Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Huittisten lukkari Lars Savonius, alkuperä ?
Huittisten rk:ssa 1749-55 s.263 on Lars Henricsson Savonius merkattu syntyneeksi 18.5.1728, ja rk:ssa 1763-74 s.600 syntyneeksi 8.5.1728.
Raimo Viikki kirjoittaa kirjassaan Suur-Huittisten historia II s.527 että Lars tuli Sauvosta.
Sauvossa Lars tutustui Sauvon v.t. kirkkoherraan Idman:iin jonka aikaiesmpi seurakunta oli Huittinen. Se selittää että Lars muutti Sauvosta niinkin kauaksi kuin Huittisiin.
Lars aloitti opintonsa Turun triviaalikoulussa 16.11.1738 nimellä Laurentius Savonius, Saguensis. Synt. 8.5.1726 (1724-1728) . (Kiitos raimoensio tästä) https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/920726?term=Lars&term=Savonius&page=31
KariKK on Sukuforumissa : ”Hämeenkyrön lukkari Erik Savonius” s.19 ansiokkaasti löytänyt Hiittisistä eräs Lars Henricsson:in s.1730. Minua askarruttaa kuitenkin miksi hänet olisi 8 vuotiaana aloittaessaan opintonsaTurussa merkattu ”Saguensis” eikä Hitisensis. Isä Hiittisissä kuoli tämän Larsin ollessa 14 vuotias. Tietääkö joku minkä ikäisinä yleensä aloitettiin opinnot Turun triviaalikoulussa ? Oliko 8 v mahdollinen ?
Toinen hyvin spekulatiivinen mahdollisuus on Sauvon Gripsbölessä (Sauvon rk. 1725-30 s.465) jossa Hindrich Ericsson ja Sophia Ericsdotter, "gåsse i Åbo". Näillä vanhemmilla oli ehkä päämääränä kouluttaa poikalapsensa Turussa. Heille syntyi lapset 1725, 1726, 1733, 1735 ja 1738. Entä 1728 ?? Syntyikö 1728 Lars niminen poika joka myös lähti Turun triviaalikouluun ?
Se mikä taas askarruttaa on miksi ei Lars Sauvoon palatessaan asunut Gripsbölessä vaan akatemiatalossa kirkonkylässä vaikka mahdolliset vanhemmat vielä elivät Gripsbölessä. (Sa.rk.1748-56 s.464). Oliko akatemiatalossa jotain parempaa ?
Eräs Lars Henricsson syntyi Perniössä 5.8.1726 mutta kuoli nuorena.
Eräs Lars Henricsson syntyi Mietoisissa 5.8.1728 mutta elää vielä 1778 Vehmaan Irjalassa.
Muutama kommentti edelliseen.
Käsitin, että tarkoitus olisi löytää Lars Henricssonin vanhemmat.
Edelleen, käsittääkseni lapsi otettiin kasteessa siihen seurakuntaan, jossa hänen vanhempansa olivat kirjoilla, riippumatta siitä, missä hän tosiasiallisesti oli syntynyt.
Nyt on niin, että Sauvon seurakuntaan ei ole otettu ketään vastasyntynyttä Lars Henricssonia sellaiseen aikaan, joka sopisi Huittisten lukkariin Lars Henricssoniin. Hänen syntymäaikansa Huittisissa on 18.5.1728 aikavälillä 1751-1762 ja on 8.5.1728 aikavälillä 1763-1768.
Nyt on niin, että emme tarkkaan ottaen tiedä, mitä on tapahtunut 1728.
Oliko Lars Henricssonin äiti esim. mennyt joitakin viikkoja ennen keväällä 1728 Sauvoon valmistautumaan tulevaan synnytykseen. Ehkä siellä oli hyvä ja mahdollisesti tuttu kätilö, vai sanottiinko heitä lapsenpäästäjiksi silloin.
Jos nyt etsitään sauvolaisia vanhempia, ei heitä löydy, vaikka etsisi miten kauan tahansa.
