Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hämeenkyrön lukkari Erik Savonius
Pähkäilen tämän lukkari Erikin 1702-1742 juurien kanssa. Mistään ei löydy
hänen patronyymiään eikä syntymäkuntaansa. Olenkohan aivan hakoteillä,
kun mietin, olisiko hän jotain sukua Saarijärven Schavoneille/Shavoniuksille?
Olisiko täällä viestittelevien joukossa tietoa hänestä? Erikin tytär Margeta
Savonius on esiäitini suorassa isälinjassa.
raimoensio
22.01.26, 12:11
Ei näytä helpolta ja jos se olisi helppo, joku olisi sen jo selvittänyt.
Tein klassiset kuviot: katsoin lasten kummit, katsoin mitä lapsille tapahtui, katsoin olisiko Eric ollut Hämeenkyrössä ennen lukkarivirkaansa, olisiko Eric ollut jollekin muulle kummina jne
Eikä mitään vihjettä!
Paitsi: Huittisten lukkari oli Lars Savonius, s. n. 1728, ei välttämättä mitään yhteyttä.
Pomarkun Savonkin yhdestä pojasta tuli Porin koulun jälkeen Savonius, mutta tämä tapahtui kymmeniä vuosia myöhemmin.
Hei Raimo!
Kiitos kun vastasit.
Kyllä tämä Erikin juurien kaiveleminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.
Minä en edes muistanut, että kummien kautta yleensä moni asia selviää, mutta Erikin lasten kummeissa ei tosiaan ollut sukulaisia, oli vain paljon pappeja, pappien puolisoita, yksi nimismies, yksi muuten vain arvostettu henkilö ja muita säätyläisiä. Niin no, yksi sukulainen löytyi, Erikin puolison Anna Sofian veli Johan Jubbus, jolta esikoislapsi lienee saanut nimensä.
Jotenkin tuntuu, että Erik Savonius oli lähtöisin jostain kauempaa. Pyörittelen
mielessäni, vaikka se tuntuukin vain heinänkorrelta siinä suovassa, voisiko
Hämeen läänin Kosken kappalainen Henrik Johansson Savonius myöh. Schavonius, (ylioppilasmatrikkelin mukaan kuollut 1702), syntynyt Tuusulas-
sa, olla jotakin sukua Erikille. Hänellä oli ainakin kolme poikaa, joista ainakin
yksi päätyi Saarijärvelle. Dokumentteja kuitenkin puuttuu, joten taitaa tämä-
kin tutkimus loppua hypoteesiasteelle.
Pähkäilen tämän lukkari Erikin 1702-1742 juurien kanssa. Mistään ei löydy
hänen patronyymiään eikä syntymäkuntaansa. Olenkohan aivan hakoteillä,
kun mietin, olisiko hän jotain sukua Saarijärven Schavoneille/Shavoniuksille?
Olisiko täällä viestittelevien joukossa tietoa hänestä? Erikin tytär Margeta
Savonius on esiäitini suorassa isälinjassa.
Kuulun myös Margeta Erkintytär Savoniuksen jälkeläisiin, hänen vanhimman poikansa Johan Carlssonin ( s. 02.07.1759 Ikaalinen) kautta.
Kymmenisen vuotta sitten päätin yrittää selvittää Hämeenkyrön lukkarin Erik Savoniuksen vanhempia, mutta en voinut löytää sitovia todisteita riittävästi.
Jotakin kuitenkin löytyi.
Todennäköisesti Huittisten lukkari Lauri Heikinpoika Savonius. s. 1728, oli sukua Erik Savoniukselle.
Uskon, että tämä Lauri Heikinpoika Savonius oli Mietoisissa Aarlahden rusthollissa 1728 syntynyt rusthollarin Heikki Erkinpojan poika. Mietoisten rippikirjasta Aarlahdesta esim. vuoteen 1748 päättyvässä jaksossa Aarlahden isännän syntymävuosi on 1679, on myös mainittu poika Lauri s. 1728. Löytyvät digihakemisto.netistä. Selvitin 10 v. sitten, että Heikki Erkinpoika oli tullut Aarlahteen vävynä. Tuskin on muuta syytä lukkari Laurin sukunimelle kuin, että se oli isältään peritty.
Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelista selviää, että Inkerissä on ollut 1600-luvun lopulla kappalaisena Erik Savonius (yo matrikkeli nro 3860).
Myös Henrik Savoniuksesta löytyy tietoja yo-matrikkelista (nro 2322).
Hämeenkyrön lukkarin Erik Savoniuksen syntymäajasta ei ole varmaa tietoa, voi olla 1702. Henrik Savoniuksen kuolinvuotena mainitaan 1701 ja myös 1702. Siten on mahdollista, että lukkari Erik Savoniuksen isä oli Henrik Savonius. Ehkä kappalaiset Henrik ja Erik Savonius olivat veljeksiä.
Kappalainen Henrik Savonius oli kahdesti naimisissa. Toinen puoliso oli
Christina Matintytär (?) Kass. Hämeenkyrön haudatuissa on 30.7.1726 merkintä: Kirstin Mattsdr Pappilasta. hautapaikasta merkintä U kyrkoförstugan. Ehkä lukkarin äiti ei ollut riittävän arvokas haudattavasti kirkkosalin alle, mutta eteisen lattian alla oli sopivan arvokas paikka. Voisi olla vihje lukkarin äidin nimestä. Olen nähnyt, että samasta henkilöstä on nimimuotoja Christina ja Kirstin. Henrik Savoniuksen sukutaustasta en juuri mitään ole saanut selville, vaikka yo-matrikkelissa häneen jotenkin liittyvää teksiä on aika paljon.
Tällä kerralla en nyt enempää muista.
Hei,
Esi-isäni Lars Henricsson Savonius ei ole sukua Erik Savoniukselle. Lars oli syntynyt Sauvossa, siitä nimi Savonius. Tarkemmin : https://gw.geneanet.org/astadius_w?lang=fi&n=savonius&nz=stadius&p=lars+henricsson&pz=aarne+henrik+jarl&type=tree
raimoensio
24.01.26, 12:38
Lars Heikinpoika Aarlahdella on luotettavan tuntuinen Geni-profiili:
https://www.geni.com/people/Lauri-Irjala/6000000032991842260
jossa Lars menee isännäksi Vehmaan Irjalaan (Mietoisissa Laurilla oli lähtömerkintä Vehmaalle n. 1746).
Vehmaan Irjalassa ainakin ensimmäisen lapsen kummit olivat Aarlahden porukkaa!
Maria Larsint 13.3.1756 Vehmaa
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=35968&pnum=24
raimoensio
24.01.26, 13:47
Lars Savonius Kirkonkylästä oli kummina Sauvon Foudilassa 25.4.1750
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9960&pnum=63
Kirkonkylän rakuuna Johan Böhmin Simolla oli yhtenä kummina 21.10.1750 Lars Savonius
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9960&pnum=66
Hei!
Kiitos, että autatte minua pistämään palapelini palasia paikoilleen.
Raimo, me olemme sukulaisia, Margeta Savoniuksen poika Johan Carlsson
Pentilä (pitäisi tosin olla Naucler) on minun isoisäni isoisän isoisä.
Hämeenkyrössä haudattu Kirstin Mattsdotter oli varmaankin lukkari Erikin
äiti. Erikin toiseksi nuorimman tyttären nimi oli Christina ilmeisesti isänsä
äidin mukaan. Näin ollen Henrik Johansson Savonius oli Erikin isä.
Jotenkin tuntuu, että lukkari Erik ja lukkari Lars, molemmat Savoniuksia,
olivat sukua keskenään. Eikös Sauvosta olevan ihmisen olettaisi ottavan
itselleen nimen Sauvonius?
Olen alusta asti miettinyt, mikä Inkerinmaan merkitys tässä kuviossa on.
Erikin puoliso Anna Sofia Jubbus oli juuriltaan inkeriläinen. Inkerissä toimi
myös kappalaisena Erikin vanhempi kaima Erik Savonius, joka voisi olla
Henrik Savoniuksen veli. Entä jos molempien kappalaisten juuret ovat Inke-
rinmaalla ja sukunimi viittaa Inkerinmaan savolaisiin?
Tarkoitin, että olen Karin kanssa sukua:)
Hei!
Kiitos, että autatte minua pistämään palapelini palasia paikoilleen.
Raimo, me olemme sukulaisia, Margeta Savoniuksen poika Johan Carlsson
Pentilä (pitäisi tosin olla Naucler) on minun isoisäni isoisän isoisä.
Hämeenkyrössä haudattu Kirstin Mattsdotter oli varmaankin lukkari Erikin
äiti. Erikin toiseksi nuorimman tyttären nimi oli Christina ilmeisesti isänsä
äidin mukaan. Näin ollen Henrik Johansson Savonius oli Erikin isä.
Jotenkin tuntuu, että lukkari Erik ja lukkari Lars, molemmat Savoniuksia,
olivat sukua keskenään. Eikös Sauvosta olevan ihmisen olettaisi ottavan
itselleen nimen Sauvonius?
Olen alusta asti miettinyt, mikä Inkerinmaan merkitys tässä kuviossa on.
Erikin puoliso Anna Sofia Jubbus oli juuriltaan inkeriläinen. Inkerissä toimi
myös kappalaisena Erikin vanhempi kaima Erik Savonius, joka voisi olla
Henrik Savoniuksen veli. Entä jos molempien kappalaisten juuret ovat Inke-
rinmaalla ja sukunimi viittaa Inkerinmaan savolaisiin?
Niin, äitini isälinja johtaa tuohon Johan Carlsson Pentilään, joka ilmestyi Kauhajoelle n. 1782. Oli minulle pitkään selvittämätön ongelma, mistä tämä Penttilän vävyksi ja torppariksi päätynyt Johan tuli, enkä sitä itse selvittänytkään.
Mitä tulee tuohon Huittisten lukkariin Lars Henricssoniin, niin hän oli minun kannaltani sivujuonne eikä minulla siitä erityistä tietoa ole.
Mutta HisKin kastetut ei tunne ketään Sauvossa 1728 syntynyttä Lars Henricssonia.
Ainut on Aarlahdessa Mietoisissa 1728 syntynyt Henric Ericssonin poika Lars.
Aika erikoinen sattuma, jos oli kaksi samana vuonna syntynyttä Lauri Heikinpoikaa.
Mitä tulee GENIin, niin yleisellä tasolla olen huomannut siellä paljon virheitä, ainakaan se ei ole mikään primääri lähde. Tästä tapauksesta en tiedä, enkä ole kymmeneen vuoteen tätä Lars Henricsson Savoniuksen tapausta penkonut. Ainut outo sattuma on sitten, että olisi ollut kaksi lukkaria Savoniuksia Eric ja Henric, jotka eivät olleet sukua keskenään. Ei ollut mikään yleinen nimi.
Oli miten oli, Lars Henricsson Savonius ei ole mikään todiste tässä Eric Savoniuksen sukuperän selvittelyssä. Olipahan sivujuonne.
Kyllä Hämeenkyrön lukkarin Erik Savoniuksen perheen sukupiiriin selvästi kuului inkeriläisiä, mutta heidän sukutaustojen selvittely on minulle liian vaikeata.
Muuten nykyäänkin Kirstin ja Kristiinan nimipäivä on sama 24. heinäkuuta.
Minä pidän Hämeenkyrön haudattujen luettelon Kirstin Matintyttären hautausmerkintää todennäköisimpänä perusteena Erik Savoniuksen isän tunnistamisessa. Ehkä ei sitova, mutta ei parempaakaan ole. Eikä Hämeenkyröstä löytynyt oikein ketään toista ilmeistä Kirsti Matintytärtä, joka haudattiin kirkon eteisen alle 1726.
raimoensio
24.01.26, 16:57
Tässä voisi olla se toinen Lars: täytyypä penkoa, jäikö edes henkiin
Perniö - Bjärnå - kastetut
*5.8.1726 5.8.1726 Lillbagböl Hinrich Pärsson Carin Matzdr: Lars (tvill)
Kirsti tulee nimestä Kristiina. En epäile, etteikö Hämeenkyröön haudattu
ja pappilassa asunut Kirstin Mattsdotter olisi ollut Erik Savoniuksen äiti.
Mitä tulee Inkerissä asuneiden tutkimiseen, minunkaan taitoni eivät riitä
eikä taida olla dokumenttejakaan, mitä tutkia.
Johan Carlsson Pentilä oli armeijan furiirin Carl Johan Naucleerin ja Margeta
Savoniuksen avioton poika, joka kuitenkin asui isänsä kanssa, vaikka häntä
ei missään mainittu Nauklerin nimellä. Margeta asui muualla uuden perheen-
sä kanssa. Nauklerin suku on laaja, lähtöisin Lounais-Saksasta Schwabenista
ja Baden-Wuerttembergistä, meidän sukuhaaramme jäseniä päätyi ensin
Ruotsiin, sitten Itä-Suomeen. Furiiri asui mm. Ikaalisissa. Kari, tämän varmaan tiesitkin.
Sain paljon tietoa Erik Savoniuksesta, kiitos!
Tämä on osaltani viimeinen kommentti
Huittisten lukkarin Lars Savoniuksen syntymäajasta
(ellen itse löydä selitystä, miten syntymäaika on
livahtanut eri henkilölle joka on kastettu joko 5.8. tai 8.5.1728:
Mietoisten kastettujen luettelon mukaan
Aarlahden Lars Henricsson syntyi 5.8.1728.
Huittisten rippikirjassa 1763-1794, jakso 308 sivulla 600
digihakemisto.netissä on
lukkarin Lars Savonius syntymäaika 8.5.1728.
Tämä on aika tyypillinen virhe, että jossakin vaiheessa
päivä ja kuukausi voi merkinnässä vaihtaa paikkaa.
Pysyn käsityksessä, että lukkari oli Aarlahdesta.
Sen todistamiseksi, ettei ollut, pitää esittää se vaihtoehtoinen
elämänkulku Aarlahden Lars Henricssonin suhteen.
raimoensio
24.01.26, 20:36
Tästä vanhasta keskustelusta
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=13087
käy selvästi ilmi mitä tapahtui Aarlahden Lauri Heikinpojalle (1728)
Myös edellä mainitussa Geni-profiilissa viitätaan testamenttiin:
"Laurin isä Heikki Erkinpoika oli 1740-luvulla hankkinut Vehmaalta Irjalan rusthollin, jonka hän testamentilla 25.3.1751 siirsi puoliksi pojilleen Matille ja Laurille."
Mietoisten rippikirjassa 1745 sivulla 1 näkyy, että pojat Matti ja Laurin ovat Vehmaalla
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21099&pnum=3
Tästä vanhasta keskustelusta
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=13087
käy selvästi ilmi mitä tapahtui Aarlahden Lauri Heikinpojalle (1728)
Myös edellä mainitussa Geni-profiilissa viitätaan testamenttiin:
"Laurin isä Heikki Erkinpoika oli 1740-luvulla hankkinut Vehmaalta Irjalan rusthollin, jonka hän testamentilla 25.3.1751 siirsi puoliksi pojilleen Matille ja Laurille."
Mietoisten rippikirjassa 1745 sivulla 1 näkyy, että pojat Matti ja Laurin ovat Vehmaalla
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21099&pnum=3
Näissä tulkinnoissa on ristiriitaa rippikirjojen syntymäaikojen kanssa.
Vehmaalla Lauri Heikinpojan Irjalassa on Vehmaan rippikirjassa 1776-1781 Lauri Heikinpojan syntymäaika 27.5.1729. Tämä ei ole Mietoisten Aarlahden Lauri Heikinpojan syntymäaika.
Minulle tällä ei ole merkitystä, mutta syntymäajan perusteella tämä on eri henkilö kuin Aarlahden Lauri Heikinpoika.
Tutkijoitten pitäisi osata selittää miksi ja miten tämä virhe (?) on syntynyt.
Alkuperäinen perijä Lauri Heikinpoika on voinut myydä tilan toiselle samannimiselle miehelle ja ryhtyä lukkariksi?
Edelleen Lars Henricsson Savonius.
Kiitos kaikille avusta ! Uskon nyt että Huittisten lukkari Lars syntyi 5.8.1728 Mietoisten Aarlahdessa (Lähde: Mie.synt.luet.)
Erehdyin Savoniuksen nimen synnystä koska Larsin tullessa Sauvoon 1749 hän on rippikirjassa (1748-57 s.522) ilman sukunimeä (papin virhe?), mutta sitten 1750 jo Savonius. raimoensio on tässä forumissa (ylhäällä) myös löytänyt että Lars oli 1750 kahdesti kummina Sauvossa nimellä Savonius. Tästä päättelin että Lars otti sukunimekseen Savonius osoittaakseen että hän oli Sauvosta.
Terveisiä sukulaisilleni tarja r:lle ja KariKK:lle !
Olen korjannut tekstini tapahtumista Geneanetissä. Lisään sinne myöhemmin Larsin vanhemmat ja veljet Mats ja Erik kunhan ehdin. https://gw.geneanet.org/astadius_w?lang=fi&n=savonius&nz=stadius&p=lars+henricsson&pz=aarne+henrik+jarl&type=tree&i=842.
Aarne Stadius
Turku
Hei te kaikki viisaat vastaajat!
Nyt olen todella saanut valoa tunnelin päähän.:)
Ette arvaakaan, kuinka kauan olen pähkäillyt lukkari Erikin kanssa ja lyönyt
monta kertaa pääni kiviseinään. Tiedon siruja on tietysti löytynyt, mutta en
keksinyt, miten ne olisin järjestänyt.
Teidän ansiostanne uskon, että Erikin juuret ovat selvillä. Olen tullut myös
siihen tulokseen, että 1700-luvun Savoniukset olivat kaikki sukua keskenään.
Sukunimi Savonius oli silloin jo hyvin harvinainen. Aatelisilla, sotilailla ja papeilla toki oli sukunimiä, jotka sitten periytyivät lapsille. Inkerin alueen
sukunimistä minulla ei ole tietoa, mutta Kristina Mattsdotter Kassin sukunimikin
voisi olla inkeriläinen. Kaikenlaiset nimet kiinnostavat minua, koska olen
koko ikäni puuhastellut kielten parissa.
Erityisen innoissani olen uusista sukulaisista!
Jos löydätte vielä lisää palasia tähän palapeliin (samanlaisia kuin Raimon
löytämät), laittakaa tänne. Niistä saattaa löytyä uusien polkujen päitä.
Minun täytyy nyt tunnustaa, että jonkinverran provosoin viimeisimmissä viesteissäni.
Syynä se hämmästyttävä samankaltaisuus Aarlahden Lars Henricssonin ja Huittisten lukkarin Lars Henricssonin syntymäajoissa.
Aarlahden Larsin kastemerkintä varmaankin on oikein, ja kun hän on muuttanut, on mahdollista, että muuttotodistuksessa ei ole ollut tarkkaa syntymäaikaa eikä se ole siirtynyt tarkkana uuteen seurakuntaan.
En tiedä olisiko muuttokirjoista tietoa.
Mutta jos on tieto testamentista Aarlahden Larsille perinnöksi annetusta tilasta,
se lienee voimakkaampi todiste kuin rippikirjojen merkinnät.
Mutta tuon Huittisten lukkarin kastemerkintää ei ehkä ole löydettävissä, on kuitenkin aika erikoinen sattuma, että syntymäajassa samat numerot kuin Aarlahden samannimisellä pojalla.
En myöskään oikein ymmärtänyt selitystä Huittisten lukkarin alkuperästä, josta edellä oli eräässä kommentissa.
Uskon, vaikken pysty todistamaan, että jotenkin olivat lukkarit Erik Savonius ja Lars Savonius sukua keskenään. Lukkarin ammatin edellytyksiä lienevät jotkin perinnölliset ominaisuudet, kuten esimerkiksi musikaalisuus ja luultavasti samantapainen vanhempien perheen sosiaalinen asema.
Kappalaisen Henric Savoniuksen vanhemmista ei oikein löydy tietoja, jossakin on arveluja, että olisi ollut kotoisin Hyrylästä eli Skavabölestä. Taisi asua asua siellä pappina ollessaan, mutta en löydä sieltä vanhemmiksi sopivaa perhettä.
Inkerissä oli kappalainen Erik Savonius, ehkä Savoniukset olivat Inkeriläisiä ja ehkä myös Huittisten lukkarin alkuperä oli siellä.
Tätä inkeriläisyyttä muistaaksenni jossakin edellisessä viestissä ehdotti tarja r.
Tämä on osaltani viimeinen kommentti
Huittisten lukkarin Lars Savoniuksen syntymäajasta
(ellen itse löydä selitystä, miten syntymäaika on
livahtanut eri henkilölle joka on kastettu joko 5.8. tai 8.5.1728:
Mietoisten kastettujen luettelon mukaan
Aarlahden Lars Henricsson syntyi 5.8.1728.
Huittisten rippikirjassa 1763-1794, jakso 308 sivulla 600
digihakemisto.netissä on
lukkarin Lars Savonius syntymäaika 8.5.1728.
Tämä on aika tyypillinen virhe, että jossakin vaiheessa
päivä ja kuukausi voi merkinnässä vaihtaa paikkaa.
Pysyn käsityksessä, että lukkari oli Aarlahdesta.
Sen todistamiseksi, ettei ollut, pitää esittää se vaihtoehtoinen
elämänkulku Aarlahden Lars Henricssonin suhteen.
Katsoin nyt useammasta rippikirjasta, mikä niissä on Lars Henricssonin syntymäaika.
Lars löytyy Huittisten rippikirjoista vuodesta 1751 lähtien.
Vanhimmassa merkinnässä syntymäaika on 28.5.1728.
Sitten myöhemmin syntymäaikana on 18.5.1728 ja sitten vielä myöhemmin kuten aiemmin mainitsin 8.5.1728.
Nyt täytyy perua tuo muutama rivi ylempänä oleva toteamukseni lukkarin identiteetistä eli tämä lukkari oli eri henkilö kuin Aarlahdessa 5.8.1728 syntynyt Lars Henricsson.
Lukkari Lars Henriksson Savoniuksesta.
Tämä on sivujuonne etsiessäni Erik Savoniuksen vanhempia, joista olen saa-
nut mielestäni aivan vedenpitävien faktojen puuttuessa riittävästi tietoa. His-
toriatutkimus on myös hypoteesien tekoa.
Mutta heitänpä vielä yhden hypoteesin tähän Huittisten lukkarista.
Erik Savoniuksella oli kastettujen luettelon mukaan kuusi lasta, joita oli syn-
tynyt noin kahden vuoden välein 1726 - 1740, lapsien Erik ja Anna Katarina
välissä kuitenkin neljä vuotta, samoin ennen Margetaa. Entä jos lapsia olikin
enemmän kuin kuusi? Ei ole kovin tavatonta, että joku lapsi jää merkitsemättä
luetteloon. Entä jos Lars Savonius olikin Erik Savoniuksen poika? Patronyymi
ja syntymäaika vain päin seiniä. Papeille sattui useinkin kirjauskömmähdyksiä
varsinkin 1700-luvulla. Erikin puolison Anna Sofia Jubbuksen isä oli nimel-
tään Lars. Siihen perustan oletukseni. Todistusten puuttuessa jääkin toden-
näköisesti oletukseksi. Tyhjästä on paha nyhjäistä.
Lukkari Lars Henriksson Savoniuksesta.
Tämä on sivujuonne etsiessäni Erik Savoniuksen vanhempia, joista olen saa-
nut mielestäni aivan vedenpitävien faktojen puuttuessa riittävästi tietoa. His-
toriatutkimus on myös hypoteesien tekoa.
Mutta heitänpä vielä yhden hypoteesin tähän Huittisten lukkarista.
Erik Savoniuksella oli kastettujen luettelon mukaan kuusi lasta, joita oli syn-
tynyt noin kahden vuoden välein 1726 - 1740, lapsien Erik ja Anna Katarina
välissä kuitenkin neljä vuotta, samoin ennen Margetaa. Entä jos lapsia olikin
enemmän kuin kuusi? Ei ole kovin tavatonta, että joku lapsi jää merkitsemättä
luetteloon. Entä jos Lars Savonius olikin Erik Savoniuksen poika? Patronyymi
ja syntymäaika vain päin seiniä. Papeille sattui useinkin kirjauskömmähdyksiä
varsinkin 1700-luvulla. Erikin puolison Anna Sofia Jubbuksen isä oli nimel-
tään Lars. Siihen perustan oletukseni. Todistusten puuttuessa jääkin toden-
näköisesti oletukseksi. Tyhjästä on paha nyhjäistä.
Mielenkiintoinen oletus. Näissä kyllä joutuu usein käyttämään mielikuvitusta, että miten ne asiat oikein ovat menneet.
Jos oletus on totta, luulen tämän asian jäävän ratkaisematta.
Luulisi kuitenkin Hämeenkyrön rippikirjoissa jokin maininta olevan, mutta ei ole osunut silmiin.
