PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kokemäen Ylistaron Thomas Tolva > Urjalaan?

Cedric
15.05.25, 03:35
Olen yrittänyt etsiä tietoa Ylistaron Tolvan suvusta koska vastaan tuli tällainen mahdollinen yhteys tutkiessani eräitä Urjalalaisia taloja. Tällä foorumilla vaikuttaisi olevan asiantuntemusta liittyen Satakunnan alueeseen.

Urjalan Salmen kylässä on Tolvan talo ja Thomas Tolva mainitaan Saarioisten tuomiokirjassa 1600 yhdessä Nils Ketaran kanssa. Ylistarossa on myös Ketaran talo ja Salmen kylän Sakalan isäntä, Kalvolan nimismies Nils Jönsson käytti nimeä Ketara. Ketara-nimisiä löytyy tosin myös Hattulasta. Suomen asutuksen yleisluettelossa Thomas Larsson mainitaan Nissilän isäntänä 1589 eteenpäin; 1600-luvun alkuvuosina tila jää autioksi ja siirtyy edellä mainitulle Nils Jönssonille. Asiakirjamainintojen perusteella Thomas ja Nils ilmaantuvat Salmen kylään suunnilleen samoihin aikoihin (1588-1589). Thomas Tolva mainitaan myös sakkoluettelossa Salmen kylässä 1593. Hämeen ensimmäisessä maakirjassa mainitaan joku Thomas Larsson Salmessa jo 1539 mutta hän ei varmaankaan ole sama henkilö iän perusteella.

1580-luvulla Ylistaron tiloja päätyi ilmeisesti Hordeelin suvulle. Thomas Tolva tavataan 1605 Ylistarossa kun hänen kerrotaan perineen 5 äyriä Mårten Liinaharjan 10 äyrin tilasta. Hänen patronyymikseen annetaan Larsson ja Jacobsson, tosin jälkimmäisessä voi ehkä olla kyse sekaannuksesta aiempaan Tolvan isäntään Thomas Jesperssoniin. Tämä Liinaharjasta erotettu tila näyttäisi olleen eri kuin Thomas Jesperssonin isännöimä, eikä Thomas Larssonin yhteyksistä edellisiin Tolviin ole nimen ohella muuta tietoa. Ketään Lars Tolvaa en ole löytänyt asiakirjoista. Joka tapauksessa Thomas Tolvan todennäköinen poika Simon Thomasson tulee isännäksi 1630 ja jättää tilan autioksi 1639 tienoilla. Hänen lisäkseen mainitaan vaimo Dorde ja sisko Brita.

Urjalan asutuksen yleisluettelossa on merkintä Salmen kylän Lähdin talon Urban Marcussonin ja hänen vaimonsa Elisabetin muuttamisesta Salmen Tolvaan 1639. Kun heidät mainitaan uudelleen Lähdillä 1653, mukana on tytär Valborg ja vävy Simon. Onko hän sama mies kuin Ylistaron Simon Thomasson? Hänen olisi täytynyt tuolloin olla ehkä noin 40-vuotias ja toisessa avioliitossaan. Hänet mainitaan vaimoineen vielä Salmen Tolvalla 1664-65, jonka jälkeen tila siirtyy Kylmäkosken Korrin Nils Pehrssonille josta polveutuu myöhempi Urjalan Tolvan suku. Asiakirjoista ei tietenkään selviä, milloin Tolva-nimeä alettiin talosta käyttää.

Suurin kysymysmerkki tässä on ehkä Simonin ikä, sillä hänet mainitaan henkikirjassa vävynä vielä 1678 (1680-vuoden henkikirjaa en saa auki Astiassa). Yli 63-vuotiaat isännät, ainakin maata viljelevät, olivat noihin aikoihin henkirahavelvollisia, vävyistä en tiedä. Joka tapauksessa hän kuolee 1680-luvun puolivälissä. Olen käynyt pintapuolisesti läpi Kokemäen 1600-luvun ensimmäisen puoliskon pöytäkirjat enkä löytänyt sieltä juurikaan mitään. Hämeen tuomiokirjat tuolta ajalta ovat muistaakseni suurimmaksi osaksi tuhoutuneet tulipalossa.

1818 ainakin Simon Thomassonin pojanpojanpojanpojanpojanpoika, Matts Mattsson Lähti käytti “XII”-puumerkkiä joka voisi viitata Tolva-nimeen (tolv = kaksitoista), mutta tämä voi olla myös sattumaa.

Simon Thomassonin mieslinjaisen jälkeläisen Y-DNA on myös testattu. Lähimmät sukulaislinjat ovat haarautuneet karkean arvion mukaan noin vuosina 1600 ja 1300. Ensimmäisestä en tiedä muuta kuin sen, että kitin haltija on Huittisista. Kaukaisempi menee Alastarolle (Loimaalle). Suvanto mainitsee Satakunnan historiassaan, että kokemäkeläiset omistivat muinoin niittyjä Alastaron Niinijoensuussa.

