä poikia ja tyttäriä.
Ainoa outo on stud ? Wegelius.
No niin, noin äkkiseltään kummeja vilkaistessa, tuli ensimmäisenä mieleen,
että onpas paljon koulutettuja ihmisiä, varsinkin pappeja. Samoja nimiäkin
oli kuin lukkari Erikin juuria hakiessa, Rothoviuksia tässäkin, Sauvokin esiin-
tyi jonkun kummin yhteydessä, joku Gummerus olikin Ärrälä, Oriveden Voi-
tilasta ja kirsikkana kakun päällä, jonkun kummin puoliso oli Sammun kylän
Takkuja, omia sukulaisiani, joiden ei pitäisi liittyä mitenkään Savoniuksiin.
Varovaisesti arvioiden minusta tuntuu, että lukkareilla Lars ja Erik oli sitten-
kin jotakin muutakin yhteistä kuin ammatti ja sukunimi.
Kertauksen vuoksi muutamia päivämääriä
Lars Savoniuksen merkinnöissä erityisesti Huittisissa.
Rippikirja 1749-1755 ja 1756-1762: 18.5.1728.
Rippikirja 1763-1768 ja 1769-1774: 8.5.1728.
Rippikirja 1775-1779 ja 1781-1786: 8.5.1728.
Rippikirja 1787-1796: 8.5.1728, johan jälkeenpäin kirjoitettu 8:n päälle 4 eli 1724. Kuolinpäiväksi kirjattu 8.5.1790.
Hautausmerkinnässä kuolinpäivä on 8.6.1790 ja ikä 64 vuotta.
Sauvon rippikirjoissa on n. 1758 nimi Lars Savonius Wintersissä, ja perässä luku 1727. Nämä on yliviivattu eikä ilmaista mitään yhteyttä mihinkään. Lars Savonius on tuolloin ollut lukkarina Huittisissa.
Muistettakoon, että Hiittisten merkinnöissä päivämäärä on kyseiseen aikaan ollut kastepäivä eikä mitään merkintöjä itse syntymäpäivästä.
Siellä Lars Henricssonin kastekuukausi on toukokuu ja ilmeisesti myös syntymäkuukausi.
Mielestäni olisi aika kummallista, jos lukkari ei olisi tiennyt, mitä tietoja hänestä on seurakuntansa rippikirjoissa eikä olisi tiennyt syntymäaikaansa.
Mitä tulee Lars Savoniuksen puolisoon Anna Elisabet Hyltingiin, niin hän oli säätyläisiä. En nyt tiedä, miten erottaa kummeista isän tai äidin puolen sukulaiset.
Hyltingin tietoja en juuri ole etsinyt, mutta yksinkertaislla hauilla ei juuri mitään tule esiin. Olisikohan hän Ruotsista.
Hiittisten lukkarisuvun poika Lars Henricsson, merkitty syntyneeksi 27.5.1730, löytynee Kemiöstä nimellä Lars Wikgren, vaikka en hänen patronyymiään löytänytkään.
Kemiö RK 1750-1756 vuoden 1752 lopulta-1754 jakso 60, oikea puoli 8. nimi sivun alareunasta: Studiosus Lars Wijkgren.
Vihitty 4.8.1754 Herr Adjunct Lars Wikgren ja J:fru Kristina Ruuth Bogsböle.
Lapsi Stina Caisa s. 7.3.1757. Kemiön haudatuissa 2.5.1758 Kyrkby, Klockar Prästen Herr Lars Wikgren, ikänä 28 vuotta.
Tämä kuitenkin sopii Hiittisten Klockarsin Lars Henrikinpoikaan. Vaikka nyt tämän Larsin patronyymiä en saanut Kemiöstä esiin, on todettava, että Hiittisten Lars ei ollut Huittisten lukkari. Vaikka tämäkin Lars osasi ilmeisesti lukkarinkin työn.
Lars Savonius luultavasti tulee seurakunnasta, josta ei ole kastemerkintöjä hänen syntymänsä ajalta. Tai olisivatkohan hänen vanhempansa olleet isonvihan aikaan Ruotsissa ja olleet siellä vielä v. 1728. Auttaisikohan Hylting suvun taustojen selvittäminen.
Muistin väärin Larsin syntymävuoden. Se on Huittisten kirjoissa todella 1728.
Hän oli siis vielä nuorempi aloittaessaan triviaalikoulun.
Koska Larsista ei ole ainakaan Sauvosta kastetodistusta, 1728 on myös epä-
varma. Eikä syntymävuodella ole tässä yhteydessä erityistä merkitystä, ha-
lusin viestilläni vain tuoda ilmi ihmettelyni, miksi Lars oli laitettu triviaalikou-
luun, lukkariopinnoissa sitä ei olisi tarvittu.
Kummeista osa liittyi varmasti Larsiin itseensä, osa puolisoon. Joka tapauk-
sessa kummit olivat suurelta osalta pappeja ja muita koulutettujen perhei-
siin kuuluvia. Se pistää epäilemään Larsinkin taustalta vastaavia henkilöitä.