Mutta on myös mahdollista, että ratkaisemattomuus voi johtua siitä, että Huittisten kirkonkirjat, siis kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luettelot ajalta ennen vuotta 1801 ovat palaneet.
Ehkä silti Huittisten rippikirjat on luettu niin tarkasti, että ei niistäkään löydy tietoa lukkari Lars Henricssonin vanhemmista.
Tai lukkari Lars on syntynyt sellaisen seurakunnan alueella, josta myös puuttuu tietoja.
Olen myös huomannut tuon aihetodisteen, että lukkari Erik Savoniuksen puolison Anna Sofia Jubbuksen isä oli Lars Jubbus, joka jostakin näkemäni tiedon mukaan oli Porin Prikaatin Kyrön komppanian vääpeli. Jostakin syystä, jota en nyt muista minulla on mielikuva, että tämä nimi Jubbus viittaa Inkerinmaahan, josta en juuri mitään tiedä. Siksi piti vähän tutustua asiaan.
Selvisi, että Inkeri liitettiin Ruotsin valtakuntaan Stolbovan rauhassa 1617 ja suuren pohjan sodan (1700-1720) seurauksena takaisin Venäjään. Silloin sieltä tuli pakolaisia Suomeen. Osa jäi ja joutui maaorjuuten ja Pietaria rakentamaan. Suomesta Inkeriin oli muuttanut pääosin savolaisia ja karjalaisia.
Tuntuisi järkeenkäyvältä, että savolaistaustainen inkeriläinen papiksi opiskellut mies olisi luontevasti omaksunut sukunimen Savonius.
Uskon myös, että Huittisten lukkari Lars Savonius oli läheistä sukua Hämeenkyrön lukkari Erikille. Vaikka ei olisi ollut hänen poikansa, niin vähän kaukaisempi sukulainen olisi voinut olla Erik Savoniuksen veljen- tai serkun poika tai miksei sukulaisuus olisi voinut tulla Anna Sofian puolelta?
Tietojen puuttuessa ei voi kuin spekuloida.
Lars Savonius Kirkonkylästä oli kummina Sauvon Foudilassa 25.4.1750
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9960&pnum=63
Kirkonkylän rakuuna Johan Böhmin Simolla oli yhtenä kummina 21.10.1750 Lars Savonius
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9960&pnum=66
Jostakin syystä tämä edellä oleva viesti oli jäänyt minulta avaamatta, mutta jotakin se kyllä kertoo. Kiitos siitä!
Mielestäni se kertoo lähinnä sen, että Lars Savonius on tuolloin ehkä asunut Sauvossa, mutta ilmeinen syy on ollut lukkariksi opiskelu Turussa.
Lars Savonius aloitti lukkarina Huittisissa 1751.
Sauvon kirkonkirjoissa ei taida muita mainintoja Savoniuksista olla.
Ei tätä voi pitää perusteena olettaa Savoniusten alkuperäksi Sauvoa.
Tässä artikkelissa on pohdittu Sauvon ja Savon etymologiaa:
Sauvo ja Savo (J. A. Lopmeri)
https://journal.fi/virittaja/article/download/34177/103711/386998
Itse olen huomannut Sauvo/Savo-nimisiä paikkoja Varsinais-Suomessa. Usein 1600-luvulla kirjoitettiin muodossa Safwo. Turussa oli myös sen nimisiä porvareita. Aina Savo-nimellä ei välttämättä ole mitään yhteyttä Savon maakuntaan.
Hei,
Karille tiedoksi että olen jo viestissäni täällä 25.1. todennut erehtyneeni Savonius nimen synnystä. Toistan: Lars oli Sauvossa 1749 ilman sukunimeä mutta 1750 nimellä Savonius. Tästä päättelin virheellisesti että nimi on syntynyt 1750. Mietoisista minulla ei ennen tätä viestiketjua ollut tietoa. Unohtakaamme lopullisesti "Sauvo -> Savonius."
Jos Huittisten Lars H.S. lisäksi on toinen samanniminen ja 1728 syntynyt, luulisi että Hiskistä löytyy tietoja, vihkiminen, lasten syntymät, kuolema. Sellaista ei löydy, ainoastaan Lars H.S. Olen myös etsinyt Hiskista nimellä Lars Henricsson synt.1728 kuolema. Ainoa löytö on Paltamosta 1757 joka ei sovi kuvioon.
Hiski ei tietenkään ole mikään fakta, mutta antaa aihetta mietiskelyyn.
Miksi Lars H.S. pistäityi Sauvossa 1749-1750 ? Olen spekuloinut ajatuksella että oliko silloin Sauvossa lukkarinvaalit johan Lars osallistui 22 vuotiaana, ja jo koulunsa käynyt, mutta onnistumatta. En ole löytänyt vastausta. Hän tutustui silloin Sauvon v.t. kirkkoherra Idman:iin jonka aikaisempi seurakunta oli Huittinen. Niinpä Lars lähti sinne lukkariksi. Tästä olen tarkemmin kirjoittanut Geneanetissä, linkki viestissäni 25.1.
Äitini oli Harriet o.s. Savonius. Karille tiedoksi että Kari nimi on minulle rakas koska poikani on Kari Stadius.
Aarne Stadius
Turku
Lukkariksi pyrkivä tarvitsi kaksi takuumiestä tullakseen valituksi.
Jospa Lars Savonius sai toisen takuumiehen tästä Huittisten entisestä
kirkkoherrasta siellä Sauvossa.
raimoensio
27.01.26, 15:00
Palaan vielä alkuperäiseen kysymykseen kuka oli Erik Savonius ja tässä erityisesti yritän selvittää mitä tapahtui lapsille.
Viittaukset ovat SSHY:n alkuperäisistä kuvattuihin rippikirjoihin ja koska sivunumerot puuttuvat viitataan myös kuvanumeroihin. Nettilinkit vanhenevat helposti kuten on nähty KA:n sivuilla.
Kaikki lapset, jotka näkyvät rippikirjoissa, löytyvät myös Hiskistä
4.2.1726 5.2.1726 Erich Savonius Anna Sophia Jubbunen Johannes
*5.4.1728 9.4.1728 Erich Savonius Anna Sophia Jubbunen Erich
*5.4.1732 7.4.1732 Eric Savonius Anna Sophia Jubbunen Anna Catharina
*19.5.1734 22.5.1734 Erich Savonius Anna Sophia Jubbunen Maria Lisa
*23.11.1736 26.11.1736 Erich Savonius Anna Sophia Jubbu Christina
*3.6.1740 12.6.1740 Erich Savonius Anna Sophia Jubbu Margeta
Vihkimerkintä löytyy Hämeenkyröstä: 5.11.1724 Erich Savonius J: Anna Sophia Jubbus
Erik on merkitty tunnistettavasti ensimmäisen kerran rippikirjaan 1720-32 s. 70 Tuokkolaan. Tässä näkyvät myös poika Johan ja vaimo Anna Sophia
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25508&pnum=74
Henkikirjoihin lukkari Erik on merkitty pappilan yhteyteen ensimmäisen kerran v. 1723
Seuraavassa ap-rippikirjassa 1732-49 lukkari on merkitty Kyrö Forssin sivulle (kuva 165) ja tässä Erik on merkitty kuolleeksi 1742 ja haudattujen mukaan Erik oli kuollessaan 40 -vuotias. Anna Sophia Jubbus kuoli Lemmakkalassa 18.6.1771 61-vuotiaana.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25509&pnum=165
Lapset:
1. Jo tässä rippikirjassa (1732-49) Johanilla on merkintä ”hus Mackarus” ja Palon kylän Jöran Mackaruksen sivulle on merkitty Johan Ericsson, drag, död 1748 ja rakuunan vaimo Maria Pärsdr.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25509&pnum=5
Vihkimerkintä: Hämeenkyrössä 8.7.1747 Drag: Johan Savonius Pig: Maria Päärsd:r Lemmackala
Johan oli rakuuna henkirakuunarykmentin Ylä-Satakunnan komppaniassa ruodussa 102 tammikuusta 1746 mutta kuoli jo 13.5.1748.
2. Erik Erikinpojalla ei ole rippikirjassa 1732-49 muuta mainintaa kuin nimi. Tämä Erik on varmaankin kuollut pienenä.
Rippikirjaan 1750-66 on merkitty Matts Mackaruksen sivulle rakuuna Erich Savonius kuolleeksi 1749. Vaikka hänkin käytti nimeä Savonius, niin ei luultavasti ole kuitenkaan lukkarin poika. Syntymäaika 2.5.1730 sopii erinomaisesti esimerkiksi Jöran Uskelinin pojalle. Tämän palvelusaika oli niin lyhyt, ettei ehtinyt pääkatselmuksiin tai sitten palveli jossain muussa yksikössä.
3. Anna Caisa mainitaan vain rippikirjassa 1732-49 em Kyrö Forssin sivulla. Rippikoulumerkinnöista päätellen ei kuitenkaan kuollut pienenä, mutta ei kuitenkaan helposti osunut silmään.
4. Ennenmainitun Kyrö Forssin sivulla on myös Maria Lisa Erikintytär (s. 1734), jollain on myös jotain rippikoulumerkintöjä, mutta sitten alimmaksi on kirjoitettu Lisa Erikintytär, jolla myös on syntymävuosi 1734. Kastekirjassa ei kuitenkaan ollut mainintaa kaksosista. Siis Maria Lisasta alettiin käyttämään vaan Lisa-etunimeä, kuten näkyy Johan Erikinpojan alapuolella Mackaruksessa ja seuraavassa rippikirjassa pappilan piikana 1752-53 oikealla syntymäajalla 19.5.1734.
Geni-profiilissa Maria Erikintyttärelle on laitettu puolisoksi Michel Jöraninpoika Saukko. Rippikirjassa 1750-66 mainitaan, että Rossan Gabriel Henrikinpojan leski Maria Erikintytär menee uusiin naimisiin Saukon sepän kanssa, joka on juuri mainittu Michel Jöraninpoika. Tässä Marialla on syntymäaika 30.6.1734, mikä kuuluu Eric Paarmanin Marialle. Eli lukkarin Maria Lisasta tai vain Lisasta ei ole tietoa 1753 jälkeen.
5. Kristina Erikintytär (s. 1736) , kuoli 25.11.1737 Hämeenkyrössä
6. Margeta Erikintytär (s. 1740) päätyi Ikaalisiin ja oli ainakin 1760 piikana Porin jalkaväkirykmentin Kyrön komppanian lippumiehen puustellissa Sarkkilassa. Puustellin haltijaksi tuli 1730 syntynyt Karl Johan Nauckler 1762 ja Margeta sai tälle aviottomat pojat Johanin 1759 ja Karlin 1762. Vuonna 1771 Margeta avioitui Sarkkilan eronneen sotamiehen Nils Erikinpoika Sarcklinin kanssa ja sai vielä kolme lasta.
Siis ainakin kaksi lapsista, Anna Caisa ja Lisa ovat minulta hukassa. Näiden selvittäminen voisi paljastaa, jotain lukkarin kotiseudusta.
Lisäksi ihmetyttää yhteydet sotilaisiin; olisiko lukkarin isä rakuuna tai muu sotilashenkilö!
Vaikka olen tiennyt tästä Hämeenkyrön Savoniuksesta esi-isänäni jo parisen kymmentä vuotta, olen todennut, että minun taidoillani ei taida Henric Savoniusta edeltäviä sukupolvia saada selville. Siten päätelmäni ovat olleet enemmän tai vähemmän spekulointia. Suvun ja Erikin inkeriläistausta oli spekulointia, joka ilmeisesti meni harhaan, mutta entä Kirstin Kass?
Mutta koko ajan netissä olevatkin tiedot ovat lisääntyneet. Nyt on niin paljon esityksiä, että on vaikea päätellä, mikä on oikein.
Ilmeisesti kuitenkin Savonius on pappissuku, jossa on ollut pappeja jo useammassa sukupolvessa ennen Henric (Johanneksenpoika) Savoniusta. Wikipedian mukaan Tarton yliopistossa on ollut professorina Michael Savonius (s. 1590-luvulla), joka on eronnut virasta 1650. Edelleen, hänen isänsä olisi ollut Mikkelin kirkkoherra. Mikkelin kirkkoherroissa on Savonius, mutta en nyt tiedä oliko Mikaelin isä kuitenkin edeltävä kirkkoherra, jonka sukunimeä ei mainita.
Voisi olettaa, että kaikki Savoniukset kuuluivat tähän sukuun. Netisä on näkynyt Henric Savoniuksella kolme poikaa, Erik Savonius ei ole näiden kolmen joukossa. Onko syy se, että Henric on kuollut jo ennen Erikin syntymää? En tiedä.
Yksi Henric Savoniuksen ensimmäisen avion poikina mainituista oli Henric (sotilas), joka olisi kyllä aika vanha lukkari Lars Savoniuksen isäksi, mutta jos oli isoisä? Tämä Henric on haudattu Hauholla 1744, jos muistan oikein.
Tämä tieto on Googlesta ongittu, en kirjannut ylös sivunpitäjän nimeä.
Mutta Hr Henric mainitaan SAY:ssa Tuusulassa 1674-1693 jakso 38,
vuodet 1691-1693:
Coadjutor H. Henric
Kirstin h
Tämä SAY:n merkintä kuitenkin vahvistaa sitä, että Hämeenkyrössä 1726 haudattu Kirstin Mattsdr oli sama henkilö kuin Tuusulassa (Hyrylässä) 1691-1693.
Suomen Sukututkimusseuran HisKi:n sivuilla Henric Savoniusta ei mainita Tuusulan pappien luettelossa, ainakaan ei osunut silmiini.
Ilmeisesti Henric Savonius on kuollut jo ennen Erikin syntymää.
-----
Henric Savonius oli toiminut sotilaspappina (kommentti Raimo Harjun viestiin).
raimoensio
28.01.26, 12:37
Eikö lukkarit valittu seurakuntaa vaaleilla tai kirkkoneuvostossa.
Ainakin Hämeenkyrön kirkkoneuvoston pöytäkirjoja ei ole digitoitu, mutta ehkä ovat täällä Turussa arkistossa.
Tässä on kirjoitus Mynämäen lukkarin valinnasta;
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68366/29448?acceptCookies=1
Kirkkolaki 1686 (voimassa 1890 asti) sääti lukkarien valinnasta.
Lukkarin valitsi hakemuksensa jättäneiden joukosta kirkkoherra ja seurakunta.
Hakijalta vaadittiin myös kaksi takuumiestä. Valinnasta kerrottiin kirkonkoko-
usten pöytäkirjoissa, joita ei ole saatavilla ainakaan Hämeenkyröstä, Huittista
en ole katsonutkaan.
Kiitos muuten, kun etsit Erik Savoniuksen lasten myöhempiä vaiheita. Se, mitä
kirjoitit poika Erikistä, vahvistaa jotenkin epäilykseni, että kastekirjauksissa
on jotakin hämärää.
Kun ihmettelit, miksi sotilaita mainitaan niin paljon, johtuu siitä, että Erikin
vaimon Anna Sofia Jubbuksen suvussa sekä hänen isänsä että veljensä oli-
vat sotilaita. Isä Lars Jubbus rakuuna ja furiiri, veli Johan ensin rakuuna, sit-
temmin Lempäälän Vaihmalan rusthollari ja myös Erikin ja Anna Sofian esi-
koinen Johan oli rakuuna. Nuorin tytär Margeta seurusteli ensin furiiri C.J.
Naucleerin kanssa ja meni myöhemmin naimisiin toisen sotilaan kanssa.
Erik Savoniuksen taustalla oli ilmeisesti pappeja, ei sotilaita.
Esi-isäni Henrik Linderoot haki Huittisten lukkariksi vuonna 1706, mutta vetäytyi kuitenkin lopulta sivuun. En tiedä, miksi. Saattaa johtua siitä, että oli ollut jo ylioppilas 12 vuotta ja kaupankäynti kiinnosti lopulta enemmän. Viimeistään 1709 hän olikin jo porvari Henrik Pytty. Ilmeisesti lopulta lukkariksi valittiin Anders Påhlsson. Ehdolla taisi olla myös Mathias Eliae, jos oikein tulkitsen. Tuossa parin sivun jutussa saa vähän kuvaa prosessista.
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=4105
kl. 1695 Henrik Lindrot Henricus, Aboensis 4105. Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa kl. 1695 Lindrot Henr. Ab _ 209. — Pyrki Huittisten lukkariksi 1706. — Naimisissa (1703).
KA mf. ES 1975 (nn 26) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 1.–5.2.1707 s. 244
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8162350613&aineistoId=1819164237
---en Copia af det Högwyrdige Dom Capitletz den 19 Novembr: sidstl:ne ... meddehlte swar, beträffande Studenten Lindrooth, som begärt Klåckare Lägenheeten här i Hwittis Sochn, men dermed sedermera afstått, blifwandes Anders Påhlsson dermedelst efterlåtit, imedlertijd tiensten att förestå---
Toin tämän senkin takia esille, että Lindrotilla oli jotain yhteyksiä Savo-porvareihin.
Akatemian Konsistorin pöytäkirjat
Anno 1697 d. 29 Aprilis höltes Consistorium Academicum då fölliande doom bleff affsagd:
Alldenstund borgarn Johan Sawo opwijst sin geldbook, hwaruthi Studiosus Jacobus Cobitius medh sin egenhendige underskrifft gör sigh skyldigh 60 d:r kmt, hafwande föruthan dett att Häradsskrifwarn Ca[loan?]der till ett wittne underskrifwit och Studiosus Johannes Lindroot och Procuratoren Samuel Artollin medh tillbuden eed intygat att det är Cobitii egen hand, altså emedan Jacobus Cobitius nu intet comparerat, ehuruwehl han d. 16 Januarii till d. 17 Febr. sidstledne til Consistorium Acad. blifwit citerat och Johan Sawo medh Coadjutoris I Siundo Hr Monsenii bref dat. Siundo d. 23 Januarii bewijst att Cobitius d. 24 Januarii citationen bekommit, men han sigh hwarken till den honom föresatte terminen, eij heller sedermera sielf eller genom någon fullme[chtig] stelt eller något förfall af sitt utheblifwande framtedt, dy lijkmätigt Kongl. Maij:ts allernådigste förordning felles Cobitius till saken och dömmes att betala till Johan Sawo dhe 60 d:r kmt och dessuthan expenser 2 d:r silf:rm. Actum ut supra. [s. 208]
(Tuossa täytyy olla virhe etunimen kohdalla. Tuohon aikaan ei ollut ketään ylioppilas Johannes Lindrootia.)
Turun manttaali 1675:
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614299&aineistoId=1601640494
M:r Johan Sawo, h. Walborgh, poiken Matz, p:n Gertrudh
Turussa vaikutti myös porvari Simon Savo, esim.:
TKO 1699 23/1
Borgaren Simon Safwo —
Selinheimo:
KO 22/6 1701. Tuomiokapitulin käskystä toimitettiin todistajain kuulustelu siitä, että Elin Matintyttären, Uskelan pit. Isostakylästä, mies Antti Yrjänänpoika oli Turussa kuollut v. 1697. Todettiin tällöin, että tämä oli ollut kotoisin Pöytyän pit. Kuuskosken kylästä ja, että hän »köyhinä
vuosina» oli Turussa asunut porv. Simon Safvo-vainajan luona, jonka vaimo oli ollut Antti Yrjänänpojan äidin sisar sekä, että hän samanaikaisesti oli nainut Elinan, jolloin porv. Henrik Kuuskoski, jonka vaimo niinikään oli ollut Antin sukulaisia, oli pitänyt häät, mutta että Antti jo parin viikon päästä oli kuollut ja Safvo hänet haudattanut hospitaalin kirkkomaahan.
Tällainenkin löytö:
69 - Lakimääräiset käräjät - Huittinen (Hvittis) - 1645
11.-13.8.1645
Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. I KO a:6 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1644-1649). Tiedosto 76. Kansallisarkisto. Viitattu 29.1.2026.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8168219609&aineistoId=595136179
Framträdde för Retten her Erich kyrckioherde i Pungalaito Cappelgeld och nu så wäl som den 21. Octob. 1644 som war uthi Tridie Ting för dette, angaf Jören Thomasson i Sarckila, Mårten Thomasson ibm. och Grels Ersson i Parrila, för det dee hade berychtat och för presten Mördig Wällände her Grels shristligen (skriftligen?) under deras bemerckor angifwet heman at hafwa belägnat en lööskona Anna Sawoi bed: som hade warit inhyses hoos be:te Erich Hendersson i Sarckila som är be:te Jören Thomassons swerfar, der hon och om S. Henrici dagh 1643 är dödh blefwen ---
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille!
Uskon saaneeni vastauksen alkuperäisiin kysymyksiini lukkari Erik Savoniuksen
juurista, joilla tarkoitin lähinnä hänen vanhempiaan. Enkä tainnut olla hako-
teillä miettiessäni hänen mahdollisia yhteyksiään Saarijärven Schavoneihin.
Alusta asti minusta tuntui, että Erikin taustalla oli pappissuku päätellen Savo-
nius-sukunimestä. Us-päätteiset latinalaistyyppiset sukunimet olivat yleensä
pappisnimiä. Väitän myös, että nimi on hyvin vanha. Se viittaa Itä-Suomeen,
Savon maakuntaan, savolaisiin, Karjalaan tai Inkeriinkin, yleensä sinne, missä
oli savolaisten heimoa. Enkä heittele tätä hetken mielijohteesta, olen kieli-
taustani vuoksi ollut aina kiinnostunut nimistä.
Juuri tämän yhteisen sukunimen vuoksi olen vakuuttunut myös molempien
lukkareiden sukulaisuudesta joko lähempää tai kauempaa.
Kun haahuilin tämän lukkari Erikin kanssa käsittämättömässä pimeydessä
ja päädyin laittamaan viestin forumiinkin, en olisi ikinä kuvitellut, että se
herättäisi minkäänlaista mielenkiintoa, mutta lukuisten viestienne vuoksi
olen saanut vahvistusta joillekin epäilyksilleni ja myös uusia ajatuksia.
Kiitos!
Kiitokset Caloniukselle mielenkiintoisesta kommentista 29.1. Antaa kovasti
ajateltavaa ja uuden näkökulman.
raimoensio
31.01.26, 00:38
Tuomiokapitulin arkistosta saattaisi hyvinkin löytyä jotain kiinnostavaa:
https://digihakemisto.net/aineisto/1862609779
Mutta ei digitoitu!
[QUOTE=KariKK;344462]
Mutta on myös mahdollista, että ratkaisemattomuus voi johtua siitä, että Huittisten kirkonkirjat, siis kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luettelot ajalta ennen vuotta 1801 ovat palaneet.
Kyllä ne löytyvät
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
tai Astiasta
https://digihakemisto.net/aineisto/1252525306
mutta Hiskillä niitä ei löydy
[QUOTE=KariKK;344462]
Mutta on myös mahdollista, että ratkaisemattomuus voi johtua siitä, että Huittisten kirkonkirjat, siis kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luettelot ajalta ennen vuotta 1801 ovat palaneet.
Kyllä ne löytyvät
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
tai Astiasta
https://digihakemisto.net/aineisto/1252525306
mutta Hiskillä niitä ei löydy
Kiitos tiedoista!
Minulla on esipolvissani lähin Huittisissa syntyneissä n. 1716 syntynyt yksi esiäiti, jonka alkuperää etsin n. 15 vuotta sitten ja HisKissä Huittisten tiedot alkavat vasta 1801. Tulipaloja on ollut useampiakin 1700-luvulla,
joten olen ollut siinä käsityksessä, että kirkonkirjat ovat palaneet.
Enkä ole Huittisten kirjoja tutkinut sen jälkeen ennen tätä.
Sain tämän esiäitini silloin kuitenkin tunnistetuksi, vain yksi SAY:n antamiin tuntomerkkeihin sopiva löytyi Huittisten ja Tyrvään SAY:n ja Tyrvään kirkonkirjatietojen perusteella, kun hän avioitui Tyrväälle. Muita huittislaisia en ole esipolvistani tunnistanut.
En muista, että olisin sen jälkeen selvitellyt Huittisten tietoja ja olen luullut, että tietoja ei ole saatavissa, jos kirkonkirjat kerran ovat palaneet.
Mutta tuli nyt sekin varmistetuksi, että tämän lukkari Lars Henriksson Savoniuksen kastemerkintää ei Huittisten kastetiedoissa ole vuonna 1728. Ja jos olisi, kyllä joku ne olisi huomannutkin jo kauan sitten.
Vähän pohdintaa vielä tuosta nimestä. En tiedä millaista suojaa nämä pappisnimet ovat tuolloin (1600-luvulta lähtien) nauttineet, mutta luulisin, että ei niitä nimiä kuitenkaan ole voineet kuka tahansa omia, vaan on täytynyt olla sen nimen kantajia esipolvissa.