Ehkä nämä outoudet selittyvät juuri sillä, että Lars ei ole syntynyt kotonaan, vaan siellä Sauvossa. Ja siitä syystä tiedot eivät ole siirtyneet Hiittisiin ajallaan, vaan vasta myöhemmin joku on huomannut puuttuvat merkinnät. Tämä on spekulointia, kun en tiedä. Mutta siinä kastemerkinnässä 27.5.1730 ja myös edellisessä 26.5.1730 on sekin outous, että kummit puuittuvat.
Se edellinen merkintä näyttäisi olevan oikealla vuodella, mutta tehty jälkeenpäin. Kastemerkinnät eivät ole 1730 aikajärjestyksessä. Emme tiedä, mitä on tapahtunut, mutta jos ne olisi tehty ajallaan ja aikajärjesstyksessä, kummit olisivat mukana ja käsiala olisi sama kuin edellä ja myöhemmin.
Tässä on jokin sekaannus ollut, jota on vaikea tarkkaan määritellä. Mutta kirkonkirjoissa voi olla virheitä. Tämä ei ole ensimmäinen virhe, jonka olen niistä löytänyt.
Myös läänintilien alkuperäisissä luetteloissa voi olla virheitä, vaikka se ei nyt tähän liity.
Jatkoa:
Katsoin sen Raimoension esiintuoman lehtileikkeen vihjeen Sauvon Wintersin tilalla rippikirjassa 1758 mainitusta Lars Savoniuksesta.
On siellä esim. digihakemisto.net, Sauvon rippikirjassa 1758-1758 Winters jakso 427, yliviivattuna Lars Savonius ja vuosiluku 1727. Ei mitään muuta, joten sen merkitys ei selviä eikä ole mikään todiste mistään. Paitsi ehkä siitä, että Lars Savoniuksen syntymävuosi on ollut epäselvä. Yliviivauksen vuoksi ei tosin voi olla varma, onko nimi Savonius, ei oikein kuitenkaan sovi samaksi kuin Huittisten lukkari. Eikä patronyymi tästä selviä.
Turun seudulla oli esim. 1737 Anders Savonius, joten siellä oli muitakin Savoniuksia kuin Huittisiin muuttanut lukkari.
Kiinnostaa siitä syystä että Lars Savonius on esiäitini Hedvig Hylting-Favorinin sisaren mies. Olen miettinyt tuota sukunimeä. Se on tuskin johdettu Savosta. Helposti tulee mieleen että se voisi pohjautua Sauvoon, mutta sekin lienee melko mahdotonta selvittää?
Vielä yksi esimerkki Huittisten kirkonkirjoista miten luotettavia näiden kirjausten ikämerkinnät ovat.
Lars Savoniuksen syntymäajaksi Huittisten rippikirjoissa vakiintui 8.5.1728.
Sitten hänen hautausmerkintänsä löytyy Huittisten haudatuissa, esim. SSHY:n sivuilta, syntyneet-vihityt-kuolleet, kuva 437oikea puoli, Lars Savonius k. 8.6.1790, hautaus 12.6.1790, ikänä 64 vuotta.Siten olisi syntynyt 1726.
Viimeinen rippikirjamerkintä SSHY Huittinen1787-1796, kuva 129, syntymäaikana 8.5.1728, jossa vuosiluvun 8:n päälle on kirjoitettu numero 4. siis syntymävuosi on korjattu vuodeksi 1724, mikä lienee jokin ajatusvirhe.
Rippikirjan mukainen ikä oli 62 vuotta.
Mielestäni painavin peruste Lars Savoniuksen liittämiseen Hiittisten Klockarsiin on juuri k.o. suvun lukkarit useassa sukupolvessa. Se on toissijaista, miksi nimi oli lukkarina Savonius.
Lisää ajatuksia Grispbölestä.
Gripsbölen isäntä ja emäntä olivat Hindrich Ericsson ja Sophia Ericsdotter. Heidän vihkimisvuotta en ole löytänyt, mutta Hindrichin syntymän 1699 perusteella voisi luulla että heidän ensimmäinen lapsensa oli 2.10.1725 syntynyt tytär Annick ja toinen 17.12.1726 syntynyt tytär Maria, ei siis mahdollisesti poikaa. Seuraava lapsi syntyi vasta 1733 joten 1727-32 on kysymysmerkki.
