Etsitään Helsenius sukuisia

[Antti Järvenpää]

Kaikenlaiset havannoit Helsenius nimisistä henkilöistä kiinnostaisi. Nimi on joskus varianttina Helsing tai Helsingius nimestä, mutta kenties esiintyy myös omana sukunimenä.

[Janne Asplund]

Hei!

Itse etsin tietoja koskien seuraavaa henkilöä: Beata Helsenius / Helsingius / Helsing (s. rippikirjojen mukaan 1765). Beata meni naimisiin 25.10.1798 Helsingissä suutari Johan Nymalmin kanssa (s. 1771, 1776, 1777 rippikirjojen mukaan). Pariskunta asui ainakin aluksi Helsingissä (rippikirja 1795-1805, s. 131), mutta muutti 18.12.1798 Suomenlinnaan.

Myöhemmin he muuttivat Leppävirralle asuen siellä Warkaudessa (myös nimi Päiviö, Päiviönsaari tulee esille syntyneissä). Heillä oli ainakin kaksi lasta: Johannes s. 11.6.1801 ja Hemrik s. 20.3.1803.
Beata katoaa rippikirjoista joskus 1809 tienoilla, mutta en ole löytänyt häntä haudatuista.
Johan Nymalmilla on 1813 uusi vaimo Fredrika Nyman (s. 1796). En tiedä Fredrikan syntymä- enkä kuolinpaikkaa. 1824 perhe muuttaa Rantasalmelle ja 1825 Kesälahdelle.

Kaikki tiedot koskien Beata Helseniusta / Helsingiusta, Johan Nymalmia ja Fredrika Nymania kiinnostavat minua kovasti.

[Antti Järvenpää]

Helsingin rk 1785-1794 s.215 esiintyy Henrik Helsingius fisk s.1750, hu Maria Johansdr. 1752. Sama pariskunta rk:ssa 1806-1816, jonka mukaan Henrik on syntynyt Sipoossa ja tässä rk:ssa syntymävuotena 1744 ja vaimo Maria Johansdr s.1756. Henrikin kohdalla k 26.4.1816 ja Maria k.(10.4) 1825.

Jos tuo jälimmäinen Henrikin syntymäaika olisi oikea, sopisi hän ikänsä puolesta Beatan isäksi, mutta äiti olisi oletettavasti joku muu kuin yllämainittu Maria.

[Antti Järvenpää]

Toinen tiedossani oleva havainto Helsenius/Helsingius sukuisista on seuraava.

Ensin Kuhmoisissa ja sitten Hämeenlinnassa esiintyy pariskunta Margareta Helsenia/Helsenius s.n. 1762 ja pistol smed Petter Markman, joille syntyy poika Gustav Fredrik 20.1.1799 Kuhmoisten Sattulassa ja poika Carl Henric 30.1.1801 Hämeenlinnassa. He löytyvät Kuhmoisten rippikirjassa 1797-1802 Lästilän Sattulan (Inhysningar) SSHY kuva 62, jossa Margareta syntymäajaksi on merkitty 16.4.1762 ja Petterin (7.8) 1763. Rippikirjan oikeassa laidassa olevan teksin voisi ehkä tulkita -98 (ifr. tekstiä ei näy) Helsing----.

Hiskin avulla löytää, että kyseinen pariskunta on ollut 1790-luvulla Viaborgin tykistöseurakunnassa, jossa heille syntyy 22.11.1792 kuolleena poika, 26.4.1794 Johan Petter niminen poika ja 28.9.1796 Maria Margareta niminen tytär.

Vaikuttaisi siis vahvasti siltä, että em. Margareta olisi Helsingin seudulta kotoisin. Valitettavasti Suomenlinnan tykistöseurakunnasta ei ole vihittyjä Hiskiissä eikä rippikirjoja SSHY:n palvelimella.

Anbytarforumilla on lisäksi vuodelta 2003 kysely pistooliseppä Markmannin perään http://aforum.genealogi.se/discus/messages/241/32343.html?1206559436

Oma mielenkiintoni tähän liittyy siihen, että eräs esi-isäni suutari Johan Helsingius/Helsenius s. 1747 tulee Nastolaan suutariksi 22.1.1777 Helsingistä. Uskoisin, että näillä kaikilla, joilla on horjuva nimi Helsingius/Helsenius/Helsinius ovat jotenkin samaa juurta.

[Janne Asplund]

Hei!

Tein samoja johtopäätöksiä Beata Helseniuksen vanhemmiksi. Äiti tosin olisi eri, mikäli syntymäajat pitävät paikkansa.

Beata Helseniuksen kuolimerkinnän löysin kuitenkin tarkemmin katsottuani Leppävirran haudatuista: k. 30.6.1809, 47 år, Warkaus.
Sunimeksi on mainittu HELSINGIUS (kuten myös ainakin kastettujen luettelossa on tehty (Leppävirta kastetut 14.6.1801).

Kyseinen suku on minunlle vielä melko tuntematon, sillä olen tutkaillut sukua vasta muutaman päivän ajan. Ainakin joillakin Helsingius-suvuillahan on papillinen alkuperä:

http://www.genealogia.fi/genos/4/4_99.htm

[Antti Järvenpää]

Olen jo vuosia koittanut etsiä yhteyttä suutari Johan Helsenius/Helsingiuksen s.1747 k.15.4.1808 Nastola ja Helsingius pappis suvun välille huonolla menestyksellä. Minulle on kertynyt luultavasti kaikki tunnetut Helsingius pappis suvun jäsenet, mutta niistä ei löydy yhteyttä näihin Helsingistä kotoisin oleviin Helsenius/Helsingius sukuisiin.