Siksi arvelen Savoniusten kantaisäksi tämän Tarton yliopiston professorin Michael Savoniuksen isää Mikkelin kirkkoherraa 1500/1600-lukujen vaihteesta
Johannes Michaelista. Tämä ei ole tieto vaan oletus tai hypoteesi, joka pitäisi todentaa, jos mahdollista. Nyt palapelistä puuttuu paloja.
Kun joku lähti opiskelemaan papiksi 1600-1700-luvulla, hän sai latinalais-
tyyppisen sukunimen, hyvin usein (i)us-päätteisen, ilmeisesti sen tähden,
että opetuskieli oli latina. Nimi periytyi papin suvun sisällä. Savonius-nimi
on mielestäni tyypillinen pappisnimi, esi-isäpapin kotipaikkaan liitetty nimi.
Jos nimen alkuosa Savo tarkoittaa savolaisten asuma-aluetta, voisi kuvitella,
että nimen antoaikaan alueella oli vielä vähän pappeja, nimi on siis vanha.
Nimet alettiin suojata vasta 1900-luvulla.
KariKK:lle
Tuntuisi hyvin loogiselta, että Savoniusten kantaisä olisi juuri tämä Mikkelin
kirkkoherra. Mikkelin vanha nimi oli Savo(n)lahti (ruots. Savolax), mistä koko
Savon maakunta on saanut nimensä.
Koska oletin nimen taustalla olevan koko savolaisten alueen, joka oli pitkään
hyvin harvaan asuttua tietöntä seutua, ajattelin nimen olevan hyvin vanhaa perua,
jolloin pappeja oli alueella vähän. Mutta Savonius-nimi voi hyvinkin viitata
juuri Mikkeliin.
Minunkaan taidoillani tätä ei todisteta, mutta kuten olen jo aiemmin todennut,
historiatutkimus on myös oletusten tekoa, jotka joku joskus pystyy toivottavasti
todistamaan oikeiksi.
Maija Salo
02.02.26, 14:06
Havaintojeni mukaan 1700-luvun alkupuolella sukunimi ei läheskään aina ollut syntymässä saatu. Latinalaiselta näyttäviä nimiä muodostettiin myös vapaasti. Lukkari Erik on voinut muodostaa itselleen nimen Savonius, hän on ehkä ollut kotoisin jostain talosta tai kylästä, jonka nimessä on Savo. Niin kuin Kim Calonius esitti, tällaisia paikkoja löytyy Varsinais-Suomesta.
Edellä olevien viestien nojalla mikään ei viittaa siihen, että Erik olisi kuulunut pappissukuun. Latinalaisilta näyttäviä nimiä ottivat mm. turkulaiset porvarit ja käsityöläiset. Turusta löytyy kankurinkisälli Anders Savonius 1730-1740-luvulla. Siellä on useita Sipelius-nimisiä, jotka olivat lähtöisin Sipilä-nimisistä taloista, eivät sukua toisilleen. Monia muitakin voisi mainita. Sukunimen pääte -us ei siis lainkaan rajoitu pappissukuihin.
Lukkari Erikin ajan henkilöistä valitettavan monien sukutausta jää selvittämättä.
Näinhän se on.
Sanotaan myös, että poikkeukset vahvistavat säännön.
Olen tyytyväinen, että kysymykseni on saanut aikaan keskustelua, vaikka
oletukset eivät ole saaneetkaan paljon vahvistusta.
RaimoEnsio totesi jo aivan alussa, että lukkari Erik ei ole helppo, mikä on
osoittautunut todeksi.
Havaintojeni mukaan 1700-luvun alkupuolella sukunimi ei läheskään aina ollut syntymässä saatu. Latinalaiselta näyttäviä nimiä muodostettiin myös vapaasti. Lukkari Erik on voinut muodostaa itselleen nimen Savonius, hän on ehkä ollut kotoisin jostain talosta tai kylästä, jonka nimessä on Savo. Niin kuin Kim Calonius esitti, tällaisia paikkoja löytyy Varsinais-Suomesta.
Edellä olevien viestien nojalla mikään ei viittaa siihen, että Erik olisi kuulunut pappissukuun. Latinalaisilta näyttäviä nimiä ottivat mm. turkulaiset porvarit ja käsityöläiset. Turusta löytyy kankurinkisälli Anders Savonius 1730-1740-luvulla. Siellä on useita Sipelius-nimisiä, jotka olivat lähtöisin Sipilä-nimisistä taloista, eivät sukua toisilleen. Monia muitakin voisi mainita. Sukunimen pääte -us ei siis lainkaan rajoitu pappissukuihin.
Lukkari Erikin ajan henkilöistä valitettavan monien sukutausta jää selvittämättä.
Niin, tästä lukkari Erik Savoniuksesta ei tiettävästi ole tietoja tai merkintöjä muualta kuin Hämeenkyröstä.
Mutta silti on on turha epäillä, että arvelut ja päättelyt hänen alkuperästään ovat yritys kullata esipolvia.
Erik Savoniuksen tyttären Margaretan kahden vanhimman lapsen isän Carl Johan Nauklerin (16.01.1730 Sulkava - 13.10.1790 Ikaalinen) esipolvissa on tarpeeksi sotilaita, pappeja, piispoja ja arkkipiispoja Ruotsista ja Suomesta, ettei meidän nykyaikana tarvitse väkisin yrittää keksiä hänen kahden lapsensa äidin sukutaustaksi pappissukua. Jostakin syystä, mitä emme tiedä, Carl Johan ei tiettävästi avioitunut koskaan. Ikaalisissa hän toimi pitäjänkirjurina, mitään elämäkertaa minulla ei hänestä ole.
Carl Johanin sukutausta kuitenkin on saanut aikaan ajatuksen, että ehkä hän on katsonut lukkarin perheen sukutaustat kumppanilleen sopiviksi, mitä ne edellytykset sitten olivatkin.
Minulla on kyllä käsitys, että nämä -us päätteet nimissä ovat yleistyneet käsityöläisammateissa jonkin verran myöhemmin kuin 1600/1700-lukujen vaihteessa.
Lienee kauhajokelaislähtöisen Esa Tuurin löytö, että Carl Johanin ja Margareta Erikintyttären vanhin poika Johan Carlsson on tullut Kauhajoelle Pentilään vävyksi.
raimoensio
03.02.26, 12:28
Voisi myös hyvin ajatella, että Erik Savoniuksella oli jotain yhteistä historiaa Jubbus-suvun kanssa.
Kymin lukkari oli 1600-luvun lopulla Erik Christerinpoika, mutta ei siitä oikein enempää saanut irti.
Juuri tällaisiin tapauksiin kannattaa käyttää Kansallisarkiston uutta Sisältöhakua.
https://sisaltohaku.demo.kansallisarkisto.fi/?tuomiokirjat%5Bquery%5D=savonius&tuomiokirjat%5Brange%5D%5Balkuvuosi%5D=%3A1750
Laitan tähän nopeasti vain joitakin nimiä, joita löydän. En lähde tarkemmin tulkitsemaan itse juttuja tai etsimään niistä patronyymejä, jos eivät heti satu silmään.
TRO 1747
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5939135967&aineistoId=2330080752
Anders Savonius
Eräässä toisessa jutussa mainitaan "linwäfware gesällen".
Kristiinankaupunki 1733
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5932432989&aineistoId=2321565923
Rectoren Abraham Savonius
Kristiinankaupunki 1732
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5932278267&aineistoId=2321563430
Studenten Abraham Savonius
Mielestäni tuo on Savonius vaikka alkukirjain S on vähän outo itselleni. Voinee olla myös Tavonius.
TRO 1739
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5937987596&aineistoId=2330012874
Beata Mattsdotter Sawonia
halfbroder Matts Sawonius
Porvoo 1709-1712
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5930883918&aineistoId=2318244899
brofougden Matts Savonius
Viipuri 1687
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5930551025&aineistoId=2326215100
kyrckioherden Savonius
edellisellä sivulla kyrckioherden i Jåckas Hr Michael Savonius
TRO 1747
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5939135964&aineistoId=2330080752
Spinhus wachtmästaren Jacob Cawonius
förre linwäfware gesällen Anders Sawonius
Kun ovat samassa jutussa, voi olettaa, että ovat samaa sukua vaikka sukunimi kirjoitettukin hieman eri tavalla.
Porvoo 1699
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10755920823&aineistoId=2318221939
borgaren Savonius
Kyrö ja Ikaalinen 1731
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8161931203&aineistoId=1819372044
klåckaren Eric Savonius
Kristiinankaupunki 1732
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5932278321&aineistoId=2321563430
Studiosus wällärde hr Abr: Gabr: Savonius
Kyrö ja Ikaalinen 1742
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8163334860&aineistoId=1819727416
Eric Savonius
klockare
Raaseporin ja Hattulan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. KO a:6 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat, 1685, 1687-1688 (1685-1688). Tiedosto 181. Kansallisarkisto. Viitattu 3.2.2026.
sisällysluettelo
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6504793042&aineistoId=656158893
kyrckioherd: H:r Johan Savonius (vai Tavonius?)
Nyt näyttää enemmänkin Tavonius... mutta samalla aukeamalla kirjoitettu Tomasson alkaa erinäköisellä kirjaimella. Toisaalta latinalaisperäiset nimet saatettiin kirjoittaa vähän erilaisella kirjainasulla.
Porvoo 1709-1712
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5930883936&aineistoId=2318244899
Matts Savonius
TRO 1740
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5938019278&aineistoId=2330019039
linwäfware gesällen Johan Sawonius
Samalla ammatilla samoihin aikoihin oli myös Anders Savonius. Onko nimi kirjattu väärin? Tämä onkin Sewonius!
Nauvo 1683
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6392894771&aineistoId=643725853
Sahl. Bookhållaren Abraham Navonius
Otin ensimerkkinä, että Nauvossa on Navonius. Tekoäly tulkitsi tämän myös Savoniukseksi.
Sauvo 1749
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6804838886&aineistoId=646234145
Lars Savonius
Ja nyt siis Sauvosta Savonius.
TRO 1743
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5938015764&aineistoId=2330044014
wäfware gesällen här i staden Jöran Savonius
... mutta jatkossa onkin kirjoitettu Sievonius
Nyt rajaan haun vain Ylä-Satakuntaan ja yritän selvittää Erikin patronyymiä:
https://sisaltohaku.demo.kansallisarkisto.fi/?tuomiokirjat%5Bquery%5D=savonius&tuomiokirjat%5BhierarchicalMenu%5D%5BAineistokokon aisuus%5D%5B0%5D=Yl%C3%A4-Satakunnan%20tuomiokunnan%20renovoidut%20tuomiokir jat&tuomiokirjat%5Brange%5D%5Balkuvuosi%5D=%3A1750
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6025931497&aineistoId=1823527624
Lars Savonius
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6025859135&aineistoId=1823520273
1726
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8161630295&aineistoId=1819304314
--- framl:ne Qwartermästaren Lars Jubbus --- änkia Catharina Ask(?) --- hennes swärson klockaren Erich Sawonius ---
Ilmeisesti Jubbuksen leski oli Katarina Ask, joka taas oli lukkari Erik Savoniuksen anoppi [kirjoitin aluksi vahingossa äitipuoli]. Tämä varmaan on ollut tiedossakin.
1754
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8163532059&aineistoId=1820350544
Klåckaren i Hwitiis församling Lars Savonius --
1753
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8162232401&aineistoId=1820283616
Klåckaren wid denna Hwittis församling Lars Savonius --
Valitettavasti en löytänyt Erikistä mitään uutta näin äkkiseltään. Kun laajensin hakua 1760-luvun puolelle, löytyi taas uusia Savoniuksia, esim. Turusta Johan Johansson ja Henrik Johansson.
1726
https://astia.narc.fi/uusiastia//vie...oId=1819304314
--- framl:ne Qwartermästaren Lars Jubbus --- änkia Catharina Ask(?) --- hennes swärson klockaren Erich Sawonius ---
Korjaan! Ilmeisesti Lars Jubbuksen leski oli Katarina Ask, joka taas oli lukkari Erik Savoniuksen anoppi. Erik oli Katarinan vävy. Tämä varmaan on ollut tiedossakin.
Vau! Mahtavaa, että otatte kantaa!
Mutta pistänpä minäkin lusikkani vieläkin soppaan selittääkseni omia motiive-
jani ajatella niin kuin ajattelen.
Erik Savoniuksen tytär Margeta oli esiäitini suorassa isälinjassa. Isän sukua
lähdin tutkimaan kauan sitten. Löysin vaivatta isoisäni isän, hänen isoisänsä ja
pienellä vaivalla hänen isänsä, Johan Carlsson Pentilän, joka osoittautui Margeta Savoniuksen ja furiiri Carl Johan Naucleerin pojaksi. Aloin tietenkin
tonkia mystisiä Nauklereita. Löysin tohtori Theodor Hohendahlin Genokseen
kirjoittamat vertaisarvioidut artikkelit Naukler-suvusta ja totesin, että suora
isälinjani johtaa aivan sinne Naukler-suvun alkulähteille, 1400-luvun Lounais-
Saksaan, Tuebingenin ja Göppingenin tienoille. Furiiri, sittemmin pitäjänkirjuri
C.J.Naucleer oli syntynyt Sulkavalla 1730 ja oli koko ikänsä armeijan palveluk-
sessa, ei mennyt koskaan naimisiin, sai kaksi poikaa, joista nuorempi Carl
kuoli 6 viikon ikäisenä.
Voi olla, että Margeta Savoniuksella ja C.J.Naucleerilla ei ollut mitään muuta
yhteistä kuin "rakkaus" ja yhteiset pojat, mutta tästä syntyi ajatus savolai-
suudesta, C.J. kuului nimittäin Naukler-suvun Savon haaraan, jossa oli paljon
pappeja, sotilaita, vallesmanneja... C.J.:n isä oli armeijan korpraali Harald Haraldsson Naukler ja äiti Pieksämäen papin tytär Marta Fabrelia, jonka suvussa
oli pappeja ja Savon aateliakin.
Naukler-suvun pappien, piispojen ja arkkipiispojenkin runsaus oli taas motiivinani epäillä pappistaustaa Savoniuksillekin.
Kun Margeta Savoniuksen äiti oli inkeriläistaustainen Anna Sofia Jubbus,
Savoniustenkin mahdollinen inkeriläisyys alkoi askarruttaa dokumenttien
puutteen vuoksi.
KariKK:lle. Liityin Pohjanmaan sukututkijoihin juuri Johan Carlssonin takia
ja huomasin myös Esa Tuurin kirjoituksen Juurissa, jossa hän peräänkuulutti
DNA:testien tekemistä tämän vastalöydetyn Naukler-haaran todistamiseksi.
Olin itse löytänyt haaran jo aiemmin, mutta en ole teettänyt DNA-testiä
veljeni pojille, jotka kuuluvat suoraan isälinjaamme. Esi-isäni Johan Kaarlen-
pojan 10 jälkeläisestä ovat poika Samuel, pojanpoika Enock, pojanpojanpoika
Samuel, isoisäni Juho Kustaa, isäni Martti.
Edellisessä viestissäni mainittu Naukler-tutkija oli tohtori Theodor Hohenthal, ei Hohendahl.
raimoensio
04.02.26, 08:27
Larsista vaihteeksi:
Aikakauslehtihaulla löytyy maininta mm Lars Savoniuksen koulunkäynnistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/920726?term=Lars&term=Savonius&page=31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/920729?term=Lars&term=Savonius&page=27
Tuostahan käy ilmi, että Lars ja Erik Savonius eivät olleet sukua keskenään!
Lars lähtöisin Sauvosta. Erik ilmeisesti Savosta.
raimoensio
04.02.26, 11:02
Kai olet lukenut tuon ylioppilasmatrikkelin pitkä listan:
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=2322
Siellä puhutaan myös Tuutarin (inkerinmaalla) kappalaisesta Eric Skavoniuksesta (Skavonius vrt Skavaböle =Hyrylä = Tuusulan keskustaajama)
Suuret kiitokset Raimolle !
Aarne Stadius
Raimo!
Olet aika velho löytämään tärkeitä juttuja!
KariKK oli löytänyt myös tämän Erik Skavoniuksen Inkeristä ja arveli hänen
olevan Hämeen läänin Kosken kappalaisen Henrik Shavoniuksen veljen.
Matrikkeli paljastaa, että molemmat olivat lähtöisin Skavabölestä, joten
ilmeisesti veljeksiä.
Tämän päivän harrastuksena on nyt sitten suurennuslasin kanssa Ylioppilasmatrikkelin tavaaminen.:) Kiitos!
Muutamia hajanaisia kommentteja tästä
sitovin todistein ratkaisemattomasta lukkari Erik Savoniuksen alkuperästä.
Tämän lukkarin tytär Margareta sai siis kaksi lasta Carl Johan Nauklerin kanssa
Äitini isälinja johtaa tähän Naukleriin ja yksi äitini veljen poika on ehdotuksestani teettänyt jotakin 15 vuotta sitten Y67-DNA-testin.
Erityisempää mielenkiintoa DNA-testaukseen teettäjällä ei kuitenkaan ollut, joten asia jäi siihen. Osumia oli vain muutama, mikä kyllä mielestäni viittaa siihen, että k.o. isälinja on Suomessa ollut pitkään eristyksissä siitä ympäristöstä. missä ne isälinjan juuret olivat yli 500 vuotta sitten. Nykyään osumia voisi olla jonkin verran enemmän.
Itselläni oli jo tuolloin Y67-tasolla paljon enemmän osumia, nykyään niitä on yli tuhat.
Sitten Ylioppilasmatrikkelista hakusanalla Henric Savonius ja Savoniuksista. Se on kyllä raskasta luettavaa ja vaatisi paljon aikaa hahmottaa kaikki.
Siitä selviää kuitenkin, että Inkerinmaan Tuutarin kappalaisella Erik Schavoniuksella oli veli Andreas, joka oli amptman erään aatelisnaisen kartanolla.
Ilmeisesti tarkoittaa tilanhoitajaa.
Andreas Schavoniuksen hautausmerkintä on Asikkalan haudatuissa 4.5.1710.
Sukunimi on kirjoitettu muotoon Chavonius. Mainitaan paikkana Ingermanland ja vielä huomautus: Een Flyhtning, Benemd.
Kappalainen Eric Savonius lienee kuollut 1695 tai 1696. Hän on ollut kahdesti naimisissa ja ainakin ensimmäisestä avioliitosta oli poika Sigfred, ja kaksi tytärtä. Toinen vaimo oli Helena Kax ja tästä avioliitosta oli ainakin yksi tytär.
Myös Helena Kaxin isä mainitaan, hän oli Sigfred Mårtensson Kax.
Tämä sukunimi on kummitellut myös Henric Schavoniuksen yhteydessä. Hänen toisena vaimonaan mainitaan Christina (tai Kirstin) Mattsdotter Kass, mutta jossakin myös Kirstin Kax. Onko kyseessä jokin sekaannus vai onko kyse vain saman nimen Kass eri kirjoitusmuodosta?
Aika erikoista, vaikka nämä kaksi Kaxia eivät olleet ainakaan täysiä sisaria, koska Kaxeilla (?) eri patronyymit.
Henric Schavoniuksen kohdalla yo-matrikkelissa sanotaan, että vaimona mainitaan jo 1694 Kirstin.
Tuusulan SAY 1674-1693 jakso 38 Vähävuori Juusela mainitsee Vähävuoressa 1691 ja 1693 Coadjutor Hr Henrich ja Kirstin h. Sitä ennen on jaksolla 35 Gästgifvare vuosina 1682 Henrich Staffonius ja 1687 Staffonius.
Viimeinen merkintä SAY:ssa Henricistä lienee Tennilä 1694-1713 jakso 67 Pårvola, Seppälä, Utela vuonna 1699 Hr Henrich Schavonius.
Yo matrikkelin viimeisin tunnistus Kirstin Matintyttärestä on Lammin käräjiltä v. 1710.
Tässä vaiheessa edelleen sitovia todisteita puuttuu, vaikka tuntuu vaikealta uskoa, etteikö Henric Schavonius ollut läheistä sukua Andreas ja Eric Schavoniuksille. Veli tai velipuoli tai serkku.
Henric Schavonius lienee kuollut jo ennen lukkarina tietämämme Eric Savoniuksen syntymää, josta ei kastemerkintää taida löytyä tai ei ole säilynyt.
Hän on syntynyt suuren Pohjan sodan aikana, joka on päättynyt vain muutama vuosi ennen Ericin ilmestymistä Hämeenkyröön.
Larsista vaihteeksi:
Aikakauslehtihaulla löytyy maininta mm Lars Savoniuksen koulunkäynnistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/920726?term=Lars&term=Savonius&page=31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/920729?term=Lars&term=Savonius&page=27
Mielestäni näistä ei selviä, ketkä olivat Lars Henrikinpoika Savoniuksen vanhemmat. Siinä puhutaan kantaisästä. On siis luovuttu ajatuksesta, että edellisiä sukupolvia voisi edes tunnistaa.
Mielestäni on edelleen avoin se kysymys, joka niissä otoksissa esitettiinkin.
Ketkä olivat Lars Henrikinpoika Savoniuksen vanhemmat.
Mielestäni selitys oli samaa luokkaa kuin yleensä tarut ja tarinat, kun tieto on loppunut.
Tulkoon mainituksi, että Y-DNA ja n.s. serkkutesti voivat ratkaista tapauksia, jotka ovat pelkästään asiakirjaperustein ratkaisemattomia. On oman isälinjani kohdalla totetunut näyttö tällaisesta. Onnistui, kun ihan minusta riippumatta oli kaksi muuta testaajaa ja meille kolmelle löytyi lähin yhteinen esi-isä juuri siltä rajalta, että hänet on mainittu voudintileissä.
Minäkin ihmettelin vähän DNA-testisuositusta Johan Carlsson Pentilän jälke-
läisille. Olivathan ne sukuyhteydet selvillä muutenkin ihan perinteisen tutki-
muksen ja pätevien sukututkijoiden avulla.
Ylioppilasmatrikkeli on tosiaan rasittavaa luettavaa, paljon pientä tiedonmu-
rua, vanhaa ruotsia, lyhennyksiä ym. Löytyi kuitenkin kappalainen Erich Ska-
voniuksen perhe, molemmat vaimot Brita Christersdotter Masalina ja Helena
Kax, lapset Sigfred, Maria, Helena ja Anna/Annika, jonka kohdalla oli mainin-
ta, että Helena Kax oli äitipuoli (styvmoder). Helena Kaxin isäkin oli mainittu,
Sigfred Mårtensson Kax.
Löytyi myös tilanvouti Andreas Schavonius, joka oli kappalaisen veli.
Kun matrikkelin teksti käsitteli rykmentinsaarnaaja Koski Hl:n kappalaista
Henrik Johansson Savoniusta, edellä mainitut Erich ja Andreas Savonius oli-
vat hyvin läheistä sukua, jos eivät peräti veljiä.
Jotenkin tuntuu, että Cristina/Kirstin Kass, joka sattuu olemaan Henrik Sha-
voniuksen toinen puoliso, on sukua edellä mainituille Kaxeille.
Mutta jatkan vielä matrikkelin tutkimista.
Tässä vähän perustelua sille, miksi Hämeenkyrön lukkari
Eric Savonius voisi olla Hämeenkyrön pappilassa 1720-1726
mainitun Kirstin Matintyttären ja Henric Savoniuksen poika.
On suuresti askarruttanut, millä perusteella näin voisi olla.
Peruste on yksinkertainen.
Hämeenkyrön kirkkoherra oli tuolloin Arvid Arvidinpoika
Rothovius, joka kuoli tai haudattiin 24.9.1732, ikä 76 vuotta, joten hän oli syntynyt n. 1656.
Hän oli hyvin samanikäinen kuin Henrik Savonius, jonka tarkkaa syntymävuotta ei nyt ole, mutta ilmeisesti Henrik syntyi n. 1655.
Lisäksi tällä Rothoviusten sukuhaaralla oli yhteys Inkerinmaan suuntaan.
Hämeenkyrön kirkkoherran isoisän Hans Birgerinpoika Rothin sanotaan olleen Jaaman linnoituksen komendantti.
Olen kyllä nähnyt jonkin kirjoituksen, jossa tämä kyseenalaistettiin, mutta se ei ole minulla käsillä. Ei tarvitse olla komendantti, mutta on voinut olla sotilaana sillä suunnalla.
Selitys olisi siis se, että tutun henkilön leski ja poika saivat turvapaikan
Hämeenkyröstä tuttavuuden ja ehkä ystävyyden perusteella.
En väitä sitovaksi todisteeksi, mutta selittää asian.
KariKK!
