Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hämeenkyrön lukkari Erik Savonius
Pähkäilen tämän lukkari Erikin 1702-1742 juurien kanssa. Mistään ei löydy
hänen patronyymiään eikä syntymäkuntaansa. Olenkohan aivan hakoteillä,
kun mietin, olisiko hän jotain sukua Saarijärven Schavoneille/Shavoniuksille?
Olisiko täällä viestittelevien joukossa tietoa hänestä? Erikin tytär Margeta
Savonius on esiäitini suorassa isälinjassa.
raimoensio
22.01.26, 12:11
Ei näytä helpolta ja jos se olisi helppo, joku olisi sen jo selvittänyt.
Tein klassiset kuviot: katsoin lasten kummit, katsoin mitä lapsille tapahtui, katsoin olisiko Eric ollut Hämeenkyrössä ennen lukkarivirkaansa, olisiko Eric ollut jollekin muulle kummina jne
Eikä mitään vihjettä!
Paitsi: Huittisten lukkari oli Lars Savonius, s. n. 1728, ei välttämättä mitään yhteyttä.
Pomarkun Savonkin yhdestä pojasta tuli Porin koulun jälkeen Savonius, mutta tämä tapahtui kymmeniä vuosia myöhemmin.
Hei Raimo!
Kiitos kun vastasit.
Kyllä tämä Erikin juurien kaiveleminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.
Minä en edes muistanut, että kummien kautta yleensä moni asia selviää, mutta Erikin lasten kummeissa ei tosiaan ollut sukulaisia, oli vain paljon pappeja, pappien puolisoita, yksi nimismies, yksi muuten vain arvostettu henkilö ja muita säätyläisiä. Niin no, yksi sukulainen löytyi, Erikin puolison Anna Sofian veli Johan Jubbus, jolta esikoislapsi lienee saanut nimensä.
Jotenkin tuntuu, että Erik Savonius oli lähtöisin jostain kauempaa. Pyörittelen
mielessäni, vaikka se tuntuukin vain heinänkorrelta siinä suovassa, voisiko
Hämeen läänin Kosken kappalainen Henrik Johansson Savonius myöh. Schavonius, (ylioppilasmatrikkelin mukaan kuollut 1702), syntynyt Tuusulas-
sa, olla jotakin sukua Erikille. Hänellä oli ainakin kolme poikaa, joista ainakin
yksi päätyi Saarijärvelle. Dokumentteja kuitenkin puuttuu, joten taitaa tämä-
kin tutkimus loppua hypoteesiasteelle.
Pähkäilen tämän lukkari Erikin 1702-1742 juurien kanssa. Mistään ei löydy
hänen patronyymiään eikä syntymäkuntaansa. Olenkohan aivan hakoteillä,
kun mietin, olisiko hän jotain sukua Saarijärven Schavoneille/Shavoniuksille?
Olisiko täällä viestittelevien joukossa tietoa hänestä? Erikin tytär Margeta
Savonius on esiäitini suorassa isälinjassa.
Kuulun myös Margeta Erkintytär Savoniuksen jälkeläisiin, hänen vanhimman poikansa Johan Carlssonin ( s. 02.07.1759 Ikaalinen) kautta.
Kymmenisen vuotta sitten päätin yrittää selvittää Hämeenkyrön lukkarin Erik Savoniuksen vanhempia, mutta en voinut löytää sitovia todisteita riittävästi.
Jotakin kuitenkin löytyi.
Todennäköisesti Huittisten lukkari Lauri Heikinpoika Savonius. s. 1728, oli sukua Erik Savoniukselle.
Uskon, että tämä Lauri Heikinpoika Savonius oli Mietoisissa Aarlahden rusthollissa 1728 syntynyt rusthollarin Heikki Erkinpojan poika. Mietoisten rippikirjasta Aarlahdesta esim. vuoteen 1748 päättyvässä jaksossa Aarlahden isännän syntymävuosi on 1679, on myös mainittu poika Lauri s. 1728. Löytyvät digihakemisto.netistä. Selvitin 10 v. sitten, että Heikki Erkinpoika oli tullut Aarlahteen vävynä. Tuskin on muuta syytä lukkari Laurin sukunimelle kuin, että se oli isältään peritty.
Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelista selviää, että Inkerissä on ollut 1600-luvun lopulla kappalaisena Erik Savonius (yo matrikkeli nro 3860).
Myös Henrik Savoniuksesta löytyy tietoja yo-matrikkelista (nro 2322).
Hämeenkyrön lukkarin Erik Savoniuksen syntymäajasta ei ole varmaa tietoa, voi olla 1702. Henrik Savoniuksen kuolinvuotena mainitaan 1701 ja myös 1702. Siten on mahdollista, että lukkari Erik Savoniuksen isä oli Henrik Savonius. Ehkä kappalaiset Henrik ja Erik Savonius olivat veljeksiä.
Kappalainen Henrik Savonius oli kahdesti naimisissa. Toinen puoliso oli
Christina Matintytär (?) Kass. Hämeenkyrön haudatuissa on 30.7.1726 merkintä: Kirstin Mattsdr Pappilasta. hautapaikasta merkintä U kyrkoförstugan. Ehkä lukkarin äiti ei ollut riittävän arvokas haudattavasti kirkkosalin alle, mutta eteisen lattian alla oli sopivan arvokas paikka. Voisi olla vihje lukkarin äidin nimestä. Olen nähnyt, että samasta henkilöstä on nimimuotoja Christina ja Kirstin. Henrik Savoniuksen sukutaustasta en juuri mitään ole saanut selville, vaikka yo-matrikkelissa häneen jotenkin liittyvää teksiä on aika paljon.
Tällä kerralla en nyt enempää muista.
Hei,
Esi-isäni Lars Henricsson Savonius ei ole sukua Erik Savoniukselle. Lars oli syntynyt Sauvossa, siitä nimi Savonius. Tarkemmin : https://gw.geneanet.org/astadius_w?lang=fi&n=savonius&nz=stadius&p=lars+henricsson&pz=aarne+henrik+jarl&type=tree
raimoensio
24.01.26, 12:38
Lars Heikinpoika Aarlahdella on luotettavan tuntuinen Geni-profiili:
https://www.geni.com/people/Lauri-Irjala/6000000032991842260
jossa Lars menee isännäksi Vehmaan Irjalaan (Mietoisissa Laurilla oli lähtömerkintä Vehmaalle n. 1746).
