Carl Fredric Lagerspets, s. n. 1770

[raimoensio]

Kalannin rippikirjassa on sivulla 276 (Sundholm) kersantti Joachim Lagerpets (s. 1748) perheineen.

https://digihakemisto.net/item/1253962379/5882328625/301

Geni-profiilin

https://www.geni.com/people/Joachim-Lagerspetz/6000000003523519911

mukaan Joachim on syntynyt 1748 Piitimessä Ruotsissa.

Samalle sivulle ilmestyy 1798 tullikirjuri Carl Fredric Lagerpets, jolla näkyy syntymäaika 1770 (ja joka myöhemmin muuttaa Söörmarkkuun)

Ym Geni-profiilin mukaan Joachim ja Carl Fredric ovat veljeksiä, mikä tuntuu suuren ikäeron takia oudolta.

Voiko tämän helposti tarkista Ruotsin asiakirjoista?

[Juha]

Genissä nyt voi olla mitä vaan:

tästä (https://sok.riksarkivet.se/kyrkoarkiv?Arkivsok=&Lan=Norrbottens+l%C3%A4n&Arkiv=SE%2FHLA%2F1010155&Serie=0&PageSize=100)tutkimaan Piitimen kaupunkiseurakuntaa


toki voi etsiä myös maaseurakunnasta




Juha

[raimoensio]

Kiitos Juhalle
Piitimen maaseurakunnan kastekirjasta löytyivät syntymäajat Joachimille 29.10.1748 ja Carl Fredricille 3.2.1770 ja samat venhemmat.

Pian törmäsin Rafael Olinin sivustoon Geneanetissä. Lagerspetzin-suku löytyi sieltä tutkittuna

https://gw.geneanet.org/rafaelo

ja siellä on myös laaja sukupuukaavio

https://gw.geneanet.org/rafaelo?full=on&image=on&lang=fi&m=D&marriage=on&n=lagerspetz&notes=on&oc=1&p=jonas&siblings=on&t=T&v=6

Tämäkin varmisti viestiketjun aloituskysymyksen; kysytyt Joachim ja Carl Fredric olivat todella veljeksiä Norrbottenin Piitimestä.

Koska sukututkimus oli tehty, jäi tälle kirjoitukselle aiheeksi lähinnä selvittää miten entisessä Ulvilassa ja Pohjois-Satakunnassa satunnaisesti esiintyvät Lagerspets/Lagerspetz sukunimet liittyvät Ruotsista tulleisiin veljeksiin.

Vanhemmalle veljelle Joachim Lagerspetsille (s. 1748) löytyy Geni-profiili:

https://www.geni.com/people/Joachim-Lagerspetz/6000000003523519911

Kamaripalvelija Joachim Lagerspets tuli 1770 Maskun Ohensaaren kartanoon Piitimestä ja merkinnän mukakaan lähti Länsipohjaan 1775

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27386&pnum=83

Joachim ja piika Maria Hansintytär saavat aviottoman Lena Caisan 27.11.1773 . Maria oli tullut Kemiöstä 1771 ja muutti Turkuun 1773. Eräällä Maria Johanintyttären lapsella Leena Caisalla on Turussa kuolinmerkintä 7.9.1774 (8 kk); tässä lienee kysymys juuri Ohensaaressa syntyneestä lapsesta.
Euraan muuttanut Nousiaisten nimismiehen tytär Maria Caisa Andersintytär Forsman saa aviottoman pojan Anders Joachimin 26.2.1778. Kastemerkintää ei löydy mutta pojalla kirjoitetaan sukunimi Lagerspets. Syntymäpäivä 26.2. esiintyy Euran , Köyliön ja Nakkilan rippikirjoissa, joilloin varhaisimpana se on eniten oikein.
Seuraava maininta J. Lagerspetsistä löytyy Tarvasjoelta Juvan kartanosta, jossa on rippimerkintä alkuvuodesta 1778.

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26715&pnum=75

Samalla sivulla on raumalainen Lena Mårthenintytär Hamberg ja heille syntyy tytär Magdalena (Maria Helena) 11.9.1779. Molemmille on ulosmuutto 1779 ja pariskunta vihitään 27.3.1780 Ulvilan Suolistossa. Täällä Joachim on ensin merkitty vapaaehtoiseksi ja myöhemmin korpraaliksi ja kersantiksi

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27801&pnum=113
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27802&pnum=115
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27803&pnum=114

Joachim ja Helena asuivat Suolistossa ainakin vuoden 1789 alkuun, ja muuttavat Anolaan ja sitten 1793 Kalantiin. Vuodelle 1794 on Kalannin Sundholmissa tulo Ulvilasta ja sieltä taas parin vuoden päästä Söörmarkkuun. Söörmarkun henkikirjoihin on merkitty 4 lasta (Anders Joachim ei ole mukana tässä perheessä). Muuttomerkinnät ovat sekavat.

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27803&pnum=45

Viimeinen merkintä Söörmarkussa on 1798, jonka jälkeen perhe taas löytyy Kalannin Sundholmista ja täältä edelleen perhe, nyt vain yksi lapsi mukana, muuttaa Lokalahdelle Tirkkalan luutnantin puustelliin.
Muuttokirja Lokalahdelle päivätty 19.1.1807 Uudellakirkolla

https://digihakemisto.net/item/1259110328/5865246626/52

Helena kuoli 22.8.1809 ja Joachim 3.9.1818 Lokalahdella.