Erik Savonius oli pappissukua. En epäile sitä ollenkaan. Uskon myös, että
löytämäsi Kirstin Mattsdotter ja Henrik Johansson Savonius olivat hänen
vanhempansa. Siitä todisteena voisi mainita niinkin vähäpätöisen asian
kuin Erikin ja Anna Sofia Jubbuksen vihkikirjauksen, jossa Anna Sofian nimen
eteen oli kirjoitettu J. (=Jungfru, säätyläisneito). Anna Sofian isä oli 12 vuot-
ta aiemmin kuollut furiiri, uransa alussa Karjalan rykmentin aatelislipuston
ratsumies, siis säätyläinen. Miksi vihkikirjaukseen olisi merkitty Jungfru pit-
kän aikaa morsiamen isän kuoleman jälkeen, jos sulhanen ei ollut säätyläi-
nen? Lukkarit eivät kai olleetkaan, mutta papit olivat.
Mitä alkuperäisen palapelini omituisiin paloihin tulee, tuo Inkerinmaa näyt-
tää kummittelevan yhä vahvemmin Savoniusten yhteydessä.
Nyt, kun mainitsit Rothoviukset, voin kertoa, että hätkähdin. Rothoviuksia
oli melkein kaikkien Erik Savoniuksen lasten kummeina. Rothoviukset ovat
myös C.J.Naucleerin sukulaisia äidin puolella. Kun Henrik Johansson Savo-
nius toimi rykmentinsaarnaajana (Liivinmaalla?) ja Hans Birgersson Roth
oli Inkerissä komendanttina, teoriasi vanhasta tuttavuudesta tuntuu hyvin-
kin uskottavalta.
Minua on hiukan häirinnyt tässä ketjussa noponnuuka pilkuntarkkuus. Nyt
on kyse 1600-1700-lukujen vaihteesta, jolloin lähteitä vasta alkoi olla. Kai-
kelle tutkimukselle tyypillistä on teoriointi, joka sitten mahdollisuuksien
mukaan yritetään todistaa oikeaksi. Jos se ei onnistu, on kuitenkin yritetty.
Esimerkkinä ruotsalaisen Retziuksen tarve osoittaa suomalaiset mongoleik-
si, jonka vuoksi hän kävi kaivelemassa minunkin esi-isieni pääkalloja Pälkä-
neen rauniokirkon lattian alta.
Pieni huomio vain...
Hämeenkyrö > rippikirja, 1671-1714 > Sivu 23 25: Järfwis Calcunmäki Tuockola
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25506&pnum=25
Oikealla sivulla mainitaan Erich Hend.sson 703
Tämä sopisi sen kanssa, että Erik Savonius kuoli 40-vuotiaana 1742.
Isä mahdollisesti ylempänä kirjattu Hendrich Raipala, mutta ei kai välttämättä. Siinä on esimerkiksi erikseen mainittu Jören son. Samalla sivulla on oikeassa marginaalissa nimiä, joista yksi Sal. Jubbus (siis edesmennyt).
Samassa joukossa (perhekunnassa/talossa?) Sigfred Dionysius. Esimerkiksi tämä Sigfred on mainittu myös täällä (död 1730):
Hämeenkyrö > rippikirja, 1720-1732 > Sivu 71 75: Tuockola Naski Raipala
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25508&pnum=75
Taitaa siellä muitakin nimiä näkyä, jotka olivat aiemmassa rippikirjassa. Erikiä ei näy enää tuolla Raipalassa 1720 jälkeen, mutta edellisellä sivulla onkin Erich Savonius.
Kun seuraa Hämeenkyrön Raipalaa Suomen Asutuksen Yleisluettelosta, selviää mahdollista isälinjaa. Yllä mainitsemani Hendrich Raipala näyttää olevan Henrich Thomasson ja tämän isä Thomas Simonsson:
SAY 1695-1714
https://digihakemisto.net/item/3606671184/5737188871/52
Erikiä ei tuossa voikaan oikein vielä näkyä, jos syntyi vasta noin 1702-1703 aikoihin. Edellisellä sivulla mainitaan kyllä samassa kylässä Jöran Rättaren (kyyditsijä tms.) alla Erich postpojke.
Sitten mielenkiintoinen huomio. Vuonna 1675 Raipalan Thomas Simonssonin kohdalla maininta "klockare":
SAY 1675-1694
https://digihakemisto.net/item/3606669599/5737097201/52
SAY 1655-1674:
https://digihakemisto.net/item/3606668022/5737098063/52
Raipolan isäntänä on Anders Mårtensson vuoteen 1669, jolloin lukee "är färd i Åbo stad" (matkannut Turkuun). Tämän jälkeen isäntänä Thomas Simonsson. Tosin 1674 Klockaren Simon, jonka poika Thomas. Isä Simon saattaa olla samassa kylässä näkyvä Simon Jacobsson.
Hämeenkyrön kohdalla SAY ylettyy ihan 1800 asti.
SAY Tuokkola 1720-1739:
https://digihakemisto.net/item/3606692714/5706715094/37
Raipola
Matz Raipola
vuonna 1738 maininta "Katso Prästegården". No, katsotaan:
https://digihakemisto.net/item/3606692714/5706714935/68
Siellä näkyy Klåckaren Erich vuodesta 1738, mutta myös Matz Raipola vuodesta 1727!
Moni pappi omisti tiloja Tuokolan / Tuokkolan kylästä 1600-luvun aikana. Yhteydet pappilaan olivat tiiviit. Ei siis olisi ihme, jos lukkari olisi siitä kylästä. Edelleenkin olisi arvoitus, mistä sitten nimi Savonius tulisi.
raimoensio
06.02.26, 19:03
Edellämainitun sivun
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25506&pnum=25
vähän Erich Henricssonista alaspäin on Hämeenkyrön edellinen lukkari Joseph Kolkonius ja merkitty kuolleeksi
SAY:ssä näkyy tässä:
https://digihakemisto.net/item/3606671184/5737188823/78
En tiedä, mistä johtuu, että Caloniuksen ja raimoension viime viestien linkit SAY:on näyttävät kuvia, jotka eivät vastaa teidän selostuksianne ollenkaan.
Lukkari Eric näkyy SAY:n kuvissa vuodesta 1723 lähtien (SAY 1720-1739 Hämeenkyrö).
Kyseisessä SAY:n kuvassa ei näy Kirstiniä, mutta vastaavan ajankohdan
Hämeenkyrön rippikirjassa mainitaan Kirstin.
En tiedä, mistä johtuu, että Caloniuksen ja raimoension viime viestien linkit SAY:on näyttävät kuvia, jotka eivät vastaa teidän selostuksianne ollenkaan.
Lukkari Eric näkyy SAY:n kuvissa vuodesta 1723 lähtien (SAY 1720-1739 Hämeenkyrö).
Kyseisessä SAY:n kuvassa ei näy Kirstiniä, mutta vastaavan ajankohdan
Hämeenkyrön rippikirjassa mainitaan Kirstin.
Tuossa tapahtui joku ajatuskatko, kun kirjoitin 1738 lähtien. Toki tarkoitin 1723. Taisin ajatella sitä aiempaa vuosilukua, joka viestissäni oli.
Muuten mielestäni linkit vievät kyllä ihan sinne pitääkin, ja selostukset vastaavat kuvia.
Esitin vain muutaman huomion. En ota ainakaan vielä kantaa Kirstin Matintyttäreen ja Henric Johansson Savoniukseen. En ole siihen perehtynyt tarkemmin.
Pieni huomautus
Jos Erich Savonius olisi ollut Hämeenkyröstä tai lähiseudulta kotoisin, esim.
Raipalasta, miksi hänen lastensa kummeissa ei ole lähiseudun ihmisiä, suku-
laisia, tuttavia, naapureita? Kummit ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta
Hämeenkyrön pappilan väkeä.
Pieni kysymys
Kirkkolain 1686 mukaan lukkarin täytyi osata lukea ja kirjoittaa ja laulutai-
dostakin täytyi antaa näyte ennen valituksi tulemista. Valituksi tulemiseen
vaadittiin myös kaksi takuumiestä. Miten tai kuka hoiti lukkarien koulutuk-
sen 1700-luvun alussa? Vai olivatko he edellisen lukkarin tai kirkkoherran/
kappalaisen opettamia?
Kyllä se on ymmärretty, että Hämeenkyrön lukkarin alkuperää ei ole sitovasti todettu, on se todettu jo aiemminkin. Mutta mikään ei yhdistä lukkaria Raipalaankaan. Nimi Savonius on kaikissa k.o. lukkariin liittyvissä merkinnöissä Hämeenkyrön seurakunnan historiakirjoissa.
Sekin on tiedossa, että kyseisen ajan sosiaaliturva oli suurelta osin sukusuhteissa ja muissa sosiaalissa suhteissa. Se on todennäköisesti peruste, miksi Erik Savonius oli Hämeenkyrössä.
Minun tietääkseni missään ei mainita Eric Savoniuksen isän nimeä.
Täysin varmoja isyydet eivät ole avioliitossakaan syntyneiden lasten suhteen.
Joissakin tapauksissa on nykyään mahdollista Y-DNA-testeillä varmistaa isyyksiä jopa 500 vuotta sitten syntyneisiin henkilöihin, vaikka olisivat vain
tavallisia henkilöitä, joita on mainittu silloisissa veroluetteloissa.
Esimerkkejä on, mutta en sitä tässä lähde selostamaan.
Sekin on varmaa, että vanhoissa sukututkimuksissa on vääriä isyyksiä, vaikka olisivat ihan dokumenttien mukaisia.
Toinen tietämäni tapaus, jossa ei tietääkseni missään tunnetussa asiakirjassa mainita henkilön patronyymiä on Kurikan kappalainen Matias Soraeus (k. 1702). Silti olen melkoisen varma siitä, että tiedän kuka hänen isänsä oli, ihan vain sillä perusteella, mitä hänestä dokumentteihin perustuen tiedetään. En sitä silti mihinkään selvitykseen kirjaa, ainakaan toistaiseksi.
Ei tässäkään tapauksessa kenenkään tarvitse kirjata Hämeenkyrön lukkarin isäksi ketään Savoniusta, jos ei siihen usko, vaikka kirkonkirjoissa tämän Erikin yhteydessä aina on sukunimenä Savonius.
Ja sitten vielä triviaali kommentti, että SAY perustuu tietoihin, jotka on kirjattu vuosittain verotuksen tarpeisiin. Pelkästään SAY:n tietojen perusteella sukutietoihin voi tulla vääriä päätelmiä. On tiedossa esimerkkejä siitäkin.
Tempauduin tähän ketjuun aika sattumalta mukaan. Ongelma vaikutti mielenkiintoiselta. Kiinnostusta lisää se, että lähimmät Y-DNA-osumani vievät Mouhijärvelle, Hämeenkyröön ja Ikaalisiin. Tällä hetkellä kaukaisin tunnettu isälinjainen esi-isäni on Henrik Johansson Kalonen, joka syntyi Turussa noin 1676 ja haudattiin Mouhijärven kirkkoon 1727. Hän oli siis tuo opiskelija Henricus Lindrot, jonka mainitsin yhdessä aiemmassa viestissäni.
Itse pyrin aina katsomaan alkuperäislähteet ja luenkin ihan sujuvasti vanhoja tekstejä. Katsoin jo joitakin SAY:n alkuperäislähteitä, mutta niissä muutamassa tosiaan mainittiin vain nimi Erich Savonius. Olen huomannut, että varsin tarkasti tuonne SAY:hyn aikoinaan kerättiin nuo lähteen. Onhan siellä kuitenkin joitakin virheitä, ja ihan kaikkia lähteitä siellä ei ole.
Raipala sijaitsi 700 metrin päässä kirkosta, ja sieltä oli tullut lukkareita. En kuitenkaan vielä pysty tosiaankaan sanomaan, oliko Erik Savonius sieltä. Mielestäni se vain vaikuttaa melko todennäköiseltä. Luin juuri yhden käräjäjutun, jossa sanottiin, että Raipalan Henrik Thomasson sai tilan, jonka aiemmin oli omistanut Hake-nimismiehet. Kyseessä näyttää olleen kuitenkin vaikutusvaltaiset talolliset, ja mistä sitä tietää, vaikka siitä suvusta olisi tullut oppineita ja heidän taustaltaan löytyisi vaikka mitä. En kuitenkaan nyt tämän enempää osaa ottaa kantaa. Toivotaan, että vielä löytyy ratkaisevia lähteitä. Eli kaikella kunnioituksella ja hyvällä mielellä.
Miisamaija
08.02.26, 03:30
Tässä ei ole vastausta alkuperäiseen kysymykseen, eikä esitetty alkuperäislähteitä, mutta verkostolinkki osoittaa, kuinka henkilöt olivat sidoksissa toisiinsa.
Edellä mainittu Hacks/Haake suku.
Catarina Hacks asui Ikaalisten Helteen Ylisellä 1722-23 ja maksoi verot, mutta on mietityttänyt, lieneekö siihen jokin muukin syy puolison kuoleman lisäksi. https://www.geni.com/people/Katarina-Hacks/6000000003102661080, puoliso Johannes Favorinus.
Hämeenkyrön talonhaltijaluettelo, Lasse Iso-Iivari https://users.utu.fi/isoi/talot/hameenky.htm
Johan Persson Hacks (1637-1701)
Hämeenkyrö
Suutarla Kalkunmäki Hämeenkyrö 1671-86
Tuokkola Tuokkola Hämeenkyrö ratsutila 1677-1701
Teukkula Tuokkola Hämeenkyrö 1682-89
Timi Timi Hämeenkyrö 1690
Favorinus, Johannes Johannis (1664–1716)
Favorinuksen mainitaan toimineen sotilaspappina Liivinmaalla ennen siirtymistään Ikaalisten pitäjänapulaiseksi 1692–1702, samalla Porin läänin jalkaväkirykmentin saarnaaja 12.10.1692–18.9.1702; Kuoli pahoinpitelyn seurauksena 1716.
Paimenmuistio https://biografiasampo.fi/henkilo/p25637
Verkosto https://biografiasampo.fi/henkilo/p25637/sukulaiset?coloroption=3&sizeoption=1
Huomaan haukanneeni tässä Erich Savoniuksessa paljon isomman palan
kuin alun perin kuvittelin.
Kiitokset näkökulman laajennuksesta edellisille kommentoijille.
Edelleen kuitenkin askarruttavat nimi Savonius ja varsinkin lukkarin kolmen
ensimmäisen lapsen Rothovius-kummit
Toivon lisää kommentteja. Minulle Hämeenkyrö on vähän tuntematonta alu-
etta.
raimoensio
08.02.26, 10:02
Rippikirjassa 1703-10 on kaksi outoa merkintää:
Rippikirjaan on lukkarin sivulle 12 merkitty Catharina Ask ja Anna Sophia Larsintytär
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25507&pnum=14
Samaan rippikirjaan sivulle 142 on merkitty Savoniuksen perhe
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25507&pnum=145
Ilmeisesti vain vahinkoja!
Jälkimmäinen merkintä on väärässä rippikirjassa.
Edellinenkin on vähän outo. Kaisa Ask oli Anna Sofian äiti, kuka kumma se
kolmas henkilö ryppäässä sitten oli? Isä Lars Jubbus kuoli ilmeisesti 1712
jossain taistelussa, mutta Anna Sofialla oli veljiäkin, tuossa vaiheessa ainakin
yksi. Miksi vain äiti ja tytär oli merkitty ja vielä lukkarin sivulle?
Rippikirjassa 1703-10 on kaksi outoa merkintää:
Rippikirjaan on lukkarin sivulle 12 merkitty Catharina Ask ja Anna Sophia Larsintytär
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25507&pnum=14
Samaan rippikirjaan sivulle 142 on merkitty Savoniuksen perhe
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25507&pnum=145
Ilmeisesti vain vahinkoja!
Joo sellaisia vahinkoja, että ne kirjaukset on ehkä vahingossa menneet vanhalle sivulle yli 20 vuotta myöhemmin, mitä vuosimerkinnät ilmoittavat. Sen voi päätellä siitäkin, että Anna Sofian syntymävuosi oli 1706 ja hänen tyttärensä Margareta syntyi 3.6.1740, joten hän ei ole voinut olla parikymppinen 1700-luvun ihan alussa.
Ilmeisesti vahinkoja tai jostain syystä on haluttu vain kirjata henkilöt vanhaankin kirjaan. Niiden nimien kohdallahan ei kuitenkaan ole mitään merkintöjä eri vuosien kohdalla. Enpä osaa tähän sanoa sen kummempaa enkä ole rippikirjojen asiantuntija kun olen pääosin tutkinut aikakausia ennen niiden pitämistä.
Sattumalta huomasin, että pari sivua aiemmin (ja muuallakin) on myöhemmin muutettu sivun pohjan vuosilukuja. Esim. tässä on vuosien 1702-1704 päälle kirjoitettu 1726-1728:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25507&pnum=142
Miisamaija
08.02.26, 18:23
Sekasortoinen aika. Hyvä, että jotain jotenkin on saatu kirjattua. Suuri Pohjan sota, Isoviha https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_Pohjan_sota
Sekasortoinen aika. Hyvä, että jotain jotenkin on saatu kirjattua. Suuri Pohjan sota, Isoviha https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_Pohjan_sota
Juuri niin. Siitähän nämä vaikeudet henkilötietojen selvittämisessä Hämeenkyrössä ja melkein kaikissa muissakin seurakunnissa johtuvat.
Suuri määrä ihmisiä on kadonnut ilman säilynyttä tietoa milloin ja missä ja mistä syystä.
Ilmankos olin Erik Savoniuksesta ensimmäistä kysymystä laittaessani
kuin musta huppu päässä, en päässyt oikein mihinkään...:D:
Kiitos teille kaikille avartavasta keskustelusta! Erik saattaa olla edelleenkin
pieni mysteeri, mutta sain tutustua ammattilaisten työskentelytapoihin, mi-
kä on melkein parempi juttu kuin Erikin juuret.
Tietysti ne juuretkin edelleen kiinnostavat...
raimoensio
10.02.26, 12:11
Täällä ehdotetulla KA:n sisältöhaulla (kiitos siitä) löytyi Ylä-Satakunnan tuomikunnan renovoiduista pöytäkirjoista ainakin kolme juttua missä mainittiin Erik Savonius:
Löytyi 88 hakua vastaavaa tulosta. Haun kesto: 307ms
Aineistokokonaisuus:
Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat
Alkuvuosi:
? 1700
? 1750
Aineistokokonaisuus: Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat
Pääsarja: Varsinaisten asioiden pöytäkirjat
Arkistoyksikkö: Varsinaisten asioiden pöytäkirjat
Alkuvuosi: 1731
Loppuvuosi: 1731
Tiedoston id: 598
Linkki tiedostoon Astiassa
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8161931203&aineistoId=1819372044
Dokumenttinäkymä
Asiakirjan teksti:
16 Stadzels utom sin moders samtycke, till någon emottagande af Sigfred öfwertalt blifwa. Det framwijste Klåckaren Eric Savonius Een af Serge- anten Cristian Roth honom gifwen obligation de dato d: 25 octobris 1722 af innehåld, att som han de, af bem:te klåckare under samma dato till låhns undfångne 14 dal:r 12 /: Smt skall tacksamligen med aldraförsta restituera och betala; war Fördenskuld Savorii trägne begiäran, det Sergeant Roth som alt här in till med betalningen sig i godo eij af¬ funnit kunde dertill lagl. förobligeras, samt de ersättia honom des orsakade Expenser. Swa- randens Broder Johan Rooth af bemelte sin Broder befullmächtigad närwarande förklarade sig å sergeanten Roths Wägnar, det han aldrig un- dandragit sig att betala honom Eric Savonius dhr lånte Penningar, utan will förutan widare Rättegång, så snart giörligit är denne Giäld sig afbörde; Klåckaren deremot Begaf sig derutinnan, att änskiönt han förmeente sig hafwa fog att prætendera Interesse på sina Pen- ningar som warit honom så längre uhr hän- dren, will han det likwäll intet giöra, utan benöijer sig dermed, att han sielfwa låhnet igenbekommer. I anseende hwartill Rätten finner skiäligt det bör Sergeanten Christian Roth åf- wanrörde 14 dal:r 12 /: Smt, i föllie af det 8:de Cap: kiöpml. B: L:s jemte Een dal:r dito m:tt till 9 596: till Eric Savonius restituera och betala. ut supra. Erich Mattsson ifrån Willintala jemte dess Med- interessenter i samma By 1 st till antalet, anförde det Mattz Toifwonen med hwilcken de år 1728 wid höste Tinget begynt twista om häfden på Af- wüsen samt Wuorijerfwi stängiar, hwilcka de förstnämde som nyl. äro komne på Crono hem- mann derstädes högel. påstå honom hafwa un- der ödesmålet af deras hemman, sig inkräckat skall sig nu icke instält dem till swars, änskiönt de honom behörigen citeralåtit; då Länsman af bemelte Matts Toifwonen befullmächtigad framsteeg sig yttrandes att sedan Parterne såsom å ömhe sidor innehafwande Crono Jord, alen 1729 om hösten, af Rätten blifwit till Hr Baron General Majoren och Landzhöfdingen föranwijste att afwachta uthslag herutinnan, skall högbem:te resolverat, det Landtmätaren bör syna de om- twistade ögorne Parterne emellan, skolan- des ock samma resolution blifwit landtmättaren tillsteld; men käranderne anhöllo det wille Rätten allenast afhöra deras Wittnen som de till detta Ting inkallat, och woro gamla, ålderstegne Bonden Michell Jacobsson if- Juchtimäki, samt Matts Jacobsson ifrån Sipsiö, hwilka berättade att förberörde Nif¬ wuxenpå Wuorijerfwi och Pydeblammi ängiar så långt de kunna minnas tillbakars altid under
Aineistokokonaisuus: Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat
Pääsarja: Varsinaisten asioiden pöytäkirjat
Arkistoyksikkö: Varsinaisten asioiden pöytäkirjat
Alkuvuosi: 1742
Loppuvuosi: 1742
Tiedoston id: 183
Linkki tiedostoon Astiassa
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8163334860&aineistoId=1819727416
Dokumenttinäkymä
Asiakirjan teksti:
Anders Olufsson i No 9. merendels sitt egit arbete- med wäfwande och spinnande med min mat; hwarföre lönen, sedan, effter ord och aftal, skulle proportione- ras, kommandes jag alle- nast at förnöija lönen för- sommar tiden, hwarpå hon bekommit som följer Kl. Bekommit råg 9. Kappar Kemt à 5 /: Srmt Kåppan giör 14. 7. Bekommit korn 14. kappar 4. 7. à 4./. Krmt giör 5. 8. Mantals penningar upföres - „ 2. 8. Contribution för 1. åhr. 3. 12 1. par skor med 3. botnar. 1. Knypladt spets för 16. ? Srmt 1. 16. grönt Silckes hand 5 qwarter a 71. St. 21. grönt Silckes Land 5 qwarter a 21. St. -. 21. låtit druckna ett åhrs gammal kalf i åhr om Julhelgen i dito åhr förmedelst dess owålighet och försummelse opföres till dett minsta - 7.- än Fourageradt dess 1. st: får i 2. Åhr deraf jag afweln skulle bekomma åhrln men hon röfwade dett bort. No 22. 4. Kyro Prästegård d. 29. Martii 1742 Eric Savonius Hwad then i Räckningen omför- i W. Klockare i ett klockare mälte kalfwen angår, så påstod margeta sig wara till thes om komst oskyldig; berättandes thet öfriga, i Räckningen upförde 178. wara henne för thes giordo win- ter arbete gifwit hwaremot wäl Sauopii Ombud probetestera- de; men Rätten fant nödigt, thet Savonius Personligen i thetta mål bör tillstädes wara, at närmare utreda och wid handen gifwa thes beskaffenhet; hwar före han pålagd blef, at sig å nästa Ting wid Fem daler Srmts wite infinna. Angående twå laß Höö, ett Häng- lås och ett par plogjärn, hustrun Karin Hendricksdotter ifrån Eka- lis by tillhörige, them hon före¬ gaf wara dels af Jöran Pålsson ifrån Miettis, hos hwilcken hon warit inhyff till godo niuter, dels ifrån hans Rya förkomne, förliktes Parterne sålunda: at Jöran Pålsson åtog sig at er- lägga till Carin Hendricks dr Tre daler Krmt som bör fast¬ sånda I lika måtto blef Joseph Mats- sonbitrån Tokois emot Johan Johansson ifrån Jämijärfwi instämde twist, angående en qwiga, som then förra 18. Åhr 107. §: 108. §:
Aineistokokonaisuus: Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat
Pääsarja: Varsinaisten asioiden pöytäkirjat
Arkistoyksikkö: Varsinaisten asioiden pöytäkirjat
Alkuvuosi: 1742
Loppuvuosi: 1742
Tiedoston id: 182
Linkki tiedostoon Astiassa
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8163334857&aineistoId=1819727416
Dokumenttinäkymä
Asiakirjan teksti:
intet menniemi sökte at bekomma af Sme- den Matts Jacobsson ifrån Mahnala, hänet för the åtta kappar Råg och Siu Kappar Korn, som han till be- mälte Smed för 3 åhr tilbaka skall försträckt; men Smeden wille af¬ räckna thenne Spanmål, på thet Smeds Arbete, som han åt Kä- randen före än försträckningen skiedde, i tre dagar och efteråt en dag skall förfärdigadt. Och som käranden åter föregaf berörde arbete särskilt wara betalt, lefwandes förskaffa bewis therpå till nästa Ting, äfwen som Smeden, å sin sida lofwade förse sig med en¬ fordelige skiäl och bewis; ty fans¬ godt saken efter Parternes öfwer enskommande till berörde Ting at upskiuta, och them antyda, at då med sine förmente skiäl, så framt förening icke mellankommer, o¬ felbart tillstädes wara. 105. Uppå Kärandens, hustru Margeta Johans dotters ifrån Järfwenkylä updragande, erhölt Swarandens Simon Eskolas dotter Magdalena Simons dotter Edeligen, at then af Käranden till Swaranden på lega gifne koo, som nästwek- na Åhr Kyndelmässo tiden åter- tagits och om wåhren therpå dödt, blifwit af henne så wäl skött och 177. stillad, som Swarandens egne Creatur, och än bättre, samt at berörde koo således icke liutit döden af Swältande, såsom Kä¬ randen förmente, i följe hwar- af Käranden sin talan härutin- nan lemnade och Swaranden af Rätten fri erkändes. 106. §: Sedermera anförde Hustru Mar- geta Johans dotter sitt Käromål emot Kyro Klockaren Eric Savonius, i så måtto: At sedan hon hela Som- maren åhr 1753. tient hos Savonius för Piga och thermedelst giordt sig till En Tunna Spanmåls und- fående berättigad, skall han till henne icke mera betalt än 22. Tappar, hwarföre hon till the återstående Åtta Kappar begiärte blifwa förhulpen. Nämdemannen Jöran Jöransson Kruppi ifrån Bann- ja, ingaf häremot en så lydan- de Räckning. Räckning med Swinsper- sonen Margeta Johans dotter ifrån Järfwis, hwilcken wa- rit hos mig i tienst 1732. efl: dn 6. Decembr till och med dn 29. Septembr: 1733. somma 4/5 År eller 1/42. weckor hwilcken, under- winter tiden warande, giorde
Kommentoin ensin tämän ketjun viestejä #51, #56, #57 ja #58 ja tavailen sen jälkeen raimoension viimeisitä viestiä.