Vehmaan Irjalassa ainakin ensimmäisen lapsen kummit olivat Aarlahden porukkaa!
Maria Larsint 13.3.1756 Vehmaa
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=35968&pnum=24
raimoensio
24.01.26, 13:47
Lars Savonius Kirkonkylästä oli kummina Sauvon Foudilassa 25.4.1750
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9960&pnum=63
Kirkonkylän rakuuna Johan Böhmin Simolla oli yhtenä kummina 21.10.1750 Lars Savonius
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9960&pnum=66
Hei!
Kiitos, että autatte minua pistämään palapelini palasia paikoilleen.
Raimo, me olemme sukulaisia, Margeta Savoniuksen poika Johan Carlsson
Pentilä (pitäisi tosin olla Naucler) on minun isoisäni isoisän isoisä.
Hämeenkyrössä haudattu Kirstin Mattsdotter oli varmaankin lukkari Erikin
äiti. Erikin toiseksi nuorimman tyttären nimi oli Christina ilmeisesti isänsä
äidin mukaan. Näin ollen Henrik Johansson Savonius oli Erikin isä.
Jotenkin tuntuu, että lukkari Erik ja lukkari Lars, molemmat Savoniuksia,
olivat sukua keskenään. Eikös Sauvosta olevan ihmisen olettaisi ottavan
itselleen nimen Sauvonius?
Olen alusta asti miettinyt, mikä Inkerinmaan merkitys tässä kuviossa on.
Erikin puoliso Anna Sofia Jubbus oli juuriltaan inkeriläinen. Inkerissä toimi
myös kappalaisena Erikin vanhempi kaima Erik Savonius, joka voisi olla
Henrik Savoniuksen veli. Entä jos molempien kappalaisten juuret ovat Inke-
rinmaalla ja sukunimi viittaa Inkerinmaan savolaisiin?
Tarkoitin, että olen Karin kanssa sukua:)
Hei!
Kiitos, että autatte minua pistämään palapelini palasia paikoilleen.
Raimo, me olemme sukulaisia, Margeta Savoniuksen poika Johan Carlsson
Pentilä (pitäisi tosin olla Naucler) on minun isoisäni isoisän isoisä.
Hämeenkyrössä haudattu Kirstin Mattsdotter oli varmaankin lukkari Erikin
äiti. Erikin toiseksi nuorimman tyttären nimi oli Christina ilmeisesti isänsä
äidin mukaan. Näin ollen Henrik Johansson Savonius oli Erikin isä.
Jotenkin tuntuu, että lukkari Erik ja lukkari Lars, molemmat Savoniuksia,
olivat sukua keskenään. Eikös Sauvosta olevan ihmisen olettaisi ottavan
itselleen nimen Sauvonius?
Olen alusta asti miettinyt, mikä Inkerinmaan merkitys tässä kuviossa on.
Erikin puoliso Anna Sofia Jubbus oli juuriltaan inkeriläinen. Inkerissä toimi
myös kappalaisena Erikin vanhempi kaima Erik Savonius, joka voisi olla
Henrik Savoniuksen veli. Entä jos molempien kappalaisten juuret ovat Inke-
rinmaalla ja sukunimi viittaa Inkerinmaan savolaisiin?
Niin, äitini isälinja johtaa tuohon Johan Carlsson Pentilään, joka ilmestyi Kauhajoelle n. 1782. Oli minulle pitkään selvittämätön ongelma, mistä tämä Penttilän vävyksi ja torppariksi päätynyt Johan tuli, enkä sitä itse selvittänytkään.
Mitä tulee tuohon Huittisten lukkariin Lars Henricssoniin, niin hän oli minun kannaltani sivujuonne eikä minulla siitä erityistä tietoa ole.
Mutta HisKin kastetut ei tunne ketään Sauvossa 1728 syntynyttä Lars Henricssonia.
Ainut on Aarlahdessa Mietoisissa 1728 syntynyt Henric Ericssonin poika Lars.
Aika erikoinen sattuma, jos oli kaksi samana vuonna syntynyttä Lauri Heikinpoikaa.
Mitä tulee GENIin, niin yleisellä tasolla olen huomannut siellä paljon virheitä, ainakaan se ei ole mikään primääri lähde. Tästä tapauksesta en tiedä, enkä ole kymmeneen vuoteen tätä Lars Henricsson Savoniuksen tapausta penkonut. Ainut outo sattuma on sitten, että olisi ollut kaksi lukkaria Savoniuksia Eric ja Henric, jotka eivät olleet sukua keskenään. Ei ollut mikään yleinen nimi.
Oli miten oli, Lars Henricsson Savonius ei ole mikään todiste tässä Eric Savoniuksen sukuperän selvittelyssä. Olipahan sivujuonne.
Kyllä Hämeenkyrön lukkarin Erik Savoniuksen perheen sukupiiriin selvästi kuului inkeriläisiä, mutta heidän sukutaustojen selvittely on minulle liian vaikeata.
Muuten nykyäänkin Kirstin ja Kristiinan nimipäivä on sama 24. heinäkuuta.
Minä pidän Hämeenkyrön haudattujen luettelon Kirstin Matintyttären hautausmerkintää todennäköisimpänä perusteena Erik Savoniuksen isän tunnistamisessa. Ehkä ei sitova, mutta ei parempaakaan ole. Eikä Hämeenkyröstä löytynyt oikein ketään toista ilmeistä Kirsti Matintytärtä, joka haudattiin kirkon eteisen alle 1726.
raimoensio
24.01.26, 16:57
Tässä voisi olla se toinen Lars: täytyypä penkoa, jäikö edes henkiin
Perniö - Bjärnå - kastetut
*5.8.1726 5.8.1726 Lillbagböl Hinrich Pärsson Carin Matzdr: Lars (tvill)
Kirsti tulee nimestä Kristiina. En epäile, etteikö Hämeenkyröön haudattu
ja pappilassa asunut Kirstin Mattsdotter olisi ollut Erik Savoniuksen äiti.