Triviaalikoulun käyminen on vihje samaan suuntaan.
Tarkempi tutkiminen ei varmasti olisi pahitteeksi.
Anna Elisabeth Hylting oli kotoisin Kokemäeltä eikä hänen perheellä tunnu olevan mitään yhteyksiä Larsin vanhempiin ilmeisesti Varsinais-Suomessa. Anna sukupuussani Geneanetissä : Anna Elisabeth Hylting: Aarne STADIUS (astadius):n sukupuu - Geneanet.
Opiskelleena henkilönä luulisi että Lars tiesi synymäpäivänsä ja -vuotensa, eli 8.5.1728 sekä Turun koulussa että korjattuna myöhempään Huittisten rippikirjaan. Jos hän olisi syntynyt 1724 hän olisi ollut 14 vuotias aloittaessaan Turussa koulunsa, eli kovin vanha.
Kun eräs Henrik lähetti poikansa Lars Turkuun kouluun voisi olettaa että tämä Henrik oli vähintään talollinen jolla oli riittävästi rahkeita siihen. Jos ”Saguensis” tarkoittaa että olisi myös syntynyt Sauvossa, olen nyt käynyt läpi Sauvon rk. 1725-30 etsien kaikki Henrik talolliset ja tarkistaen heidän lastensa syntymät (ristiriita 1728:aan). Ainoa kohta on edelleen Gipsbölen Hinrich Ericsson (vävynä isännäksi) ja Sophia Ericsdotter (vanhan isännän tytär). Kuten aikaisemmin todettu heille syntyi tyttäret 1725 ja 1726 mutta seuraava lapsi vasta 1733 joten 1727-32 on kysymysmerkki. He asuvat Gripsbölessä 1728. (rk.1725-30 s.465)
Varmistuksen (tai ei) voisi saada jos Hinrich Ericssonilta löytyisi perunkirjoitus. Siihen minun osaamiseni tyssää.
virpinissila
19.04.26, 14:47
Hiukan Lars Savoniuksen vaimon Anna Elisabeth Hyltingin suvusta. Sisaruksia näyttää olevan enemmän kuin Genissä mainitaan https://www.geni.com/people/Juho-Hylting/6000000021531733527
Majoitusmestari Johan Hyltingin lesken Greta Callian tekemä selvitys koskien muun muassa Kiettareen Hannulan perintöosuuksia oli esillä Kokemäen talvikäräjillä 1752 (KA Kokemäen käräjät 1752: 115v-118 https://digihakemisto.net/item/674322568/8172392325/114 ). Hän luettelee yhdeksän lasta: Catarina, Margaretha, Anna Elisabeth, Hedvig, Justina, Maria, Christina, Johannes ja edesmennyt Nils, jonka leski oli Walborg Thomaksentytär. Lesken uusi mies oli Thomas Erikinpoika.
Wirilander mainitsee otsikon ”Ala-Satakunnan myöh. 2-Majurin komppania” alla Johan Hyltingin (nro 167) vääpelin virkatalossa Kokemäeltä Lempoisissa 14.4.1719 (vielä 1720), s. 81. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167552/KK003_opt.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tätä ennen Wirilander mainitsee hänet (nro 191), s. 91 otsikon ”Vehmaan komppania” alla vääpelin virkatalossa Lokalahden Haaroisissa (jo 1717) - 28.4.1719.
Virpi Nissilä
virpinissila
19.04.26, 15:16
Korjaus edelliseen. Ei ollut poikaa Johannes vaan tytär Johanna kun kunnolla katsoo.
Virpi Nissilä
Kiitos Virpi ! Minulle paljon uutta.
Aarne
Edellä hyviä tietoja Hyltingistä, kiitos niistä.
Tosin ei taida mitään helppoa vastausta siltäkään suunnalta löytyä.
Tuntui vähän poikkeavalta sotilasnimeltä. Ruotsissa Södermanlandissa Tukholman eteläpuolella on kunta (?) nimeltä Hyltinge ja siksi kävi mielessä ajatus, että Johan Hylting saattoi olla sieltä kotoisin. Ei kyllä ratkaise mitään.
Hieman askarruttaa myös sen tausta ja merkitys, että Anna Liisa Hylting oli ilmeisesti 10 tai 11 vuotta vanhempi, kuin miehensä Lars Savonius.
Kun minulla on sellainen, ehkä väärä, käsitys, että parin valinnassa tuolloin järkisyillä oli suurempi merkitys kuin romanttisilla tunteilla. Ainakin parin odotettavissa ollut lasten määrä oli pienempi kuin siinä tapauksessa, että ikäsuhde olisi toisinpäin.
Jokin tausta, mitä en osaa kuvitella enkä päätellä, sillä kyllä oli, että Lars ja Anna Liisa avioituivat.
Sitä emme myöskään pysty todistamaan, että Larsin nimen tausta todella oli nimenomaan Sauvo hänen syntymäpaikkanaan. Ehkä isä oli syntynyt Sauvossa ja Lars vaikkapa Turussa. Näyttää siltä, että Turun seurakunnista tietoja ei löydy lähelläkään Larsin syntymäaikaa, joten keinot ovat vähissä.