Aika paljon tuli tekstiä, toivottavasti ei ollut liian sekavaa.

Lähteet:

Dömde Nills Ketar 4 kapp spannmåll aff Tomas Tolfwa och Hindrik Thomasson för thet han hafuer förbrutt (?) igeno (?) sin egen gårdzgårdh och medh sin egen bo(k?)skap all hans åker up eftter 12 M.R.

Sääksmäen kihlakunnan tuomiokirja 1600-1601, tiedosto 15.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=11509969429&aineistoId=1583045057

Fälltis Thomas Tolffue i Salmis sach till 3 mk för mjzfirmelse

Sääksmäen voutikunnan maakirja, kymmenysluettelo ja tilikirja 1593, tiedosto 45.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6793368683&aineistoId=1574234544

Thomas ja Simon Tolva Kokemäki

Suomen asutuksen yleisluettelo, Kokemäki 1600-1619, tiedosto 79.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5731082935&aineistoId=3613361124

Suomen asutuksen yleisluettelo, Kokemäki 1620-1639, tiedosto 83.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6194134569&aineistoId=3613374004

Simon Thomasson Salmen Tolvalla

Suomen asutuksen yleisluettelo, Urjala 1653-1674, tiedosto 9.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5721529180&aineistoId=3622152391

Mårtin Linaharia aff honom hafuer Tomas Tolff ärftt tillförenne 5 öre. Wälbördighe Hans Boije hafuer köptt skattejord aff hans 1 öre, sielv ähr han behållen med 4 öre, ther till oförmögen, ähr behållen med treedelar, den fierde öde

Autiotilojen tarkastuksia 1605, tiedosto 12.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8539379331&aineistoId=1579429667

Nils Ketara eli Nils Jönsson

Sääksmäen voutikunnan tilikirja 1610-1611, tiedosto 30.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6793609168&aineistoId=1575042401

Suomen asutuksen yleisluettelo, Urjala 1600-1619, tiedosto 7.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5721475881&aineistoId=3622149064

Puumerkki

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. H83:6/24-25c Salmi; N:ot 1-10, kartta ja jakokirja Utisjärven suon vesijättömaiden jaosta 1818, tiedosto 5.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=7022352364&aineistoId=2546852460
haapiot
15.05.25, 10:59
Hei En ole tutkinut Tolvaa. Pisti vain silmään tuo Ketara. Ylistarossa on talo nimeltä Ketala, mutta ei tiettävästi Ketaraa.
Timo Haapio
Cedric
15.05.25, 11:47
Hei En ole tutkinut Tolvaa. Pisti vain silmään tuo Ketara. Ylistarossa on talo nimeltä Ketala, mutta ei tiettävästi Ketaraa.
Timo Haapio

S. Suvanto, Satakunnan henkilötiedosto

Kokemäen hallintopitäjä > Ylistaron neljännes > Ylistaro > talo IV Ketara

Muistan kyllä nähneeni jossain Ketala-kirjoitusmuodonkin, ehkä SAY:ssa.
haapiot
15.05.25, 14:34
Joo. 1500-luvulla esiintyy nimi Ketara. Voi olla - en tiedä - sama talo, joka 1600-luvulta alkaen on mainittu Ketalaksi.
Cedric
16.05.25, 08:29
SAY:n mukaan Ketara siirtyy Knut Hordeelille 1583.

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5731070126&aineistoId=3613342843&ocr=

Sen lisäksi Matts Hendersson tulee Ylistaron Parman isännäksi 1586. Parma ja Uotila ovat yhdistettynä 1634-1694. Tämän olettaisin olevan nimismies Matts Hendersson Uotila, myös Hordeel-sukua.

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5731070111&aineistoId=3613342843

Yleisluetteloon on myös lisätty tietoja tarkastusmaakirjasta (suluissa omat lisäykset):

Matts Hendersson 2M. 12 ör opt. å 85

1589: 6 röker 10 ör 11d. efter gl. jordeb.

Haffuer thesse efther:ne hemman under sigh nempligen:

Morthen Michelsson 3 ör. jordh (Parma)
Eskil Snal 4 ör (Snali)
Thom. Jesp:ss 5 ör (Tolva)
Henr. Grelss: 2 1/2 ör (Kesti?)
Oluf Erickss: 2 ör/8d. (Lurikka? Erotettu Thomas Jesperssonin tilasta)

Huilcke 2 eftherste haffue varit af ålder under ett mantall och haffuer nu 17 ör 6d. schatt

Henr. Thom:ss 13 ör 8d. (Uotila eli Matts Henderssonin isä?)