Mitä tulee Inkerissä asuneiden tutkimiseen, minunkaan taitoni eivät riitä
eikä taida olla dokumenttejakaan, mitä tutkia.
Johan Carlsson Pentilä oli armeijan furiirin Carl Johan Naucleerin ja Margeta
Savoniuksen avioton poika, joka kuitenkin asui isänsä kanssa, vaikka häntä
ei missään mainittu Nauklerin nimellä. Margeta asui muualla uuden perheen-
sä kanssa. Nauklerin suku on laaja, lähtöisin Lounais-Saksasta Schwabenista
ja Baden-Wuerttembergistä, meidän sukuhaaramme jäseniä päätyi ensin
Ruotsiin, sitten Itä-Suomeen. Furiiri asui mm. Ikaalisissa. Kari, tämän varmaan tiesitkin.
Sain paljon tietoa Erik Savoniuksesta, kiitos!
Tämä on osaltani viimeinen kommentti
Huittisten lukkarin Lars Savoniuksen syntymäajasta
(ellen itse löydä selitystä, miten syntymäaika on
livahtanut eri henkilölle joka on kastettu joko 5.8. tai 8.5.1728:
Mietoisten kastettujen luettelon mukaan
Aarlahden Lars Henricsson syntyi 5.8.1728.
Huittisten rippikirjassa 1763-1794, jakso 308 sivulla 600
digihakemisto.netissä on
lukkarin Lars Savonius syntymäaika 8.5.1728.
Tämä on aika tyypillinen virhe, että jossakin vaiheessa
päivä ja kuukausi voi merkinnässä vaihtaa paikkaa.
Pysyn käsityksessä, että lukkari oli Aarlahdesta.
Sen todistamiseksi, ettei ollut, pitää esittää se vaihtoehtoinen
elämänkulku Aarlahden Lars Henricssonin suhteen.
raimoensio
24.01.26, 20:36
Tästä vanhasta keskustelusta
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=13087
käy selvästi ilmi mitä tapahtui Aarlahden Lauri Heikinpojalle (1728)
Myös edellä mainitussa Geni-profiilissa viitätaan testamenttiin:
"Laurin isä Heikki Erkinpoika oli 1740-luvulla hankkinut Vehmaalta Irjalan rusthollin, jonka hän testamentilla 25.3.1751 siirsi puoliksi pojilleen Matille ja Laurille."
Mietoisten rippikirjassa 1745 sivulla 1 näkyy, että pojat Matti ja Laurin ovat Vehmaalla
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21099&pnum=3
Tästä vanhasta keskustelusta
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=13087
käy selvästi ilmi mitä tapahtui Aarlahden Lauri Heikinpojalle (1728)
Myös edellä mainitussa Geni-profiilissa viitätaan testamenttiin:
"Laurin isä Heikki Erkinpoika oli 1740-luvulla hankkinut Vehmaalta Irjalan rusthollin, jonka hän testamentilla 25.3.1751 siirsi puoliksi pojilleen Matille ja Laurille."
Mietoisten rippikirjassa 1745 sivulla 1 näkyy, että pojat Matti ja Laurin ovat Vehmaalla
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21099&pnum=3
Näissä tulkinnoissa on ristiriitaa rippikirjojen syntymäaikojen kanssa.
Vehmaalla Lauri Heikinpojan Irjalassa on Vehmaan rippikirjassa 1776-1781 Lauri Heikinpojan syntymäaika 27.5.1729. Tämä ei ole Mietoisten Aarlahden Lauri Heikinpojan syntymäaika.
Minulle tällä ei ole merkitystä, mutta syntymäajan perusteella tämä on eri henkilö kuin Aarlahden Lauri Heikinpoika.
Tutkijoitten pitäisi osata selittää miksi ja miten tämä virhe (?) on syntynyt.
Alkuperäinen perijä Lauri Heikinpoika on voinut myydä tilan toiselle samannimiselle miehelle ja ryhtyä lukkariksi?
Edelleen Lars Henricsson Savonius.
Kiitos kaikille avusta ! Uskon nyt että Huittisten lukkari Lars syntyi 5.8.1728 Mietoisten Aarlahdessa (Lähde: Mie.synt.luet.)
Erehdyin Savoniuksen nimen synnystä koska Larsin tullessa Sauvoon 1749 hän on rippikirjassa (1748-57 s.522) ilman sukunimeä (papin virhe?), mutta sitten 1750 jo Savonius. raimoensio on tässä forumissa (ylhäällä) myös löytänyt että Lars oli 1750 kahdesti kummina Sauvossa nimellä Savonius. Tästä päättelin että Lars otti sukunimekseen Savonius osoittaakseen että hän oli Sauvosta.
Terveisiä sukulaisilleni tarja r:lle ja KariKK:lle !
Olen korjannut tekstini tapahtumista Geneanetissä. Lisään sinne myöhemmin Larsin vanhemmat ja veljet Mats ja Erik kunhan ehdin. https://gw.geneanet.org/astadius_w?lang=fi&n=savonius&nz=stadius&p=lars+henricsson&pz=aarne+henrik+jarl&type=tree&i=842.
Aarne Stadius
Turku
Hei te kaikki viisaat vastaajat!
Nyt olen todella saanut valoa tunnelin päähän.:)
Ette arvaakaan, kuinka kauan olen pähkäillyt lukkari Erikin kanssa ja lyönyt
monta kertaa pääni kiviseinään. Tiedon siruja on tietysti löytynyt, mutta en
keksinyt, miten ne olisin järjestänyt.
Teidän ansiostanne uskon, että Erikin juuret ovat selvillä. Olen tullut myös
siihen tulokseen, että 1700-luvun Savoniukset olivat kaikki sukua keskenään.
Sukunimi Savonius oli silloin jo hyvin harvinainen. Aatelisilla, sotilailla ja papeilla toki oli sukunimiä, jotka sitten periytyivät lapsille. Inkerin alueen
sukunimistä minulla ei ole tietoa, mutta Kristina Mattsdotter Kassin sukunimikin
voisi olla inkeriläinen. Kaikenlaiset nimet kiinnostavat minua, koska olen
koko ikäni puuhastellut kielten parissa.