Vielä ei ole ollut tässä yhteydessä mainintoja DNA-testeistä. Omissa selvityksissä on löytynyt sillä tavalla yhteyksiä, joita ei mitenkään muuten olisi voinut selvittää.
raimoensio
20.04.26, 12:45
Tässä mahdillisesti yksi Lars?
Family Searh löytää Karunan rippikirjasta, 1725-1738 > Sivu 300-301 127: Dikarböle
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20938&pnum=127
s. 300
Viides rivi alhaalta
Lars Henricsson (Onko Family Search lukenut oikein?)
Walborg Henricsdr
dess syster
Seuraavassa Karunan rippikirjassa, 1739-1752 > Sivu 332-333 147: Dikarböhl
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22929&pnum=147
LB Henric Bertilsson 1700
hu Brita Henricsdr 1700
Israel Henricsson 1729
fl Walborg Henricsdr 1732 (Onko tämä sama Valpuri joka oli edellisessä rippikirjkassa??)
Israel on mahdollisesti syntnyt Sauvossa
Sauvo - Sagu - kastetut
*1.11.1726 3.11.1726 Koosumböle Hendrick Bertillss: Brita Andersdr Israel
Ja löytyy rippikirjoista tästä:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=35905&pnum=81
Jos Lars olisi Israelin vanhempi veli, niin Larskin olisi voinut syntyä Sauvossa, mutta vanhemmat olisivat myöhemmin muuttaneet Karunaan.
Lars häviäminen Karunasta sopisi taas Turun kouluun menoon.
Mielenkiintoinen löytö tämä pari
Henric Bertilsson ja Brita Andersdr.
Mutta onkohan tuo Britan patronyymi väärin?
Ei oikein löydy jatkoa HisKistä.
Loimaalla on vihitty 1723 pari Henric Bertilsson ja Brita Henricsdr.
Voisi kyllä olla sopiva pari sen Israelin kastemerkinnän perusteella.
Mutta varmistus vaatii varmaankin vielä työtä.
Jatkoa edellisiin.
Se Karunan Lars Henriksson ei nyt kuitenkaan ole etsimämme Lars Savonius.
Hän oli korpraali ja Walborg Henricsdr oli hänen vaimonsa.
Karunassa kyllä mainitaan Henric Bertilsson, mutta lienee eri mies
kuin Israel Henricssonin (s. 1726 Sauvossa) isä.
Mutta Israel Henricssonin vanhemmat olivat ilmeisesti se Loimaalla 1723 vihitty pari Henric Bertilsson ja Brita Henricsdr. Saivat siellä yhden lapsen 1724. He palasivat Loimaalle 1740-luvun puolivälissä ja saivat siellä vielä yhden lapsen.
Mutta en nyt onnistunut selvittämään varmuudella, missä olivat Israelin syntymän ja Loimaalle paluun välillä. Ehkä Turussa?
Etsintä jatkuu.
Jatkoa Loimaan Henric Bertilssonin ja Brita Henricsdr:n tarkasteluun.
Heidän tietonsa ovat jotenkin samaan tapaan kateissa kuin Lars Henricsoninkin tiedot. Mutta todisteiden puute ei oikein ole todiste. Itse henkilöt eivät ole kateissa, mutta merkinnät voivat olla, tai ainakin työläitä löytää.
Sauvon rk 1725-1730 Kosumböle digihakemisto.net:stä jakso 80.
Viimeinen merkintä yllä mainitusta parista Sauvossa on 5.11.1727.
Sitten Loimaan rk: Digihakemisto.net rippikirjat 1725-1732. jakso 1 s.7 on vain aukeaman oikea puoli, nimet puuttuvat ja juuri sillä sivulla olisivat Henric Bertilsson ja Brita Henricsdr, jos olisivat.
Tämä pari on ilmeisesti asunut Loimaalla koko ajan, mutta en löytänyt muita kastemerkintöjä kuin Johannes s. 8.4.1744.
Loimaalla SAY:n viimeinen vuosi on 1713, joten pitäisi veroluetteloista koostaa itse Henrikin ja Britan tiedot rippikirjan puuttuvalta jaksolta, olivatko 1725-1730 Loimaalla. Aika erikoista, jos liki 20 vuoden aikana Israelin (s.1726) ja Johanneksen (s.1744) välillä ei ole syntynyt muita lapsia.
Vielä yksi havainto Loimaan rippikirjoista.
Digihakemisto.net Loimaan RK 1707-1724
jakso 220 Ilmaris 1722-1723: Sivulla mainitaan klockaren Anders.
En tiedä, miten liittyy Brita Henriksdr:iin tai Henric Bertilssoniin, mutta
ehkä siihen, että suvussa oli taipumuksia, jotka mahdollistivat pätevöitymisen lukkariksi.