Medh 1 ör jordh som Madz Hind:ss bör lösa under Snals bolstad som han besitter

1600-luvun alkupuolella lähes koko Ylistaron kylä näyttäisi joutuneen rälssiksi Hans / Anna Boijelle (ent. Hordeel). Hans Boije oli siis tätä ennen ostanut veromaata Mårten Liinaharjalta jolta myös Thomas Tolva oli perinyt maata.
virpinissila
16.05.25, 10:08
Kokemäen SAY on varsin epäluotettava ja muistaakseni talojen nimien osalta osin harhaan johtava. Kannattaa varmaan katsoa alkuperäislähteitä. Tässä aiheesta hiukan sivuun, mutta Ylistaroa kuitenkin.

Olemme jo 2005 tehneet Ulla Koskisen kanssa artikkelin Ylistaron Uotilasta (Genos 4/2005) aikana, jolloin jouduttiin tiedot hakemaan mikrofilmeiltä. Tolvaa emme tutkineet siinä yhteydessä, mutta Uotilan kylläkin suhteellisen hyvin. Yksi selvä virhe artikkelissa on, Matts Henrikinpoika Hordell on oletettu kuolleeksi (S, salig) 1604. Myöhemmin korjasimme tiedon aivan muun suvun yhteydessä (Genos 3/2013: 150): ”… Kokemäen Ylistarossa vuonna 1604, jolloin Uotilan talon isäntä Matti Heikinpoika oli "L." ja Hordell-sukuun kuuluva, samanniminen Ånäsin talon isäntä "S.". Tällaista merkintää käytettiin ilmeisesti erottamaan samannimiset isännät talon veroluvun suuruuden perusteella…” (KA 2454: 135v ja 136v, https://digihakemisto.net/item/1579362029/8539363392/136 ). Matts Henrikinpoika Hordell mainitaan myöhemmin Tyrvään Ruotsilassa (esim. Genos 4/2009: 150, viite 3).

Uotilan kuulumista Hordelleihin olen joskus pohdiskellut täällä https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=40691 En tiedä, osuvatko linkit enää kohdalleen, kun uudelleen kuvauksia on tehty, mutta viitetiedot kuitenkin alkuperäislähteisiin.

Virpi Nissilä
Cedric
18.05.25, 13:47
Kokemäen SAY on varsin epäluotettava ja muistaakseni talojen nimien osalta osin harhaan johtava. Kannattaa varmaan katsoa alkuperäislähteitä. Tässä aiheesta hiukan sivuun, mutta Ylistaroa kuitenkin.

Olemme jo 2005 tehneet Ulla Koskisen kanssa artikkelin Ylistaron Uotilasta (Genos 4/2005) aikana, jolloin jouduttiin tiedot hakemaan mikrofilmeiltä. Tolvaa emme tutkineet siinä yhteydessä, mutta Uotilan kylläkin suhteellisen hyvin. Yksi selvä virhe artikkelissa on, Matts Henrikinpoika Hordell on oletettu kuolleeksi (S, salig) 1604. Myöhemmin korjasimme tiedon aivan muun suvun yhteydessä (Genos 3/2013: 150): ”… Kokemäen Ylistarossa vuonna 1604, jolloin Uotilan talon isäntä Matti Heikinpoika oli "L." ja Hordell-sukuun kuuluva, samanniminen Ånäsin talon isäntä "S.". Tällaista merkintää käytettiin ilmeisesti erottamaan samannimiset isännät talon veroluvun suuruuden perusteella…” (KA 2454: 135v ja 136v, https://digihakemisto.net/item/1579362029/8539363392/136 ). Matts Henrikinpoika Hordell mainitaan myöhemmin Tyrvään Ruotsilassa (esim. Genos 4/2009: 150, viite 3).

Uotilan kuulumista Hordelleihin olen joskus pohdiskellut täällä https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=40691 En tiedä, osuvatko linkit enää kohdalleen, kun uudelleen kuvauksia on tehty, mutta viitetiedot kuitenkin alkuperäislähteisiin.

Virpi Nissilä

SAY:a olen käyttänyt tässä ketjussa lähinnä havainnollistamistarkoituksessa. Nämä Ylistaron talojen omistussuhteet ovat kuitenkin sen verran sekavia, että niiden selvittäminen vaatii järjestelmällistä alkuperäislähteiden tutkimista ajan kanssa. Kiitos linkistä Uotila-ketjuun. Kuten tiedetään, noina aikoina oli tyypillistä, että tiloja köyhtyi ja siirtyi parempiosaisille maanomistajille; tämä voi omalta osaltaan selittää sukujen nuorempien jäsenten poismuuttoa.