Olettaisin kuitenkin, että latinalaistettu sukunimi, oli se sitten Helsingius tai Helsenius, viittaisi pappis taustaan, joten jatkan etsintään, jos vaikkapa joskus tuo yhteys löytyisi.

[Janne Asplund]

Sinulla on varmasti tosiaankin paljon kattavampi kuva suvusta. Oletko tutustunut perunkirja- / tuomiokirjamateriaaliin? Sieltähän saattaisi löytyä viitteitä sukulaisista / esi-isistä.

[Antti Järvenpää]

En ole tutukinut sen paremmin perunkirja- tai tuomiokirjamateriaaliin tuolta 1700 luvun alkupuolelta. 1600-luvun alkupuolelta olen käynyt läpi Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoja sekä tuomiokirkon lähteitä lähinnä sen vuoksi, että olen koittanut etsiä olisiko Turun katedraalikoulun rehtori Marcus Henrici Helsingiuksella yhteys 1600/1700-lukujen taitteen Helsingiuksiin.

Yhteyttä ei tunnu löytyvän muuten kuin päätelemällä, että välissä olisi pitänyt olla Georg Helsingius niminen poika, josta ei kuitenkaan ole mistään lähteestä löytynyt viitteitä. Nykypäivänä tunnettujen Helsingius kantaisä tuntuisi siten olevan Jääsken khra Marcus Georgii Helsingius k.1678. No joka tapauksessa tuossa alla kaikki ne jälkeläiset- oletuttu puuttuva lenkki mukaan luettuna, jotka olen löytänyt Turun koulun rehtorille.

Helsingius Marcus Henrici 1595-1609

Syntyisin Uudeltamaalta, todennäk. Helsingistä.

Papiksi vihittynä apuopettajana Turun koulussa jo 1589. Kirjoittautui 14.3.1592 Wittenbergin yliopistoon. Väitteli siellä 10.8.1593, maisteriksi 17.3.1594. Palasi saman vuoden aikana kotimaahan. Teologian lehtori Turussa 1594. Koulumestari eli Turun katedraalikoulun rehtori 1595. Raamatunsuomennoskomitean jäsen 4.7.1602. Merkittävä kirjallinen tuotanto, tosin pääosin painamatonta. Kuoli 31.1.1609.

Pso 1596 Gunborg Paavalintytär, k. 7.4.1623, sai 16.7. 1609 kruunulta verovapauden omistamaansa tilaan korvaukseksi miesvainajansa rästiin jääneistä saatavista. Mainitaan leskenä vielä helmikuussa 1610, vmon II pso n.1610 rehtori, sittemmin Viipurin ja Inkerinmaan piispa Melartopaeus Gabriel Petri.

Lapsia:
Helsingius N.N., haud. 26.7.1598 Turun tuomiokirkon kuoriin.
Helsingius Tuomas, mainitaan isänsä kuoleman jälkeen tonttiäyriluettelossa “skolmesters Tomas”. Helsingiuksen perijänä mainitaan Tomas Tomaksenpoika, joka kutsuu Peter Plagmania langokseen.
?Helsingius Georgi, nimi päätelty seuraavien sukupolvien patronyymien mukaan, ei kuitenkaan löydy lähteistä.
Helsingius tytär, pso I Turun pormestari Plagman Peter, haud.1626, pso II Stamer Herman.
Helsingius N.N., haudattu tammikuu 1612
Helsingius N.N., haudattu joulukuu 1612
Helsingius Margareta, haud. 1.5.1614 Turun tuomiokirkkoon
Helsingius N.N., haudattu marraskuu 1621
Helsingius Johan, kirjoittautuu Upsalan yliopistoon 8.9.1625 Johan Marci Abamneus Finno, myy 1627 ylioppilaana isältään perimänsä raamatun ja käsinkirjoitetun laulukirjan tuomiokirkkon.

Lähteitä mm.: Jukka Paarma: Hiippakuntahallinto Suomessa 1554-2604 SKHS 116, Helsinki 1980; Genos 39(1968), s. 1-4, Plagman, Love Kurtén, Helsingfors; Genos 39(1968), s. 74-75 Plagman och Reyer, Georg Luther; Marcus Henrici Helsingius, humanisti ja teologi varhaisortodoksian Suomessa, Simo Heininen, SKHS 1974;

[Janne Asplund]

Johan Helsenius/Helsingiuksen s.1747 k.15.4.1808 Nastola mahdollinen perunkirja saattaisi olla mielenkiintoinen: kenties tietoja syntymäpaikasta ja sukulaisista.

Matti Wallan "Virkamiehiä. Lääninhallinnon virkamiehet 1721-1808" -kirjan henkilöhakemistossa on seuraavat Helsing / Helsingius henkilöt:

Helsing Anna
Helsing Anna Sofia
Helsing Eva Margareta
Helsing Henrik
Helsing Jacob
Helsingh Erik
Helsingh Jakob
Helsingius Carl Johan
Helsingius Elisabeth
Helsingius Jacob Johan

Onko tuttu kirja?

[Essimi]

Ylioppilasmatrikkeli löytää 19 Helsingiusta ja yhden Helseniuksen:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/

[Antti Järvenpää]

Lähdeteoksista kuten myös. tuolta yliopistomatrikkelista löytyy vain tunnetut Helsingius sukuiset. Tuo Lääninhallinnon virkamiehet on kyllä hankintalistalla, mutta nimilistan mukaan se ei tuo uusia nimiä tunnettuihin Helsingius katraisiin.

Itselleni on kertynyt tuon I tunnetun Helsingiuksen eli Marcus Georgin jälkeläisiä 2 polvessa seuraavasti. Tiedot ovat poimittu eri lähteistä ja niitä ei ole sen kummemin tarkastettu, mutta näiden jälkeläisitä tulee suvun tunnetut savolaiset ja hämäläiset haarat.