Sauvon rk:ssa 1725-30 s.465 heillä kuitenkin on ”poika Turussa”. Joko heille syntyikin poika ennen 1720 joka olisi 10 vuotiaana Turussa 1730, tai sitten merkintä rippikirjaan on tehty myöhemmin.
Jos kysymyksessä olisi Lars niin hän aloitti Turussa 16.11.1738 jolloin myöhempi merkintä on tehty sen jälkeen.
Selvitin myös että Grispböle sijaitsee 7 km Sauvon kirkosta. Larsin palatessa Sauvoon hän asui kirkonkylän akatemiatalossa eikä mahdollisessa kotitalossaan. Ehkä hänellä oli tehtäviä kirkonkylässä liian kaukana Grispbölestä. Siellä taas hänellä ei olisi mitään hyötyä opinnoistaan.
Se että olen paneutunut Grispböleen ei tarkoita että olisin hylännyt toisen vaihtoehdon eli Hiittinen 1730. Turun maininta ”Saguensis” ei tarkoita että olisi välttämättä syntynyt Sauvossa.
Lisää ajatuksia Grispbölestä.
Gripsbölen isäntä ja emäntä olivat Hindrich Ericsson ja Sophia Ericsdotter. Heidän vihkimisvuotta en ole löytänyt, mutta Hindrichin syntymän 1699 perusteella voisi luulla että heidän ensimmäinen lapsensa oli 2.10.1725 syntynyt tytär Annick ja toinen 17.12.1726 syntynyt tytär Maria, ei siis mahdollisesti poikaa. Seuraava lapsi syntyi vasta 1733 joten 1727-32 on kysymysmerkki.
Sauvon rk:ssa 1725-30 s.465 heillä kuitenkin on ”poika Turussa”. Joko heille syntyikin poika ennen 1720 joka olisi 10 vuotiaana Turussa 1730, tai sitten merkintä rippikirjaan on tehty myöhemmin.
Jos kysymyksessä olisi Lars niin hän aloitti Turussa 16.11.1738 jolloin myöhempi merkintä on tehty sen jälkeen.
Selvitin myös että Grispböle sijaitsee 7 km Sauvon kirkosta. Larsin palatessa Sauvoon hän asui kirkonkylän akatemiatalossa eikä mahdollisessa kotitalossaan. Ehkä hänellä oli tehtäviä kirkonkylässä liian kaukana Grispbölestä. Siellä taas hänellä ei olisi mitään hyötyä opinnoistaan.
Se että olen paneutunut Grispböleen ei tarkoita että olisin hylännyt toisen vaihtoehdon eli Hiittinen 1730. Turun maininta ”Saguensis” ei tarkoita että olisi välttämättä syntynyt Sauvossa.
Tuo "gåsse i Åbo" viittaa yläpuolella olevaan Gabriel Erikinpoikaan. Hänestä mm. täällä. https://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=323154&postcount=44
https://digihakemisto.net/item/1266756335/5878482785/240
Ps. Linkit asiakirjoihin Gabrieliin viittaavassa sukuforumin viestissä eivät toimi suoraan, vaan kuvan numero täytyy manuaalisesti laittaa uudelleen, jolloin oikea kuva latautuu.
Gabriel siis syntynyt 1707 jolloin hän olisi 1725-30, 18-23 vuotias "gåsse". Kyselen kohta erikseen tietääkö joku Tutun triviaalikoulun oppilaiden aloitus- ja lopetusikä.
Gabriel siis syntynyt 1707 jolloin hän olisi 1725-30, 18-23 vuotias "gåsse". Kyselen kohta erikseen tietääkö joku Tutun triviaalikoulun oppilaiden aloitus- ja lopetusikä.
Korjaan : Gabriel olisi siis 1725-30, 18-23 vuotias. Voiko hänellä silloin olla jo poika joka on kouluikäinen ?
Lars Savoniuksen alkuperä tuntuu olevan samalla tavalla hämärän peitossa
kuin toisen lukkarin Erik Savoniuksen alkuperä.
