Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Maanomistajatietojen etsiminen
Miltä aikakaudelta on löydettävissä ja mistä; tilarajoja sekä omistajatietoja? Maanmittauslaitos on joskus opastanut kääntymään Kansallisarkiston puoleen vanhempien tilusomistuksien etsinnässä. Millaisia kokemuksia/tietoja ootte sieltä saaneet? Kuinka vanhoja löytyy ja kuinka selkeitä jne? Onko hintavaa?
Tiedot löytyvät maa- ja henkikirjoista sekä kartoista kätevästi.
Tietysti kannattaa myös katsastaa lainhuudot ilmoitusasioiden pöytäkirjoista.
Juha
Vanhimmat maakirjat alkavat 1500-luvun alkupuolelta,
https://digihakemisto.net/haku
Terv. Tarja
Kysymystäni ei ehkä ymmärretty sillä tavoin kuin tarkoitin. Kyllähän maakirjoista ja henkikirjoista kylän ja talojen asukkaita sekä tiluksien manttaalikokoja löytyy, mutta konkreettisia tilojen rajoja ei. Kovin harvassa ovat yleensäkin ne kartat, joissa rajat näkyvät. En myöskään osaa maa -henkikirjoista löytää viittauksia karttoihin, jotka ilmaisisivat tilusrajat.
Jyväskylässä oli yhteen aikaan Maanmittausarkisto (jossa oli kaikki se aineisto, mitä ei jätetty historiallisena Kansallisarkistoon). Sieltä löytyivät jakotoimitukset ja silloisista perintötilan asukkaista oli jopa otteet kirkonkirjoista. Mutta jos tila siirtyi kokonaisena ilman jakotoimituksia, vastaavia haltijatietoja ei dokumentoitu. Nämä tiedot on nyt jaettu maakuntiin samalla kun Maanmittausarkisto hajautettiin ja lopetettiin.
Et ole maininnut paikkakuntaa tai kihlakuntaa. Tunnen vain Etelä-Karjalan tilanteita. Sieltä on monia karttoja kateissa tai ne ovat jääneet Viipurin kaupunkiin v 1944. Sain kansallisarkistosta vanhimpia karttoja isojaon ajalta mikä tapahtui noin 1850. Lienevät nyt kaikki digitoitu.
1760-luvulla Venäjän vallan aikaan Vanhssa Suomessa tehtiin veronkantoa varten kartat ja selostukset asukkaineen, mutta joistakin kylistä ei ole säilynyt mitään, toisista löytyy kartta muttei selostusta, ja toisista selostus muttei karttaa. Kirvun Merolasta löysin molemmat digitoituna Kansallisarkistosta ja ne ovat luettavissa Astian ja Digihakemiston kautta. Metsät olivat silloin kyläkunnittain yhteisomistuksissa. Käräjillä riideltiin 1700-luvulla usein niittyjen käyttöoikeukista ja osalukua suuremmasta kaskeamisesta tai metsän kaadosta, kun isojakoa ei vielä ollut tehty.
Tässäpä tuli tietopaketteja, jotka antaa osaltaan jo merkittävää käsitystä asioista joitten perään kyselin. Voin vain kiittää. Nykyisin tutkimukseni paikkakunnat ovat 1500-1600 -lukujen Puumala-Sulkava (Partala-Laamala-Kuhataival) sekä Iisalmen seutu, myös Perojoki-Kurkijoki-Antrea. Luonnollisesti myös uudempien aikakausien vastaavat tiedot kiinnostaa. Tarkemmat paikkatiedot antavat syvyyttä tutkimukseen enemmän kuin pelkkä paikkakuntatieto. Aihe on kuitenki haastava. On rohkaisevaa tietää, että joku muukin on edes yrittänyt ja jotain löytänytkin.
Joitain maakirjakarttoja löytyy täältä:
https://digihakemisto.net/aineisto/2510913522
Sulkavaa, Puumalaa
Ennen isojakoa taloilla ei edes ollut tarkkoja rajoja.
Isojakokartoista löydät siis tarkat rajat.
Juha
Hannu Virttaalainen
13.05.25, 07:04
Ennen isojakoa taloilla ei edes ollut tarkkoja rajoja.
Isojakokartoista löydät siis tarkat rajat.
Juha
Kyllä pellot oli tangotettu jo ennen isojakoa. Mitä tietoa ja kuinka tarkkaa niistä löytyy on sitten toinen jutu.