Kun ei tunnu löytyvän kiistatonta tietoa Lars Savoniuksen alkuperästä, ehdotan seuraavanlaista mahdollisuutta. En kyllä takaa, että se on oikein.
Olisikohan niin, että etunimi Lars ei ole ollut k.o. henkilön kastenimenä, ei ainakaan kirkonkirjoihin kirjattuna.
Uskon, että Larsin vanhemmat olivat Raimoension esiin nostama pariskunta, jolle Sauvossa syntyi poika Israel.
En tunne Loimaan aluetta, mutta näyttäisivät nämä talot Ilmaris ja Kössi kyllä statukseltaan sopivia siihen, että poika on koulutettu lukkariksi.
Mutta kun Larsin pitäisi olla syntynyt Sauvossa, ja lukkarinkoulussa hänelle on kehitetty uusi sukunimi, olisikohan niin, että etunimikin on räätälöity.
Joskus on tullut vastaan tapaus, että kastemerkinnässä on vain yksi etunimi, mutta myöhemmin etunimiä näkyy kaksi. Tarkemmin en muista eikä ole siitä muistiinpanoja.
Nimestä Israel saa helposti nimen Lars, kun jättää I:n ja e:n pois ja vaihtaa kirjainten lukusuunnan oikealta vasempaan. Tai että nimi oli Lars Israel, mutta on kirjattu vain Israel?
Arvelen, että täyden varmuuden voisi saada vain Y-DNA-testillä, jos on tiedossa Larsiin johtava isälinja. Ehkä FF-testikin voisi tuoda ratkaisun, vaikka suoraa isälinjaista miespuolista jälkeläistä ei löytyisikään.
Seuraavassa arvioita lukkari Lars Savoniukseen liittyvistä tietojen ristiriitaisuuksista.
Tiedoissa täytyy olla virheitä, kaksikin virhettä riittää siihen, että ongelmaan ei ole löytynyt eikä tunnu löytyvän ratkaisua, joka perustuisi pitäviin todisteisiin.
Otetaan ensiksi hänen elinikänsä ja siihen liittyvät tiedot.
Huittisten rippikirjoissa tuntuu olevan aika vakaasti tieto, että syntynyt 8.5.1728 ja on esitetty tietoja, että Savonius nimi perustuu syntymäpaikka Sauvoon.Kyseisellä päivämäärällä ei ole tietoa tuolloin syntyneestä tai kastetusta Lars Henricssonista.
Hän on varmaankin tiennyt syntymäpäivänsä ja sen, mitä Huittisten kirkonkirjoissa on mainittu. Jos se oli väärin, miksi ei tehnyt mitään?
Luulen, että syy voisi olla se, että kyseinen päivämäärä on ollut hänen lukkarinkoulun todistuksessaan eikä sitä voinut ryhtyä muuttelemaan. Uskon, että jokin todistus on lukkariksi valmistuneelle annettu. Sitä todistusta ei voinut muuttaa.
Mutta hänen kuoltuaan on joku kirjannut hänen hautausmerkintäänsä 1790 hänen iäkseen 64 vuotta, joka viittaa syntymävuoteen 1726.
Rippikirjaan oli myös hänen kuoltuaan syntymävuodeksi korjattu 1724, mikä oli jokin laskuvirhe ilmeisesti.
Tämä liki ainut vanhemmiksi sopiva pariskunta, Raimoension esittämä, Henric Bertilsson ja Brita Henrisdr näyttää olleen tilapäisessä työsuhteessa Kosumbölessä n. 1725- 5.11.1727.
He tulivat Loimaalta (Loimijoki) ja näyttävät olleen koko ajan henkikirjoilla Loimaalla (Ilmaris Prellu ja Kössi) eli oleskelu Sauvossa oli väliaikaista.
En nyt tähän kirjoita niitä Tositekirjojen vuosien 1725-1728 osoitteita, joista se näkyy.
Sekä Loimaalla että Sauvossa kastettujen luettelot näyttävät melko täydellisiltä eikä Henric Bertilssonille ja Brita Henricdr:lle näytä syntyneen muita lapsia kuin kolme, joista keskimmäinen on Sauvon kastettujen mukaan 1.11.1728 Israel. Esikoinen ja kolmas syntyivät Loimaalla.
Tätä ei voi oikein selittää muuten kuin, että Sauvossa syntyneen pojan nimen kirjauksessa on tullut virhe ja pitäisi olla Lars. Ehkä tämä koko ongelma vanhempien etsimisessä on ollut seurausta tästä virheestä.
Tarvittaessa voin ilmoittaa myös tositekirjojen Loimaan merkintöjen osoitteet
Henric Bertilssonin ja Brita Henricsdr:n maininnoista 1726-1728.
Tutkin vähän Lars Savoniuksen lasten kummeja.
Viesti on pakko pätkiä, foorumi tilttaa välillä.:(
En pysty ottamaan kantaa Lars Savoniuksen alkuperään, mutta en myöskään
usko kummankaan ehdotetun, Girsbölen talollisen enkä Karunan vuokravilje-
lijän, vanhemmuuteen. Larsin lapsilla ei ollut yhtään kummia Girsbölestä eikä
Karunasta, vaikka kummeja oli kummallakin tavallista enemmän, tyttärellä
kahdeksan ja pojalla kuusi.