Erityisen innoissani olen uusista sukulaisista!
Jos löydätte vielä lisää palasia tähän palapeliin (samanlaisia kuin Raimon
löytämät), laittakaa tänne. Niistä saattaa löytyä uusien polkujen päitä.
Minun täytyy nyt tunnustaa, että jonkinverran provosoin viimeisimmissä viesteissäni.
Syynä se hämmästyttävä samankaltaisuus Aarlahden Lars Henricssonin ja Huittisten lukkarin Lars Henricssonin syntymäajoissa.
Aarlahden Larsin kastemerkintä varmaankin on oikein, ja kun hän on muuttanut, on mahdollista, että muuttotodistuksessa ei ole ollut tarkkaa syntymäaikaa eikä se ole siirtynyt tarkkana uuteen seurakuntaan.
En tiedä olisiko muuttokirjoista tietoa.
Mutta jos on tieto testamentista Aarlahden Larsille perinnöksi annetusta tilasta,
se lienee voimakkaampi todiste kuin rippikirjojen merkinnät.
Mutta tuon Huittisten lukkarin kastemerkintää ei ehkä ole löydettävissä, on kuitenkin aika erikoinen sattuma, että syntymäajassa samat numerot kuin Aarlahden samannimisellä pojalla.
En myöskään oikein ymmärtänyt selitystä Huittisten lukkarin alkuperästä, josta edellä oli eräässä kommentissa.
Uskon, vaikken pysty todistamaan, että jotenkin olivat lukkarit Erik Savonius ja Lars Savonius sukua keskenään. Lukkarin ammatin edellytyksiä lienevät jotkin perinnölliset ominaisuudet, kuten esimerkiksi musikaalisuus ja luultavasti samantapainen vanhempien perheen sosiaalinen asema.
Kappalaisen Henric Savoniuksen vanhemmista ei oikein löydy tietoja, jossakin on arveluja, että olisi ollut kotoisin Hyrylästä eli Skavabölestä. Taisi asua asua siellä pappina ollessaan, mutta en löydä sieltä vanhemmiksi sopivaa perhettä.
Inkerissä oli kappalainen Erik Savonius, ehkä Savoniukset olivat Inkeriläisiä ja ehkä myös Huittisten lukkarin alkuperä oli siellä.
Tätä inkeriläisyyttä muistaaksenni jossakin edellisessä viestissä ehdotti tarja r.
Tämä on osaltani viimeinen kommentti
Huittisten lukkarin Lars Savoniuksen syntymäajasta
(ellen itse löydä selitystä, miten syntymäaika on
livahtanut eri henkilölle joka on kastettu joko 5.8. tai 8.5.1728:
Mietoisten kastettujen luettelon mukaan
Aarlahden Lars Henricsson syntyi 5.8.1728.
Huittisten rippikirjassa 1763-1794, jakso 308 sivulla 600
digihakemisto.netissä on
lukkarin Lars Savonius syntymäaika 8.5.1728.
Tämä on aika tyypillinen virhe, että jossakin vaiheessa
päivä ja kuukausi voi merkinnässä vaihtaa paikkaa.
Pysyn käsityksessä, että lukkari oli Aarlahdesta.
Sen todistamiseksi, ettei ollut, pitää esittää se vaihtoehtoinen
elämänkulku Aarlahden Lars Henricssonin suhteen.
Katsoin nyt useammasta rippikirjasta, mikä niissä on Lars Henricssonin syntymäaika.
Lars löytyy Huittisten rippikirjoista vuodesta 1751 lähtien.
Vanhimmassa merkinnässä syntymäaika on 28.5.1728.
Sitten myöhemmin syntymäaikana on 18.5.1728 ja sitten vielä myöhemmin kuten aiemmin mainitsin 8.5.1728.
Nyt täytyy perua tuo muutama rivi ylempänä oleva toteamukseni lukkarin identiteetistä eli tämä lukkari oli eri henkilö kuin Aarlahdessa 5.8.1728 syntynyt Lars Henricsson.
Lukkari Lars Henriksson Savoniuksesta.
Tämä on sivujuonne etsiessäni Erik Savoniuksen vanhempia, joista olen saa-
nut mielestäni aivan vedenpitävien faktojen puuttuessa riittävästi tietoa. His-
toriatutkimus on myös hypoteesien tekoa.
Mutta heitänpä vielä yhden hypoteesin tähän Huittisten lukkarista.
Erik Savoniuksella oli kastettujen luettelon mukaan kuusi lasta, joita oli syn-
tynyt noin kahden vuoden välein 1726 - 1740, lapsien Erik ja Anna Katarina
välissä kuitenkin neljä vuotta, samoin ennen Margetaa. Entä jos lapsia olikin
enemmän kuin kuusi? Ei ole kovin tavatonta, että joku lapsi jää merkitsemättä
luetteloon. Entä jos Lars Savonius olikin Erik Savoniuksen poika? Patronyymi
ja syntymäaika vain päin seiniä. Papeille sattui useinkin kirjauskömmähdyksiä
varsinkin 1700-luvulla. Erikin puolison Anna Sofia Jubbuksen isä oli nimel-
tään Lars. Siihen perustan oletukseni. Todistusten puuttuessa jääkin toden-
näköisesti oletukseksi. Tyhjästä on paha nyhjäistä.
Lukkari Lars Henriksson Savoniuksesta.
Tämä on sivujuonne etsiessäni Erik Savoniuksen vanhempia, joista olen saa-
nut mielestäni aivan vedenpitävien faktojen puuttuessa riittävästi tietoa. His-
toriatutkimus on myös hypoteesien tekoa.
Mutta heitänpä vielä yhden hypoteesin tähän Huittisten lukkarista.