Virttaan naapurikylästä Oripään Latvasta löytyy tiluskartta vuodelta 1705:
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto - A75:1/1-2 Latva; Tiluskartta ja selitys 1705-1705, jakso 1; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6043464164&aineistoId=2526652204 / Viitattu 13.5.2025
Näitä 1700-luvun alun tiluskarttoja löytyy myös Huittisten (Vanpula mukaanlukien niin kuin nykyäänkin) toiselta puolelta Virttaata. Ennen isojakoa Virttaasta, Oripäässtä ja Tanskilas Tanskilasta (Vanha Oripään kylä ennen kylän jakoa) löytyy rajojen määrittely naapurikyliin muutamia vuosia ennen isojakoa. Nykyisissä kiinteistönumeroissa usein on mukana kantatilan numero. Minunkin kangastontissa ko numero on 5 eli vanhan Tätilän mailla Tätilän torpan jälkeläinen edelleen asuu.
Siis pienestä osaa voi löytyä paljonkin tietoa ja toisista paljon vähemmän
Turun ja porinläänin maamittarin Johan Wettervikin, joka ei em. Latvan tiluskarttaa kuitenkaaan laatinut, jälkeläisenä ja insinöörinä Viirttaalla.
PS, Latvan Prusilan isäntä 1705 Latvan tiluskartassa on kyllä esipolviani
Tarkennan: sarkajaossa pelto oli "omana" vain kasvukauden ajan. Sen jälkeen siitä tuli yhteistä laidunmaata.
Tangoitus on eri asia kuin maanomistaminen
Juha
Hannu Virttaalainen
13.05.25, 08:32
Terminologia ennen ja nyt oli kyllä erilainen, joten tästä voi jatkaa vaikka kuinka kauan.
Jos viljelijä ei omistanut sarkojaan niin mistä hän oikein maksoi maaveroa?;)
Kyllä meni sen ajan maata viljelevällä yli hilseen tämä, uskoisin ...
Mistä Latvan Prusilan isäntä maksoi lunastaessaan tilan perintötilaksi ennen isojakoa?
Talon isännänviirissäkin on muuten juuri vuosiluku 1705.
Myös molemmat Latvan Äären puolikkat esiisäni lunastivat perinnöksi ennen isojakoa ...
Ilmaako ostivat?
Talolle oli vahvistettu manttaaliluku, jonka mukaan talo maksoi veroa. Kylän pelloista tangotettiin kullekin talolle sen manttaaliluvun mukaisesti sarkoja. Myös viljelymaan laatu huomioitiin. Sadonkorjuu tehtiin talojen saroilla samaan aikaan ja sen jälkeen karja pääsi sänkeen. Toiminta sitoi kylän toimimaan tiiviisti yhdessä. Tämä toisaalta esti yksilöitä kokeilemasta uutta ja oli yksi syistä, jotka johtivat sarkajaosta luopumiseen nk. hyödyn ajalla.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sarkajako
Sarkajakoa ei sovellettu suuressa osassa Vanhaa Suomea, ehkä ei missään.
Esimerkkinä Alakuunun ym kylien tilakartta. Perintötilat olivat harvinaisia, joten kyse ei tiukasti katsoen ollut omistuksesta:
Maanmittaushallituksen verollepanokartat - 125 Kirvu 2:3a-f Charta öwer Alakunu Bijs ägor uti Kirvus Capel af St. Andrae Sockn en dehl af Wiborgs Härad och Province samt en dehl af Jäskis Härad ock Kymmene Gårds Province Til skattläggning afmätte. 1778-1779, jakso 2; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/view...oId=2405354489 / Viitattu 13.5.2025
ja vastaava tilaselitelmä, Alakuunu ym:
Maanmittaushallituksen verollepanokartat - 125 Kirvu 2:4 Chartae Beskrifning öwer Alakunu Bys ägor uti kirvus Capell af St. Andrae Sockn en dehl af Wiborgs Härad och Province samt en dehl af Jäskis Härad och Kymmene Gårds Province. Till skattläggning... 1778-1779, jakso 1; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/view...oId=2405354952 / Viitattu 13.5.2025
Ennen perintötilaksi lunastamista maksettiin maaveroa, mutta ruotsinkielessä se oli ränta mikä on myös vuokra. Kruununtilalliset ja kruununrusthollit maksoivat siis maanvuokraa.
Viestini linkeissä on jotain häikkää, joten tässä on toimiva linkki Vanhan Suomen karttakokoelmaan:
https://digihakemisto.net/aineisto/2405300544
Niinpä, ei toiminut eilinen, nyt avautuu. Paljon on tsekattavaa. Kiitos!
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2025, vBulletin Solutions Inc.