Omassa viestissäni #51 esitin, että Henric Savonius olisi mainittu Tuusulassa SAY:n jaksolla 1674-1693 Gästgifvare vuosina 1682 ja 1687 nimellä Staffanius, mikä oli tavausvirhe, kyse oli eri miehestä näinä kahtena vuotena eli sotilas Henric Staffanssonista.
Sitten tämän ketjun viesteistä #56, #57 ja #58.
Koin, että niissä nähtiin näyttöä siitä, että Raipalan Eric Henricsson oli sama kuin lukkari Eric Savonius.
En sitä ymmärtänyt, mikä se näyttö olisi.
Vaikka olen esittänyt hypoteesin, että lukkari oli Henric Savoniuksen poika, niin patronyymi ei ole todiste, mutta sukunimi voisi olla.
Nythän on niin, että mitään sellaista merkintää ei ole esitetty, että lukkari Eric Savoniuksen patronyymi olisi Henricson. Sitten pitäisi pystyä näyttämään, että Raipalan Eric Henricsson olisi selvinnyt isonvihan yli ja oli tullut Hämeenkyröön Savoniuksena. Millä perusteella nimi Savonius?
Siten Raipalan Eric Henricssonin patronyymi ei ole mikään peruste sille, että hän olisi sama kuin Eric Savonius.
Alustavasti en huomannut uusimman raimoension viestin teksteissä Erik Savoniuksen patronyymiä. Mutta katsotaan.
Koin, että niissä nähtiin näyttöä siitä, että Raipalan Eric Henricsson oli sama kuin lukkari Eric Savonius.
En sitä ymmärtänyt, mikä se näyttö olisi.
Vaikka olen esittänyt hypoteesin, että lukkari oli Henric Savoniuksen poika, niin patronyymi ei ole todiste, mutta sukunimi voisi olla.
Ainakin minä siis näin näyttöä siihen suuntaan, että Raipalan Eric Henricsson voisi olla lukkari Eric Savonius. Hypoteesi siis siinä kuin omasikin. Sanotaanko nyt näin, että normaalisti sukunimi on painavampi todiste kuin patronyymi. Niin tässäkin tapauksessa.
Nyt kuitenkin kun en ole löytänyt tälle omalle hypoteesilleni lisää vahvistusta, alkaa tuo hypoteesi kappalainen Henrik Johansson Savoniuksesta tuntua vähintäänkin yhtä hyvältä - sen valossa, mitä nyt olen tämän ketjun osalta asiaa seurannut. En ole tuota Henrikiä sen enempää itse tutkinut. Aivan selvää todistetta ei tässä mielestäni vielä löydy suuntaan tai toiseen. Tietenkin on erittäin hyvä kysymys, mistä tuo nimi Savonius olisi sitten tullut, jos ei joltain isältä, jonka nimi oli Savonius.
Yhdyn muiden huomioon siitä, että Isonvihan aika on erittäin hankala sukututkijalle. Lähteitä on vähän, mutta myös ihmiset liikkuivat normaalia enemmän. Tuossa välissä on voinut tapahtua lähes mitä vain.
Oman hypoteesini voisi kaataa esimerkiksi se että Hämeenkyröstä löytyy myöhemmältä ajalta tämä 1703 syntynyt Tuokkolan Erich Henrichsson, jonka voidaan todeta olevan joku muu kuin lukkari Erich Savonius. Kun noita rippikirjoja kävin läpi, sieltä taisi kyllä löytyäkin myöhemmältäkin ajalta joku Erich Henrichsson. Sitä pitäisi vain tutkia tarkemmin.
raimoensio
10.02.26, 14:54
Kenen kummina lukkari oli?
Koska lukkari Erik Savonius oli merkitty vuoden 1723 henkikirjan hänen on täytynyt tulla virkaansa viimeistään loppuvuonna 1722.
Tätä itse asiassa vahvistaa tuo käräjillä mainittu velka-asia.
Koska Erik oli jo aiemmin kirjattu sukunimellä ei ole todennäköistä, että Erik kummiluetteloissakan esiintyisi pelkällä patronyymilla eikä mikään tällaiseen viitannutkaan näinä vuosina.
Alkupään listausta kummilapsista:
29.11.1724 30.11.1724 Myllymäki Jören Mårthensson Kirstin Bertelsdr: Caisa
22.1.1726 23.1.1726 Mahnala Henrich Inman Maria Johansdr: Walborg [Ingulan sotamies Henrik Erikinpoika]
29.7.1726 30.7.1726 Uskela Henrich Henrichsson Brita Michelsdr: Lars
19.9.1726 21.9.1726 Timi Johan Johansson Brita Johansdr:
6.11.1726 7.11.1726 Jeppe Böök Hedwig Nordman Gustaf Fredrich
28.10.1727 1.11.1727 [Ingula] Johan Skrifvar Caisa Sigfredsdr: Maria
26.2.1728 2.3.1728 [Raipala] Mårten Grelsson {Hastig] Kirstin Johansdr: Gabriel
Lista varmaan jatkuisi vielä.
Siis vuonna 1723 ei kenenkään kummina, samoin 1725. Eikä näissä ole vallasväkeä, kuin Jeppe Böök. Inman ja Skrifvare ovat ruotusotamiehiä ja Hastig kai rakuuna.
Näin katsottuna ei mikään viittaa säätyläistaustaan
Täällä ehdotetulla KA:n sisältöhaulla (kiitos siitä) löytyi Ylä-Satakunnan tuomikunnan renovoiduista pöytäkirjoista ainakin kolme juttua missä mainittiin Erik Savonius:
Tuossa varmaankin oli pari sellaista, jotka jo aiemmin tänne laitoinkin yhteen viestiin. Joka tapauksessa, voisin kirjoittaa olennaiset osat nopeasti puhtaaksi ja tulkitakin lyhyesti - jos en nyt näin työpäivän aikana, niin ainakin vähän myöhemmin. Eli samassa järjestyksessä nuo kolme käräjäjuttua:
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8161931203&aineistoId=1819372044
Kyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 1731 27-31/3
Det framwiste klåckaren Eric Savonius een af Sergeanten Cristian Roth honom gifwen obligation de dato d: 25 octobris 1722 af innehåld, att som han de, af bem:te klåckare under samma dato till låhns undfångne 14 dal:r 12 /: Smt skall tacksamligen med aldraförsta restituera och betala; war Förden skuld Savonii trägne begiäran, det Sergeant Roth som alt här in till med betalningen sig i godo eij affunnit, kunde dertill lagl. förobligeras, samt att ersättia honom des orsakade Expenser. Swarandens Broder Johan Rooth af bemelte sin Broder befullmächtigad närwarande förklarade sig å sergeanten Roths Wägnar, det han aldrig undandragit sig att betala honom Eric Savonius desse lånte Penningar, utan will förutan widare Rättegång, så snart giörligit är, denne Giäld sig afbörde; Klåckaren deremot Begaf sig derutinnan, att änskiönt han förmeente sig hafwa fog att prætendera Interesse på sina Penningar som warit honom så längre uhr händren, will han det likwäll intet giöra, utan benöijer sig dermed, att han sielfwa låhnet igenbekommer; I anseende hwartill Rätten finner skiäligt, det bör Sergeanten Christian Roth åfwanrörde 14 dal:r 12 /: Smt, i föllie af det 8:de Cap: kiöpml. B: L:s jemte Een dal:r dito m:tt till 9 596: till Eric Savonius restituera och betala. ut supra.
Tuon tekoäly (automaattinen tekstintunnistus) oli kyllä kirjoittanut lähes ilman mitään virheitä. (toki siis vieläkin tuolla pari tulkinnanvaraista kirjoitustyylliin liittyvää juttua yms.)
Kaksi seuraavaa juttua ovatkin samaa. Vain toisessa järjestyksessä. Alkaa tästä:
Kyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 1742 22-27/3
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8163334857&aineistoId=1819727416
106. §
Sedermera anförde Hustru Margeta Johansdotter sitt Käromål emot Kyro Klockaren Eric Savonius, - i så måtto: At sedan hon hela Sommaren åhr 1753. tient hos Savonius för Piga och thermedelst giordt sig till En Tunna Spanmåls undfående berättigad, skall han till henne icke mera betalt än 22. Cappar, hwarföre hon till the återstående Åtta Cappar begiärte blifwa förhulpen. Nämdemannen Jöran Jöransson Kruppi ifrån Wannia (?), ingaf häremot en så lydande Räckning.
Räckning med Qwinspersonen Margreta Johansdotter ifrån Järfwis hwilken warit hos mig i tienst 1732. af d:n 6. Decembr: till och med d:n 29. Septembr: 1733. som är 4/5 år eller 42 weckor hwilcken, under winter tiden warande, giorde --- (sivu vaihtuu)
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8163334860&aineistoId=1819727416
--- merendels sitt egit arbete med wäfwande och spinnande med min mat; hwarföre lönen, sedan, effter ord och aftal, skulle proportioneras, kommandes iag allenast at förnöija lånan för sommar tiden, hwarpå hon bekommit som följer
(vaikea tulkita, milloin on lön=palkka ja milloin lån=laina)
(sitten luetellaan kaikenlaista)
(lopuksi allekirjoitus... voi olla myös kirjurin tekemä... joka tapauksessa tämä teksti oli kirjoitettu minämuodossa - Ericin kertomana)
Kyrö Prästegård d: 29. Martii 1742.
Eric Savonius
klockare
(jatkuu sitten vielä puolisen sivua)
Täytyy sanoa, että hyvin lukee tämä Kansallisarkiston Sisältöhaku jo näitä vanhoja tekstejä. Ne kohdat, jotka ovat epäselviä sille, ovat yleensä itsellenikin epäselviä. Nämähän voi nyt laittaa jollekin tekoäly-ohjelmalle käännettäväksi suomeksi.
Nämä jutut olivat tosiaan siinä aiemmin laittamassani listassa myös. Ja näistä ei löydy Ericin patronyymiä. Ei auta kuin etsiä muilla hakusanoilla Sisältöhausta ja/tai käydä sivu sivulta itse läpi kirjoja.
Pistänpä tähän ChatGPT:n tulkinnan ja suomennoksen:
Kyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 1731 27-31/3
Esiin esitti suntio Eric Savonius kersantti Christian Rothin hänelle antaman velkakirjan, päivätty 25. lokakuuta 1722, jonka sisällön mukaan hän (Roth), saatuaan samana päivänä mainitulta suntiolta lainaksi 14 taalaria 12 äyriä hopearahaa, sitoutuu ne kiitollisesti mahdollisimman pian palauttamaan ja maksamaan.
Koska Savonius oli tätä velkaa toistuvasti vaatinut, mutta kersantti Roth ei tähän mennessä ollut suostunut maksamaan, pyysi Savonius, että Roth laillisesti velvoitettaisiin maksamaan velka sekä korvaamaan hänelle aiheutuneet kulut.
Vastaajan veli Johan Rooth, joka oli läsnä ja toimi mainitun veljensä asiamiehenä, ilmoitti kersantti Rothin puolesta, ettei tämä ole koskaan pyrkinyt välttämään lainattujen rahojen takaisinmaksua Eric Savoniukselle, vaan on valmis ilman lisäoikeudenkäyntiä maksamaan velan heti kun se on mahdollista.
Suntio puolestaan lausui, että vaikka hän katsoisi olevansa oikeutettu vaatimaan korkoa rahoilleen, jotka ovat olleet häneltä näin pitkään poissa, hän ei kuitenkaan aio sitä tehdä, vaan tyytyy siihen, että saa itse lainasumman takaisin.
Täten oikeus katsoo kohtuulliseksi, että kersantti Christian Roth velvoitetaan maksamaan ja palauttamaan edellä mainitut 14 taalaria 12 äyriä hopearahaa Eric Savoniukselle kauppakaaren 8. luvun mukaisesti, sekä lisäksi yhden taalarin samassa rahassa, yhteensä 15 taalaria 12 äyriä.
Kyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 1742 22-27/3
Myöhemmin esitti vaimo Margareta Johansdotter kanteensa Kyrön suntiota Eric Savoniusta vastaan seuraavasti:
Koska hän oli koko kesän vuonna 1733 palvellut Savoniuksen luona piikana ja siten ansainnut oikeuden saada palkakseen yhden tynnyrin viljaa, oli Savonius maksanut hänelle siitä ainoastaan 22 kappaa. Tämän vuoksi hän pyysi saada apua jäljellä olevien kahdeksan kapan saamiseksi.
Tätä vastaan lautamies Jöran Jöransson Kauppi Vanajasta jätti seuraavan sisältöisen laskelman:
Laskelma koskien naisihmistä Margareta Johansdotteria Järvisistä, joka on ollut minun luonani palveluksessa 6. joulukuuta 1732 alkaen aina 29. syyskuuta 1733 saakka, mikä on neljä viidesosaa vuotta eli 42 viikkoa. Tänä aikana, varsinkin talvikaudella, hän teki enimmäkseen omaa työtään, kutoen ja kehräten, minun ruuallani. Tämän vuoksi palkan tuli, sopimuksen ja yhteisymmärryksen mukaisesti, olla suhteutettu, niin että minun velvollisuudekseni jäi ainoastaan maksaa palkka kesäajalta. Tätä vastaan hän on saanut seuraavasti:
Ja tämä juttu siis jatkui vielä. Aiemmassa viestissä kirjoitin vahingossa 1753. Piti olla siis 1733. Tajusin myös, että kyseessä on varmaankin Kauppi eikä Kruppi. Ja kylä on Vanaja. Ilmeisesti tämä mies:
https://www.geni.com/people/Yrj%C3%B6-Kauppi/6000000107799284821
Tosiaankin, jos katsoo käräjien ensimmäistä sivua, sieltä löytyy lautamiesten joukosta Jöran Jöransson Kauppi ifrån Wanaja.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8163334614&aineistoId=1819727416
Herää väkisinkin pari kysymystä.
Mistä kaksikymppinen nuori mies oli saanut yli 14 taalaria rahaa lainattavaksi?
Miksi hän oli lainannut rahat Christian Rothille, Rothoviusten sukulaiselle?
Lainan saajan täytyi olla jostakin yhteydestä hyvinkin tuttu.
Mistä Erik Savoniuksen syntymäaika n.1702 on saatu? Kuolinkirjauksen mu-
kaan hän kuoli 40-vuotiaana 1742. Olisiko tästä laskettu? Entä jos hän olikin
syntynyt jo aikaisemmin? Jos hänen syntymäaikansa oli !702, hän oli saanut
lukkarin virankin kovin nuorena vai oliko se tavallista sen ajan lukkareilla?
Vedin vähän äkkinäisiä johtopäätöksiä.
Christian ja Johan Roth eivät olleetkaan Rothoviusten sukulaisia. Eivät aina-
kaan Hans Birgersson Rothin. Roth oli suosittu nimi myös ruotusotilailla.
raimoensio
11.02.26, 11:10
Kersantti Kristian Lorenz Roth oli Kyrön komppanian majoittaja 14.8.1722 - 10.1722, virkatalo oli Mahnalan Kotti.
Wirilander nrot127-130
Tätä ennen oli ollut virkataloissaan Suoniemen Sarkolassa ja Harjavallan Vinnaisissa
Christian ja Johan Roth olivat sittenkin Rothoviusten sukua.
Eli Rothoviusten runsas läsnäolo Erikin lasten kummeissa selittyy tästäkin
jotenkin.
Erikin on lainaa antaessaan täytynyt olla hyvinkin tuttu lainan saajan kanssa.
KariKK:n oletus Hans Birgerinpoika Rothin ja kappalainen Henrik Johansson
Savoniuksen yhteydestä saa vahvistusta.
Christian ja Johan Roth olivat sittenkin Rothoviusten sukua.
Eli Rothoviusten runsas läsnäolo Erikin lasten kummeissa selittyy tästäkin
jotenkin.
Erikin on lainaa antaessaan täytynyt olla hyvinkin tuttu lainan saajan kanssa.
KariKK:n oletus Hans Birgerinpoika Rothin ja kappalainen Henrik Johansson
Savoniuksen yhteydestä saa vahvistusta.
Niin, ehkä pitäisi puhua sukujen välisestä yhteydestä. Sekin oli tietenkin oletusta ja perustui siihen, että tämä Hans (Johannes) Roth toimi Inkerin alueella, ei yksistään Jaamassa. Ja Savoniusten suvulla näyttää olleen vahvat yhteydet Inkerinmaahan. Mutta kyllä ne sukuyhteydet kantoivat usean sukupolven yli. Hans Roth, tietojeni mukaan, kuoli n.1627 eli vajaat sata vuotta ennen lukkari Erikin ilmestymistä Hämeenkyröön.
Käytän mittatikkuna vaikka sitä, että äitini isä, Erikin tyttären Margaretan jälkeläinen, syntyi v. 1880 eli 146 vuotta sitten. Ja ilman sukututkimustakin olen perimätietona tiennyt, että tämän isoisäni äiti oli syntynyt Ilmajoella 1847 ja eli yli 98-vuotiaaksi. Tämä äitini isän äiti oli Arvid Johanneksenpoika (Hansinp.) Rothoviuksen jälkeläisiä, mutta tämä ei ollut muistitietoa vaan sukututkimuksessa selvinnyttä.
Uskon siis, että Savoniukset ja Rothoviukset kyllä tiesivät toisensa paremmin, mitä voimme tietää. Voi jopa olettaa, että oma olemassaoloni on seurausta siitä, että nämä suvut ovat olleet toistensa kanssa tekemisissä.
Miisamaija
11.02.26, 18:48
Toisessa ketjussa mainitun Lempi Maria Rothoviuksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Lempi_Rothovius
puolison Sulo Rothoviuksen kautta selviää esipolvia ja Y-DNA tieto verrattavaksi.
1. Sulo Richard Rothovius (https://www.geni.com/profile-34701202445) s. 9. lokakuuta 1885, Tampere, Finland (Suomi); k. 14. helmikuuta 1939, Ikaalinen, Finland (Suomi)
2. Frans Rikhard Rothovius (https://www.geni.com/profile-34701214797) s. 22. toukokuuta 1865, Ikaalinen, Finland (Suomi); k. 30. heinäkuuta 1891, Tampere, Finland (Suomi)
3. Johan Fredrik Rothovius (https://www.geni.com/profile-34701212439) s. 6. tammikuuta 1835, Ikaalinen, Finland (Suomi); k. 9. elokuuta 1876, Ikaalinen, Finland (Suomi)
4. Karl Daniel Rothovius (https://www.geni.com/profile-34646953863) s. 20. huhtikuuta 1804, Ikaalinen, Finland (Suomi); k. 16. kesäkuuta 1867, Ikaalinen, Finland (Suomi)
5. Daniel Danielsson Rothovius (https://www.geni.com/profile-78582823) s. 9. lokakuuta 1765, Ikalis Säteri, Ikaalinen, Finland (Suomi); k. 15. joulukuuta 1838, Ikaalinen, Finland (Suomi)
6. Daniel Johansson Rothovius (https://www.geni.com/profile-78582536) s. 20. marraskuuta 1729, Ikalis/Ikaalinen; k. 25. helmikuuta 1791, Ikaalinen, Pirkanmaa, Finland (Suomi)
7. Juho Arvidinpoika Rothovius (https://www.geni.com/profile-78582520) s. noin 1693, Hämeenlinna, Finland (Suomi); k. 22. lokakuuta 1772, Ikaalinen, Finland (Suomi)
8. Arvid Arvidsson Rothovius (https://www.geni.com/profile-33156988) s. noin 1656, Pälkäne, Finland (Suomi); k. 24. syyskuuta 1732, Hämeenkyrö, Finland (Suomi)
9. Arvid Johanneksenpoika Rothovius (https://www.geni.com/profile-33156798) s. 1615, Käkisalmi, Finland (Suomi); k. 1670, Pappila, Pälkäne, Finland (Suomi)
10. Hans Birgerinpoika Roth (https://www.geni.com/profile-44022157) s. 1580, Hedenstorp, Angelstad, Småland, Sweden (Ruotsi); k. elokuussa 1628, Jama, Ingria, Russian Empire
11. Birger Larsson Roth (https://www.geni.com/profile-44024145) s. 1542, Hedestorp, Angelstad, Småland, Sweden (Ruotsi); k. noin 1610, Hedestorp, Angelstad, Sweden (Ruotsi)
12. Capt. Laurentz Rothof (https://www.geni.com/profile-62300104) s. 1520, Germany (Saksa); k. Hedenstorp, Jönköpings län, Sweden (Ruotsi)
(En tarkistanut ketjua)
KariKK:lle
Asian vierestä.
Minunkin juuriani isän puolelta on siellä Ilmajoen ja Kurikan seuduilla, Laula-
jia, Piirtoja, Lohikoskia, Alakokkoja, Iso-Kurikoita... Niitä olen saanut selville
ihan perinteisellä sukututkimuksella.
Sinun esi-isäsi Arvid Johansson Rothovius oli Pälkäneen kirkkoherra ja Pälkä-
ne taas on minun syntymäpaikkani Kangasalan naapurissa. Joten kovasti
ovat esivanhempamme pyörineet samoilla seuduilla. :)
raimoensio
12.02.26, 11:32
Kävin Hämeenkyrön 1720- rippikirjan rivi riviltä läpi, eikä oikein löydy henkilöä patronyymillä, josta olisi tullut tämä lukkari. Ja jos sellainen olisi ollut jossakin kylässä, niin se olisi varmastikin jotenkin merkitty esim. muuttomerkinnällä Tuokkolaan
Sitten tämä Tuokkalan merkintä:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25508&pnum=74
Näyttääkö siltä, ettei lukkarilla ole rippimerkintöjä, ennen kuin 1724 lopulla, siis avioitumisen aikoihin? Kuitenkin oli lukkarina jo 1722 loppuvuonna.
Siis olisiko lukkari poikamiehenä asunut jollain muulla paikkakunnalla ja vasta avioiduttuaan muuttanut Hämeenkyröön?
P.S. Vaikka minulla ei ole siteitä lukkariin, niin minulla on esivanhempia Tokoisten Leppäsellä ja Pukaran Pussissa, josta lähti Johan Sigfridinpoika Pomarkun Laurille ja tytär edelleen Kiilholmaan.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8161630295&aineistoId=1819304314
Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. KO a:38 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1726-1726). Tiedosto 395. Kansallisarkisto. Viitattu 12.2.2026.