Pari asiaa alkoi mietityttää Larsin tapauksessa. Hän kävi Turun triviaalikoulun
kaikki neljä luokkaa ja lisäksi vielä varsinaista triviaalikoulua edeltävän apolo-
gistan luokan, jonka hän aloitti syksyllä 1738 varmaankin oppiakseen ensin
lukemaan ja kirjoittamaan. (Opetus muuten tapahtui ruotsin kielellä.) Lars
oli koulun aloittaessaan ilmeisesti 10-11-vuotias päätellen Huittisten kirjojen
antamasta syntymäajasta 1727. Keväällä 1748 hän oli jo edennyt triviaali-
koulun ylimmälle rehtorin luokalle. Triviaalikoulun jälkeen hän olisi päässyt
aloittamaan pappisopinnot Turun akatemiassa. Hänestä ei kuitenkaan tullut
pappia, vaan lukkari. Miksi??
Triviaalikoulun opetussuunnitelma tähtäsi pappistutkintoon, latinaa, kreikkaa,
uskontoa, historiaa, logiikkaa. Oppilaat olivat suurimmaksi osaksi pappien
lapsia, armeijan päällystön ja käsityöläistenkin lapsia oli joukossa, mutta
talollisten talonpoikien lapsia hyvin vähän.
Larsin vanhemmat halusivat poikansa tulevan koulutetuksi papiksi, mutta
suunnitelma ei toteutunut. Tuntuu nykyihmisen näkökulmasta aika hurjalta,
että 10-vuotias pikkupoika lähetettiin kauas kotoa kouluun, jossa opetus
alkoi aamulla viideltä ja päättyi iltapäivällä 12 tuntia myöhemmin. Lapsi ei
voinut asua kotonaan, vaan hän joutui koulukortteeriin, missä se sitten oli-
kin.
Toinen asia, joka herättää ihmetystä, on Huittisten lukkari Larsin valinta
kirkkoväärtiksi. Kirkonisännäksi valittiin yleensä hyvämaineinen pitäjän ta-
lollinen, ei kirkon viran haltijaa. Lars oli varmasti hyvinkin pätevä hoitamaan
kirkkoväärtin tehtäviä, mutta väkisikin herää kysymys, minkälaisesta per-
heestä hän oikein oli lähtöisin. Sauvo saattaa olla hänen syntymäpaikkansa
tai sitten ei. Minä en oikein saa tolkkua Sauvon kirkonkirjoista. Käsittääkseni
hänellä oli kaksi lasta ja lastenlapsiakin. Kummit voivat joskus avata umpi-
solmuja.
Kummeja:
tytär MARIA: mm herr Jacob Forskol, stud Ephraim Carenius, fru Marg Elis Rothovia, mad Hedvig Wallman
poika JOHANNES: mm adj. Andreas Gummerus, Jacob Carenius, stud - Wegelius, Anna Christ. Forskål, Margareth Elgfoth, Hebla Cath. Carenia
Ei taida kummeista löytyä apua. Ovat Huittisten nimismies (Forskål) ja tyttärensä sekä Huittisten, Keikyän, Vampulan ja Loimaan pappeja tai heidän vaimojaan sekä poikia ja tyttäriä.
Ainoa outo on stud ? Wegelius.
No niin, noin äkkiseltään kummeja vilkaistessa, tuli ensimmäisenä mieleen,
että onpas paljon koulutettuja ihmisiä, varsinkin pappeja. Samoja nimiäkin
oli kuin lukkari Erikin juuria hakiessa, Rothoviuksia tässäkin, Sauvokin esiin-
tyi jonkun kummin yhteydessä, joku Gummerus olikin Ärrälä, Oriveden Voi-
tilasta ja kirsikkana kakun päällä, jonkun kummin puoliso oli Sammun kylän
Takkuja, omia sukulaisiani, joiden ei pitäisi liittyä mitenkään Savoniuksiin.
Varovaisesti arvioiden minusta tuntuu, että lukkareilla Lars ja Erik oli sitten-
kin jotakin muutakin yhteistä kuin ammatti ja sukunimi.
