Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Avioton lapsi, onko isän löytämisestä toivoa?
Maria Henrica Argillander syntyy 16.2.1796 Kokkolassa aviottomana lapsena Susanna Christina Argillanderille
https://www.geni.com/people/Maria-Henrica-Kolppanen/6000000094929257014
https://www.geni.com/people/Susanna-Christina-Argillander/6000000020576139588
Kokkolan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1786-1811, jakso 43; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5865815475&aineistoId=1275289398
Isää ei mainita synnyintiedossa.
Voisi luulla, että Maria Henrican isä olisi joku porvari tms., kun Susanna Christina on Argillander-sukua, ja Maria Henrica syntyy Kokkolassa.
Onko mitään toivoa isän löytämisestä? Olisiko jossain mahdollisesti maininta isästä? Mistä kannattaisi etenkin etsiä?
Paikallisen raastuvanoikeuden pöytäkirjat kannattaa käydä läpi.
Sillä ei ole juurikaan merkitystä, mikä äidin sos. status oli. Isä voi olla kuka vaan.
Juha
Löytyisikö mahdollinen maininta todennäköisemmin lapsen syntymän jälkeen vai siltä ajalta, kun Susanna Christina on lasta odottanut?
Vasta lapsen syntymän jälkeen. Kannattaa käyttää avuksi KA:n uutta sisältöhakua:
https://sisaltohaku.demo.kansallisarkisto.fi/
Onnistuin löytämään tämän asiakirjan, jossa Susanna Christina ilmeisesti tunnustaa synnyttäneensä aviottoman lapsen:
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=11825886087&aineistoId=1787893784
Ilmeisesti häntä on kielletty antamasta isän nimeä?
Ei, vaan hän ilmoittaa ettei voi ilmoittaa isän nimeä "todisteiden puuttuessa"
Avioton lapsi eli salavuoteus oli rikos, josta langetettiin sakkoja.
Ei oikeus voi koskaan kieltää ketään tunnustamasta lapsen isää!
Juha
Jouni Kaleva
22.03.26, 14:07
Jotain viitettä isyyteen voisi tulla esiin DNA-vertailuista. Tosin siellä täytyy muistaa se perusasia, että vahvaa todistusvoimaa on vain negatiivisesta löydöstä (A ei voi olla B:n isä, koska DNA-linjat ovat perustavalla tavalla erilaiset).
Millaisessa tilanteessa isä olisi mahdollisesti mainittu jossain oikeudellisessa kirjassa?
Itse muistan kerran, kun yksi raumalainen porvari nimettiin isäksi aviottomalle lapselle oikeudessa, mutten tiedä, miksi näin tehtiin.
Kokkolan RO 18.4.1796 f. 131v § 65
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6195102417&aineistoId=2319673121
Pigan Susanna Christina Argilander fältes i anledning af Via stade Fiscalen Forsgrens åkäran at böta En 1982 slr för det hon¬ den 16 nästledne Februarii fram födt et ännu lefvande Flicka barn, med hvilket brott hon förut ej varit beträdd, och åledes at tildenne stads kyrka erlägga 32 ß: samt at undergå hemligen aflösning.
Jouni Kaleva
23.03.26, 13:07
Kokkolan RO 18.4.1796 f. 131v § 65
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6195102417&aineistoId=2319673121
Pigan Susanna Christina Argilander fältes i anledning af Via stade Fiscalen Forsgrens åkäran at böta En 1982 slr för det hon¬ den 16 nästledne Februarii fram födt et ännu lefvande Flicka barn, med hvilket brott hon förut ej varit beträdd, och åledes at tildenne stads kyrka erlägga 32 ß: samt at undergå hemligen aflösning.
Tuo "1982" näyttää olevan automaattilukijan(?) virhe? Taitaa olla kyseessä 32 äyrin sakko, sitä vastaava hopeakolikko oli käytössä (siitä huolimatta, että jo 1792 oli siirrytty skillingin rahayksiköihin, luultavasti vanhaa ja uutta käytettiin rinnakkain). Kirkko sakottaisi vielä saman verran päätöksen mukaan. Ei kaiketi ollut kauhean iso raha. Mikähän oli piian vuosipalkka?
Kun Susanna ei suostunut isää paljastamaan, niin ehkäpä hänet oli maksettu vaikenemaan??
Susanna Christinan olinpaikka vuonna 1795 ei ole selviö. Itseasiassa hänen olinpaikkansa vuosina 1793-1795 on tuntematon. Tuon tämän vain esille sen vuoksi, että lapsen isä ei ehkä ole kokkolalainen.
Jouni Kaleva
23.03.26, 18:05
Mikähän oli piian vuosipalkka?
"Vuoden 1739 palkollissääntö oli voimassa vuoteen 1805, sen mukaan piialle maksettiin 16 äyriä pestinä ja palkkana kuusi kuparitalaria."
Tuo 32 äyriä oli 1/3 kuparitaalaria. Näin ollen sakot 32+32 äyriä = 2/3 kuparitaalaria. Näin siis sakot yhteensä olivat reilun yhden kuukauden palkkaraha.
"Vuoden 1739 palkollissääntö oli voimassa vuoteen 1805, sen mukaan piialle maksettiin 16 äyriä pestinä ja palkkana kuusi kuparitalaria."
Tuo 32 äyriä oli 1/3 kuparitaalaria. Näin ollen sakot 32+32 äyriä = 2/3 kuparitaalaria. Näin siis sakot yhteensä olivat reilun yhden kuukauden palkkaraha.
Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Pahategon Caari 49-61
https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175920.html
LIII. Lucu. Salawuoteudesta.
1.§. Jos naimatoin mies salawuoteutta pitä naimattoman waimoihmisen canssa; maxacon mies sackoa kymmenen talaria ja waimo wijsi. Jos se tapahtu toisen erän; sacotettacon cahdenkertaisesti: ja colmannen kerran colmekertaisesti. Jos jocu nijn muodon horjahta neljännen erän, eli usiamman; tehkön sackoa joca erän edestä, mies cahdexankymmendä, ja nainen neljäkymmendä talaria.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2026, vBulletin Solutions Inc.