Marcus Georgii Helsingius

Kotoisin Uudeltamaalta. Ylioppilas Turussa 28.2.1655 Helsingius Marc. Georgii Nyl _ 51. Stipendianomus 21.5.1655. Respondentti 11.1655, pr. Georg Alanus. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1657 – sl. 1658. FK. Oraatio 13.6.1658. Respondentti 23.6.1658 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius. FM 11.6.1661. — Viipurin triviaalikoulun rehtori 1659, samalla koulun ja lukion laulunopettaja. Viipurin lukion kreikan ja heprean kielten lehtori 1668. Jääsken kirkkoherra 1675. Rovasti, k.1678 Jääskessä.

Mainitaan useassa lähteessä Turun katedraalikoulun rehtorin Marcus Henrici Helsingiuksen pojanpojaksi, mutta primäärilähdettä, joka tulisi väitettä, ei ole löytynyt.

Puoliso: 1661 Elisabet Holst

Lapset:
Helsingius Johan, luutnantti k.Riiassa 1710 ruttoon , pso jo ennen v. 1702 Freidenfelt Maria Elisabet .
Helsingius Georg, s.1662, pso Beata Schmidt, lapsia tunnetaan
Helsingius Anna, s. n.1674, pso 22.11.1705 Mikkelissä luutnatti Stubbe (Genos 53(1982), s. 1-21)
Helsingius Elisabet, pso I Alopaeus Samuel, pso II Rosenius Lars (Lorentz).
Helsingius Maria
Helsingius Catharina
Helsingius Marcus, yo Tartossa 22.3.1699 Markus Helsingius Marcus Marci?, Karjalan ratsuväkirykmentin (H. J. von Burghausenin rykm.) eskadroonansaarnaaja 1704, k. sotavankeudessa 10.1709.
Helsingius Jacob (Akiander ei ole liittänyt Jacobia Marcus Georgii lapsiin, mutta Bergholm mainitsee Jaakobin Elisabet nimisen tyttären, jolla on saman niminen serkku, vanhempinaan Georg Helsingius ja Beata Schidt, samoin P. Er. Gadd´in Släktkalender II liittää Jacobin Marcuksen pojaksi ).

Johan Helsingius

Helsingius Johan, luutnantti k.Riiassa 1710 ruttoon (vht. Marcus Georgii Helsingius ja Elisabet Holst) , pso jo ennen vuotta 1702 Freidenfelt Maria Elisabet, isä kapteeni Kristoffer Freudenberg, vmon II pso 1720 jälkeen Mikkelin Sairilan isäntä ratsumestari Erik Spoof II aviossaan. (Genos 53(1982), s. 1-21; Professori Kaarlo Wirilander, Helsinki, oletus että kyseinen Johan on Yrjön ja Annan veli Mikkelissä)

Lapsia:
Helsingia Eva Christina, k.1.5.1772 haud. 3.5.1772 Viitasaari Kinnula 73 vuoden iässä, pso 28.1.1731 Mikkeli Jägerskiöld Claes Erik (vht. Jägerskiöld Claes), s.16.1.1703, Savon rykmentin vänrikki 1718 (KrAB.), luutnantti, erosi 1748 (KrAB.), k.9.2. 1749.

Georg Helsingius (sanotaan savolaiseksi haaraksi)

Georg Helsingius, Viipurin kimnaasi lehtori, Siikaniemen khra, Mikkelin khra, Porvoon tuomiorovasti 1722, s. 1662, k. 1741 Porvoo. Pakomatkalla Ruotsissa 1713-1722. (vht. III Marcus Georgii Helsingius ja Elisabet Holst).

Puoliso: 25.3. 1696 Viipuri Schmidt Beata s. 16.3. 1676 Viipuri, k. 4.3. 1730 Porvoo. (Genos 1933:4, s.99; Palme 335). Vht. Henrik Schmidt, k. 1697 Viipuri ja Margareta Mums, k. 1704 Viipuri. Vaimon I pso Viipurissa heinäkuun 26 p:nä 1694 Viipurin pohjoisen esikaupungin ja linnan kirkkoherran Petrus Risteliuksen kanssa, jonka viimemainitun naimisiin mennessään sanotaan olevan lesken ja jo verrattain iäkkään. Ristelius kuoli Viipurissa huhtikuun 5 p:nä 1695


11 lasta, 7 poikaa ja 4 tytärtä, joista 1 poika ja 1 tytär kuolivat pieninä:
Helsingius Mårten (k.1733) konsistori notari Porvoossa, Porvoon tuomiokirkon raloudenhoitaja, jälkeläisiä Uudellamaalla, pso Serlachius Juliana k. 1744, vht. Pernajan khra Petrus Serlachius (1681-1738), lesken II pso Myrskylän khra (1733-1739) aiemmin rykmentin pastori Åkerstedt Lars k. 24.3.1739 Myrskylä.
Helsingius Henrik (1701-1757) Iisalmen khra
Helsingia Katarina, pso 1727 Johan Nylander, Porvoon piispa
Helsingia Elisabet Georgsdotter. (1696–1769), pso I 24.6. 1712 Porvoon pappila Alopaeus Johan Magnuksenpoika, maisteri Mikkelissä, k. 1713 Mikkeli. Vanhemmat: Alopaeus Magnus Magnuksenpoika, k. 12.12. 1692 ja Brita Johansdotter Fabritius, s. n.1651, k. 16.12. 1741 Puumala, pso II 1720 Fant Michael (1676-1746), myöhemmin Alftan khra Ruotsissa.
Helsingius Georg opisk. 1728, maisteri 1732, hoiti tuomiokirkon taloudenhoitajan ja notaarin virkaa Porvoossa 1733, kaunopuheisuuden lehti 1734, lappenrannan koulun rehtori 29.4.1734, väliaikainen lehtori Porvoossa 1742-46, kaunopuheisuuden lehtori 11.8.1746, vih.papiksi 1744, khra Rantasalmella 23.10.1750, rovasti 1755, k.13.3.1764. (katso Borgå gymn. hist. p. 380.), pso puoliso Ulrika Vargentin, lapsettomia
Helsingius Johan (k.1766), Kuninkaallisen kirjaston amanuenssi Tukholmassa, kaupunginsihteeri Helsingissä,
Helsingius Gustaf (k.1740) matematiikan docentti Turussa
Helsingius Daniel (1717-1774) kuninkaallinen sihteeri Tukholmassa naimaton
Helsingius Margareta, puoliso Johan Berndt Rahling