Joachimila ja Lena Mårthenintyttärellä viisi yhteistä lasta, joista vanhimman tyttären aviottomasta pojasta Carl Efraimista tuli Rymättylän kappalainen ja hänestä lähti tunnetumpi Lagerspetz-haara, johon kuului mm Ahlströmin rakennuksia Noormarkussa suunnitellut arkkitehti Evert Erland (1847-1884) ja tämän poika everstiluutnantti Evert Lagerspetz (1883-1925).

Tämän kirjoituksen kannalta on kiinnostavampi Eurassa syntynyt avioton poika Anders Joachim (1778-1835), joka asui perheineen Nakkilassa ja jonka jälkeläisiä levisi Satakuntaan. Anders Joachim oli klarinetinpuhaltaja Euran komppanian Lammaisten ruodussa nro 93. Edellinen ruodun sotilas, myös klarinetin puhaltaja, oli isäpuolensa Johan Lax, ja joskus myös Andersilla näkyi sukunimi Lax.

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15399&pnum=234

Anders Joachim Lagerspetzillä oli toisesta avioliitosta Lena Henrikintyttären (Ojala) kanssa kolme poikaa, jotka olisivat voineet jatkaa Lagerspets-nimeä. Vilhelm Andersinpoika (1806-1852) seikkaili Karjoella ja Vaasassa alkoi käyttämään sukuni eä Ekman ja näkyi viimeksi varalukkarina Ahlaisissa, jossa myös kuoli.
Joseph Andrsinpoika (1812-) kävi myös Karijoella ja sitten Kristiinassa ja viimeksi merkittynä Porin kirkonkirjaan 1859 nimellä Liljedahl. Lehdessä ”Sanomia Turusta” oli 19.4.1859 oli pikku-uutinen, jossa 20 vuotta Amerikassa ollut purjehtija ja Amerikan alamainen Josef Liljedahl pyysi ilmoittamaan naimisen esteistä Porin kirkkoherran viralle.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=35875&pnum=189

Anders Joachimin poika Johan Anders Andersinpoika (1810 – 1897) päätyi vaimonsa Anna Caisa Johanintytär Keskiperen kanssa Harjavallan ja Kyläsaaren kautta Suodenniemen Sävilahden Lahdenperän talon isännäksi (Iso-Iivarin talonhaltijaluettelot Suodenniemeltä).
Pariskunnalla oli 11 lasta, joista viisi aikuiseksi elänyttä poikaa. Useimmat, ehkä kaikki, Pohjois-Satakunnan Lagerpets-nimiset henkilöt ovat näiden jälkeläsiä. Pojat olivat Frans Johaninpoika Lagerspets (1839-1907), Johan Johaninpoika Lagerspets (1841-1909), Gustaf Johaninpoika Lagerspets (1843-1888), Vilhelm Johaninpoika Lagerspets (1847-1898) ja Nestor Johaninpoika Lagerspets (1857-1933).


Myös nuoremmalle veljelle Carl Fredric Lagerspetsille (s. 1770) löytyy Geni-profiili:

https://www.geni.com/people/Carl-Fredrik-Lagerspetz/6000000003524543657

Carl Fredric Lagerspets ilmestyy Kalantiin 1798 ja kihlautuu neidon Maria Lisa Bergin (isä ehkä turkulainen merimies Eric Berg) kanssa ja saavat kaksi lasta, jotka kuolevat molemmat muutaman vuoden ikäisinä ja kihlauskin purkautuu, sillä Maria Lisa lähtee Turkuun ja Carl Fredricillä näyttäisi olevan merkintä Noormarkkuun.
Noormarkun Söörmarkussa henkikirjamerkinnät ovat samalaisia kuin ennenkin ”Kersantti Lagerspets”, mutta nyt täytyy olla kyseessä Carl Fredric, jolla vuonna 1804 näkyy henkikirjoissa vaimona Caisa. Henkikirjojen mukaan Kaisa Mattsintytär näyttäisi oleva Söörmarkun Eliaantalon tyttäriä. Yllämainitusta Carl Fredricin geni-profiilista puuttuu kokonaan Söörmarkun vaiheet.
Carl Frerikillä ja Caisalla oli kuusi lasta mutta kolme kuoli ennen avioitumista. Carl Constantin (1803-831), Frans Magnus (1812-1828) ja Berndt Ferdinanr (1814-1842). Tytär Sidonia Loviisa (1810) muutti Kellahdelle ja pitäjän suutari Adolf Fredrik (1805) käytti sukunimeä Nordlund.
Vain pitäjänräätäli Gustaf Vilhelm (1807-1854) ja perheensä näkyi nimellä Lagerpets. Gustaf Vilhelmilla ja Juliana Danielintytär Prakalla oli 9 lasta, joista kaksi poikaa Gustaf Vilhelm (1836- ) ja Carl Fredric (1841-) käyttivät Lagerspets-sukunimeä, mutta kummaltakaan ei jäänyt nimen jatkajia. Itse asiassa Gustaf nai lesken, jonka pojat edellisesta avioliitosta ottivat sukunimen Lagerspets.

Näyttää siltä, että Carl Fredriciltä ei jäänyt jälkeläislinjaa, jotka kantoivat Lagerspets-sukunimeä.