Kertauksen vuoksi muutamia päivämääriä
Lars Savoniuksen merkinnöissä erityisesti Huittisissa.
Rippikirja 1749-1755 ja 1756-1762: 18.5.1728.
Rippikirja 1763-1768 ja 1769-1774: 8.5.1728.
Rippikirja 1775-1779 ja 1781-1786: 8.5.1728.
Rippikirja 1787-1796: 8.5.1728, johan jälkeenpäin kirjoitettu 8:n päälle 4 eli 1724. Kuolinpäiväksi kirjattu 8.5.1790.
Hautausmerkinnässä kuolinpäivä on 8.6.1790 ja ikä 64 vuotta.
Sauvon rippikirjoissa on n. 1758 nimi Lars Savonius Wintersissä, ja perässä luku 1727. Nämä on yliviivattu eikä ilmaista mitään yhteyttä mihinkään. Lars Savonius on tuolloin ollut lukkarina Huittisissa.
Muistettakoon, että Hiittisten merkinnöissä päivämäärä on kyseiseen aikaan ollut kastepäivä eikä mitään merkintöjä itse syntymäpäivästä.
Siellä Lars Henricssonin kastekuukausi on toukokuu ja ilmeisesti myös syntymäkuukausi.
Mielestäni olisi aika kummallista, jos lukkari ei olisi tiennyt, mitä tietoja hänestä on seurakuntansa rippikirjoissa eikä olisi tiennyt syntymäaikaansa.
Mitä tulee Lars Savoniuksen puolisoon Anna Elisabet Hyltingiin, niin hän oli säätyläisiä. En nyt tiedä, miten erottaa kummeista isän tai äidin puolen sukulaiset.
Hyltingin tietoja en juuri ole etsinyt, mutta yksinkertaislla hauilla ei juuri mitään tule esiin. Olisikohan hän Ruotsista.
Hiittisten lukkarisuvun poika Lars Henricsson, merkitty syntyneeksi 27.5.1730, löytynee Kemiöstä nimellä Lars Wikgren, vaikka en hänen patronyymiään löytänytkään.
Kemiö RK 1750-1756 vuoden 1752 lopulta-1754 jakso 60, oikea puoli 8. nimi sivun alareunasta: Studiosus Lars Wijkgren.
Vihitty 4.8.1754 Herr Adjunct Lars Wikgren ja J:fru Kristina Ruuth Bogsböle.
Lapsi Stina Caisa s. 7.3.1757. Kemiön haudatuissa 2.5.1758 Kyrkby, Klockar Prästen Herr Lars Wikgren, ikänä 28 vuotta.
Tämä kuitenkin sopii Hiittisten Klockarsin Lars Henrikinpoikaan. Vaikka nyt tämän Larsin patronyymiä en saanut Kemiöstä esiin, on todettava, että Hiittisten Lars ei ollut Huittisten lukkari. Vaikka tämäkin Lars osasi ilmeisesti lukkarinkin työn.
Lars Savonius luultavasti tulee seurakunnasta, josta ei ole kastemerkintöjä hänen syntymänsä ajalta. Tai olisivatkohan hänen vanhempansa olleet isonvihan aikaan Ruotsissa ja olleet siellä vielä v. 1728. Auttaisikohan Hylting suvun taustojen selvittäminen.
Muistin väärin Larsin syntymävuoden. Se on Huittisten kirjoissa todella 1728.
Hän oli siis vielä nuorempi aloittaessaan triviaalikoulun.
Koska Larsista ei ole ainakaan Sauvosta kastetodistusta, 1728 on myös epä-
varma. Eikä syntymävuodella ole tässä yhteydessä erityistä merkitystä, ha-
lusin viestilläni vain tuoda ilmi ihmettelyni, miksi Lars oli laitettu triviaalikou-
luun, lukkariopinnoissa sitä ei olisi tarvittu.
Kummeista osa liittyi varmasti Larsiin itseensä, osa puolisoon. Joka tapauk-
sessa kummit olivat suurelta osalta pappeja ja muita koulutettujen perhei-
siin kuuluvia. Se pistää epäilemään Larsinkin taustalta vastaavia henkilöitä.