Jacob Helsingius (sanotaan hämäläiseksi haaraksi)

(k.1705) Siikaniemi kpln Viipuri, Uudenkirkon khra, Karjalan kannaksella. (vht. III Marcus Georgii Helsingius ja Elisabet Holst)

Lapsia ainakin:
Helsingius Elisabet s.14.10.1696 Viipuri, k. 23.3.1750 Mäntyharju, pso I Anders Alopaeuksen, pso II Cygnaeus Zachris, Tämän Elisabetin samanniminen serkku (Elisabet Helsingius) vihittiin Johan Magnusson Alopaeuksen kanssa 24.6.1712 Porvoossa. Tämän Elisabetin vanhemmat olivat Georg Helsingius ja Beata Scmidt. (Jacob Helsingiuksen tytar oli Bergholmin mukaan)
Helsingius Henrik s.ennen 1705, kenttävääpeli Pohjanmaalla, pso Giösling Gertrud Elisabet, s.28.6.1719, joiden pojasta kihlakunnankirjuri Jacob Johanista alkaa Hattulassa vaikuttanut suku.
Helsingia Margareta, s.n.1700 k.1756 Loviisa, pso I Haminassa 17.12.1728 Vehkalahden kpln Joel Petrejus /Genos 56(1985), s. 118-129, Släkten Petrejus, Överingenjör Henrik Falck/, pso II Vehkalahden kpln myöh. Joroisten khra Erik Anders Thun, k.1744.


Näiden haarojen ulkopuolelta löytyy seuraavat Helsingius perheet, joiden liittymää edellisiin en tunne.

Kapel.Hr Olof Helsingius

Sauvon Karunan kappelissa esiintyy 1688-1704 kappalainen Olof Helsingius, pso Maria Petri Gaddelia:

Lapsia ainakin:
Helsingius Johan s.1693 Sauvo Stappåker, kast.14.8.1693
Helsingius Nicolaus Petrus s.1695 Sauvo Stapåker, kast.5.8.1695
Helsingius Hedvigh Anna s.1699 Sauvo, kast.2.1.1699
Helsingius Catharina Maria s.1701 Sauvo Bierno, kast.7.7.1701
Helsingius Sigrid Christina s.1703 Sauvo Karuna, kast.12.11.1703

Mårten Helsingius

Tuusulan Nackskogissa asuva Mårten Helsingius, Länsman. Comiss, Exp.bdf.m. Befalningsman k. 68 v.12.11.1848 sn.1780, pso Maria Christina Öberg sn.1790 k.18.1.1875 85 v iässä.

Lapsia ainakin:
Helsingius Fredrica s.17.7.1817 Tuusula Nackskog, pso 10.5.1846 Tuusulassa taloll.pka Selen Ananias
Helsingius Johannes s.12.11.1819 Tuusula Nackskog
Helsingius Lovisa s.5.5.1822 Tuusula Nackskog, pso 3.12.1848 Tuusulassa Helsingin kylässä Extra kamm:s krifv:i Kejs: senat Lars Wilh: Andersson
Helsingius Albertina s.1.12.1824 Tuusula Nackskog k.29.1.1829
Helsingius Wilhelmina s.23.7.1828 Tuusula Nackskog
Helsingius Carl s.15.4.1832 Tuusula Nackskog
Helsingius Eric s.15.4.1832 Tuusula Nackskog, pso 24.9.1870 Taloll.leski Olander Augustina Wilhelmina Finby:stä k.4.7.1882 61v ikäisenä

Helsingius Jakob

Tuusula Helsingius Jakob 1797 lähtien toimi varalukkarina Högbergin sairastellessa Jakob Helsingius. Högbergin sairauksista eräs selviääv:n 1803 piispantarkastuksen pöytäkirjasta. VarapastoriJusselius ja suurin osa seurakuntaa valittivat, että lukkarioli huolimatta jatkuvista varoituksista 12 vuotta jatkanutjuopottelua ja ollut sen vuoksi usein huolimaton palveluksessaan Sittemmin Högberg sopi ruukinkirjuri Jakob Helsingiuksen kanssa, että tämä hoitaisi virkaa puolta palkkaa ym. etuja vastaan. Varapastori Jusselius pyysi tuomiokapitulilta valtakirjaa Helsingiukselle. Vasta Högbergin kuoltua virka täytettiin vakinaisesti asiaankuuluvia muotoja noudattaen. Helsingius lupasi mielellään opettaa seurakunnan lapsia. Hän hankki myös itselleen lukkarien pätevyysvaatimuksiin vastikään lisätyn rokotustaidon.