Hämeenkyrön kesä- ja syksykäräjät 1726 23-28/9 (Ikalis pastorat) Tuokkolan kylässä
Såssom Michel Jacobßon Kuianpä ifrån Jumminiemi By, med framlne Qwartermästaren Lars Jubbus, den 2. Septembr. 1711 uthendigade qvittens, bewist att samma åhrs Räntta med 10 Dr 23? 15 pgl:r Srmt till honom är betalt, oansedt Bonden samma åhrs Räntta måste lefwere- ra till då warande Qwartermästaren Axel Paulin, som Succederat Jubbus wid beställningen, hafwandes framl. landzhöfdingen Sahl. högwälborne Hr Baron Johan Stiernstedt, af den 7. Martii 1712 förordnat, då warande Crono Befallningzman, låta Michel des ämbetes handräckning med efter tryck åtniuta, till att straxt igen bekomma, hwad hän efter opwiste qwittens måste med ofogh ut betala, hwilket oachtadt Michel beklagar, att medelst Ryssarnes infall året där effter, han uppå denne fordran ännu intet mera bekommit, än under Ryska tiden 2 Dr 8 ? Srmt utaf den aflednas Änkia Catharina Ask, begiärandes till det öfriga utaf henne förhiälpas; Fördenskull som Enkian iempte hennes Swärsson Klåckaren Erich Savonius närwarande eij heller förmått fulltyga, att något wara på denne giäld blifwit betalt; altfördij afsades, det bör Catharina Ask bristen af åfwanbemälte fordran som är 8 Dr 15 öre 15 pgl:r Srmt, till Michel Jacobsson betala iempte orsakade Expenser Tiugu fyra öre Srmt.
ChatGPT:n käännös ja tulkinta. Mielestäni vaikuttaa pääosin oikealta. En ole tätä käännöstä itse lainkaan muokannut eteenpäin.
Koska Michel Jacobsson Kuianpää Jumminiemen kylästä oli saanut edesmenneeltä varavääpeli Lars Jubbusilta 2. syyskuuta 1711 kuitin, jolla todistettiin, että kyseisen vuoden vero (10 taalaria 23 äyriä 15 penninkiä hopearahaa) oli hänelle maksettu, — vaikka talonpojan olisi pitänyt maksaa saman vuoden vero tuolloiselle varavääpelille Axel Paulinille, joka oli ottanut Jubbusin viran vastaan —, oli edesmenneen maaherran, ylhäissyntyisen paroni Johan Stiernstedtin, 7. maaliskuuta 1712 antaman määräyksen mukaisesti kruununvouti velvollinen antamaan Michelille virka-apua, jotta tämä saisi takaisin sen summan, joka kuitin perusteella oli väärin maksettu.
Tästä huolimatta Michel valitti, ettei ollut saanut kyseistä saatavaa takaisin, koska seuraavana vuonna tapahtui venäläisten hyökkäys (isoviha), ja hän oli saanut tämän saatavansa perusteella vain 2 taalaria ja 8 äyriä hopearahaa edesmenneen Jubbusin leskeltä Catharina Askilta “venäläisaikana”.
Hän vaati nyt leskeä maksamaan hänelle lopun velasta.
Koska leski Catharina Ask ja hänen vävynsä kirkonpalvelija Erik Savonius, jotka olivat paikalla, eivät pystyneet todistamaan, että mitään olisi jo maksettu tästä velasta, tuomittiin seuraavasti:
Catharina Ask määrättiin maksamaan Michel Jacobssonille puuttuva osa edellä mainitusta saatavasta, 8 taalaria 15 äyriä 15 penninkiä hopearahaa, sekä tämän lisäksi oikeudenkäynnin kustannuksina 24 äyriä hopearahaa.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8161629714&aineistoId=1819304314
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8161629717&aineistoId=1819304314
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8161629720&aineistoId=1819304314
Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. KO a:38 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1726-1726). Tiedosto 203. Kansallisarkisto. Viitattu 12.2.2026.
Hämeenkyrön (Kyro sochn och Ikalis Pastorat) talvikäräjät 1726 26/2, 28/2 ja 2-3/3 Tuokkolan nimismiehentalossa
Tämä on kolmen sivun pituinen juttu, enkä jaksa sitä nyt tutkia kokonaisuudessaan. Pieni pätkä, jossa Savonius mainitaan vain kerran:
Matz Larsson förklarade sig här öfwer, att han här wid allenast beklagat sine utblåttade wilkor och lämnat länssman tillstånd, effter godtycka fortfara med Execution, oansedt dottren Maria sökt Conservera den Eena yxan, som för dem war omistelig till trännewedz hygge och kunnat orsaka att dee i mangel af wedebrand både till matredning och wärman måste förgås, wägrade äfwenwäl att intet han länsman med några hånliga ordh öfwerfallit, Saköres penningarne säger han sig äfwenwäl sidstl. Januarii månad tillbudit länsman, men han dem intet emottagit, därföre Matz dem deponerat hoos klåckaren Erich Savonius, men länsman sade, att han der anbudne penningar, för den orsaken eij emottagit, att Matz intet hade mera än Een dahlr Srmt, beropandes sig till Matzes öfwertygande, hwad det belangar emot honom angifwes, uppå Böndren Matz Jöransson i Niemis och Johan Eskelsson i Kodisjoensu, hwilka då warit närwarande, och ojäfwade effter aflagd Eedh hwar för sig intygade nembln Matz Jöransson, att länsman wid des ankomst af den angifne Matz Larsson fordrat Sakören
Koska ChatGPT alkoi vaatia rahaa, käännyin Google Geminin puoleen:
Matz Larsson selitti tässä yhteydessä ainoastaan valittaneensa kurjia olosuhteitaan ja antaneensa nimismiehelle luvan jatkaa ulosottoa mielensä mukaan, huolimatta siitä, että tytär Maria oli yrittänyt pitää itsellään ("konservoida") sen toisen kirveen, joka oli heille välttämätön polttopuiden hakkaamiseen. Hän totesi, että ilman sitä he saattaisivat polttopuiden puutteessa menehtyä sekä ruoanlaiton että lämmön puutteeseen.
Hän kielsi myös hyökänneensä nimismiestä vastaan herjaavin sanoin. Mitä tulee sakkorahoihin, hän sanoi tarjonneensa niitä nimismiehelle viime tammikuussa, mutta tämä ei ollut ottanut niitä vastaan, minkä vuoksi Matz oli tallettanut ne lukkari Erich Savoniuksen luo.
Nimismies puolestaan sanoi, ettei ollut ottanut tarjottuja rahoja vastaan siitä syystä, ettei Matzilla ollut ollut antaa enempää kuin yksi taalari hopearahaa (Srmt). Todistaakseen Matzin väitteet vääriksi nimismies vetosi Niemisissä asuvaan talolliseen Matz Jöranssoniin ja Kodisjoensuun Johan Eskelssoniin, jotka olivat olleet paikalla. Nämä jäävittömät todistajat todistivat kumpikin erikseen valan vannottuaan – nimittäin Matz Jöransson – että nimismies oli saapuessaan vaatinut syytetyltä Matz Larssonilta sakkorahoja.
Jutun alusta käy ilmi, että Matts Larsson on "Bonden Matz Larsson i Lafwasjärfwi" ja nimismies on Anders Sahlberg. Pitjänkirjuri oli Johan Lundwijk. Maria oli Matts Larssonin tytär.
Tarkistin, millaisia juuria itselläni on Hämeenkyrössä. Isän äitini isän isän isä oli Juho Kustaa Eliaanpoika Hämeenkyröstä (Heinijärvi, Kokkonen). Äidin isän äiti oli Martta Johanna Fagerlund (Mäkinen) Hämeenkyröstä (taisi olla myös Heinijärvi). Näiden kautta ja varmaan muitakin reittejä pitkin on esivanhemmissa Pylsy, Koivisto, Osara, Penttilä, Tarri, Kulku, Rankonen, Utter, Sarkki, Kolkko. Oma suku tulee todella vahvasti tuolta alueelta, Hämeenkyrön ympäriltä, mutta ei ole ollut aikaa tutkia niitä juuria sen ihmeemmin. Myös DNA:n mukaan olen vahvasti siltä seudulta.
DNA-testeistä ja lukkari Eric Savoniuksesta ja oletus hänen valintansa perusteista
Enpä tiennyt, että tuollainen Rothoviusten isälinja on selvillä.
Mutta luulen, vaikka en ole kartoittanut, että ei ole vastaavaa isälinjaa, joka johtaisi Eric Savoniukseen.
Teoriassa ehkä FF-testillä (serkkutesti) voisi mahdollisesti saada viitteitä Savoniuksen alkuperästä, mutta jos niitä jälkeläislinjoja on vain vähän edes testattavaksi, niin tuskin tekoälykään löytäisi hänen sukujuuriaan.
Mietin myös sitä, miten lukkarit valittiin esimerkiksi isonvihan jälkeisinä aikoina.
Wikipediassa (kai) oli maininta, että lukkarin valitsi rahvas.
Nimitystä ei siis tehnyt piispa tai muu hallintoviranomainen, mutta epäilen, että kuitenkin seurakunnan kirkkoherralla oli asiassa suuri vaikutusvalta.
Niinpä arvelen, että Arvid Rothovius (1656-1732) saattoi olla todellisuudessa lopullisen valinnan tekijä ja perusteena riittävän pätevyyden lisäksi kätkössä oleva sukulaisuus, jonkin asteen serkkusuhde joko Erikin isän tai äidin puolelta, mutta jota emme tietojen puutteessa voi määritellä tai vahvistaa.
Mietin myös sitä, miten lukkarit valittiin esimerkiksi isonvihan jälkeisinä aikoina.
Wikipediassa (kai) oli maininta, että lukkarin valitsi rahvas.
Nimitystä ei siis tehnyt piispa tai muu hallintoviranomainen, mutta epäilen, että kuitenkin seurakunnan kirkkoherralla oli asiassa suuri vaikutusvalta.
Niinpä arvelen, että Arvid Rothovius (1656-1732) saattoi olla todellisuudessa lopullisen valinnan tekijä ja perusteena riittävän pätevyyden lisäksi kätkössä oleva sukulaisuus, jonkin asteen serkkusuhde joko Erikin isän tai äidin puolelta, mutta jota emme tietojen puutteessa voi määritellä tai vahvistaa.
Vanhoissa sanomalehdissä on paljon artikkeleita lukkareista ja lukkarin työstä. Lukkarin valinta ei liene merkittävästi 1700-luvulla eronnut tässä artikkelissa kuvatusta. Kirkkoherralla oli merkittävin rooli, mutta myös isäntien näkemystä piti kysyä, sillä hehän palkan maksoivat.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482619?term=lukkarin&term=waalia&term=lukkari&term=waaliin&term=lukkariksi&term=waalille&term=waaleissa&term=lukkarit&term=lukkariksensa&term=Lukkareista&term=lukkareilla&page=3
Tässä toisessa artikkelissa puhutaan lukkarin työstä ja sen muuttumisesta aikain myötä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1303765?term=1686&term=kirkkolakia&term=Lukkarin&term=lukkarin&term=kirkkolain&term=lukkarina&term=lukkareita&term=lukkarille&term=kirkkolaissa&term=lukkareille&term=lukkarien&term=lukkareista&term=Lukkari&term=Lukkarille&term=lukkari&term=lukkareilta&term=kirkkolaki&term=lukkarikaan&term=lukkarilta&term=lukkarit&term=lukkareiksi&term=Lukkarilta&term=lukkarista&page=1
Mietin tässä Christina/Kirstin Mattsdotter Kassia/Kaxia.
Katselin Hämeenkyrön rippikirjaa 1708-1717. Sieltä pappilan sivulta löytyi
Kirstin ? h. (siis hustru). Tuo keskellä oleva lyhyt sana voisi mielestäni olla
Kax tai lyhennys sanasta kapellan. Saisiko joku paremmin selvää?
Kyse on kuitenkin samasta Kirstin Mattsdotterista, joka mainitaan 1720 alka-
vassa rippikirjassa pappilan sivulla, kuoli 1726 ja haudattiin kirkon eteiseen.
Hän oli varmaankin Erik Savoniuksen äiti. Erikiä ei näy rippikirjoissa ennen
vuotta 1724. Hämeenkyrön rippikirjoista puuttuu melkein kokonaan jakso
1711-1719 ilmeisesti sekasortoisen ajan vuoksi. Henkikirjassa Erik näkyy
pappilassa 1723, jolloin hän oli jo lukkari.
Tämä kaikki lienee jo selvillä.
Tuli mieleen, että Rothoviukset saattoivatkin olla sukulaisia Kirstinin kautta.
Miksi hän muuten olisi lähtenyt poikansa kanssa Hämeenkyröön? Se selittäi-
si Erikin lasten Rothovius-kummit, rahan lainaamisen Christian Rothille ja
yhteydet Inkerinmaahan. Toki turvapaikan hakemiseen saattoi olla syynä
Henrik Savoniuksen perheen ja Rothoviusten vanha tuttavuuskin.
Miisamaija
13.02.26, 14:01
Myös täältä löytyy lukkariasiaa Suomen lukkarit https://www.geni.com/projects/Suomen-lukkarit-Finlands-klockare/42217
---
Katsoin myös nopeasti Hämeenkyrön omia esipolvia ja ne ovat myöhäisemmiltä ajoilta, Osaraa montaa kautta, pääosin isäni äidin puolelta Ikaalisten Luhalahden Haikarasta ja Helteen Yliseltä alkaen; Haikara, Ellikkälä (Urjainen), Åkesson, Lökman (Lemmakkala), Rossa (Tokoinen), Finno (Laitila), Laitila (Laitila), Koivisto (Viljakkala, Hämeenkyrö), Pylsy (Kierikkala)...
---
Täytyy nyt lisätä tähän vielä eräs mielenkiintoinen asia lyhyesti, jonka huomasin nyt Hämeenkyröstä. Toivottavasti ei sekoita ketjun asiaa.
Hämeenkyrön Uskelassa on 1541-52 Olof Kinsta jne.
Samoin Kinsta l. Jutila Salmi Mouhijärvi 1/2 1540-84 Olof Kinsta jne.
Tämä Mouhijärven Kinstan tytär on esisäitini https://www.geni.com/people/N-N-Kinsta/6000000182598582821
Profiilissa on mainittu tuomiokirjatietoja. Lienevätkö samoja Kinstoja?
Talonhaltijaluettelot, Lasse Iso-Iivari https://users.utu.fi/isoi/talot/index.html
Vielä pitää lisätä, että Tyrvään Rautajoella oli Kinstoja https://www.geni.com/projects/Kyl%C3%A4-Rautajoki-Tyrv%C3%A4%C3%A4/4497787
Mietin tässä Christina/Kirstin Mattsdotter Kassia/Kaxia.
Katselin Hämeenkyrön rippikirjaa 1708-1717. Sieltä pappilan sivulta löytyi
Kirstin ? h. (siis hustru). Tuo keskellä oleva lyhyt sana voisi mielestäni olla
Kax tai lyhennys sanasta kapellan. Saisiko joku paremmin selvää?
Kyse on kuitenkin samasta Kirstin Mattsdotterista, joka mainitaan 1720 alka-
vassa rippikirjassa pappilan sivulla, kuoli 1726 ja haudattiin kirkon eteiseen.
Hän oli varmaankin Erik Savoniuksen äiti. Erikiä ei näy rippikirjoissa ennen
vuotta 1724. Hämeenkyrön rippikirjoista puuttuu melkein kokonaan jakso
1711-1719 ilmeisesti sekasortoisen ajan vuoksi. Henkikirjassa Erik näkyy
pappilassa 1723, jolloin hän oli jo lukkari.
Tämä kaikki lienee jo selvillä.
Tuli mieleen, että Rothoviukset saattoivatkin olla sukulaisia Kirstinin kautta.
Miksi hän muuten olisi lähtenyt poikansa kanssa Hämeenkyröön? Se selittäi-
si Erikin lasten Rothovius-kummit, rahan lainaamisen Christian Rothille ja
yhteydet Inkerinmaahan. Toki turvapaikan hakemiseen saattoi olla syynä
Henrik Savoniuksen perheen ja Rothoviusten vanha tuttavuuskin.
Tuon yhden pappilassa olevan Kirstinin kohdalla on "Rytt. h."
Kiitos! Selvisi monta asiaa.
Tuon yhden pappilassa olevan Kirstinin kohdalla on "Rytt. h."
Vaikka Kirstin Mattsdr olisi mainittu ratsumiehen vaimona, niin ei se sinänsä estä sitä, etteikö hän olisi voinut olla Erik Savoniuksen äiti. Erikin isäksi oletettu kappalainen Henrik Savonius kuoli jo 1701 tai 1702, molempia vuosia on mainittu. Digihakemisto.net:n kuvista en löydä sitä merkintää, että Kirstin Mattsdr oli "Rytt.h.".
Mahdollisesti SSHY:n jäsensivujen värillisissä kuvissa näkee paremmin sivujen tekstit. En nyt pääse niille sivuille.
Mutta digihakemisto.net:n kuvissa on kyllä sellainenkin sivu Hämeenkyrö 1703-1710 jakso 158 Savonius, jossa on tämän lukkarin perheen tietoja. Rippikirjan vuodet ovat n.20 vuotta liian aikaiset.
Yksi syy näihin Hämeenkyrön rippikirjojen sekavuuksiin ja kirjausten puuttumiseen isonvihan vuosina ja aiempinakin vuosina on varmaankin se Ylioppilasmatrikkelista löytyvä tieto, että isonvihan aikana venäläiset vangitsivat kirkkoherra Arvid Rothoviuksen ja pitivät häntä vankina Pietarissa ja hän vapautui vasta rauhansopimuksen jälkeen. Ei nyt ole käsilläni rauhansopimuksen aikaa, mutta kai se oli viimeistään 1721.
Jatkoa hieman edelliseen viestiini.
Löysin minäkin digihakemisto.net:istä rippikirjojen merkinnät Kirstinistä ja Kirstin Mattsdr:stä, kun olin tarkkana. Nämä Hämeenkyrön rippikirjat ovat niin sekavat, että ei oikein hahmotu kunnolla.
Mutta SAY:ssa Hämeenkyrö 1720-1739, Pappilassa jakso 68, missä lukkari Erik mainitaan vuodesta 1723 lähtien, ei Kirstiniä mainita.
Voi tarkoittaa sitä, että hän oli niin vanha, että on vapautettu veroista, koska kirkonkirjoissa kuitenkin on mukana.
Mietin tässä Christina/Kirstin Mattsdotter Kassia/Kaxia.
Katselin Hämeenkyrön rippikirjaa 1708-1717. Sieltä pappilan sivulta löytyi
Kirstin ? h. (siis hustru). Tuo keskellä oleva lyhyt sana voisi mielestäni olla
Kax tai lyhennys sanasta kapellan. Saisiko joku paremmin selvää?
Kyse on kuitenkin samasta Kirstin Mattsdotterista, joka mainitaan 1720 alka-
vassa rippikirjassa pappilan sivulla, kuoli 1726 ja haudattiin kirkon eteiseen.
Hän oli varmaankin Erik Savoniuksen äiti. Erikiä ei näy rippikirjoissa ennen
vuotta 1724. Hämeenkyrön rippikirjoista puuttuu melkein kokonaan jakso
1711-1719 ilmeisesti sekasortoisen ajan vuoksi. Henkikirjassa Erik näkyy
pappilassa 1723, jolloin hän oli jo lukkari.
Tämä kaikki lienee jo selvillä.
Tuli mieleen, että Rothoviukset saattoivatkin olla sukulaisia Kirstinin kautta.
Miksi hän muuten olisi lähtenyt poikansa kanssa Hämeenkyröön? Se selittäi-
si Erikin lasten Rothovius-kummit, rahan lainaamisen Christian Rothille ja
yhteydet Inkerinmaahan. Toki turvapaikan hakemiseen saattoi olla syynä
Henrik Savoniuksen perheen ja Rothoviusten vanha tuttavuuskin.
Olen myös pohtinut tätä mahdollista serkkusuhdetta Rothoviusten ja Eric Savoniuksen äidin tai isän kautta.
Jos sellainen serkkusuhde oli, ilmeisesti emme voi sitä todentaa. Hans Birgerssonin Rothin tyttären pitäisi olla olla joko Henric Savoniuksen tai Kirstin Kassin äiti. Ongelma todistamisessa on se, että niiden lähteiden mukaan, mitä olen nähnyt, Hans Rothilla oli vain kaksi poikaa. Voi tietysti olla, että kaikkia Hans Rothin lapsia ei ole tunnistettu tai että hänellä oli lapsi, jonka äiti oli joku muu kuin hänen vaimonsa.
Mutta ainakaan minulla ei ole keinoja löytää asiakirjoista näitä ehkä mahdollisia avioliiton ulkopuolisia Hansin lapsia.
Tämä aiemman rippikirjan ratsumiehen vaimo saattoi olla eri Kirstin kuin
1720 alkavassa rippikirjassa mainittu Kirstin. Yritin saada selville ajankoh-
taa, jolloin lukkari Erikin äiti olisi tullut Hämeenkyröön. Kirstin Mattsdotter
asui pappilassa ja oli saanut hautapaikan kirkkoon. Se oli arvokkaampi paik-
ka kuin kirkkomaa, sopiva kappalaisen leskelle. En huomannut muilla 1726
haudatuilla kirkkoa hautauspaikaksi, mutta voi olla, että en vain huomannut.
Erikiä ei siis mainita rippikirjoissa ennen kuin 1724, kun hänet vihittiin. Hen-
kikirjassa hänet mainitaan pappilassa 1723 jo valittuna lukkarina.
Monissa seurakunnissa alaikäisiä ei mainittu rippikirjoissa ennen ripille pää-
syä. Hämeenkyrössä tosin lapsiakin mainitaan rippikirjoissa. Jotenkin tuntuu,
että Erik ei ole ollut Hämeenkyrössä lukkarioppinsa aikana vai onko vain jää-
nyt jostain syystä merkitsemättä.
Nyt kun Erik Savonius-palapelistä on löydetty puolet mahdollisista paloista,
koko kuvan luominen on hankalaa. Mutta pelin kokoaminen on ollut antoi-
saa, kiitos siitä!
Jos joku vahingossa tai tahallisesti löytää jotakin valaisevaa, se olisi upeaa.
Nämä ratkaisemattomat arvoitukset jäävät aina vähän kaivelemaan.
Luin Kalmistopiirissä julkaistun jutun "Kirkkoon hautaamisen historiaa Suo-
messa" ja vertailin vähän Hämeenkyröön 1721-1771 haudattujen viimeisiin
lepopaikkoihin erityisesti Erik Savoniuksen perheen näkökulmasta.
Aivan jakson alussa muutamana vuonna tavallista oli kirkon lattian alle hau-
taaminen, vain muutama vainaja sai leposijansa kirkkomaalta.
Kun Erik Savoniuksen oletettu äiti Kirstin Mattsdotter kuoli 1726, hänet hau-
dattiin kirkon eteiseen, muutama samana vuonna kuollut sai sijansa kirkos-
ta, mutta ainakin puolet jo kirkkomaalta.
Kun Erikin anoppi Katarina Ask kuoli 1729, hänet haudattiin kirkkoon, muita-
kin kirkkoon haudattuja oli, erityisesti isäntiä ja emäntiä, mutta yli puolet oli
haudattu hautausmaalle.
Erik Savoniuksen pieni tytär Kristiina s.1736 haudattiin 1737 kirkon lattian
alle. Se oli poikkeuksellista, koska pikkulapset haudattiin yleensä hautaus-
maalle. 1737 hautausmaalle hautaaminen oli jo tavallista.
Erik Savonius itse sai viimeisen lepopaikkansa kirkosta 1742, vaikka suurin
osa sen vuoden vainajista haudattiin hautausmaalle.
Kun Anna Sofia Jubbus kuoli 1771, hänet haudattiin kirkon eteiseen. Vain
muutama vainaja sai enää hautapaikan kirkosta, osan hautapaikaksi oli mer-
kitty W. C. (jokin kappeli?). Tässä vaiheessa kirkkoon hautauksista haluttiin
eroon erityisesti hajuhaittojen takia.
Erik Savoniuksen sukulaiset haudattiin siis kaikki kirkkoon. Mitä se sitten
kertoo lukkarista? Hän lukeutui vähän ylempään yhteiskuntaluokkaan ja
hänellä oli varallisuutta hankkia hautapaikkoja kirkon katon alta, ne mak-
soivat paljon. Tämä tuskin antaa valaistusta lukkarin taustaan, mutta ker-
too jotakin hänestä itsestään.
Henrik Savoniuksesta. Kuten Raimo jo aiemmin jo vähän vihjasi, nimi Savonius tulee lähes varmasti Tuusulan Skavabölestä, jossa Henrik asui. Kuten täällä myös mainittu, Skavabölen Vähävuoreen on SAY:ssä merkitty 1691:
https://digihakemisto.net/item/3622036372/5737476652/38
Coadjutn (?)
Hr. Henrich
Kirstin h.