Triviaalikoulun käyminen on vihje samaan suuntaan.
Tarkempi tutkiminen ei varmasti olisi pahitteeksi.
Anna Elisabeth Hylting oli kotoisin Kokemäeltä eikä hänen perheellä tunnu olevan mitään yhteyksiä Larsin vanhempiin ilmeisesti Varsinais-Suomessa. Anna sukupuussani Geneanetissä : Anna Elisabeth Hylting: Aarne STADIUS (astadius):n sukupuu - Geneanet.
Opiskelleena henkilönä luulisi että Lars tiesi synymäpäivänsä ja -vuotensa, eli 8.5.1728 sekä Turun koulussa että korjattuna myöhempään Huittisten rippikirjaan. Jos hän olisi syntynyt 1724 hän olisi ollut 14 vuotias aloittaessaan Turussa koulunsa, eli kovin vanha.
Kun eräs Henrik lähetti poikansa Lars Turkuun kouluun voisi olettaa että tämä Henrik oli vähintään talollinen jolla oli riittävästi rahkeita siihen. Jos ”Saguensis” tarkoittaa että olisi myös syntynyt Sauvossa, olen nyt käynyt läpi Sauvon rk. 1725-30 etsien kaikki Henrik talolliset ja tarkistaen heidän lastensa syntymät (ristiriita 1728:aan). Ainoa kohta on edelleen Gipsbölen Hinrich Ericsson (vävynä isännäksi) ja Sophia Ericsdotter (vanhan isännän tytär). Kuten aikaisemmin todettu heille syntyi tyttäret 1725 ja 1726 mutta seuraava lapsi vasta 1733 joten 1727-32 on kysymysmerkki. He asuvat Gripsbölessä 1728. (rk.1725-30 s.465)
Varmistuksen (tai ei) voisi saada jos Hinrich Ericssonilta löytyisi perunkirjoitus. Siihen minun osaamiseni tyssää.
virpinissila
19.04.26, 14:47
Hiukan Lars Savoniuksen vaimon Anna Elisabeth Hyltingin suvusta. Sisaruksia näyttää olevan enemmän kuin Genissä mainitaan https://www.geni.com/people/Juho-Hylting/6000000021531733527
Majoitusmestari Johan Hyltingin lesken Greta Callian tekemä selvitys koskien muun muassa Kiettareen Hannulan perintöosuuksia oli esillä Kokemäen talvikäräjillä 1752 (KA Kokemäen käräjät 1752: 115v-118 https://digihakemisto.net/item/674322568/8172392325/114 ). Hän luettelee yhdeksän lasta: Catarina, Margaretha, Anna Elisabeth, Hedvig, Justina, Maria, Christina, Johannes ja edesmennyt Nils, jonka leski oli Walborg Thomaksentytär. Lesken uusi mies oli Thomas Erikinpoika.
Wirilander mainitsee otsikon ”Ala-Satakunnan myöh. 2-Majurin komppania” alla Johan Hyltingin (nro 167) vääpelin virkatalossa Kokemäeltä Lempoisissa 14.4.1719 (vielä 1720), s. 81. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167552/KK003_opt.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tätä ennen Wirilander mainitsee hänet (nro 191), s. 91 otsikon ”Vehmaan komppania” alla vääpelin virkatalossa Lokalahden Haaroisissa (jo 1717) - 28.4.1719.
Virpi Nissilä
virpinissila
19.04.26, 15:16
Korjaus edelliseen. Ei ollut poikaa Johannes vaan tytär Johanna kun kunnolla katsoo.
Virpi Nissilä
Kiitos Virpi ! Minulle paljon uutta.
Aarne
Edellä hyviä tietoja Hyltingistä, kiitos niistä.
Tosin ei taida mitään helppoa vastausta siltäkään suunnalta löytyä.
Tuntui vähän poikkeavalta sotilasnimeltä. Ruotsissa Södermanlandissa Tukholman eteläpuolella on kunta (?) nimeltä Hyltinge ja siksi kävi mielessä ajatus, että Johan Hylting saattoi olla sieltä kotoisin. Ei kyllä ratkaise mitään.