Suurin osa lasten kummeista oli pappeja, pappien puolisoita, poikia ja tyttä-
riä, yksi nimismies ja tytär sekä Huittisten Mommolan talollisia.
Kummeina olleista papeista ja perheistään en pystynyt selvittämään, kummal-
ta puolelta olivat, Larsin vai vaimon.
Careniuksia oli neljä. Jacob Carenius, Huittisten kappalainen, Efraim Carenius,
edell. poika, Loimaan khra ja rovasti, Hebla Catarina Carenia, edell. sisar ja
Larsin pojan lapsen kummina Maria Christina Carenia, Efraim C:n tytär. Care-
niukset olivat todennäköisesti sukulaisia. Viesti jatkuu...
Andreas Gummerus oli Vampulan kappalainen, opiskelija Wegelius taas Seinä-
joelta lähtöisin olevaa pappissukua. Huittisten khra Nils Nilsson Idman ei ollut
kummina, mutta hänen puolisonsa Margareta Elisabet Rothovia oli samoin
kuin poika Daniel Idman myöhemmin Lars Savoniuksen pojan lapsen kummi-
na.
Mommolan kylän talolliskummit Erik Thomasson Heickilä, Maria Mattsdotter
Heickilä ja Erik Eriksson Mauriala olivat Anna Lisa Hyltingin äidin Reetta Cal-
lian isän kotitalon Mommolan Färkkilän naapurista, siis äidin puolen sukulai-
sia.
Lars Savoniuksen tyttärellä ja pojalla oli myös Forsskål-nimiset kummit, Ja-
cob Forsskål, Huittisten nimismies, ja Anna Christina Forsskål. Forsskålit oli-
vat lähtöisin Sauvosta. Esi-isä kruununvouti Johan Forsskål omisti Saustilan
kartanon 1600-1700-lukujen vaihteessa ja Johan Johansson Forsskål oli myö-
hemmin Kavalton Pääkylän rusthollin omistaja Sauvossa (Piikkiössä).
Viesti jatkuu...
Lars Savoniuksesta on todella vähän merkintöjä Sauvon kirkonkirjoissa.
Olen kuitenkin varma siitä, että hänen Savonius-nimensä viittaa juuri Sau-
voon. Tästä kaikesta voinee päätellä, mikä lapsena Sauvosta Turun triviaali-
kouluun lähteneen ja Huittisiin päätyneen lukkari-kirkkoväärti Lars Savoniuk-
sen tausta oikein olikaan.
Monta muutakin kysymystä pyörii mielessä:
- Larsin päätyminen Huittisiin ei varmaankaan ollut sattumaa?
- Miksi alun perinkin huittislainen Nils Nilsson Idman tuli v.t. papiksi juuri
Sauvoon? Sattuma?
- Oliko omalla suvullani Sammun kylän Takuilla, joihin kummeja etsiessäni
jatkuvasti törmäilin, jokin osuus tässä?
Takastelin nyt uudestaan Sauvon kastettujen luetteloa ajalta 1720 ja 1740 ja
mahdollisia Henrikkien lasten kasteita.
Sauvon kirkonkylän Wintersissä oli pari Henrik Simonsson (s. 1688) ja Lisa Johansdr (s.1699)
Sauvon kastetuissa heillä oli lapset:
Henrik s. 28.10.1720
Maria s. 8.11.1725
Helena s. 22.10.1735
Elisabet s. 28.6.1738
Jacobus s. 6.10.1741
Missä he olivat Marian ja Helena syntymien välillä, kun ei yhtäkään lasta?
Digihakemisto.net:
Sauvon rk 1758-1758 jakso 429 Winters:
mainitaan myös lapset Johan s. 1729 ja Simon s. 1733.
Sitten oli se yksittäinen merkintä samassa rippikirjassa
jakso 427, jossa oli yliviivattuna Lars Savonius, jonka yhteyttä
en silloin keksinyt tähän Henrik Simonssonin ja Lisa Johansdr:n perheeseen.
Tämä on paras oletukseni, mutta vielä on löytämättä Larsin syntymäpaikka.
Ratkaisu on usein ihan nenän edessä, vaikka sitä ei heti huomaakaan!
Winters taitaa olla se, mitä on haettu. Sitäpaitsi se on ainoa paikka, mihin
Lars Savonius on Sauvossa merkitty. Eli Henrik Simonsson ja Lisa Johans-
dotter näyttäisivät olevan etsityt vanhemmat.
Muutama kommentti vielä.
Tämä ratkaisu oli oikeastaan ryhmätyön tulosta.Yksin tehtynä menisi enemmän aikaa ja näkökulmat voisivat olla kapeampia eikä näkisi olettamansa ratkaisun heikkoja kohtia. Muistutti tavallaan työelämämästä tuttua ratkaisutapaa ihan toisen alan ongelmissa, joiden syistä on vähän ja mahdollisesti virheellistäkin tietoa eikä ole helppo edes mennä asiakkaan luo toteamaan, mistä on kyse.