Erik Savoniuksella oli kastettujen luettelon mukaan kuusi lasta, joita oli syn-
tynyt noin kahden vuoden välein 1726 - 1740, lapsien Erik ja Anna Katarina
välissä kuitenkin neljä vuotta, samoin ennen Margetaa. Entä jos lapsia olikin
enemmän kuin kuusi? Ei ole kovin tavatonta, että joku lapsi jää merkitsemättä
luetteloon. Entä jos Lars Savonius olikin Erik Savoniuksen poika? Patronyymi
ja syntymäaika vain päin seiniä. Papeille sattui useinkin kirjauskömmähdyksiä
varsinkin 1700-luvulla. Erikin puolison Anna Sofia Jubbuksen isä oli nimel-
tään Lars. Siihen perustan oletukseni. Todistusten puuttuessa jääkin toden-
näköisesti oletukseksi. Tyhjästä on paha nyhjäistä.
Mielenkiintoinen oletus. Näissä kyllä joutuu usein käyttämään mielikuvitusta, että miten ne asiat oikein ovat menneet.
Jos oletus on totta, luulen tämän asian jäävän ratkaisematta.
Luulisi kuitenkin Hämeenkyrön rippikirjoissa jokin maininta olevan, mutta ei ole osunut silmiin.
Mutta on myös mahdollista, että ratkaisemattomuus voi johtua siitä, että Huittisten kirkonkirjat, siis kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luettelot ajalta ennen vuotta 1801 ovat palaneet.
Ehkä silti Huittisten rippikirjat on luettu niin tarkasti, että ei niistäkään löydy tietoa lukkari Lars Henricssonin vanhemmista.
Tai lukkari Lars on syntynyt sellaisen seurakunnan alueella, josta myös puuttuu tietoja.
Olen myös huomannut tuon aihetodisteen, että lukkari Erik Savoniuksen puolison Anna Sofia Jubbuksen isä oli Lars Jubbus, joka jostakin näkemäni tiedon mukaan oli Porin Prikaatin Kyrön komppanian vääpeli. Jostakin syystä, jota en nyt muista minulla on mielikuva, että tämä nimi Jubbus viittaa Inkerinmaahan, josta en juuri mitään tiedä. Siksi piti vähän tutustua asiaan.
Selvisi, että Inkeri liitettiin Ruotsin valtakuntaan Stolbovan rauhassa 1617 ja suuren pohjan sodan (1700-1720) seurauksena takaisin Venäjään. Silloin sieltä tuli pakolaisia Suomeen. Osa jäi ja joutui maaorjuuten ja Pietaria rakentamaan. Suomesta Inkeriin oli muuttanut pääosin savolaisia ja karjalaisia.
Tuntuisi järkeenkäyvältä, että savolaistaustainen inkeriläinen papiksi opiskellut mies olisi luontevasti omaksunut sukunimen Savonius.
Uskon myös, että Huittisten lukkari Lars Savonius oli läheistä sukua Hämeenkyrön lukkari Erikille. Vaikka ei olisi ollut hänen poikansa, niin vähän kaukaisempi sukulainen olisi voinut olla Erik Savoniuksen veljen- tai serkun poika tai miksei sukulaisuus olisi voinut tulla Anna Sofian puolelta?
Tietojen puuttuessa ei voi kuin spekuloida.
Lars Savonius Kirkonkylästä oli kummina Sauvon Foudilassa 25.4.1750
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9960&pnum=63
Kirkonkylän rakuuna Johan Böhmin Simolla oli yhtenä kummina 21.10.1750 Lars Savonius
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9960&pnum=66
Jostakin syystä tämä edellä oleva viesti oli jäänyt minulta avaamatta, mutta jotakin se kyllä kertoo. Kiitos siitä!
Mielestäni se kertoo lähinnä sen, että Lars Savonius on tuolloin ehkä asunut Sauvossa, mutta ilmeinen syy on ollut lukkariksi opiskelu Turussa.
Lars Savonius aloitti lukkarina Huittisissa 1751.
Sauvon kirkonkirjoissa ei taida muita mainintoja Savoniuksista olla.
Ei tätä voi pitää perusteena olettaa Savoniusten alkuperäksi Sauvoa.
Tässä artikkelissa on pohdittu Sauvon ja Savon etymologiaa:
Sauvo ja Savo (J. A. Lopmeri)
https://journal.fi/virittaja/article/download/34177/103711/386998
Itse olen huomannut Sauvo/Savo-nimisiä paikkoja Varsinais-Suomessa. Usein 1600-luvulla kirjoitettiin muodossa Safwo. Turussa oli myös sen nimisiä porvareita. Aina Savo-nimellä ei välttämättä ole mitään yhteyttä Savon maakuntaan.
Hei,
Karille tiedoksi että olen jo viestissäni täällä 25.1. todennut erehtyneeni Savonius nimen synnystä. Toistan: Lars oli Sauvossa 1749 ilman sukunimeä mutta 1750 nimellä Savonius. Tästä päättelin virheellisesti että nimi on syntynyt 1750. Mietoisista minulla ei ennen tätä viestiketjua ollut tietoa. Unohtakaamme lopullisesti "Sauvo -> Savonius."
Jos Huittisten Lars H.S. lisäksi on toinen samanniminen ja 1728 syntynyt, luulisi että Hiskistä löytyy tietoja, vihkiminen, lasten syntymät, kuolema. Sellaista ei löydy, ainoastaan Lars H.S. Olen myös etsinyt Hiskista nimellä Lars Henricsson synt.1728 kuolema. Ainoa löytö on Paltamosta 1757 joka ei sovi kuvioon.
Hiski ei tietenkään ole mikään fakta, mutta antaa aihetta mietiskelyyn.
Miksi Lars H.S. pistäityi Sauvossa 1749-1750 ? Olen spekuloinut ajatuksella että oliko silloin Sauvossa lukkarinvaalit johan Lars osallistui 22 vuotiaana, ja jo koulunsa käynyt, mutta onnistumatta. En ole löytänyt vastausta. Hän tutustui silloin Sauvon v.t. kirkkoherra Idman:iin jonka aikaisempi seurakunta oli Huittinen. Niinpä Lars lähti sinne lukkariksi. Tästä olen tarkemmin kirjoittanut Geneanetissä, linkki viestissäni 25.1.