Helsingius Jakob

Pernajan lukkari s.n.1775 k.11.4.1823 48 vuoden iässä, pso Granroth Carolina

Johan Wilhelm Helsingius

Iitin suutari, pso 16.11.1843, jossa vihitty suutarinkisälli Johan Wilhelm Helsingius Porvoosta ja piika Maria Rosvall (sn. 1819) Stad. 4 Qv.N:o 10,11

Lapsia ainakin:
Helsingius Otto Wilhelm s.7.9.1844 Iitti Perhäniemi
Helsingius Lovisa Charlotta s.6.11.1846 Iitti Perhäniemi
Helsingius Johan Alfred s.13.6.1852 Iitti Sääsksjärvi Storby


Lisäksi on useita Helsing nimisiä sukuja.

En ole tutkinut näitä kovin aktiivisesti, olen vain aikaa myöten kirjannut perustietoja ylös tulevia tarpeita varten, joten kaikki lisätiedot ja lähdemaininnat ovat tervetulleita. Ehkäpä Helsingius suvutkin saisivat lisävalaistusta vilkkaan listakeskustelun avulla.

[Janne Asplund]

Beata Helsingius / Helsenius

Löysin tuossa muutama päivä sitten jo aiemmin manitsemani Beata Helseniuksen / Helsingiuksen perukirjan. Beatahan kuoli Leppävirralla 1809. Beatan nimi, etenkin sukunimi, on vaihdellut eri lähteissä (Helsenius, Helsingius, muistaakseni myös pelkkä patronyymi jne). Perukirjassa syksyltä 1809 hänen nimensä on BRITA ELSENIA. Taas siis yksi nimimuunnos lisää. Vanhempia ei valitettvasti ole mainittu (vain aviomiehen nimi ja kahden pojan nimi). Omaisuus toki on lueteltu.

[Helena V.]

Hei,

Vasta luin tätä ketjua ja huomasin, että tiedostoiltani löytyy jotain hajahuomioita -/lisäyksiä Antin listauksiin.

Johan Markuksenpoika Helsingius

Lapsia:
+ Hiskistä Jääskestä löytyvät:
28.4.1700 29.4.1700 Wetelälä Johan Helsing Anna Liskin Freudenfelt Jöran Johan

17.10.1702 21.10.1702 Rawos Leutn: Johan Helssing Maria Freudenfelt
Jochin Hendr:


Olof Markuksenpoika? Helsingius

Mm. edesmennyt Ismo Pyyppönen piti Olofia Markuksenpoikana, mutta mitään lähdettä hän ei tälle kohdin maininnut (/yksityinen tiedonanto).

Toisaalta Kemiössä näkyy vaikuttaneen kippari Olof Olofsson Helsing, avio:
16.7.1682 Tålfznääs Skepar. Oloff Olofss. Helsing Anna Gunnarsdr. Luut Stockholm
Heille Kemiössä pari lasta.

Yleensä Olof Helsingiuksen vaimon sukunimenä näkee ”Gadde”, mutta itse arvelisin hänen olevan pikemminkin Gaddelius - Gaddelia, Gadelia, joksi hänet esim. lasten syntyessä aina on merkitty. Mahdollisesti Kemiössä vaikuttaneen pehtori Nikolaus Gaddeliuksen (/Gaddeli) sisar?

Pariskunnalle kuitenkin vielä lapsi /Hiski, Sauvo:

1697 22.2.1697 Stapåker Hr Olof Heslingius Maria Gadelia Hindrich Alexander

----
Muutama ”haja”-Helsing-Helsingius lisää:

- Hollolan sotilashuonekirjuri Erik Carlsson Helsingh, 1. pso Margareta Andersdr Orraeus, asuivat 1687 Lahden kartanossa. Lapsia. 2. pso Katarina Bruun /ks. Genos 39 (1968), s. 101-104.

- Iitissä 1830-luvulta asunut rajaratsastaja, vouti Carl Adolf Helsing, pso Maria Helena Johansdr Sorthan. Lapsia.

- Gabriel Helsing, pso Elisabet Thomasdr Ögnelood /ks. Elgenstierna

- 1500-luvulla Strängnäsin piispa Nils Olai Helsing

En ole lukenut, mutta Genos 4 (1933), s. 99 löytyy A.R. Cederbergin ”Muutamia tietoja Helsingius-suvun savolaisen haaran kantaäidistä.”

t. Helena V.

[Antti Järvenpää]

Lisäilläämpä tähän nyt muistin virkistämiseksi seuraavat Helsingissä tai Helsingin seudulta lähteneet Helsingius/Helsenius nimiset:

Johan Helsenius/Helsingius s.1747, suutari Nastolassa (af Helsingfors den 22 Jan 17(77)) k.15.4.1808 Nastola, pso. 16.7.1780 Backman Anna Leena, s.1760 Pernaja (Nastolan RK:n mukaan) k.22.1.1826 Nastolan Villähteen Pennala 65 vuoden iässä.

Henrik Helsingius/Helsenius kalastaja s.1750, pso Maria Johansdr. 1752 (H.ki rk 1785-95 s.215). Sama pariskunta rk:ssa 1806-1816, jonka mukaan Henrik on syntynyt Sipoossa ja tässä rk:ssa syntymävuotena 1744 ja vaimo Maria Johansdr s.1756. Henrikin kohdalla k 26.4.1816 ja Maria k.(10.4) 1825.

Margareta Helsenia/Helsenius s.n. 1762 Kuhmoisten rk.16.4.1762, pso pistooliseppä Petter Markman (7.8) 1763. Rippikirjan (Kuhmoisten 1797-1802 SSHY kuva 62) oikeassa laidassa olevan teksin voisi ehkä tulkita -98 (ifr. tekstiä ei näy) Helsing----. Löytyvät Hiskistä ainakin 1792-92 Suomenlinnan tykistöseurakunnasta.