Täytyy tehdä oletuksia ja testattava onko ristiriitoja oletuksen ja todennettavien tosiasioiden välillä. Tässä ryhmätyö auttaa.
Mutta edelleen ihmetyttää, miksi Sauvon rippikirjaan 1758-1758 yleensä on kirjattu Lars Savoniuksen nimi, kun hän oli ollut Huittisten lukkarina jo noin kahdeksan vuotta.
Selittämättä on sekin, mikä on selitys siihen, että Henric Simonssonin ja Lisa Johansdotterin usean lapsen kastemerkintä Sauvossa puuttuu. Oliko perhe n. 1725-1735 jossakin muualla?
Perheessä oli vuoden 1730 tienoilla ja jälkeen useita pieniä lapsia. Siitä ja tarja r.:n esittämistä tiedoista Idmanin pappissuvun läheisestä yhteydestä Lars Savoniukseen on tullut mieleen, että olikohan joku Idman-perhe ottanut t.s. adoptoinut Larsin jo ehkä n. 1730 kasvattaakseen ja kouluttaakseen hänet. Larsin vanhemmilla olisi ollut senkin jälkeen monta pientä lasta kasvatettavana.
Kiitos kaikille !
Tosiaan jää avoimeksi miten Lars vähävaraisesta perheestä pääsi Turkuun opiskelemaan. Ottiko Wintersin isäntä Larsin siipiensä suojaan ? Sellaisen selvittäminen on ilmeisesti mahdotonta. Vai oliko Idman suku jotenkin osallisena ?
Kiitos kaikille !
Tosiaan jää avoimeksi miten Lars vähävaraisesta perheestä pääsi Turkuun opiskelemaan. Ottiko Wintersin isäntä Larsin siipiensä suojaan ? Sellaisen selvittäminen on ilmeisesti mahdotonta. Vai oliko Idman suku jotenkin osallisena ?
En tunne tapausta. Erään esi-isäni veli päätyi opintielle siten, että Kuhmalahden kappalaisella oli saman ikäinen poika (Johan Sterenius). Kun tämä sai opetusta kotonaan, myös kirkonisännän poika (Jonas Aurenius) otettiin kotioppia saamaan. Aikanaan sitten naapurit ja ystävykset (?) jatkoivat yhdessä kouluun ja yliopistoon päätyen molemmat papeiksi. Oliko mahdollisesti tässä tapauksessa joku toinen saman ikäinen opintielle lähtenyt toveri?
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=5622
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=5601
Lars Savonius ei ollut vähävaraisesta perheestä.
Winters oli yksi Sauvon kirkonkylän viidestä kantatalosta, perustettu 1600-
luvun alkupuolella ja rustholli, jolla oli varaa kustantaa rakuuna, hevonen ja
sotilaan varusteet. Pystyi kyllä kustantamaan poikansa triviaalikouluun.
Wintersin isäntä Henrik Simonsson oli ilmeisesti Lars Savoniuksen isä, vaikka
kastekirjausta Larsista ei olekaan löytynyt. Sauvon kirkonkirjat ovat yleen-
säkin 1700-luvun alkupuolella puutteelliset.
KariKK.
Luulen, että Lars Savonius vuoden 1758 rippikirjan Wintersin sivulla on mer-
kintä väärässä rippikirjassa. Toisaalta ihan hyvä merkintä, en olisi varmaan
muuten hoksannut Winters-yhteyttä.:)
Kastemerkinnän puuttuminen 1700-luvun alkupuolella oli aika tavallista.
Huomasin muuten, että Nils Nilsson Idman ja Anna Lisa Hylting taisivat tun-
tea toisensa jo aiemmin. Tässä tulevat Sammun kylän Takut mukaan kuvioon.
Nils Idmanin äiti oli Takun tytär ja Idman itse Sammun Takkulan isäntä 1750-
1790 ja Anna Lisa Hyltingin äidin Reetta Callian suvulla oli kytköksiä Takkui-
hin. Anna Lisa Hylting oleskeli 1751-52 ennen avioliittoaan Idmanin pappi-
lassa Huittisissa ja lienee jo tuolloin tavannut Lars Savoniuksen.
AarneS : Kiitos kaikille !
Tosiaan jää avoimeksi miten Lars vähävaraisesta perheestä pääsi Turkuun opiskelemaan. Ottiko Wintersin isäntä Larsin siipiensä suojaan ? Sellaisen selvittäminen on ilmeisesti mahdotonta. Vai oliko Idman suku jotenkin osallisena ?
Lars Savonius ei ollut vähävaraisesta perheestä.
Winters oli yksi Sauvon kirkonkylän viidestä kantatalosta, perustettu 1600-
luvun alkupuolella ja rustholli, jolla oli varaa kustantaa rakuuna, hevonen ja
sotilaan varusteet. Pystyi kyllä kustantamaan poikansa triviaalikouluun.