Äitini oli Harriet o.s. Savonius. Karille tiedoksi että Kari nimi on minulle rakas koska poikani on Kari Stadius.
Aarne Stadius
Turku
Lukkariksi pyrkivä tarvitsi kaksi takuumiestä tullakseen valituksi.
Jospa Lars Savonius sai toisen takuumiehen tästä Huittisten entisestä
kirkkoherrasta siellä Sauvossa.
raimoensio
27.01.26, 15:00
Palaan vielä alkuperäiseen kysymykseen kuka oli Erik Savonius ja tässä erityisesti yritän selvittää mitä tapahtui lapsille.
Viittaukset ovat SSHY:n alkuperäisistä kuvattuihin rippikirjoihin ja koska sivunumerot puuttuvat viitataan myös kuvanumeroihin. Nettilinkit vanhenevat helposti kuten on nähty KA:n sivuilla.
Kaikki lapset, jotka näkyvät rippikirjoissa, löytyvät myös Hiskistä
4.2.1726 5.2.1726 Erich Savonius Anna Sophia Jubbunen Johannes
*5.4.1728 9.4.1728 Erich Savonius Anna Sophia Jubbunen Erich
*5.4.1732 7.4.1732 Eric Savonius Anna Sophia Jubbunen Anna Catharina
*19.5.1734 22.5.1734 Erich Savonius Anna Sophia Jubbunen Maria Lisa
*23.11.1736 26.11.1736 Erich Savonius Anna Sophia Jubbu Christina
*3.6.1740 12.6.1740 Erich Savonius Anna Sophia Jubbu Margeta
Vihkimerkintä löytyy Hämeenkyröstä: 5.11.1724 Erich Savonius J: Anna Sophia Jubbus
Erik on merkitty tunnistettavasti ensimmäisen kerran rippikirjaan 1720-32 s. 70 Tuokkolaan. Tässä näkyvät myös poika Johan ja vaimo Anna Sophia
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25508&pnum=74
Henkikirjoihin lukkari Erik on merkitty pappilan yhteyteen ensimmäisen kerran v. 1723
Seuraavassa ap-rippikirjassa 1732-49 lukkari on merkitty Kyrö Forssin sivulle (kuva 165) ja tässä Erik on merkitty kuolleeksi 1742 ja haudattujen mukaan Erik oli kuollessaan 40 -vuotias. Anna Sophia Jubbus kuoli Lemmakkalassa 18.6.1771 61-vuotiaana.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25509&pnum=165
Lapset:
1. Jo tässä rippikirjassa (1732-49) Johanilla on merkintä ”hus Mackarus” ja Palon kylän Jöran Mackaruksen sivulle on merkitty Johan Ericsson, drag, död 1748 ja rakuunan vaimo Maria Pärsdr.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25509&pnum=5
Vihkimerkintä: Hämeenkyrössä 8.7.1747 Drag: Johan Savonius Pig: Maria Päärsd:r Lemmackala
Johan oli rakuuna henkirakuunarykmentin Ylä-Satakunnan komppaniassa ruodussa 102 tammikuusta 1746 mutta kuoli jo 13.5.1748.
2. Erik Erikinpojalla ei ole rippikirjassa 1732-49 muuta mainintaa kuin nimi. Tämä Erik on varmaankin kuollut pienenä.
Rippikirjaan 1750-66 on merkitty Matts Mackaruksen sivulle rakuuna Erich Savonius kuolleeksi 1749. Vaikka hänkin käytti nimeä Savonius, niin ei luultavasti ole kuitenkaan lukkarin poika. Syntymäaika 2.5.1730 sopii erinomaisesti esimerkiksi Jöran Uskelinin pojalle. Tämän palvelusaika oli niin lyhyt, ettei ehtinyt pääkatselmuksiin tai sitten palveli jossain muussa yksikössä.
3. Anna Caisa mainitaan vain rippikirjassa 1732-49 em Kyrö Forssin sivulla. Rippikoulumerkinnöista päätellen ei kuitenkaan kuollut pienenä, mutta ei kuitenkaan helposti osunut silmään.
4. Ennenmainitun Kyrö Forssin sivulla on myös Maria Lisa Erikintytär (s. 1734), jollain on myös jotain rippikoulumerkintöjä, mutta sitten alimmaksi on kirjoitettu Lisa Erikintytär, jolla myös on syntymävuosi 1734. Kastekirjassa ei kuitenkaan ollut mainintaa kaksosista. Siis Maria Lisasta alettiin käyttämään vaan Lisa-etunimeä, kuten näkyy Johan Erikinpojan alapuolella Mackaruksessa ja seuraavassa rippikirjassa pappilan piikana 1752-53 oikealla syntymäajalla 19.5.1734.
Geni-profiilissa Maria Erikintyttärelle on laitettu puolisoksi Michel Jöraninpoika Saukko. Rippikirjassa 1750-66 mainitaan, että Rossan Gabriel Henrikinpojan leski Maria Erikintytär menee uusiin naimisiin Saukon sepän kanssa, joka on juuri mainittu Michel Jöraninpoika. Tässä Marialla on syntymäaika 30.6.1734, mikä kuuluu Eric Paarmanin Marialle. Eli lukkarin Maria Lisasta tai vain Lisasta ei ole tietoa 1753 jälkeen.
5. Kristina Erikintytär (s. 1736) , kuoli 25.11.1737 Hämeenkyrössä
6. Margeta Erikintytär (s. 1740) päätyi Ikaalisiin ja oli ainakin 1760 piikana Porin jalkaväkirykmentin Kyrön komppanian lippumiehen puustellissa Sarkkilassa. Puustellin haltijaksi tuli 1730 syntynyt Karl Johan Nauckler 1762 ja Margeta sai tälle aviottomat pojat Johanin 1759 ja Karlin 1762. Vuonna 1771 Margeta avioitui Sarkkilan eronneen sotamiehen Nils Erikinpoika Sarcklinin kanssa ja sai vielä kolme lasta.
Siis ainakin kaksi lapsista, Anna Caisa ja Lisa ovat minulta hukassa. Näiden selvittäminen voisi paljastaa, jotain lukkarin kotiseudusta.