Beata Helsenius/Helsingius/Helsing (s. 1765 rk:n mukaan), pso 25.10.1798 Helsingissä suutari Johan Nymalm (s. 1771, 1776, 1777 rippikirjojen mukaan). Pariskunta asui ainakin aluksi Helsingissä (rippikirja 1795-1805, s. 131), mutta muutti 18.12.1798 Suomenlinnaan. Myöhemmin he muuttivat Leppävirralle asuen siellä Varkaudessa.


Jotenkin vaikuttaisi, että nämä vosivat olla sisaruksia. Vielä kun löytäisi näille vanhemmat, mutta valitettavasti Helsingin kaupungin rippikirjoja ei taida löytyy tuolta ajalta.

[Antti Järvenpää]

Kansallisarkiston digiarkisto on sukutukijan ehtymätön aitta. Silmääni osui tässä Helsingin kaupungin ammattikuntien pöytäkirjojen digitoinnit, ja vaikka olin jo menettänyt toiveeni koskaan saada selville Nastolan Erstan vanhan kartanon suutarin juuria, niin pääsimpä taasen askeleen eteenpäin.

Kun aimmin tiedossani oli seuraava:
Johan Helsenius/Helsingius s.1747, suutari Nastolassa (af Helsingfors den 22 Jan 17(77)) k.15.4.1808 Nastola, pso. 16.7.1780 Backman Anna Leena, s.1760 Pernaja (Nastolan RK:n mukaan) k.22.1.1826 Nastolan Villähteen Pennala 65 vuoden iässä.

Löytyy tuolta suutarien pöytäkirjoista ja luetteloista tieto, että 10.12.1768 astui suutarimestari Åberin oppiin 19 vuotias Johan Samuelsson Helsingin Hämeenkylästä. Samainen mies on sitten valmistunut suutariksi 22.6.1772 jolloin nimenä on Helsingius, ja tämä lisänimen otto on mainittu myös erikseen suutarioppilaiden luettelossa.

Vaikuttaisi siis vahvasti siltä, että tämä mies on vain ottanut Helsingius sukunimen. Hämeenkylän rippikirjoista en ole häntä toistaiseksi löytänyt ennen suutarinoppiin lähtemistä, joten olen kiitollinen kaikista vihjeistä hänestä tuolla nykyisen kehä III suunnalla.

Jos nyt jolla kulla toisella on hukassa Helsingistä tulleita suutareita 1700-1800 luvuilla, niin kannattaa tutkia kansallisarkiston digikuvia. Niitä on Helsingin osalta muistakin ammattikunnista, mutta niitä en ole itse vilkaissut.

[telliisa]

Tässä yksi vastaus Helsin .. Helsingius.
Kangasalan Neulaniemen Tapanilassa syntyy vaarini serkku Aina Ahkera (23.3.1882). Erikoinen nimi sai minut seraamaan hänen jälkiään. Hän menee aikanaan naimisiina Edvard Helsingiuksen kanssa. Halusin selvittää tämän miehen syntymperän. Hän oli syntynyt 19.3.1881 Längelmäellä. naimisiin mennessään oli renkinä tai itsellisenä vaomonsa kotitalon naapurissa Heikkilässä. Hänen isänsä oli Reinhold Heikinpoika Helsingius (s. 8.8.1840 Orievesi Kokkila Berttula, torpan poika) ja äitinsä Anna Henrika Eliaantytär s. 21.2.1849 Längelmäki Koivisto. Reinholdin isä Henrik Henriksson s.24.6.1804 Längelmäki, Eräsjärvi Järvis (Vanhatalo) ja äiti Lena (Helena) Sofia Juhontytär s.14.7.1801 Loppi.

Henrik ja Lena Sofia menevät naimisiin 1828 Längelmäellä ja muuttavat saman vuonna Orivedelle Mellille mukana Lenan avioton poika Carl Henrik s. 1825. Oletettavasti hän oli oikeasti Henrikin poika. Henrik on karvari ja ottaa sukunimekseen muun kuin kotitalonsa nimen: Järvi.

11.7.1829 pariskunnalle syntyy Orivedellä poika Emil Edvard, isän sukunimeksi on merkitty Helselii. Myöhemmissä rippikirjoissa perhe on Kokkilan Ylä-Mikkolassa ja lopulta Kokkilan Berttulan torppareina. Sukunimi näyttää saavan erilaisia muotoja: Helseling, Helsinius, Helsingius. Viisi poikaa muuttaa rippikoulun käytyään Längelmäelle, yksi pojista Johan Albert, palaa Kokkilaan Perttulan Rajalan torppariksi, vain nuorin, tytär, jää kotikonnuille aviottomien lastensa kanssa.

Poikien sukunimenä säilyy Helsingius, Lenan aviottomasta pojasta Carl Henikistä en ole varma. Tämä suku ei varmasti ole mitenkään sidoksissa pappis-Helsingiuksiin. Orivedellä ja Längelmäellä vaikutti kylläkin Hämeenlinnasta kotoisin oleva sahanomistaja Helsingius. Liekö sillä ollut vaikutusta.

Että tämmöinen tarina tällä kertaa. Telliisa

[Antti Järvenpää]

Olen huomannut nämä Längelmäkeläiset ja illmeisesti siitä haarasta joku myös ilmestyy Jämsään, joskaan en muista nimiä ulkoa. Olisiko niin, että karvari on ottanut tuon Helsingius tai sen tapaisen nimen niinkuin käsityölaiset yleensä ottivat jonkin sukunimen.