Hieman askarruttaa myös sen tausta ja merkitys, että Anna Liisa Hylting oli ilmeisesti 10 tai 11 vuotta vanhempi, kuin miehensä Lars Savonius.
Kun minulla on sellainen, ehkä väärä, käsitys, että parin valinnassa tuolloin järkisyillä oli suurempi merkitys kuin romanttisilla tunteilla. Ainakin parin odotettavissa ollut lasten määrä oli pienempi kuin siinä tapauksessa, että ikäsuhde olisi toisinpäin.
Jokin tausta, mitä en osaa kuvitella enkä päätellä, sillä kyllä oli, että Lars ja Anna Liisa avioituivat.
Sitä emme myöskään pysty todistamaan, että Larsin nimen tausta todella oli nimenomaan Sauvo hänen syntymäpaikkanaan. Ehkä isä oli syntynyt Sauvossa ja Lars vaikkapa Turussa. Näyttää siltä, että Turun seurakunnista tietoja ei löydy lähelläkään Larsin syntymäaikaa, joten keinot ovat vähissä.
Vielä ei ole ollut tässä yhteydessä mainintoja DNA-testeistä. Omissa selvityksissä on löytynyt sillä tavalla yhteyksiä, joita ei mitenkään muuten olisi voinut selvittää.
raimoensio
20.04.26, 12:45
Tässä mahdillisesti yksi Lars?
Family Searh löytää Karunan rippikirjasta, 1725-1738 > Sivu 300-301 127: Dikarböle
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20938&pnum=127
s. 300
Viides rivi alhaalta
Lars Henricsson (Onko Family Search lukenut oikein?)
Walborg Henricsdr
dess syster
Seuraavassa Karunan rippikirjassa, 1739-1752 > Sivu 332-333 147: Dikarböhl
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22929&pnum=147
LB Henric Bertilsson 1700
hu Brita Henricsdr 1700
Israel Henricsson 1729
fl Walborg Henricsdr 1732 (Onko tämä sama Valpuri joka oli edellisessä rippikirjkassa??)
Israel on mahdollisesti syntnyt Sauvossa
Sauvo - Sagu - kastetut
*1.11.1726 3.11.1726 Koosumböle Hendrick Bertillss: Brita Andersdr Israel
Ja löytyy rippikirjoista tästä:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=35905&pnum=81
Jos Lars olisi Israelin vanhempi veli, niin Larskin olisi voinut syntyä Sauvossa, mutta vanhemmat olisivat myöhemmin muuttaneet Karunaan.
Lars häviäminen Karunasta sopisi taas Turun kouluun menoon.
Mielenkiintoinen löytö tämä pari
Henric Bertilsson ja Brita Andersdr.
Mutta onkohan tuo Britan patronyymi väärin?
Ei oikein löydy jatkoa HisKistä.
Loimaalla on vihitty 1723 pari Henric Bertilsson ja Brita Henricsdr.
Voisi kyllä olla sopiva pari sen Israelin kastemerkinnän perusteella.
Mutta varmistus vaatii varmaankin vielä työtä.
Jatkoa edellisiin.
Se Karunan Lars Henriksson ei nyt kuitenkaan ole etsimämme Lars Savonius.
Hän oli korpraali ja Walborg Henricsdr oli hänen vaimonsa.
Karunassa kyllä mainitaan Henric Bertilsson, mutta lienee eri mies
kuin Israel Henricssonin (s. 1726 Sauvossa) isä.
Mutta Israel Henricssonin vanhemmat olivat ilmeisesti se Loimaalla 1723 vihitty pari Henric Bertilsson ja Brita Henricsdr. Saivat siellä yhden lapsen 1724. He palasivat Loimaalle 1740-luvun puolivälissä ja saivat siellä vielä yhden lapsen.
Mutta en nyt onnistunut selvittämään varmuudella, missä olivat Israelin syntymän ja Loimaalle paluun välillä. Ehkä Turussa?
Etsintä jatkuu.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2026, vBulletin Solutions Inc.