Lisäksi ihmetyttää yhteydet sotilaisiin; olisiko lukkarin isä rakuuna tai muu sotilashenkilö!
Vaikka olen tiennyt tästä Hämeenkyrön Savoniuksesta esi-isänäni jo parisen kymmentä vuotta, olen todennut, että minun taidoillani ei taida Henric Savoniusta edeltäviä sukupolvia saada selville. Siten päätelmäni ovat olleet enemmän tai vähemmän spekulointia. Suvun ja Erikin inkeriläistausta oli spekulointia, joka ilmeisesti meni harhaan, mutta entä Kirstin Kass?
Mutta koko ajan netissä olevatkin tiedot ovat lisääntyneet. Nyt on niin paljon esityksiä, että on vaikea päätellä, mikä on oikein.
Ilmeisesti kuitenkin Savonius on pappissuku, jossa on ollut pappeja jo useammassa sukupolvessa ennen Henric (Johanneksenpoika) Savoniusta. Wikipedian mukaan Tarton yliopistossa on ollut professorina Michael Savonius (s. 1590-luvulla), joka on eronnut virasta 1650. Edelleen, hänen isänsä olisi ollut Mikkelin kirkkoherra. Mikkelin kirkkoherroissa on Savonius, mutta en nyt tiedä oliko Mikaelin isä kuitenkin edeltävä kirkkoherra, jonka sukunimeä ei mainita.
Voisi olettaa, että kaikki Savoniukset kuuluivat tähän sukuun. Netisä on näkynyt Henric Savoniuksella kolme poikaa, Erik Savonius ei ole näiden kolmen joukossa. Onko syy se, että Henric on kuollut jo ennen Erikin syntymää? En tiedä.
Yksi Henric Savoniuksen ensimmäisen avion poikina mainituista oli Henric (sotilas), joka olisi kyllä aika vanha lukkari Lars Savoniuksen isäksi, mutta jos oli isoisä? Tämä Henric on haudattu Hauholla 1744, jos muistan oikein.
Tämä tieto on Googlesta ongittu, en kirjannut ylös sivunpitäjän nimeä.
Mutta Hr Henric mainitaan SAY:ssa Tuusulassa 1674-1693 jakso 38,
vuodet 1691-1693:
Coadjutor H. Henric
Kirstin h
Tämä SAY:n merkintä kuitenkin vahvistaa sitä, että Hämeenkyrössä 1726 haudattu Kirstin Mattsdr oli sama henkilö kuin Tuusulassa (Hyrylässä) 1691-1693.
Suomen Sukututkimusseuran HisKi:n sivuilla Henric Savoniusta ei mainita Tuusulan pappien luettelossa, ainakaan ei osunut silmiini.
Ilmeisesti Henric Savonius on kuollut jo ennen Erikin syntymää.
-----
Henric Savonius oli toiminut sotilaspappina (kommentti Raimo Harjun viestiin).
raimoensio
28.01.26, 12:37
Eikö lukkarit valittu seurakuntaa vaaleilla tai kirkkoneuvostossa.
Ainakin Hämeenkyrön kirkkoneuvoston pöytäkirjoja ei ole digitoitu, mutta ehkä ovat täällä Turussa arkistossa.
Tässä on kirjoitus Mynämäen lukkarin valinnasta;
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68366/29448?acceptCookies=1
Kirkkolaki 1686 (voimassa 1890 asti) sääti lukkarien valinnasta.
Lukkarin valitsi hakemuksensa jättäneiden joukosta kirkkoherra ja seurakunta.
Hakijalta vaadittiin myös kaksi takuumiestä. Valinnasta kerrottiin kirkonkoko-
usten pöytäkirjoissa, joita ei ole saatavilla ainakaan Hämeenkyröstä, Huittista
en ole katsonutkaan.
Kiitos muuten, kun etsit Erik Savoniuksen lasten myöhempiä vaiheita. Se, mitä
kirjoitit poika Erikistä, vahvistaa jotenkin epäilykseni, että kastekirjauksissa
on jotakin hämärää.
Kun ihmettelit, miksi sotilaita mainitaan niin paljon, johtuu siitä, että Erikin
vaimon Anna Sofia Jubbuksen suvussa sekä hänen isänsä että veljensä oli-
vat sotilaita. Isä Lars Jubbus rakuuna ja furiiri, veli Johan ensin rakuuna, sit-
temmin Lempäälän Vaihmalan rusthollari ja myös Erikin ja Anna Sofian esi-
koinen Johan oli rakuuna. Nuorin tytär Margeta seurusteli ensin furiiri C.J.
Naucleerin kanssa ja meni myöhemmin naimisiin toisen sotilaan kanssa.
Erik Savoniuksen taustalla oli ilmeisesti pappeja, ei sotilaita.
Esi-isäni Henrik Linderoot haki Huittisten lukkariksi vuonna 1706, mutta vetäytyi kuitenkin lopulta sivuun. En tiedä, miksi. Saattaa johtua siitä, että oli ollut jo ylioppilas 12 vuotta ja kaupankäynti kiinnosti lopulta enemmän. Viimeistään 1709 hän olikin jo porvari Henrik Pytty. Ilmeisesti lopulta lukkariksi valittiin Anders Påhlsson. Ehdolla taisi olla myös Mathias Eliae, jos oikein tulkitsen. Tuossa parin sivun jutussa saa vähän kuvaa prosessista.
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=4105
kl. 1695 Henrik Lindrot Henricus, Aboensis 4105. Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa kl. 1695 Lindrot Henr. Ab _ 209. — Pyrki Huittisten lukkariksi 1706. — Naimisissa (1703).
KA mf. ES 1975 (nn 26) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 1.–5.2.1707 s. 244
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8162350613&aineistoId=1819164237
---en Copia af det Högwyrdige Dom Capitletz den 19 Novembr: sidstl:ne ... meddehlte swar, beträffande Studenten Lindrooth, som begärt Klåckare Lägenheeten här i Hwittis Sochn, men dermed sedermera afstått, blifwandes Anders Påhlsson dermedelst efterlåtit, imedlertijd tiensten att förestå---
Toin tämän senkin takia esille, että Lindrotilla oli jotain yhteyksiä Savo-porvareihin.