Ehkäpä tuosta omasta projektistani sen verran, että olen käynyt kahdesti läpi Helsingin pitäjän rippikirjat, joiden pitäisi päättyä vuoteen 1767, enkä ole löytänyt niistä etsimääni Johan Samuelinpoikaa. Epäilen, että tuo vuosiluvuton rippikirjasarja on myöhempi kuin 1767, koska niissä näkyy paljon 1760-luvulla syntyneitäkin. Näissä kirjoissa on parikin 1760-syntynyttä Johan Samuelinpoikaa, mutta etsimäni pitäisi olla noin 10 vuotta vanhempi.

Samassa rippikirjanipussa on sitten vanhempi, luultavasti vuoden 1748 rippirja tai ainakin ensimmäisellä sivulla on sellainen luku, vaikka koko sarja on merkitty vuosien 1752-1767 välille.

Tämä minun Johan Samuelsson pitäisi löytyä Hämeenkylästä, joka on nykyistä Vantaata ja nykyisen kehä III ja Porintien risteyksestä lounaaseen.

Jos Nykäsen Olavi on hereillä, tekisi mieli kysyä, mitä kyliä siitä ympäristöstä kannattaisi katsoa. Toisaalta mahtaisiko joku toinen tietää, onko henkikirjat tuolta ajalta jäljellä ja ovatko ne digiarkistossa. En ole tullut itse katsoneeksi.

[Janne Asplund]

Kansallisarkiston digiarkisto on sukutukijan ehtymätön aitta. Silmääni osui tässä Helsingin kaupungin ammattikuntien pöytäkirjojen digitoinnit, ja vaikka olin jo menettänyt toiveeni koskaan saada selville Nastolan Erstan vanhan kartanon suutarin juuria, niin pääsimpä taasen askeleen eteenpäin.

Jos nyt jolla kulla toisella on hukassa Helsingistä tulleita suutareita 1700-1800 luvuilla, niin kannattaa tutkia kansallisarkiston digikuvia. Niitä on Helsingin osalta muistakin ammattikunnista, mutta niitä en ole itse vilkaissut.

Kiitos Antti hyvästä lähdevinkistä! Löysin sieltä heti tietoa aiemmin tässä ketjussa etsimästäni suutari Johan Nymalmista. Tästä linkkivinkistä kävi ilmi, että Johan Nymalm oli tullut suutarinoppiin 15-vuotiaana ja kotipaikaksi mainitaan Kirkkonummi. Saa nähdä pääsekö eteenpäin, koska syntymäpäiväystä en ole nähnyt ja syntymävuosi vaihtelee rippikirjoissa kanssa 1771, 1776, 1777 - todennäköisin on tuo 1777 tai 1776.

[Antti Järvenpää]

Kiitos Antti hyvästä lähdevinkistä! Löysin sieltä heti tietoa aiemmin tässä ketjussa etsimästäni suutari Johan Nymalmista. Tästä linkkivinkistä kävi ilmi, että Johan Nymalm oli tullut suutarinoppiin 15-vuotiaana ja kotipaikaksi mainitaan Kirkkonummi. Saa nähdä pääsekö eteenpäin, koska syntymäpäiväystä en ole nähnyt ja syntymävuosi vaihtelee rippikirjoissa kanssa 1771, 1776, 1777 - todennäköisin on tuo 1777 tai 1776.

Mielessä käy, että ehkä tämän minun Johan Samuelsson Helsingius ja sinun Beata voisivat olla samaa sukua. Oletko nähnyt missään Beatan patroonymiä?

Koitan nyt itse katsella noista harvoista Helsingistä säilyneistä rippikirjoista kaikki mahdolliset Samuelit, jotka voisivat sopia Johan Helsingiuksen isäksi.

[Janne Asplund]

Mielessä käy, että ehkä tämän minun Johan Samuelsson Helsingius ja sinun Beata voisivat olla samaa sukua. Oletko nähnyt missään Beatan patroonymiä?

Koitan nyt itse katsella noista harvoista Helsingistä säilyneistä rippikirjoista kaikki mahdolliset Samuelit, jotka voisivat sopia Johan Helsingiuksen isäksi.

Beatan patronyymin olen muistaakseni nähnyt vain tässä Leppävirran muutaneiden kirjassa vuodelta 1800, n:o 842:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/muuttaneet_1776-1805_tk2088/59.htm
Patronyyminä näyttäisi olevan Henricsdotter.

[Antti Järvenpää]

Beatan patronyymin olen muistaakseni nähnyt vain tässä Leppävirran muutaneiden kirjassa vuodelta 1800, n:o 842:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/muuttaneet_1776-1805_tk2088/59.htm
Patronyyminä näyttäisi olevan Henricsdotter.

No tämä sulki pois ainakin yhteiset juuret.

Imuroin itselleni tuon vanhimman rippikirjasarjan Helsingistä kansallisarkiston digiargistosta ja käsittelin sen luettavaan kuntoon. Taas kerran ihmettelen, miksi ne on niin ylivalotettuja, että niistä jää paljon lukematta suoraan netistä katseltuna. Hidastahan niiden valotuksen korjailu on yksitellen, mutta palkitsevaa.

Kun tämä Helsingin ensimmäinen RK-sarja muodostuu mielestäni kahdesta osasta. Ensimmäinen on tehty 1750-luvun molemmin puolin ja alkulehdelle joku on kirjoittanut nykykirjaimin 1748. Itse olettaisin noin 1750. SSHY:n sivuilla oletetaan sen olevan 1745-1755 väliltä. Sitten se seuraava on tehty 1768 paikkeilla.