Wintersin isäntä Henrik Simonsson oli ilmeisesti Lars Savoniuksen isä, vaikka
kastekirjausta Larsista ei olekaan löytynyt. Sauvon kirkonkirjat ovat yleen-
säkin 1700-luvun alkupuolella puutteelliset.
Sauvon rippikirjassa 1725-30 s. 598 Henrik Simonsson ei ole merkattuna Bonde kuten tässä rippikirjassa kautta linjan on. Sen sijaan edellisellä sivulla 596 on Bonde Johan jolla on poika Jacob Johansson joka seuraavassa rippikirjassa 1747-63 s.600 on jo Winttersin Bonde. SAY ei tunne Henrik Simonssonia.
Mikä oli siis Henrik Simonssonin monilapsisen perheen asema Winttersissä ?
Henrik Simonsson ja Lisa Johansdotter :
-Henrik s. 28.10.1720
-Maria kast. 8.11.1725
??Lars s. 8.5.1728 ??
-Helena s.22.1.1735
-Elisabeth s.28.6.1738
-Jacob s. 6.10.1741
Gripsbölen Hinrich Ericsson oli isäntä jolla olisi siis rahkeet lähettää poikansa Turkuun. Hänellä on lasten syntymässä samanlainen aukko 1727-32 kuten Winttersissäkin. En siis sulje pois tätäkään mahdollisuutta.
Sauvosta puuttuvat rippikirjat ajalta 1731-1746.
Vuoteen 1730 päättyvässä rippikirjassa Wintersin isäntä on Johan, vaimo
Caisa, jonka kerrotaan olevan tytär, todennäköisesti siis edellisen isännän
Henrikin tytär.
Myöhemmin mainitaan Henrik Simonsson ja vaimo Johansdotter, jonka kerro-
taan olevan tytär, siis bonde Johanin tytär.
Minun vajavaisen ymmärryskykyni perusteella näyttäisi siltä, että Henrik
Simonsson oli Wintersin vävy.
Voin olla väärässäkin.
SAY 1674-93 ja 1694-1713 kirkonkylä sisältää paljon tämän Johan Gustafssonin tietoja. Vaimo oli Maria vielä 1699, jos Lisa Johansdotter on syntynyt 1699. Myöhemmin rk:ssa uusi vaimo on sitten Caisa Henriksdotter. Hänen alkuperästä minulla ei vielä ole havaintoa, mutta ketään Henrik isäntää ei SAY:n mukaan ole.
Ehdotin jo ennen täällä että ehkä Winttersin isäntä otti Larsin siipiensä suojaan.
Nyt palaset loksahtivat paikalleen. Lisa Johansdotter on rippikirjojen mukaan selvästi Winttersin isännän Johan Gustafssonin tytär ja Henrik vävy. Johan Gustafsson ei siis ottanut pelkästään Larsin siipiensä suojaan vaan hoiti lastenlapsensa Turkuun opiskelemaan.
AarneS : Kiitos kaikille !
Tosiaan jää avoimeksi miten Lars vähävaraisesta perheestä pääsi Turkuun opiskelemaan. Ottiko Wintersin isäntä Larsin siipiensä suojaan ? Sellaisen selvittäminen on ilmeisesti mahdotonta. Vai oliko Idman suku jotenkin osallisena ?
Sauvon rippikirjassa 1725-30 s. 598 Henrik Simonsson ei ole merkattuna Bonde kuten tässä rippikirjassa kautta linjan on. Sen sijaan edellisellä sivulla 596 on Bonde Johan jolla on poika Jacob Johansson joka seuraavassa rippikirjassa 1747-63 s.600 on jo Winttersin Bonde. SAY ei tunne Henrik Simonssonia.
Mikä oli siis Henrik Simonssonin monilapsisen perheen asema Winttersissä ?
Henrik Simonsson ja Lisa Johansdotter :
-Henrik s. 28.10.1720
-Maria kast. 8.11.1725
??Lars s. 8.5.1728 ??
-Helena s.22.1.1735
-Elisabeth s.28.6.1738
-Jacob s. 6.10.1741
Gripsbölen Hinrich Ericsson oli isäntä jolla olisi siis rahkeet lähettää poikansa Turkuun. Hänellä on lasten syntymässä samanlainen aukko 1727-32 kuten Winttersissäkin. En siis sulje pois tätäkään mahdollisuutta.
Katsoin niitä Gripsbölen Hinrichin lasten tietoja kastettujen luettelosta ja Sauvon rippikirjasta 1758-1758. Seuraavat löysin.
Lapsi.......Kastetieto......Rippikirja
Annick.....1725.............1725
Maria.......17.12.1726....1726
Caisa.......Ei ole............ 1731
Liisa........Ei ole.............1733
Michel......20.9.1733......1735
Henrich....28.10.1735....1737
Birgitta....29.1.1738......1740
Syntymäajat tuntuvat Sauvon rippikirjoissa muuttuvan rippikirjasta toiseen.