Ruskealla kuitenkin jo vuodesta
1684 Hr. Hendrik
Pari sivua aiemmin samassa kylässä 1691:
https://digihakemisto.net/item/3622036372/5737476682/36
Hendrik Skafvonius
Vuodesta 1694 Vähävuoressa:
https://digihakemisto.net/item/3622037477/5737503094/36
1694 Hr Henrik Skafvonius
1695, 1696 Henrik Skavon
Nuo ovat ruskealla, joka tarkoittaa maakirjatietoja. Käsittääkseni niihin kirjattu henkilö ei enää välttämättä asunut talossa. Vuonna 1694 Henrik onkin jo kirjattu henkikirjaan Koski Hl Hyväneulan pappilaan:
https://digihakemisto.net/item/3613572518/5737647712/9
Capellanen
Hr. Henrik Schavonius
Kirstin h.
Tuolla nimellä maakirjassa vuoteen 1701. Kuitenkin vuonna 1697 siihen on kirjattu Hind. Jacobsson. Oliko Henrikin isän nimi Jacob? Ei tietenkään välttämättä ole sama henkilö, vaikka hyvin paljon siltä vaikuttaa. Ja virheen mahdollisuus pitää aina ottaa huomioon. Minä en ole löytänyt mitään lähdettä patronyymille Johansson vaikka se on Genissä. Eräässä väitöskirjassa on "Henricus J. Savonius", ja ilmeisesti myös ylioppilasmatrikkeliin on kirjattu Schavonius Henricus J., Nylandus.
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=2322
HYKJ 30 (1962–66) #730R, 735G (1675, Henricus J[ohannis?] Savonius); Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #771R, 1117G.
En tiedä, miksi tuo arvelu "Johannis" on tehty. Täälläkin on tuo Johannis ihan "varmana tietona":
https://kansalliskirjasto.finna.fi/AuthorityRecord/melinda.(FI-ASTERI-N)000099354
Täällä näkyy tuo nimenomainen väitöskirjan sivu, jossa Henrik onnittelijana:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1979701?page=32
Tässä tuli myös tarkennus ylioppilasmatrikkelisivuston tietoon, että Kristina Kass oli Henrikin toinen puoliso jo vuodesta 1694. SAY:n valossa jo ainakin vuodesta 1691. Mistä ihmeestä tulee tieto Kristinan (Kirstin tms.) patronyymistä Mattsdotter, mikä tässä ketjussa on tuotu esille? No, näihin varmasti tulisi vielä joitakin tarkennuksia, jos kahlaisi läpi tuomiokirjoja yms.
Hämmästyttää jonkin verran Rothien/Rothoviusten jatkuva kummittelu Erik
Savoniuksen yhteydessä.
Ei liene sattumaa, että hän päätyi lukkariksi Hämeenkyröön, jossa kirkkoher-
rana oli Arvid Rothovius.
Hänen lastensa kummit olivat runsaslukuisesti Rothoviuksia tai puolisoita.
Ihmettelin aluksi sukulaisten puuttumista, mutta Rothoviukset taisivatkin
olla sukulaisia?
Erikin lasten nimienkin takaa löytyi nimikaimat Rothoviuksista Erikiä lukuun-
ottamatta.
Erikin antaman lainan saajakin kuului Rothovius-sukuun.
Entä jos avain Erik Savoniuksen juuriin patronyymin ja syntymäpaikan puut-
tuessa ei olekaan Savonius-nimi vaan Roth/Rothovius?
Olen sen verran noviisi sukututkimuksen jalossa taidossa, etten pysty asiaa
tutkimaan, mutta ihmettelemään pystyn.
Muutama kommentti.
Kun emme tiedä mitään varmaa Henrik Savoniuksen vanhemmista, niin toistaiseksi hänen patronyymikään ei ole varmistus mistään.
Hän saattoi olla kotoisin Skavabölestä eli Hyrylästä, mikä voi tarkoittaa sitä, että vanhemmat ovat asuneet siellä hänen syntymänsä ja nuoruutensa aikoihin. Mutta epäilyttää, että hänen isänsä suku olisi vanha suku siellä. Edelleen Yo-matrikkeli antaa käsityksen, että nimi oli alunperin Savonius. Enemmän Schavoniuksista on tietoa Inkerinmaalta kuin Skavabölestä.
Sitten Kirstin Kass. Minulla on oma muistiinpano, jossa on jo 12 vuotta sitten kirjattu hänen paronyymikseen Mattsdotter. Käsilläni ei nyt ole lähdetietoa enkä muista, mihin se perustuu, mutta en sitä kyllä ole itse keksinyt.
Sen patronyymin todistusvoima ei sekään ole sitova, kun emme tiedä mitään Kirstininkään vanhemmista.
Siten on tietysti konstruktio eli oletus se, mitä kirjoitin, että Erik Savoniuksen mahdollinen sukulaisuus Rothoviuksiin perustui siihen, että Erikin joko isän tai äidin äiti olisi ollut Hans Birgersson Rothin tytär.
Väliin mahtuu niin vähän sukupolvia, että mahdollisuuksien määrä on hyvin rajallinen.
Hans Rothin lasten tiedot ovat selvästi vajavaiset ja ristiriitaiset niiden tietojen perusteella, mitä netissä on, esim. GENI:ssä. Esimerkisi toisen pojan Larsin synnyinvuosi on 1628, mutta Hansin vaimon syntymävuodeksi on annettu 1570. Jokin virhe tässä on, äiti ei kaiketi voinut olla 58-vuotias.
On mahdollista, että Hans Rothilla oli lapsia ainakin kahden naisen kanssa.
Muutenkin on tyypillistä, että tyttäristä on selvästi huonommin tietoja mitä vanhempiin aikoihin mennään. Siten on täysin mahdollista sekin, että Hans Rothilla oli tyttäriä, mutta ei tämäkään ole tietenkään todiste. Mahdollistaa kuitenkin spekuloinnin.
Erik Savoniuksen ja Anna Sofian esikoisen nimi oli Johannes.
Henrik Savoniuksen patronyymiin liittyen,
digihakemisto.net:in sivuilta:
SAY Koski Hl 1693-1713 jakso 9 Hyväneula Nisula Pappila
Vuonna 1698 on mainittu Hind Jacobss,
Seuraavana vuonna on Hr Hind Schavonius.
Viimeisin merkintä, minkä olen SAY:sta löytänyt Henric Savoniuksesta on
SAY Tennilä 1693-1713 jakso 67 Pårvola Seppälä Utela (sivun alaosassa).
Vuosi 1699: Hr Hendrich Schavonius.
Merkinnässä Hind Jacobss ei ole titteliä Hr, mikä nyt on ollut kaikissa SAY:n merkinnöissä, mitä olen löytänyt Henrik Savoniuksen ollessa kyseessä.
Siispä tulkintani on, että Hind Jacobss on eri mies kyin Henric Savonius.
Selitys, miksi en juuri koskaa liitä linkkejä näihin viesteihin.
Olen riittävän monta kertaa törmännyt siihen, että vanhat linkit eivät toimi.
Enkä tiedä, mikä on muutaman vuoden päästä toimimaton ja mikä toimii edes muutaman kymmenen vuotta.
Henric Schavonius mainitaan myös tällä sivulla.
Sivulla näkyy myös Eric Henricsson, mutta mahtaneeko olla eri Eric?
Sivulla näkyvissä myös Anders Schavonius.
Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Koski Hl, jakso 29, sivu 29: Huljala Heikkilä; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737647635&aineistoId=3613572518 / Viitattu 17.2.2026
Henric Schavonius mainitaan myös tällä sivulla.
Sivulla näkyy myös Eric Henricsson, mutta mahtaneeko olla eri Eric?
Sivulla näkyvissä myös Anders Schavonius.
Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Koski Hl, jakso 29, sivu 29: Huljala Heikkilä; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737647635&aineistoId=3613572518 / Viitattu 17.2.2026
Tämän Henric Schavoniuksen täytynee olla tämän vanhemman Henric Schavoniuksen (Savoniuksen s. 1655, k. 1701 tai 1702) poika.
Anders Schavonius saattaa olla se Anders Chavonius, joka kuoli 1710 Asikkalassa. Kappalainen Eric Schavonius kuoli Inkerissä
ilmeisesti Tuutarissa n. 1695, mutta jos Koskessa Hl mainitaan Eric Schavonius, olisi mielenkiintoista saada selville
hänen esiintymisensä vuodet. En nyt pikaisesti havainnut häntä.
Hämeenkyrön lukkari Eric Savonius on kuollut 1742 ja ikänä 40 vuotta, ja näkyy Hämeenkyrön SAY:ssa ensi kerran 1723.
Henrik Savoniuksesta.
https://digihakemisto.net/item/3622036372/5737476682/36
Tässä tuli myös tarkennus ylioppilasmatrikkelisivuston tietoon, että Kristina Kass oli Henrikin toinen puoliso jo vuodesta 1694. SAY:n valossa jo ainakin vuodesta 1691. Mistä ihmeestä tulee tieto Kristinan (Kirstin tms.) patronyymistä Mattsdotter, mikä tässä ketjussa on tuotu esille? No, näihin varmasti tulisi vielä joitakin tarkennuksia, jos kahlaisi läpi tuomiokirjoja yms.
Siis se, että Henric Savoniuksen toisen puolison Christinan patronyymi olisi ollut Matintytär on kai lähinnä seuraus siitä oletuksesta, että Hämeenkyrössä 1726 haudattu Kirstin Matintytär olisi ollut Eric Savoniuksen äiti. Se taas perustuu siihen kuvaan, mitä Erikin perheestä yleensä tiedetään, mitä on tuotu esiin.
Tietääkseni tämä patronyymi ei sinänsä ole ollut lopullinen peruste millekään sitovalle todistelulle. Aihetodisteille kyllä, mutta usein aihetodisteetkin osoittavat oikeaan suuntaan. Se on ollut tietysti johtolanka, joka on johtanut harhaan, jos osoittautuu, että tämä Kirstin Matintytär ei ollut Erik Savoniuksen äiti. Mutta ymmärtääkseni asia on avoin edelleen ja jokainen voi punnita todisteiden painoarvoa.
Se on ollut työhypoteesi, jota ei käsittääkseni ole myöskään osoitettu vääräksi.
Miisamaija
18.02.26, 01:58
Lisään vain nämä linkit, jos hyötyä. En ole tarpeeksi perehtynyt kokonaisuuteen.
Ruotsin Riksarkivetissa on mainittu mm. Michel Savonius. 1647
Riksarkivets ämnessamlingar. Personhistoria, , SE/RA/756/756.1/S/S 5
Riksarkivets ämnessamlingar. Personhistoria, , SE/RA/756/756.1/S/S 5, bildid: A0073794_00315
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0073794_00315#?xywh=2885%2C1466%2C3451%2C1596&cv=314
ja
Eestin AISssa Rahvusarhiivissa https://ais.ra.ee/
Haulla Savonius mm.
-Mårten Andersson Savonius kuningale palvega anda Uusimaa lääni maapealikule korraldus välja anda tema tegevusega seotud arved
-Kääntäjä; "Mårten Andersson Savonius pyytää kuningasta määräämään Uudenmaan maakunnan maaherran lähettämään laskut hänen toiminnastaan."
1685?"
https://ais.ra.ee/et/description-unit/search?q=%22savonius%22&size=100
Edelliseen viestiin liittyvää.
Kiitos viestistä!
Edellisessä viestissä 1647 mainittu Michel Savonius lienee sama, joka Wikipedian mukaan on ollut Tarton yliopistossa professorina ja lopettanut siinä virassa n. 1650. WP mainitsee hänen olleen Mikkelin kirkkoherran poika, joka oli syntynyt 1590-luvulla. Tämän Mikael Savoniuksen olen maininnut tässä ketjussa aiemmin lähinnä arvauksena, kun ei vielä ollut oikein mitään kuvaa Henric Schavoniuksen tai Savoniuksen alkuperästä.
On tietysti mahdollista, että Mikael voisi olla esim. Henric Savoniuksen isoisä, mutta sitova näyttö puuttuu. Välipolvi on tunnistamatta.
Muutama sana nimistä Savonius ja Schavonius.
Ilmeistä, on että alunperin Savonius viittasi nimenkantajan kotiseutuun.
En nyt malta olla mainitsematta esimerkkiä alkuperäisen kotipaikkani Kauhajoen pappien nimistä 1600-luvulla.
Kauhajoen kappalaiseksi tuli 1630-luvulla Sigfridus Jacobi Uskelan Valkjärveltä. Hänen nimenään sitten Kauhajoen kappalaisena oli Sigfridus Jacobi Albilacovius. Hänen kaksi poikaansa opiskeli papiksi ja he käyttivät sukunimenään sanaa Haustramnius, joka on latinaksi muokattu sana kauhajokelainen. Lähde Liisa Ruismäki: Kauhajoen Historia.
Siis 1600-luvulla papin nimi saattoi olla latinaa mukaileva muunnos synnyinpaikasta. Siten nimen muuttuminen Savoniuksesta Schavoniukseksi on ajan muotivirtauksen mukaista. Lukkari Eric Savonius ei ollut pappi eikä ilmeisesti Hyrylässä eli Skavabölessä syntynyt, joten hän käytti nimen vanhempaa muotoa. Tarkoitin tällä sitä, että tämä välillä esiintynyt nimi Schavonius ei ole este sille, etteikö Eric olisi voinut olla kappalainen Henric Schavoniuksen aiemmin Savoniuksen poika.
Samaa mieltä näistä latinalaisperäisistä sukunimistä. Lähes poikkeuksetta muodostuivat kotiseudun mukaan (pitäjä, kylä, talo jne.). Siitä en ole ihan varma, ottiko muutkin kuin papit itselleen tuona aikana latinalaisia nimiä. Harvinaista se joka tapauksessa oli. Minusta edelleen näyttää, että Henrik otti tuon nimen kotipaikkakunnastaan Skavabölestä, mutta täyttä varmuutta näistä ei juuri koskaan saada. Eihän sellaisia alkuperäislähteitä juuri ole, jossa henkilö itse kertoisi, mistä on nimensä ottanut (jos nyt lähdetään ihan hiuksia halkomaan). Ja ei tällä nyt niin väliä taida olla, kun etsitään Erikin juuria. On mielestäni vielä mahdollista, että Henrik Savonius on hänen isänsä. En nyt juuri osaa oikein ottaa siihen vahvaa kantaa.
Huomasin muuten, että Hämeenkyrön kirkonkirjoissa löytyy joitakin tietoja Isonvihan ajalta. Esimerkiksi jonkinlaisia listoja "Skriffthåldz terminer". Tässä mainitaan mielenkiintoisesti:
Hämeenkyrö syntyneet-vihityt-kuolleet 1733-1740 (AP I C:1) Sivu 15 1720, 1721, 1722 ? ; SSHY
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26424&pnum=22
/ Viitattu 18.02.2026
Skriffthåldz terminer A:o 1720
Raipala hoos klåckaren
En osaa tarkkaan sanoa, mitä tuolla tarkoitetaan. Pari sivua myöhemmin on vastaava kohta vuodelta 1728, jossa sanotaan "Raipala hoos Sigfred Dionysiusson. Kaipa se tarkoittaa sitä, kuka on isäntänä tai vastaavaa. Viittaako "termin" tässä poismuuttamiseen? Google vastaa, että termi "terminer" kirkonkirjoissa (yleensä ruotsinkielisissä asiakirjoissa) viittaa tyypillisesti määräaikaan, istuntokauteen tai jaksoon.
Kävin tuon kirjan läpi nopeasti. En löytänyt muuta tähän liittyvää, mutta voi sieltä jotain vielä löytyä.
Kahlasin tässä myös läpi vuoden 1722 käräjät ja niissä ei mainittu kertaakaan Erik Savoniusta. Ihan mielenkiintoista juttua muuten tässä ketjussa esiintyneisiin sukuihin liittyen kyllä.
Sitten kun etsin Sisältöhaulla lukkareita, niin löytyi ihan mielenkiintoinen tieto. Ruoveden käräjillä 1730 5-7/9 mainitaan edesmennyt lukkari Johan Blom, jonka leski on Christin Mattsdotter. No, Kristiina Matintytär oli varmaan aika yleinen nimi... Myöhemmin 1742 mainitaan Ruovedellä lukkari Anders Blom.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8163293060&aineistoId=1819355973
Kävin myös tällaista kirjaa läpi:
7022 Venäjältä palanneiden sotavankien luettelo 1722-1722
Tässä joitakin muistiinpanoja:
https://digihakemisto.net/item/1624394893/11109289611/8
ryttare Johan Blom
https://digihakemisto.net/item/1624394893/11109289614/9
soldat Johan Arfwedsson
des hustro
https://digihakemisto.net/item/1624394893/11109289620/11
Rustmest: Hind: Rooth
https://digihakemisto.net/item/1624394893/11109289656/23
Kekonius
https://digihakemisto.net/item/1624394893/11109289677/30
Dragoun Johan Rathof / Rothof ? (Tyska?)
https://digihakemisto.net/item/1624394893/11109289686/33
båtzman Anders Sallberg (Swensk?)
https://digihakemisto.net/item/1624394893/11109289689/34
ryttare Johan Blom (swänsk?)
https://digihakemisto.net/item/1624394893/11109289698/37
rustmestar Hind: Roth (Biörneborgh) (710 Wijborg) (Finne)
des hustro
https://digihakemisto.net/item/1624394893/11109289713/42
båtzman Mattz Flinck (Swensk?)
Arfwed Johansson (Swensk?)
https://digihakemisto.net/item/1624394893/11109289734/49
Erich Pispa
Olen myös käynyt läpi Hämeenkyrön alkuperäislähteitä SAY:lle. Valitettavasti niistäkään en ole löytänyt Erikin patronyymiä tai muuta lisätietoa. Tässä vaikka yksi esimerkki:
7531 Henkikirja 1742-1742
https://digihakemisto.net/item/1618867762/8883062938/46
Kyröskoski
klåckaren Erich, Anna h.
Mielenkiintoinen kirja:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/99438/HT229_opt.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kustaa H. J. Vilkuna
Viha
Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta
Jotain otteita:
Osin takuumiehen aseman vuoksi ja osin omaksi hyväkseen veronkantomiehet
ulosmittasivat turhankin suuria määriä veroja. Puumalassa kirkkoherra Orraeus, Ruotsin vallan aikana nimismieheksi valittu Barthold Weerman, lankonsa
Carl Hahn ja starostit muodostivat varsinaisen rosvokoplan – samanlaisen kuin
Hämeenkyrössä Hacks, Sahlberg ja Grönlund, Huittisissa Strandman ja Rönnbäck, Loimaalla Bohm, Tolpo ja Welonius sekä Etelä-Pohjanmaalla Schmiedefeltin kätyrit.
--
Pahimpia ja asemastaan suuresti nauttivia viranomaisia oli Ikaalisten nimismies
Anders Sahlberg, joka nimitettiin virkaansa talonpoikien pyynnöstä. Periaatteessa
hänen oletettiin olevan luottamuksen arvoinen, mutta toisin kävi. Hän ruoski, löi,
kiusasi, keräsi veroja itselleen ja julistautui korkeimmaksi esivallaksi. Hän sanoi talonpojille, että ”olen Jumala, teidän herranne ja kuninkaanne. Ei teillä suurempaa
esivaltaa ole.” Lisäksi hän viittasi kintaalla Ruotsin lakeihin karjuessaan, että ”te
kelmit ja hunsvotit, ajatteletteko Ruotsin valtaa. Ellette maksa, lyön teitä niin, että
suolenne pursuavat teistä ulos.” Viimeksi mainitulla huomautuksella Sahlberg tuli
osoittaneeksi, millainen ero ruotsalaisella ja venäläisellä vallankäytöllä oli. Edellinen perustui sääntöihin ja jälkimmäinen väkivaltaan. Virassaan hän seurasi 1720
Karl Hacksia, jonka apulaisena oli työskennellyt ja tuossa toimessa hän oli tapansa
oppinut. Karl Hacks, akatamiavouti Johan Hacksin nuorin poika oli omaksunut
venäläisten tavat hyvin ja sovelsi niitä kerkeästi virkatehtävissään. 1716 hän otti
vangikseen kokonaisen perheen puristaakseen näiltä ja naapureilta verosuoritukset. Hacksin ja Sahlbergin yhteistyö osoittautui niin hyväksi, että Hacksin kuoltua
jälkimmäinen nai lesken, Harjavallan kappalaisen tyttären, Margareta Bågan perien
paitsi nimismiehen omaisuuden myös kaiken vallan. Sitä paitsi oivallista tukea
Hacks ja Sahlberg saivat starosti Matti Pertulta ja kirjuri Erik Grönlundilta, joka
muun muassa vappuna 1720 hakkasi köyttämänsä miehen kuukaudeksi sairasvuoteeseen.
--
kaalisissa pitäjäläiset juorusivat itsepintaisesti, että Ilmajoelta sinne kulkeutunut Marjatta Kokkonen oli saamassa aviottoman lapsen pitäjän apupapille. Apupappi Israel Haartmanin vaimo Maria Solinia ajoi Marjatan heti tiehensä ja käski etsiä itselleen huoneen Keturin kappalaisen (Johannes Rothovius) tai lukkarin talosta. Häätämistä ei estänyt Marjatan selitys, että lapsen isä oli muuan venäläisen kornetin monista rengeistä, jotka majailivat Marjatan kanssa samassa pappilan väentuvassa.
--
Manttaalimiesten kirjoittamisessa venäläisten rulliin ja toimittamisessa armeijan palvelukseen voudit ja nimismiehet turvautuivat moniin kieroihin keinoihin.
Hämeenkyrössä nimismies Anders Sahlberg ajoi jumalanpalveluksen päättyessä
naiset ja muun joutoväen ulos kirkosta ja valitsi jäljelle jääneistä manttaalimiehet.
--
Hämeenkyröläisten
ja ikaalislaisten Jumalaksi ja herraksi julistautuneen nimismies Anders Sahlbergin
sijasta aggressioita purettiin pappeihin. Talollinen Martti Heikinpoika Kontti katsoi kieroon pastori Israel Haartmania arvellessaan, että tämä oli osasyyllinen vuonna 1720 jumalanpalveluksen päätteeksi järjestettyyn manttaalimiehenottoon. Siksi
hän äityi pilkkaamaan syytöntä Haartmania kirkonryöväriksi ja kirkonvarkaaksi.
--
Hämeenkyrön Anders Sahlberg
menetti nimismiehen viran mutta sai vastaavan kruununviran. Hän kuoli herrana
ja veronkantomiehenä 1761
--
Mielestäni tässä mainitaan vouti Carl Hack venäläiseksi. Nyt en saa tuota sivua auki enkä pääse tarkemmin arvioimaan uudelleen. Tarkoittaa ehkä sitä, että ajoi Venäjän asiaa?
Kyrö ja Ikaalinen 1722
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8161675326&aineistoId=1819246988
ryska befallningsman Carl Hack
Miisamaija
18.02.26, 18:41
Pitääpä tsekata kirja, vaikuttaa kiinnostavalta.
Mietin, kannattaisiko etsinnöissä ottaa huomioon myös lähikunnat? Paikkatietoikkunan mukaan esim. Ikaalisiin ja Mouhijärvelle on linnuntietä alle 20 km matkaa Hämeenkyröstä laskettuna nykyisistä keskustoista. Ovat ihan kulkuetäisyyksillä ja varmaan pappiloiden ja muu väki tekemisissä keskenään, josko sieltä aukeaisi jotain vihjeitä.
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=4&coord=298482.058_6840069.978&mapLayers=802+100+default&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showMarker=true&showIntro=false
Caloniuksen siteeraamat Vilkunan kuvaukset antavat käsityksen isonvihan
aikaisista kataluuksista ja omavaltaisuuksista. Millähän perusteella Erik Sa-
vonius oli valinnut Anders Sahlbergin ainakin yhden lapsensa kummiksi?
Tuli myös todistetuksi, että Kirstin Mattsdotter ei ollut sama henkilö kuin Kirs-
tin Kass.
Nyt tuntuu siltä, että voisi olla aiheellista laajentaa etsimistä Hämeenkyrön
naapurikuntiin. Mutta sielläkin voi tulla seinä vastaan Erikin patronyymin
puuttumisen vuoksi.
Varmasti kannattaa laajentaa etsintää. KA:n Sisältöhaulla on kyllä jo haettu eri hakusanoilla, ja se käy läpi kaikkien paikkakuntien käräjäkirjat. Ei tosin löydä kaikkea, koska tekee jonkun verran vääriä tulkintoja. Mutta onhan sen lisäksi kirkonkirjat, henkikirjat, maakirjat jne.