Matts Henriksson mainitaan ainakin vielä Kokemäen käräjillä 1630

…Tålfua hemman i Ylistaro som Madz Hendersson besitter…

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=8178146408&aineistoId=594995844&ocr=

Tämä on varmaankin se Thomas Jesperssonin tila.
virpinissila
18.05.25, 15:19
Kopioin tähän Uotilaan liitettyjen maiden selvityksiä ko. artikkelista (sivuilta 148-149), Ulla Koskisen tulkitsemina alkuperäisistä käräjäpöytäkirjoista ja muista lähteistä.

Tuomas Knutinpoika onnistui kartuttamaan maaomaisuuttaan useaan otteeseen naapuritilojen kustannuksella. Maakirjasta käy ilmi, että naapuritilan Snalin tiluksista liitettiin osa (1 äyrinmaa) Uotilaan vuonna 1571. Tällöin talon veroluku nousi 11 äyriin ja 8 penninkiin.(13) Tiedolle löytyy vahvistus käräjiltä 22.9.1587, jolloin lautamiehistö todisti, että silloin jo edesmennyt Tuomas Knutinpoika oli saanut Esko Snalilta 35 markalla peltoa ja niittyä pantiksi.(14) Kun vuonna 1578 Uotilaan liitettiin Martti Mikonpoika Paarman talosta 1 äyrinmaa, veroluku oli noussut jo yli 12 äyriin.(15) Tästä johtunee, että SAY:ssa Uotila kulkee vuodesta 1634 lähtien nimellä "Uotila + Paarma".

Edellä mainittujen liitosten lisäksi Tuomas Knutinpoika osti hätään joutuneelta naapuriltaan Tuomas Jesperinpojalta Matomäen umpiaita-nimisen pellon 60 markalla.(16) Tuomaan pojanpojalla oli vielä vuonna 1627 tallessa laamannintuomio 27.9.1578, jolla Tuomas oli saanut vahvistuksen toiselle Tuomas Jesperinpojan kanssa tekemälleen kaupalle. Sillä kertaa hän oli ostanut 3 kyynärää eli 3 äyrinmaata sarkajakoon pantua maata. Tuomiokirjan mukaan kyseinen maa oli aikaisemmin kuulunut Uotilan talolle.(17) Tuomas oli vaihtanut maita myös Kuoppalan kylän Matin kanssa.(18) Nämä maakaupat nousivat useaan otteeseen esille vielä kymmenien vuosien päästä Tuomaan pojan, pojanpojan ja pojanpojanpojan aikana.

Suomen Asutuksen Yleisluettelossa vuosina 1580-99 Tuomas Knutinpojan talon nimeksi on merkitty Kuitti. Tämä virheellinen tieto johtuu ilmeisesti siitä, että Uotilan seuraavan polven isäntä viljeli autioksi jääneen Kuitin talon maita ainakin vuosina 1592-1600.(19)

Tuomaan kuolema sattui joko vuoden 1586 jälkipuoliskolla tai vuoden 1587 alkupuolella. Hänet mainitaan kymmenysluettelossa viimeisen kerran isäntänä vuonna 1586 (20) ja 22.9.1587 hänet mainitaan edesmenneenä Kokemäen käräjillä tilusasioita selviteltäessä.(21) Maakirjoissa ja SAY:ssa hänen nimensä näkyy tästä huolimatta vielä vuonna 1594.(22)

Tuomaan kuolema johti oikeudenkäyntiin. Riitta Tapanintytär Ylistarosta, joka oli ilmeisesti vainajan leski, syytti käräjillä Martti Jussinpoika Pertolaa hänen kuolemastaan. Syytetty onnistui kuitenkin hankkimaan 12 valamiestä, jotka vannoivat, ettei Tuomas ollut kuollut hänen käsiensä kautta vaan sairauteen.(23)

Viitteet:

13 KA Kokemäen SAY 1560-79: 35.
14 KA Kokemäen käräjät 22.9.1587:124v-125.
15 KA 2307:25.
16 KA Kokemäen käräjät 22.9.1587:124v.
17 KA Kokemäen käräjät 28.9.1627: 377v-378.
18 KA Kokemäen käräjät 22.9.1587: 124v.
19 KA Kokemäen SAY 1580-99:83; KA 2423:121v, 2432:4v.
20 KA 2379:23.
21 KA Kokemäen käräjät 22.9.1587:124v-125.
22 KA 2425:18v.
23 KA Kokemäen syyskäräjät 1.11.1586-88 tai 1590: 144v. Näiden vuosien käräjäpöytäkirjat ovat sekaantuneet toisiinsa eikä vuosilukua voi tarkasti sanoa.

Virpi Nissilä
virpinissila
18.05.25, 15:28
Varmuuden vuoksi: Ylä-Satakunnan puolelta löytyvät Ala-Satakunnan 1580-luvun tuomiokirjat https://digihakemisto.net/aineisto/1818795477

Virpi Nissilä