Niitä on ilmeisesti soviteltu niin, että jos jokin tieto on ollut epävarma, niin muittenkin myöhemmin syntyneiden aikoja on soviteltu. En nyt aio laajempaa analyysiä niistä tehdä. Marian ja Michelin välillä vajaat 7 vuotta. Siihen rippikirjassa kaksi lasta, joten kolme väliä eli keskimäärin vähän yli 2 vuotta.
Tämä nyt ei ratkaisevaa todistetta anna suuntaan tai toiseen.
Pyörittelin vielä numeroita ja laskin Gripsbölen Heindrichin ilman kastemerkintää jääneille lapsille teoreettiset syntymäajat tapauksessa, että ilman kastemerkintää oli kolme lasta, joista kahden kastemerkintä puuttuu Marian ja Michelin välissä.
Maria oli syntynyt 17.12.1726 ja Michel 20.9.1732.
Ikäero oli 6 vuotta 9 kuukautta 3 päivää.
Jos oli kolme lasta Marian Ja Michelin välissä eikä kaksosten syntymää, niin siinä ajassa olisi ollut viisi synnytystä ja synnytysten väi 17.12.1726 lähtien oli
1 vuosi 8 kk ja (n.) 8 päivää.
Syntymäpäivät siis:
Maria ...... 17.12.1726, kastettujen luettelosta.
NN ......... 25.8.1728 (laskennallinen aika)
Caisa ...... 3.5.1730 (laskennallinen aika)
Liisa ....... 11.1.1732 (laskennallinen aika)
Michel ..... 20.9.1733, kastettujen luettelosta.
Kun en ole lääkäri en osaa arvioida tuloksia, mutta aika tiukalta aikataululta näyttää.
Sauvon rippikirjassa 1725-1730 Wintersin sivulla talon isännäksi on merkitty
Johan Gustafsson ja hänen vaimokseen Caisa Henriksdotter, jonka nimen ala-
puolella on merkintä dr hu eli dotter hustru. Miksi hänet on merkitty tyttärek-
si, jos hän ei olisi ollut talon edellisen isännän eli Henrikin tytär?
En ihan täysin luota Suomen asutuksen yleisluetteloon.
Nyt kiinnostaisi tietää, miten Larsin lasten Sauvosta lähtöisin olleet Forsskål-
kummit olivat Larsille sukua. Sillä sukua he varmastikin olivat. Lasten lukui-
sat pappikummit sen sijaan saattoivat olla Larsin triviaalikouluaikaisia ystä-
viä.
Siinä lukee ensimmäisellä rivillä Caisa Hend: ja toisella rivillä dr, eli yhteensä Caisa Hend:dr. Winttersin isäntänä on koko ajan ollut Johan Gustafsson eikä välillä ketään Henrik:iä.
Ainakaan minä en saa muodostettua luotettavaa kuvaa Sauvon vanhimmista rippikirjoista Sauvon Kirkonkylän asukkaista.
Mutta Turun ja Porin läänin tileistä saa kyllä kuvan Kirkonkylän asukkaista ja siten ilmeisistä Wintersin asukkaista, vaikka sitä nimeä ei esim. 1725 ja 1726 tileissä mainita.
Laitan tähän polun, koska suora osoite ei anna kuvaa, missä tieto on.
Siis: digihakemisto.net > voudin- ja läänintilit >Turun ja Porin läänin tilejä>
Asiakirjat (1633-1809) >7473 Tositekirja 1725-1725, jakso 1981 (s. 3893), aukeaman vasen puoli, aika keskellä on Kyrkieby, jossa:
Rusthål Johan Gustafsson, Caisa H, Maria P, Maria Dragon H.
Tämän alapuolella on :
Rusthål Hindrich Simonsson, Lisa H, Gertrud P.
Suurinpiirtein sama teksti on vuoden 1726 tiedoissa:
... > 7476 Tositekirja 1726-1726, jakso 1140 (sivut 2248-2249)
Sauvo Kyrkieby on aukeaman oikealla puolella.
Uskon tämän olevan rippikirjoja varmempi tietolähde mitä tulee perheitten aikuisiin eli veronmaksajiin.
No niinpä.
Nyt näyttää siltä, että vävy Henrik Simonsson oli sittenkin jonkin aikaa Win-
tersin rusthollarina ennen Jacob Johanssonia.
Innostuin Lars Savonius-keskusteluun sekaantumisesta, koska ne vähät jutut,
mitä hänestä sain itse selville, kummit, triviaalikoulu, olivat jotenkin ristirii-
dassa arvelujen kanssa, jotka hänen taustaansa liitettiin. Edelleenkin on mon-
ta asiaa, jotka kaipaavat tarkennusta, mutta se, että Lars oli lähtöisin Win-
tersistä, lienee ainakin selvä.
Siitä olemme varmaan kaikki samaa mieltä, että Sauvon rippikirjat ja histo-
riakirjatkin ovat aika sekavat ja monella tavalla puutteelliset.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2026, vBulletin Solutions Inc.