Palatakseni vielä Hämenkyröön, tämän rippikirjan sivuilla on mielenkiintoisia ylimääräisiä merkintöjä ja piirustuksia:
Hämeenkyrö rippikirja 1720-1732 (AP I Aa:4) Tawast Kyro Kyrckians Skrift Book Uprättat Åhr 1719 ; SSHY
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25508&pnum=3
/ Viitattu 18.02.2026
Sinne on kirjoitettu Arvid Rothovius, mutta mielestäni myös muutamaan kertaan Savon tai Saron. Osa erittäin pienellä. Täytyy katsoa tarkkaan.
Vasemmassa alanurkassa lukee "Herr Blum".
Myös viimeisellä sivulla on epämääräisiä merkintöjä tai kirjoitusharjoittelua:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25508&pnum=140
Maija Salo
18.02.26, 23:50
Varhaisin asia, jonka tiedämme Erik Savoniuksesta, on se, että vuonna 1722 hän lainasi rahaa Christian Rothille. Erik karhusi lainan takaisinmaksua Kyrön ja Ikaalisten käräjillä 1731.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8161931197&aineistoId=1819372044
Christian Roth Genissä
https://www.geni.com/people/Christian-Lorentz-Roth/6000000018872958649?through=6000000018872617880
Lähdetiedoista päätellen Christian asui Ikaalisissa, Hämeenkyrön naapuripitäjässä.
Lainajutusta voisi päätellä, että Erikillä ja Rotheilla on ollut jollakin tapaa läheiset ja luottamukselliset välit. Rotheja oli myös Erikin lasten kummeina.
Sitten ihmettelyä rippikirjoista.
Vuosina 1723–25 Erik Savonius on henkikirjoissa merkitty pappilaan. Kuitenkaan häntä ei näy pappilan rippikirjassa 1720–31.
Rippikirja 1720-31 Kansallisarkistossa
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5886799478&aineistoId=1154861583
SSHY:n jäsensivuilla selkeämpi versio:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25508&pnum=5
Tuokkolassa Erik on käynyt ensimmäisen kerran ehtoollisella 15.11.1724, pian häidensä jälkeen.
https://digihakemisto.net/item/1154861583/5886799610/72
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25508&pnum=74
Missä Erik kävi ehtoollisella ennen avioliittoaan?
Vielä kommentti Kirstin Mattsdotterista. Hän näkyy rippikirjassa pappilassa, mutta hänet on merkitty vasta säätyläisten jälkeen alkavassa osassa, jossa ensimmäisenä on renki Maatz Thomasson d (=dräng) hoos Kurki. Matts on siis lähtenyt Kurjen taloon. Seuraavana on Kirstin Mattsdotter ja Walborg Erichsdotter, sitten naimisiin mennyt pariskunta. Luettelo jatkuu ja selvästi on kyseessä palvelusväki, joka vaihtaa taloa. Seuraavat palveluspaikat on merkitty nimien perään.
Jos Kirstin olisi ollut papin leski, hänet olisi kirjattu säätyläisten joukkoon ja hänellä olisi nimen edessä maininta leski tai jopa Henrik Schavoniuksen leski. Säätyläiset erottuvat tuossa rippikirjassa myös siten, että heillä ei ole nimen perässä mitään rukseja kristinopin taidoista, muulla väellä niitä on.
Erik Savoniuksen tausta jää arvailujen varaan. Yhteyksiä Rotheihin on, mutta minkä laatuisia?
Miisamaija
19.02.26, 00:38
Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä Yrjö-Koskinen, mm. s. 94. alaviite.
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=hvd.hnkccb&seq=84
Tauleruksetkin pitää ottaa huomioon
https://biografiasampo.fi/henkilo/p27434/sukulaiset? (https://biografiasampo.fi/henkilo/p27434/sukulaiset?coloroption=3&sizeoption=1)
coloroption=3&sizeoption=1 (https://biografiasampo.fi/henkilo/p27434/sukulaiset?coloroption=3&sizeoption=1)https://biografiasampo.fi/henkilo/p27434
https://www.geni.com/family-tree/index/6000000007511817130
Maanmittauslaitoksen karttapaikka-palvelun mukaan "Savo"-nimisiä paikkoja olisi Suomessa 8 kappaletta; Jämsä (talo), Kangasala (kylä/kulmakunta), Keminmaa (talo), Orivesi (talo), Pori (2 eri taloa), Saarijärvi (hävinnyt asuinpaikka), Uusikaupunki (talo). Nämä siis nykyisten pitäjien rajojen mukaan.
Sauvo 3 kpl; tietenkin pitäjä itse + pitäjän taajama-alue, mutta myös Lohjalla talon nimenä.
Tämä siis pohdintaa ja etsintää helpottamaan, jos suku-/lisänimen perustana olisi paikka.
Sauvo ei tule tässä kyseeseen, koska se on ruotsiksi Sagu
Juha
Sauvo ei tule tässä kyseeseen, koska se on ruotsiksi Sagu. Juha
Vanhoista digitoiduista lehdistä havaitsemme, että Sagu:sta on ennen vanhaan käytetty nimeä Savo. Tässä vanhin löytämäni lehtitieto:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483903?term=Sagu&term=Savo&page=2
Ja tässä yksi monista muista:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411597?term=Sawon&term=Sagu&page=3
Joku varmaan tietää, kumpiko on vanhempi nimi.
Kahlasin tässä myös läpi vuoden 1722 käräjät ja niissä ei mainittu kertaakaan Erik Savoniusta. Ihan mielenkiintoista juttua muuten tässä ketjussa esiintyneisiin sukuihin liittyen kyllä.
Sitten kun etsin Sisältöhaulla lukkareita, niin löytyi ihan mielenkiintoinen tieto. Ruoveden käräjillä 1730 5-7/9 mainitaan edesmennyt lukkari Johan Blom, jonka leski on Christin Mattsdotter. No, Kristiina Matintytär oli varmaan aika yleinen nimi... Myöhemmin 1742 mainitaan Ruovedellä lukkari Anders Blom.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8163293060&aineistoId=1819355973
Tutkin tätä lähemmin.
SAY Ruovesi 1695-1714
Prästegård
https://digihakemisto.net/item/3618526398/5715501931/41
1695 Cappl. Herr Henrich
1697 Coadjutor Johan Palander
Vuodesta 1700
Klåckaren
Johan Blom (lisätty myöhemmin(?) Andersson)
Kirstin h
Vuodesta 1709
Pastor Herr
Johan Vijnqvist
Catharina h
1709 Keikonia husjungfru
SAY Ruovesi 1695-1714
Rajalahti, Autio
https://digihakemisto.net/item/3618526398/5715502015/33
1695 länsman Anders Blom
1696-97 Henrich Andersson Blom
Vuodesta 1700
Lensm. Jacob Ruuth
Karin h.
1697 Klåckar Gustaf
Mainitaan vihreällä myös Herr Erich
1710-12 Henrich Rättare
https://akatemiasampo.fi/fi/people/page/p2064/table
1669/70 Johan Winqvist Johannes Thomæ, Satacundensis p2064. Kotoisin Porista. Turun katedraalikoulun oppilas. Ylioppilas Turussa 1669/70. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1669/70] Johannes Wijnqwist. | Collega Sch. Bioerneb. A:o 1699. Pastor in Lappo, Postea A:o 1705. Pastor in Ruowesi. Respondentti 17.3.1677, pr. Jakob Flachsenius p787. Respondentti 11.5.1678, pr. Mårten Miltopaeus p606. — Porin triviaalikoulun ylempi kollega 1680. Lapin kirkkoherra 1698, Ruoveden 1704. Vangittu perheineen isonvihan aikana 1715, viety Hämeenlinnaan ja sieltä edelleen Pietariin. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1703. † vangittuna Pietarissa 1718.
Pso: (jo 1684) Katarina Andersdotter Keckonius.
Kappalainen herra Henrik on ehkä tämä:
https://akatemiasampo.fi/fi/people/page/p2355/table
sl. 1674 Henrik Frosterus Henricus Erici, Ruovesiensis p2355. Vht: Ruoveden kirkkoherra Erik Frosterus p452 (yo 1644/45, † 1682) ja Brita Josefsdotter tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa sl. 1674 [Frosterus] Henr. Erici. Ruoves _ 116. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1674/75] Henricus Frosterus. | Adjunctus in Ruowesi, deinde Sacellanus ibidem | Obiit 1735. — Ruoveden pitäjänapulainen 1682, kappalainen 1695, pysyi virassa isonvihan yli. Oli viime vuosinaan sairaalloinen. † 1735.
Pso: Kristina Brenner († 1739).
Rajalahdella vihreällä värillä kirjattu herra Erik on ehkä tuo Henrik Frosteruksen isä. Tietyissä kirjoissa pysyi nimi kauan kuoleman jälkeenkin.
Ei tuossa mitään todistetta vielä löydy Erik Savoniuksen juurista, mutta samaan aikaan paljon samoja nimiä ja ammatteja kuin Hämeenkyrössä.
Täältä löytyvät SAY myöhemmiltä vuosilta 1720-1739:
Prästegård
https://digihakemisto.net/item/3618657180/5738263227/36
(seuraavalla sivulla And. Blom klåck.)
Rajalahti, Autio
https://digihakemisto.net/item/3618657180/5738263086/28
Jakob Root / Ruuth, länsm.
Lukkaria Johan Blomia tai hänen vaimoaan/leskeään Kristin Mattsdotteria en enää löydä noilta vuosilta SAY:stä (voi tietenkin siellä jossain olla). Tuossa käräjäjutussa vuodelta 1730 kerrotaan mielestäni Chirstinin olevan jo vanha, eikä muista enää vuoden 1713 tapahtumaa eikä kuulu enää Ruoveden kirkkoon.
Eli täällä vasemmalla sivulla:
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8163293060&aineistoId=1819355973
Henric Schavonius mainitaan myös tällä sivulla.
Sivulla näkyy myös Eric Henricsson, mutta mahtaneeko olla eri Eric?
Sivulla näkyvissä myös Anders Schavonius.
Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Koski Hl, jakso 29, sivu 29: Huljala Heikkilä; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737647635&aineistoId=3613572518 / Viitattu 17.2.2026
Kommentoin tätä toisenkin kerran.
Tällä SAY:n sivulla mainittu Henric Schavonius ei siis voi olla kukaan muu kuin samannimisen kappalaisen poika, jonka isä oli kuollut n. 1702. Tässä mainittu Eric Henderss tuskin oli Henric Schavoniuksen poika, ainakaan tämä Eric ei ole sama kuin Hämeenkyrön lukkari, joka syntyi n. 1702. Ei myöskään ole tullut esiin, että kappalainen Henric Schavoniuksella olisi ollut poika, jonka nimi oli David. Mutta kappalainen Henric S:n tiedoissa Helsingin Yliopiston ylioppilasmatrikkelissa on mainittu Henric Henricsson Schavonius.
Jos voitaisiin todistaa, että Eric Henderss oli kappalainen Henric S:n poika, voitaisiin sulkea Henric S. lukkarin isäehdokkaista pois. Tuskin oli kaksi samannimistä poikaa, vaikka olisi eri äitikin.
Tämä esiintuotu SAY:n sivu kuitenkin vahvistaa, että Yo matrikkelissa Henric Savoniuksen tiedoissa mainittu Inkerinmaallakin toiminut Anders Schavonius ja kappalainen Henric Schavonius (tai Savonius) olivat sukulaisia. SAY:n tämän sivun perusteella voisi ajatella Andersin olleen elossa vielä 1711 ja 1712. Anders on kuitenkin haudattu Asikkalassa 1710, vaikka nimenä hautausmerkinnässä on Chavonius.
Katselin vähän tarkemmin Erik Savoniuksen lasten kummeja.
Suurin osa oli Rothoviuksia ja Tauleroita. Jotkut heistä esiintyivät useamman
kuin yhden kerran. Löytyi myös pari Rothia. Anna Katarina-tyttären kummi-
na mainittiin Anna Roth, joka löytyi pappilan sivulta rippikirjasta 1730, oli
käynyt silloin pari kertaa ehtoollisella, mutta en saanut selville, kuka hän oi-
kein oli. Kristina-tyttären kummina mainitaan kersantti Christian Roth, joka
sai nuorempana lainan Erik Savoniukselta.
Nimismies Anders Sahlberg oli kolmen lapsen kummina. Hän oli Tuokkolan
rusthollin isäntä ja Savoniukset asuivat Tuokkolassa, mikä selittää kummik-
si valinnan.
Erikin kummina oli Erik Litander, Ikaalisten ja Kyrön nimismies, joka 1746
jätti nimismiehen tehtävät ja meni Seilin leprahospitaalin taloudenhoitajak-
si ja johtajaksi. Siinä tehtävässä hän oli liki 20 vuotta, antoi hospitaalille
ison lahjoituksen ja sai viimeisen leposijan itselleen, vaimolleen ja tyttärel-
leen Seilin museokirkon lattian alta.
Maria Lisan kummit olivat melkein kaikki Uskelan kylän väkeä, Käkelän ja
Heiskan talojen isännät ja emännät ja Heiskan tytär. Jöran Salin Uskelan
Saloisesta.
Maria Lisan kummiksi oli pyydetty myös Maria Lisa Lydia, Hämeenkyrön pi-
täjänapulaisen puoliso, jonka sisar Helena Lydia oli Gustaf Ruuthin puoliso.
Gustafin isä oli Ruoveden nimismies Jacob Ruuth. Nämä Ruuthit (nimi kir-
joitettu myös Roth) olivat Ruovedeltä.
Anna Katarinan ensimmäisenä kummina mainitaan Addeus Adde, rykmentin
välskäri Mouhijärveltä. Hän oli opiskellut Tukholmassa parturi-välskäriksi.
Hän palasi muutaman vuoden kuluttua takaisin Ruotsiin. Hänestä tuli Sunds-
vallin välskärimestari ja kaupunginkirurgi.
En tiedä, voiko tästä päätellä mitään Erik Savoniuksen juurista, mutta jota-
kin tietoa se antaa taas hänestä itsestään ja hänen elämänpiiristään.
Kummivalinnoista päätellen hän piti ainakin itse itseään vähän ylempään
säätyyn kuuluvana, oli paikkakunnalla tunnettukin ja ilmeisesti myös aika
varakas.
Tutkimusalueen laajentaminen on selvästi aiheellista, Ikaalinen ja Mouhi-
järvi on jo mainittu aikaisemminkin.
raimoensio
21.02.26, 02:00
Onko tuota tarkasteltu? Siinä mainitaan Sawonius ja Kolkonius
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6985732067&aineistoId=1822201967
Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. KO a:107 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat, Talvikäräjät (1774-1774). Tiedosto 148. Kansallisarkisto. Viitattu 21.2.2026.
Tekstin tunnistus luki sen näin:
Sedan hördes uskela byamans wit
ne Bonden Matts Johansson Juni,
hwilcken berättade, at Klockaren
Savonius för mer än 30. år sedan
sagt för witnets Fader, at han
för sine innehafwande lägenhe
ter har mäst årligen förnöija
uskela Borrne dels med giöddning
och dels drecka: sägande witnet
sig weta, at Sawonius äfwen inne
hade, det som nu twistas om: I
öfriget har witnets Swärfader
Johan som upwupit på kakelå
hemman och aflidit 7. år sedan
berättat, det Joseph Kolckonius
som warit för tawomus Kiockare
och warit en Son från kakelå
och Broder till då wördne ka:
pellanen Kolikomus som ennista
de Knutila kapellans Bohl, med
uskela Byamäns tillstånd upsatt
sine hus å den udden dör den
omtwistade marcken är. Upläst
afträdde.
Miisamaija
21.02.26, 09:21
Liittyen sukuun, Käkelään, maa-alueisiin...
https://www.geni.com/people/Joosef-Kolkonius/6000000009711904360
https://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=734&postcount=6
https://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=870&postcount=9
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=164&highlight=kolkonius
Katsoin edellistä, viestiä, mutta en saanut hahmotettua ainakaan vielä kaikkea.
No niin, nyt selvisi, miksi Erikin tyttären Maria Lisan kummit olivat melkein
kaikki Uskelan kylästä. Jos tulkitsin oikein käräjäjutun 1770-luvulta, siitä
käy ilmi, että Erik Savoniuksella oli hallussaan asuntoja/tiloja/tontteja lägen-
heter) Uskelassa, joista hän joutui hyvityksenä kestitsemään Uskelan väkeä.
Vähän jäi epäselväksi, mitä tarkoittaa "Josef Kolkonius som varit för Savonius
klockare". Oliko Kolkonius Savoniuksen puolella? Missä asiassa? Lukkarin vaa-
lissa?
Lukkari Josef Kolkonius ja kappalainen Abraham Kolkonius olivat veljeksiä ja
Uskelan Käkelän talon poikia, mutta lähtöisin Ikaalisista. Eli taas näyttää siltä,
että Ikaalinen olisi yksi hyvä suunta etsiä Erikiäkin.
Miisamaijan keskusteluketjua täytyy miettiä vielä, sieltä kun löytyi kummi-
luettelosta kaksi yllättävää kummia, Erik Savoniuksen vaimon veli Johan
Jubbus ja äiti Katarina Ask.
Maija Salo
21.02.26, 15:40
"Josef Kolkonius som varit för Savonius
klockare".
Josef Kolkonius oli ennen Savoniusta lukkari.
Kiitos! Pitäisi olla före, ilmankos sekoilin.
Seuraavassa vähän pohdintaa ja kannanottojakin
Erik Savoniuksen alkuperän selvittämisongelmasta.
Jos uskotaan tai voidaan todeta, että nimi Savonius ei pohjaa
mihinkään yhteyteen oikeastaan ainoaan tunnettuun 1600-luvun
Savonius-sukuun, niin alkuperän löytäminen ei ole kovin todennäköistä.
Lähinnä sattumalta voi joku asianharrastaja osua ratkaisevaan tietoon.
Sikäli on hyvä, että kysymys on nyt hyvin esillä.
Mutta sitten muutama asia Savoniuksista.
On syntynyt kuva, että lukkari Erik Savonius oli varakas.
Kyse täytyy olla perinnöstä eli oli varakkaasta suvusta.
Oliko hän sukua Hämeenkyrön Rothoviuksille?
Mahdollinen sukuyhteys voidaan kyllä konstruoida, mutta
sen varmistaminen on toinen asia, enkä tässä nyt siihen pyri.
Mutta Rothoviuksista puheenollen Erik Savoniuksen tyttären Margaretan
kahden vanhimman lapsen isä Carl Johan Nauckler (nimen kirjoitusasu vaihtelee) oli kyllä sukua Rothoviuksille, sillä hänen ääääi oli Turun piispa Isak Rothovius.
Sitten tunnetuista Savoniuksista.
En usko, että nimi Savonius muuttui Schavoniukseksi sen takia, että Henrik Savonius olisi ollut kotoisin Tuusulan Hyrylästä eli Skavabölestä.
Tässä ketjussa on kyllä tullut esiin, että Henrik Savoniuksen koti sotilaspappina ollessa oli tässä Skavabölessä ainakin 1684-1694. Mutta Helsingin Yliopiston ylioppilasmatrikkelin mukaan nimi Schavonius ilmestyi vasta 1692 muihin asiakirjoihin. Ilmeisesti samaan aikaan lähinnä Inkerinmaalla asuneiden hänen ilmeisten veljiensä Andersin ja Erikin nimet ovat muuttuneet muotoon Schavonius.
Mielestäni mikään ei osoita, että näiden kolmen, Henrik, Erik ja Anders, vanhempien perhe olisi asunut Hyrylässä. Lisäksi vanhempien on täytynyt olla varakkaita sillä kaikia kolmea oli koulutettu, Erik oli kappalainen Inkerinmaalla ja Anders aateliskartanon voutina. Anders ei ollut pappi, mutta oli silti koulutettu, täytyi varmasti osata lukea, kirjoitta, laskea ja luultavasti osata ainakin kahta kieltä. Mikään tavallinen perhe ei olisi pystynyt kouluttamaan niin monta poikaa.
Erik Savoniusta ei mainita Turun Yliopiston opsikelijana e.m. Helsingin Yliopiston ylioppilasmatrikkelissa. Hän on ehkä opiskellut Tarton Yliopistossa.
Siellähän oli toiseksi varhaisin Savonius, Michael Johannis Savonius, professorina vuoteen 1650 asti
Miksi arvelen nimen muutoksen tehdyn? Ruotsi oli vallannut Inkerinmaan Venäjältä 1617 (rauhansopimuksen vuosi). Sinne muutti savolaisia uudisasukkaita. Voisin kuvitella, että suuri määrä savolaisia on ollut omiaan aiheuttamaan ärtymystä siellä aiemmin asuneissa.
Tarkemmin en tiedä, mutta olen lukenut karjalaisten ja savolaisten heimosodista aiempina vuosisatoina. Ainahan siellä itärajalla on sodittu.
Siten nimi Savonius tuskin oli mikään etu Inkerinmaalla.
Miten sitten selittää Henrik Savoniuksen uusimaalaisuuden. En tunnistanut Skavabölestä sellaista perhettä, mikä vaikuttaisi varakkaalta, joten päätin tältä sivustolta HisKi:stä katsoa Uudenmaan seurakuntien pappien luettelot, olisko siellä sopivaa. No, yksi löytyi, mutta kun on vain etunimi, ei voi yhdistää muuhun kuin palvelusvuosiin. Tuusulan naapurista Sipoon kappalaisista mainitaan Johannes vuosina 1656-1670. Ilmeisesti sama mies, joka mainitaan Sipoon SAY:ssa 1634-1673 jälkimmäisessä osassa 1654-1673, jakso 116.
mutta vain vuosina 1669-1670.
Tämä nyt ei riitä todisteeksi, että Sipoon kappalaisella oli mitään tekemistä tämän asian kanssa. Voi olla, että Savoniusten sijaintia 1600-luvun puolenvälin teinoilla ei voi todentaa.
Hyvä löytö Raimolta. Tarkennan vähän sitä.
Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. KO a:107 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat, Talvikäräjät (1774-1774). Tiedosto 148. Kansallisarkisto. Viitattu 21.2.2026.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6985732067&aineistoId=1822201967
Hämeenkyrö ja Ikaalinen 1774 28/1 (käräjien aloituspäivä)
Sedan hördes Uskela byamäns vitne Bonden Matts Johansson Timi, hwilcken berättade, at klockaren Sawonius för mer än 30 år sedan sagt för witnets fader, at han för sine innehafwande lägenheter har måst årligen förnöija Uskela Boerne dels med giöddning och dels dricka: sagande witnet sig weta, at Sawonius äfwen inne hade, det som nu twistas om: I öfrigit har witnets Swärfader Johan som upwupit på Käkelä hemman och aflidit 7 år sedan berättat, det Joseph Kolckonius som warit för Sawonius klockare och warit en Son från Käkelä och Broder till då wordne kapellanen Kolckonius som innehade Knutila Kapellans Bohl, med Uskela byamäns tillstånd upsatt sine hus å den udden där den omtwistade marcken är. Upläst afträdde.
Käännös (Google Gemini)
Sitten kuultiin Uskelan kylämiesten todistajaa, talonpoika Matti Juhonpoika Timiä, joka kertoi, että lukkari Sawonius oli yli 30 vuotta sitten sanonut todistajan isälle, että hänen on hallitsemiensa tilusten tähden täytynyt vuosittain hyvittää Uskelan asukkaita osin lannalla ja osin juomalla. Todistaja sanoi tietävänsä, että Sawonius hallitsi myös sitä [maata], mistä nyt kiistellään.
Lisäksi todistajan appi Juho, joka oli kasvanut Käkelän tilalla ja kuollut seitsemän vuotta sitten, oli kertonut, että Joseph Kolckonius – joka oli ollut lukkarina ennen Sawoniusta, oli kotoisin Käkelästä ja oli silloisen Knutilan kappalaisenpuustellia hallinneen kappalainen Kolckoniuksen veli – oli pystyttänyt rakennuksensa Uskelan kylämiesten luvalla sille niemelle, jossa riidanalainen maa sijaitsee.
Luettu, todistaja poistui.
Huomioita tekstin sisällöstä
Teksti on tyypillinen 1600- tai 1700-luvun maariidan todistajanlausunto. Tässä muutama selvenys termeihin:
Lannoitus ja juoma (giöddning och dricka): Tämä on mielenkiintoinen yksityiskohta. Se kertoo, että lukkari ei omistanut maata suoraan, vaan hänellä oli siihen käyttöoikeus, josta hän maksoi kyläläisille "vuokraa" lannoittamalla heidän peltojaan ja tarjoamalla olutta tai viinaa (mikä oli yleinen tapa vahvistaa sopimuksia).
Kappalaisen Bohl (Kapellans Bohl): Tarkoittaa kappalaisen puustellia eli virkataloa.
Upläst afträdde: Tämä on vakiolauseke käräjäpöytäkirjoissa. Se tarkoittaa, että todistajan lausunto luettiin ääneen virheiden välttämiseksi, minkä jälkeen todistaja sai poistua oikeuden edestä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2026, vBulletin Solutions Inc.