Akatemian Konsistorin pöytäkirjat
Anno 1697 d. 29 Aprilis höltes Consistorium Academicum då fölliande doom bleff affsagd:
Alldenstund borgarn Johan Sawo opwijst sin geldbook, hwaruthi Studiosus Jacobus Cobitius medh sin egenhendige underskrifft gör sigh skyldigh 60 d:r kmt, hafwande föruthan dett att Häradsskrifwarn Ca[loan?]der till ett wittne underskrifwit och Studiosus Johannes Lindroot och Procuratoren Samuel Artollin medh tillbuden eed intygat att det är Cobitii egen hand, altså emedan Jacobus Cobitius nu intet comparerat, ehuruwehl han d. 16 Januarii till d. 17 Febr. sidstledne til Consistorium Acad. blifwit citerat och Johan Sawo medh Coadjutoris I Siundo Hr Monsenii bref dat. Siundo d. 23 Januarii bewijst att Cobitius d. 24 Januarii citationen bekommit, men han sigh hwarken till den honom föresatte terminen, eij heller sedermera sielf eller genom någon fullme[chtig] stelt eller något förfall af sitt utheblifwande framtedt, dy lijkmätigt Kongl. Maij:ts allernådigste förordning felles Cobitius till saken och dömmes att betala till Johan Sawo dhe 60 d:r kmt och dessuthan expenser 2 d:r silf:rm. Actum ut supra. [s. 208]
(Tuossa täytyy olla virhe etunimen kohdalla. Tuohon aikaan ei ollut ketään ylioppilas Johannes Lindrootia.)
Turun manttaali 1675:
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614299&aineistoId=1601640494
M:r Johan Sawo, h. Walborgh, poiken Matz, p:n Gertrudh
Turussa vaikutti myös porvari Simon Savo, esim.:
TKO 1699 23/1
Borgaren Simon Safwo —
Selinheimo:
KO 22/6 1701. Tuomiokapitulin käskystä toimitettiin todistajain kuulustelu siitä, että Elin Matintyttären, Uskelan pit. Isostakylästä, mies Antti Yrjänänpoika oli Turussa kuollut v. 1697. Todettiin tällöin, että tämä oli ollut kotoisin Pöytyän pit. Kuuskosken kylästä ja, että hän »köyhinä
vuosina» oli Turussa asunut porv. Simon Safvo-vainajan luona, jonka vaimo oli ollut Antti Yrjänänpojan äidin sisar sekä, että hän samanaikaisesti oli nainut Elinan, jolloin porv. Henrik Kuuskoski, jonka vaimo niinikään oli ollut Antin sukulaisia, oli pitänyt häät, mutta että Antti jo parin viikon päästä oli kuollut ja Safvo hänet haudattanut hospitaalin kirkkomaahan.
Tällainenkin löytö:
69 - Lakimääräiset käräjät - Huittinen (Hvittis) - 1645
11.-13.8.1645
Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. I KO a:6 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1644-1649). Tiedosto 76. Kansallisarkisto. Viitattu 29.1.2026.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8168219609&aineistoId=595136179
Framträdde för Retten her Erich kyrckioherde i Pungalaito Cappelgeld och nu så wäl som den 21. Octob. 1644 som war uthi Tridie Ting för dette, angaf Jören Thomasson i Sarckila, Mårten Thomasson ibm. och Grels Ersson i Parrila, för det dee hade berychtat och för presten Mördig Wällände her Grels shristligen (skriftligen?) under deras bemerckor angifwet heman at hafwa belägnat en lööskona Anna Sawoi bed: som hade warit inhyses hoos be:te Erich Hendersson i Sarckila som är be:te Jören Thomassons swerfar, der hon och om S. Henrici dagh 1643 är dödh blefwen ---
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille!
Uskon saaneeni vastauksen alkuperäisiin kysymyksiini lukkari Erik Savoniuksen
juurista, joilla tarkoitin lähinnä hänen vanhempiaan. Enkä tainnut olla hako-
teillä miettiessäni hänen mahdollisia yhteyksiään Saarijärven Schavoneihin.
Alusta asti minusta tuntui, että Erikin taustalla oli pappissuku päätellen Savo-
nius-sukunimestä. Us-päätteiset latinalaistyyppiset sukunimet olivat yleensä
pappisnimiä. Väitän myös, että nimi on hyvin vanha. Se viittaa Itä-Suomeen,
Savon maakuntaan, savolaisiin, Karjalaan tai Inkeriinkin, yleensä sinne, missä
oli savolaisten heimoa. Enkä heittele tätä hetken mielijohteesta, olen kieli-
taustani vuoksi ollut aina kiinnostunut nimistä.
Juuri tämän yhteisen sukunimen vuoksi olen vakuuttunut myös molempien
lukkareiden sukulaisuudesta joko lähempää tai kauempaa.
Kun haahuilin tämän lukkari Erikin kanssa käsittämättömässä pimeydessä
ja päädyin laittamaan viestin forumiinkin, en olisi ikinä kuvitellut, että se
herättäisi minkäänlaista mielenkiintoa, mutta lukuisten viestienne vuoksi
olen saanut vahvistusta joillekin epäilyksilleni ja myös uusia ajatuksia.
Kiitos!
Kiitokset Caloniukselle mielenkiintoisesta kommentista 29.1. Antaa kovasti
ajateltavaa ja uuden näkökulman.
raimoensio
31.01.26, 00:38
Tuomiokapitulin arkistosta saattaisi hyvinkin löytyä jotain kiinnostavaa:
https://digihakemisto.net/aineisto/1862609779
Mutta ei digitoitu!
[QUOTE=KariKK;344462]
Mutta on myös mahdollista, että ratkaisemattomuus voi johtua siitä, että Huittisten kirkonkirjat, siis kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luettelot ajalta ennen vuotta 1801 ovat palaneet.
Kyllä ne löytyvät
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
tai Astiasta
https://digihakemisto.net/aineisto/1252525306
mutta Hiskillä niitä ei löydy
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2026, vBulletin Solutions Inc.