Kävin ensin läpi tuon jälkimmäisen, enkä löytänyt jälkeäkään Johan Samuelssonista, joten oletan tuon tehdyn sen jälkeen, kun hän on jo tullut suutarin oppiin Helsingin kaupunkiin. No nyt kävin läpi tuon ensimmäisen jakson, ja uskon löytäneeni hänen perheensä ja miehen itsensäkin 3/4 osa vuoden ikäisenä. Kumma, että tämänkin ikäisiä on laitettu rippikirjaan. Paikka on Michels s.129. En oikein osaa sijoittaa paikkaa, mutta olisko tämä lähellä Oulunkylää, koska Ågelby on muutama sivu aiemmin.

Kaikin puolin selkeä sivu, mutta onko ehdotuksia, mikä paikannimi on rivin lopussa:
- L.B. Samuels Abrahamss. 33 åhr - - - - - - -

[Ossian]

No tämä sulki pois ainakin yhteiset juuret.

Kaikin puolin selkeä sivu, mutta onko ehdotuksia, mikä paikannimi on rivin lopussa:
- L.B. Samuels Abrahamss. 33 åhr - - - - - - -


Hei,

Olisiko kyseessä Kärkölä?
_____________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-

[Antti Järvenpää]

Hei,

Olisiko kyseessä Kärkölä?
_____________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-

Kiitoksia Ossian! Voisi hyvinkin olla Kärkölä. En ole ennen katsellut näitä Helsingin kirjoja, ja ihmetyttää, että maakunnissa nämä ovat tältä ajalta jo yleensä paljon täydellisemmät. Näissä Helsingin kirjoissa on melkoisesti Lahden seudulta tulleita, joten Kärkölä sopisi siihen joukkoon.

Itse asiassa löysin toisenkin vaihtoehdon. Nimittäin Tikkkurilan eräässä kantatalossa Storskäggas olisi toinen mahdollinen vaihtoehto:
- B. Samuel Eliass 43
- h Catharina Andersdr 30
- (g.wärd) And Ericsson 58 åhr gift 1750 med Maria Gustafsdr i …. i
i Skomakarböle 1751 pag 119
- h. Beata Henriksdr död in Junio 1748
- s. Henrik Anderss 1725 född, sågkarl

- dr. Cath. Samualsdr ägt
- son Samuel Samuelsson 7 åhr
- son Henrik Samuelsson 5 åhr
- son Johan Samuelsson 4 åhr
- dr. Maria 1750

alla vielä ilmeisesti Samuelin vanhemmat
- Elias Mattss 69 åhr
- h Elisa And.dr 67 åhr 17 apr. 1750 död

Jos lähtö olisi tästä, voisi tuon Henrikin kautta löytyä yhteys Jannen Beata Henrikintyttäreen. Jos nämä kirjaukset olisivat noin vuodelta 1752, sopisi tämäkin perhe Johan Samuelsson Helsiungiuksen kodiksi.

Eli nyt ilmeisesti pitäisi löytää vaikkapa henkikirjat, jotka ehkä toisivat lisävalaistusta siihen, kumpi Johan Samuelsson on oikea.

[P-L H]

Hei
Helsingin pitäjästä, nykyinen Vantaa löytyy SAY vuosilta 1760-1776. Arkiston digitoimista rippikirjoista 1752-1767 kuvasta 133 löytyy Samuel Abrahamson ja perhe. Edellinen sivu on Stor Petars ja seuraava Sottby.
Hiskistä löytyy tieto että suuri osa arkistosta oli hävitetty isonvihan aikaan ja 20.5.1896 paloi pappila ja huomattavin osa arkistoa.
Helsingin kaupungin kastetuista, alkuvuosista löytyy myös pitäjän puolella syntyneitä. Tätä ei ole missään mainittu, huomasin asian ”vahingossa” kasteluetteloa selatessa.
t. Pirkko

[Janne Asplund]

[quote=Antti Järvenpää;99026]No tämä sulki pois ainakin yhteiset juuret.

quote]

En pitäisi kuitenkaan vielä tuon Beatan patronyymiä (Henricsdotter) täysin varmana, koska tämä on ainoa kerta kun patronyymiä hänestä käyetään. Muutoin Beatan jäljessä on aina sukunimi. Eli pidän mahdollisena, että muuttokirjaa pitänyt pappi on saattanut lukea Beatan sukunimen huolimattomasti ja kirjannut Henricsdotterina. Sukunimen alku kun on kuitenin samoilla kirjaimilla alkava: Helsenius, Helsingius, Elsenia..

[Antti Järvenpää]

Helsingin SAY:sta ajalta 1760-1776 löytyy Stor-Skäggas eli Iso-Partala sivulta 9 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199312

Tästä sitten näkyy isännän veljelle Johan Samuelssonille ikämäärityksiä vuosilta 1763-1765, jonka jälkeen hän katoaa Skäggasista. Saman jakson SAY:sta Hämeenkylästä löytyy ainakin Labbasista renki Johan vuosilta 1766-1768, joten tämä voisi olla sama, joka katoaa Skäggasista ja on asettunut suutarin oppiin sitten vuoden 1768 lopussa Helsinkiin. Tuo SAY:n ikämääritys on hyvin lähellä samaa, mikä ilmaistaan suutarin oppiin tullessa, joten epäilisin, että kyseessä on tämä Stor-Skäggasin Johan Samuelsson. Toisaalta olisi hyvä löytää tämä toinenkin mahdollinen tapaus SAY:sta ja katsoa onko siellä jotain oleellista asiaan vaikuttavaa.

Vantaan sukutukijoiden sivuilta löytyy sitten kertomusta Skäggasin talonhaltijoista http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/dickur/storska91.htm josta näkyy, että isännät ovat vaihtuneet isonvihan jälkeen ja että tuossa aiemmin mainitsemani Samuel Eliaanpojan ja Catharina Antintyttären aviossa on avioiduttu naapurista.